Valikoituja Vinkkejä Helteestä Kärsiville

Hauskaa, joskin tukahduttavan kuumaa kesää kaikille lukijoilleni jotka olette uskollisesti jaksaneet roikkua mukana vaikka kirjoitteluni onkin viime aikoina ollut vähän pysähdyksissä.

Ajattelin kuitenkin nyt tämän helleaallon innoittamalla myötätunnolla listata tähän muutamia konsteja, joilla tukalaa oloa voi lievittää ihan kotioloissa:
 
Suojaudu Auringolta:

Auringon paahde voi olla mukavan lämmintä, mutta tuoda myös leivinuunin mieleen. Puhumattakaan, että auringon ultraviolettisäteily (UV-säteily) voi aiheuttaa ihon ruskettumisen sijaan palamisen. Liiallinen auringossa paistattelu voi myös aiheuttaa auringonpistoksen, vanhentaa ihoa, ja lisää jonkin verran ihosyöpäriskiä.

-Suurilierinen hellehattu on oiva valinta suojaamaan sekä päätä että kasvoja auringon paahteelta. Valitse mielellään olkinen/tms. punotusta materiaalista valmistettu hengittävä päähine, joka ei hiosta pollaa. Myös lippalakki, päähän kietaistu huivi, ja/tai päivänvarjo suojaavat auringolta.
-Mikäli sinulla ei ole päivänvarjoa, kokeile esim. värikästä sateenvarjoa. Hyvässä lykyssä yllytät tempullasi Ylistä ropsauttamaan vähän virkistävää sadetta.
-Hellehattuun voi myös kiinnittää hunnun (jollaisen väsää nopeasti jostain pitsin tai tyllinpalasta, jolloin saat enemmän varjoa kasvoille, ja tarpeeksi pitkällä hunnulla myös dekolteelle.
-Liikkuessasi ulkona auringossa käytä myös aina aurinkolaseja jotka suojaavat herkkiä verkkokalvoja kirkkaalta paisteelta. Äläkä koskaan katso suoraan aurinkoon paljain silmin.
-Vaikka kuumalla hellekelillä kuinka haluaisi ulkoilla niukoissa asuissa, paljastaa olkapäät, vatsa ja reidet, suosittelen päinvastoin suojaamaan ihon vaattella. Miksikään piknikpaketiksi ei siitä huolimatta itseään tarvitse topata, vaan käytä kevyitä, väljiä, ja hengittäviä luonnonmateriaalista valmistettuja asuja, kuten puuvillaa, pellavaa tai silkkiä. Vaate toimii suojana auringon paisteelta, ja torjuu lämpösäteilyä. Sitäpaitsi, jos ulkona on lämmintä yli 25'C astetta, sinulla on kuuma joka tapauksessa, vaikkei ylläsi olisi rihman kiertämää.
-Muista myös sijoittaa sopivaan aurinkosuojaan, jota tulee ulkona oleillessa hieroa auringolle altistuville ihokohdille muutaman tunnin välein että suoja pysyy (Katso tarkemmat ohjeet pakkauksesta).

*Uimista aurinkosuojan kanssa tulisi kuitenkin välttää, sillä aurinkovoiteiden sisältämät kemikaalit mm. edesauttavat järvien rehevöitymistä, ja, etenkin ulkomaisissa turistikohteissa, vahingoittavat korvaamattomasti merielämälle arvokkaita koralliriuttoja.
 
Viileänä Varjoissa:

-Niin, ulkotiloissa kannattaa suosia aurinkosäällä varjoisia paikkoja, ja mikäli sinulla on mahdollisuus ulkona liikkuessasi päästä määränpäähäsi esim. metsäpolun poikki, valitse viileä metsäreitti ennen kuumaa asfalttia.
-Kotona joku huone on aina muita viileämpi, ja vaikka kyseessä olisi kylppäri, voi siihen suosikkikirjaan olla helpompi keskittyä jos vaan uppoudut siihen vaikka ammeessa hautovan sohvan sijaan.
-Mikäli viileä huone on jokin muu kuin kylppäri, kannattaa siihen helteisissä poikkeusoloissa panostaa paremmin oleskelutilana. Viileässä keittiössä perhe voi yhdessä osallistua ruoanlaittoon helpommin, ja viileä kamari voi auttaa arvostamaan vähemmänkin käytettyjä huoneita yhtä lailla.
-Ikkunan avaamisesta ei vältämättä ole mitään hyötyä, jos aurinko paistaa suoraan lasiin ja ulkona on kuumempi kuin sisällä. Pidä ikkunat tällöin suljettuina ja vedä verhot eteen.
-Jos ikkunan avaa, kannattaa kotiin aina järjestää läpiveto kun mahdollista. Avaa ikkunoita ja parvekkeenovia, ja vaikka ulko-ovi, jos mahdollista.
-Mikäli sinulla on tuuletin tai useampi, asettele ne sopivan matkan päähän toisistaan, ja suuntaa ne osoittamaan ulos avoimesta ovesta tai ikkunasta. Näin kuuma sisäilma puhaltuu ulos harakoille.
-Viuhkan käyttö helteellä houkuttaa, mutta siitä on hyötyä oikeastaan vain ulkotiloissa ja suuremmissa saleissa/halleissa. Kotioloissa tapahtuu vaan sama kuin väärin suunnattujen tuulettimien kanssa, eli kierrätät tehottomasti ympärilläsi sitä samaa lämmintä ilmaa ja tulos on plus miinus nolla.

-Pese pyykkiä. Tämä voi kuulostaa oudolle, mutta sisätiloissa telineellä kuivuva, kostea pyykki on omiaan viilentämään sisäilmaa.
-Edelliseen viitaten, vaihda ikkunoihin puhtaat verhot, ja kastele avoimen ikkunan eteen jäävä osa. Näin ulkoa puhaltava, lämmin tuuli viilenee päästyään sisätiloihin.
-Pitkät hiukset kannattaa sitaista pään päälle, sillä niskan peittävä hiuspehko alkaa äkkiä tuntua paahteessa puuhkalta.
-Keho viilentyy hiukan, jos jalat laittaa kylmään veteen. Lämpö haihtuu eniten käsien ja jalkojen kautta, mutta myös viilenee samoja reittejä paremmin, sillä monet tärkeät vyöhyketerapiapisteet ovat jaloissa.
-Jos helteellä nukkuminen on hankakaa, kaiva pakastimesta Kylmä-kalle, kääräise se pyyhkeeseen tai huiviin, ja aseta se nukkumaanmennessäsi alaselän päälle.
-Edelliseen viitaten, Kylmä-kalle on hyvä kehon viilentäjä myös jalkojen alla.
-Kokeile myös vaikka yöksi laittaa makuupussi, tms. itselle sopiva nukkumapaikka lattialle, jossa on yleensä vähän viileämpää kuin muualla. Lattialla nukkuminen toimii etenkin, jos et perusta pehmeistä patjoista.
-Säästä energiaa. Ota rauhallisesti ja rentoudu. Vaikka kotityöt painavat päälle, voit silti hieman keventää tahtia. Hyvässä lykyssä voit pyytää jonkun perheenjäsenistä auttamaan.

Syö Sopivasti:

-Helteellä ja hikoillessa kehosta poistuu paljon nestettä ja suoloja, minkä vuoksi kannattaa juoda paljon vettä, ja muistaa aina välillä haukata vähän suolapalaa.
Harvalla kuitenkaan on ruokahalua kuumuudessa, sillä ruokailu lämmittää kehoa. Kannattaa silti yrittää syödä, ainakin kylmiä ruokia. Esim. raikas salaattiateria on paitsi ruokaisa, myös viilentävä. Sushi on ruokaisa kylmäpala, ja monet nuudeliateriat ovat maittavia kylminä. Ja kai sinulta nyt voileipää löytyy? Myös vesi (ja mielellään mineraalivesi) kannattaa tottakai juoda kylmänä.
-Jos ateria ei houkuttele, niin ainakin napostelu kannattaa. Mehukkaat hedelmät, jääkaappikylmät dippikasvikset, palko-, eli sokeriherneet, ja kaikenlaiset pähkinät ovat myös oivaa naposteltavaa hellepäiviksi. Jogurtit, viilit ja rahkat niiden kyytipoikana lisäävät ruokaisuutta.
-Äläkä suotta huolestu jos ruokahalusi katoaa kokonaan helteen seurauksena. Aikuinen, normaalipainoinen ihminen pärjää ihan hyvin pari päivää syömättä. Kyllä keho taas muistuttaa itsestään kun ruokaa on pakko saada. Muista kuitenkin juoda nesteitä, kuten mehuja tai kaakaota, joissa on jo vähän polttoainetta elimistöllesi.
-Kesähelteillä ruokarytmiä voi myös joutua poikkeustilan johdosta muuttamaan. Siksi moni helteestä kärsivä syö yöllä kun on viileämpää ;)

Auringonpolttamat

*Mikäli nahka suojautumisesta huolimatta palaa, seuraavia hoitokonsteja voi kokeilla turvallisesti kotona:

-Sivele palaneelle iholle Aloe Veraa  muutamia kertoja päivässä
-Palanutta ihoa voi myös viilentää jääkaappikylmällä tuorekurkulla, jääkaappikylmällä tomaatilla, tai jääkaappikylmällä vesimelonisoseella.
-Auringonpolttamaa ihoa lievittää myös jos otat viileän kylvyn johon lisäät vähän omenaviinietikkaa.
-Apteekista saatava Bepanthen-voide on tietenkin myös hyvä auringonpolttamalle iholle. Paikallisessa Apteekissasi varmasti neuvotaan lisää.
-Jos haluat vaalentaa auringon aiheuttamia läiskiä, kesakoita tai ei-toivottua rusketusta, hiero k.o. ihokohtia sitruunalla ja käy sitten pesulla.
-Jos käräytät itsesi pahasti, käänny lääkärin puoleen.

*Mikäli lemmikkikaverisi on kovin kuumissaan, kastele pyyhe kylmällä vedellä ja kierrä kuivaksi. Aseta pyyhe joko lemmikin päähän ja/tai selkään hunnuksi, tai peitä sillä pari seinää lemmikin häkistä (mikäli kyseessä on esim. häkkijyrsijä tai lintu. Muista aina pitää eläinkaverille tarjolla kylmää, raikasta vettä ja tuoretta ruokaa.

Pakkasta ja Kylmää

Kovat pakkaset kuuluvat tänä vuonna koettelevan maatamme vielä pitkälle Maaliskuuhun, joten kirjoitetaanpa tähän pari riviä tuosta jäätävästä luonnonilmiöstä, joka saa useimpien hampaat kalisemaan.

"Tammikuu on pakkaskuu, Helmikuu on hiihtokuu"

Pakkanen on pääasiassa kylmimmän vuodenaikamme, eli talven (Joulu-Helmikuu) ilmiö, mutta sitä esiintyy myös sen molemmin puolin, jopa Syys-Toukokuussa. Pakkanen on luonnonilmiö jolloin lämpötila laskee nollan alapuolelle, ja puhutaan miinusasteista. Ei siis todellakaan ole tavatonta, että pakkasiin ylletään jo syksyllä (Syys-Marraskuu), tai että pakkaset jatkuisivat kevääseen (Maalis-Toukokuu), jo vähän alueestakin riippuen. Varhaissyksyn, tai myöhäiskevään pakkaset ovat kuitenkin useimmiten vain kevyitä yöpakkasia, joihin viitataan ennemmin hallana kuin varsinaisina pakkasina. Hallaa voi samoin huonona vuonna esiintyä myös kesäkuukausina (Kesä-Elokuu).
Kylmyyden lisäksi pakkassäätä ilmentävät tunnetuimmin kirpeän tuntuinen hengitysilma, kehon ulokkeiden; etenkin nenänpään ja korvanlehtien nipistely, uloshengityksen näkyvä vesihöyryn jäätyminen (eli hengitys näyttää höyryävän), sekä lumen narskuminen jalkojen alla.
Talven saapuminen puolestaan johtuu vuodenaikojen vaihtelusta.

Vaikka pakkassäätä usein kirotaan, kun lukot menevät jumiin, kasvot, varpaat ja sormet paleltuvat, sytkärit eivät toimi, kengänpohjat keräävät lunta ja autoa pitää raaputella jäähärmän alta joka aamu hampaat kalisten, on sillä hyvätkin puolensa; Pakkanen auttaa tappamaan ilmanalan bakteereita ja viruksia, ja talven ansiosta luonto saa ansaitsemansa talvilevon, minkä vuoksi se pystyy tuottamaan taas runsaasti satoa seuraavana kesänä ;)

(Jäähileitä henkilöauton katolla)

Pakkanen on siis kaikessa kylmyydessään jopa desinfioivan puhdistava, minkä vuoksi esimerkiksi vuodevaatteita on aina aamuisin hyvä tuulettaa muutama tunti ulkona tai parvekkeella kipakassa pakkasessa.
Samalla tavoin pakkasilma raikastaa tekstiilejä, ja jopa astioita ja esineitä, joista pitää saada pois tunkkaisia hajuja.
Myös kuumepotilaita, etenkin lapsia, on ennen wanhaan viety "jäähylle" pakkaseen tai lumihankeen, jotta saataisiin vaarallisen korkea kuume laskemaan.
Suomalaisittain moni äiti nykytalvinakin peittelee sylilapsensa lämpimiin vällyihin vaunuihinsa, ja laittaa taaperonsa ulos päiväunille. Ulkona kylmässä nukuttamisen uskotaan mm. lisäävän lapsen vastustus-, ja kylmänsietokykyä. Lapsen sanotaan myös nukkuvan sikeämmin raikkaassa ulkoilmassa, mikä vähentää lapsen levottomuutta tämän valveilla oloaikana. Ulkonukutuksen pakkasrajana pidetään kuitenkin aika yleisesti -15'C astetta, joten sitä kylmemmillä keleillä lapsia ei laiteta pihalle pakastumaan.

"Kun maas' on hanki, ja järvet jäässä"

Mytologisesti Pakkanen on, ylläri-pylläri; Alista syntyperää..
Pakkanen ja Hyytämöinen ovat molemmat kylmän Alisen olentoja, jotka eivät monien Alisen mörköjen tapaan pysty selviämään liian lämpimässä ilmastossa. Siksi Halla auttaa raivaamaan heille jalansijaa syksyllä, ilmojen viiletessä. Kun sää on tarpeeksi kylmennyt, Pakkanen ja Hyytämöinen pääsevät nousemaan Keskiseen, ja jäätämään maata ja ilmaa entisestään. Halla aloittaa raivaamalla heille tietä routaamalla maan, jäätämällä lammikot, ja kylmäämällä ilman syksyllä, ja talven puolella "lumitöitä" jatkaa Pakkanen poikansa Hyytämöisen kanssa.
Joskus edellä mainittu Hallakin piipahtaa Keskisessä myös talven jälkeen, keväällä, tai jopa kesällä, vaikka se onkin harvinaista. Tällöin puhutaan kevät/kesähalloista.

Pakkanen, eli Pakkasherra, eli Pakkasukko, koettiin lähinnä suurena ja pelottavana hahmona, joka kolisutti nurkkia, ja pahimmillaan jopa palellutti hengiltä sen kynsiin jääneet poloiset. Pakkanen toi mukanaan lumen, jäädytti isommat vesistöt, ja toi talven tullessaan.
Pakkasen poika, Hyytämöinen puolestaan oli vähän rennompi hahmo. Hän on nuori, ja siksi ilkikurinen, mutta myös taiteellinen olento. Hän kirjailee sekä luonnon että ikkunat kauniilla kuurankukilla, jääpuikoilla ja hileellä. Hyytämöinen on kenties saanut innoituksensa katselemalla kesää ja kevättä, ja hänellä on mukanaan paletti ja sivellin, joiden avulla hän muuttaa isänsä antamat lumet ja jäät kauniiksi luonnontaiteeksi, ettei joka paikka näyttäsi niin ankealta vaan koska on talvi.

Pakkanen, samoin kuin hänen poikansa mainitaan usein haamumaisen läpikuultaviksi, eteerisiksi hahmoiksi, jotka pukeutuvat valkoisiin. Väri on talven hankia ajatellen helppo ymmärtää, mutta wanhasuomalaisittain valkoinen väri liittyy myös kuolemaan, jonka talvi tuo luonnolle ja maalle väliaikaisesti lumivaipan muodossa. Taiteellisesti Pakkasen ja Hyytämöisen kuvajaisiin lisätään usein syaanin ja sinisen eri sävyjä korostamaan kylmää, jäistä vaikutelmaa, ja etenkin Pakkanen kuvataan usein (jäisen-, ja) runsaan jääpuikkoparran kera.

"Hei, Kuuraparta, lumiukko valkoinen"

Englanninkielisissä maissa tunnettu pakkasukko, Jack Frost (tai Father Frost) on eräs kotoisen Pakkasukkomme kollega.
Venäjällä paikallinen Pakkasukko (Дед Мороз/Ded Moroz) puolestaan jakaa lapsille lahjoja Tammikuun lopussa (koska Neuvostoaikaan joulun viettäminen oli Venäjällä uskonnollisena juhlana kielletty). Hän toimii siis paikallisena Joulupukkina.
Venäjän Pakkasukko pukeutuu valkosiniharmaaseen, tai nykyisemmin, joulupukkia mukaillen, punavalkoiseen takkiin, ja matkustaa kolmen hevosen vetämällä reellä eli troikalla, ja häntä avustaa samoin vaaleisiin kylmän sävyihin pukeutunut lapsenlapsensa, Lumineito eli lumityttö (Снегурочка/Snegurotška).

Faktaa:
-Oikein kireä, kova pakkassää (vähintään -20'C) tunnetaan nimellä "Paukkupakkanen", ja sitä pahempi (vähintään -30'C) on "Tulipalopakkanen".
-Kansankielessä pakkasella on "Kylmä kuin ryssän Helvetissä". Sanonnalla viitataan Siperiaan.
-Pakkanen todella saa nurkat paukkumaan, etenkin puutaloissa. Kysymys on lämpötilan vaihteluiden rakennusmateriaalille aiheuttamasta supistumisesta ja laajenemisesta. Samalla tavoin puut, ja jopa kivet voivat äännellä, ja jopa halkeilla kovalla pakkasella.
-Myös maaperä voi reagoida pakkaseen edellisessä kohdassa mainitulla tavalla. Tällöin puhutaan "pakkaspaukusta", tai "jää-,/pakkasjäristyksestä".
-Talven pakkasetonta keliä, jolloin elohopea on nollassa, kutsutaan suojasääksi.
-Maailman kylmin manner on Antarktis, eli Etelänapa. Siellä, venäläisellä Vostok-tutkimusasemalla on mitattu maailman pakkasennätys: -89,2'C astetta. Luvut tuntuvat kuitenkin muuttuvan koko ajan..
-Suomen pakkasennätystä, -51,5'C astetta, pitää hallussaan Kittilän Pokka. Ennätys mitattiin 28.01.1999.
-Maailman kylmin, asuttu paikka puolestaan on Siperian Oimjakon.
-Yksikään lumihiutale ei ole samanlainen toisen kanssa.

Uskomuksia:
-Lämmin kesä povaa kylmää talvea.
-Pohjoistuuli tuo pakkasen tullessaan.
-Kissan aivastus tietää pakkasia.
-Jos revontulet näkyvät lähellä maata, tulee pakkanen.
-Jos pakkanen paukkuu, tulee leudot kelit.
-Kirkas tähtitaivas tietää kiristyviä pakkasia.
-Tähdenlennot enteilevät pakkasia.

*Edelleenkin, paras tapa suojautua kylmän olennoilta on lämpimät vaatteet, lämmin mustaherukkamehu, kuppi kuumaa teetä ja höyryävä keittokulhollinen. Pakkasta voi yrittää lannistaa myös sopivilla loitsuilla.
Pakkassää aiheuttaa usein ihon kuivumista, mikä johtaa hilseilyyn ja kutinaan. Kuivumista vastaan kannattaa talvella rasvata ihoa tavallista runsaammin, ja käyttää sopivaa öljyä kosteusvoiteen kanssa.
Liiallinen pakkasessa oleilu voi aiheuttaa myös kivuliaan paleltuman, joka muistuttaa palovammaa. Lue paleltuman ehkäisystä ja hoidosta seuraavasta linkistä:
Terveyskirjasto - Paleltuma

Sade-enteitä ja -konsteja

"Hae lakkaa satamasta, kun lakkaa satamasta" (Wanha sanaleikki)

Säätä, ja etenkin sateen saapumista on ennen wanhaan tarkkailtu erilaisista luonnonenteistä. Sade on ihana, virkistävä luonnonilmiö, joka kosteuttaa sekä maata ja ilmaa, ja auttaa kasveja kasvamaan. Sateessa kastumisen sanotaan myös puhdistavan ihmistä ympäröivää energiakenttää; auraa.
Maagisesti sadevesi on Ylisen vettä, jota pidettiin yleisesti puhtaana. Taiantekoihin sadevesi tulisi kerätä sen sataessa, eikä koskaan lammikoista, sillä maahan valunut vesi on jo voimatonta.
Listaan tähän nyt muutamia, folkloresta tuttuja, ja tuntemattomampia sade-enteitä sekä muita aihetta sivuavia juttuja :)
 
"Vettä tulee kuin Esterin perseestä."

Kyseinen, kaatosadetta kuvaava sanonta lienee tuttu kaikille suomalaisille, ja kaikki tietävät, mitä sillä tarkoitetaan. Sanonnassa esiintyvä Esteri sen sijaan on monille nykyaikana tuntematon; onko hän säidenhaltija, sateenjumalatar, vai vahingostaan kuuluisuutta saanut rakkovaivainen emäntä? Ei sentään, itse asiassa Esterin salaisuus on jopa vähän arkipäiväisen tylsä; Nimitys tulee Esteri-merkkisestä vesipumpusta, jota esim. palokunnat aikoinaan käyttivät autoissaan. Koska pumppu oli kooltaan sen verran massiivinen, ettei sitä voitu kiinnittää säiliöauton kylkeen, se kiinnitettiin auton perään eli persiiseen. Sieltä käsin vettä sitten pumpattiin tulipaloja sammutettaessa. Koska vedenpaine on sammutusletkussa voimakas, vettä tietenkin tuli runsaasti; kuin rankkasateella..

Muita suomenkielessä tunnettuja ilmaisuja rankkasateille ovat mm. "Sataa kuin saavista kaataen", "Hanat aukesivat", "Vettä tulee kuin aisaa", "Sataa kissoja ja koiria", ja tietenkin; "Vettä tulee ihan vitusti/perkeleesti/saatanasti".

Seuraavia enteitä tarkkailemalla voi jokainen kotimeteorologi yrittää ennustaa, onko sadetta luvassa:

Eläimet:
-Lepakot lentävät matalalla.
-Koira syö heiniä.
-Kala käy hyvin onkeen.
-Sammakot kurnuttavat äänekkäästi.
-Rupikonnat ovat liikekannalla.
-Jos kuolleen käärmeen heitti ilmaan, ja se laskeutui selälleen, ennusti se sadetta.

Linnut:
-Pääskyset lentävät matalalla.
-Kanat kieriskelevät hiekassa.
-Hanhet sähisevät.
-Linnut nokkivat paljon/löytävät hyvin matoja.
-Kyyhkyset kujertavat myöhään.
-Palokärjet ja tikat alkavat hakata enemmän.
-Kurki sadetta huutaa.
-Kuikan huuto enteilee sadetta.
-Talitiaisen laulu kesällä tiesi sadetta.
-Sulan maan aikaan pihaan tuleva talitiainen enteilee sateita.
-Varis raakkuu aamulla sadetta.
-Varikset raakkuvat paljon.
-Pöllöt pysyvät yöllä vaiti.

Ötökät:
-Ötökät pyrkivät sisätiloihin.
-Hämähäkit vahvistavat verkkojaan.
-Kovakuoriaiset eivät liiku.
-Heinäsirkat lakkaavat sirittämästä.
-Kastemadot tulevat näkyville.
-Mehiläiset ja ampiaiset pörräävät pesänsä tuntumassa.
-Hyönteiset lentävät matalalla.
-Hyttyset kiusaavat tavallista innokkaammin.
-Ja kukapa ei tuntisi kotilolle luettavaa lorua "Etana, etana, näytä sarves; Onko huomenna pouta"? Jos kotilo ei näyttänyt sarviaan, tiesi se tietenkin sadetta.

Kasvit:
-Ohdakkeiden, kehäkukkien ja voikukkien kukat sulkeutuvat
-Apilat avautuvat enemmän.
-Jänönsalaatin lehdet avautuvat enemmän.
-Kirjovehkan (huonekasvi) lehtien reunoihin ilmestyy kirkkaita pisaroita. Äläkä maistele niitä, kirjovehka on myrkyllinen.

Sää:
-Iltarusko tuulen nostaa, aamurusko paidan kastaa.
-Aamurusko, päivän paska.
-Jos tuulee idästä, tulee sade.
-Sade tulee, jos ilma on hyvin kirkas vaikkei aurinko paistaisikaan.
-Jos sumu haihtuu ilmaan tulee kaunista, mutta jos se painuu maahan tulee sade.
-Jos kuun ympärillä näkyy kehä, tulee seuraavana päivänä sade.
-Aamulla näkyvä sateenkaari tietää sadetta.
-Jos sataa vettä ja paistaa aurinko yhtä aikaa, sataa myös seuraavana päivänä.

Sekalaisia:
-Jokien suvantokohtiin, tai järven rantasuvantoihin muodostuu vaahtoa ennen sadetta.
-Jos kivet hikoilevat, tulee sade.
-Suola kokkaroituu/jämähtää sirottimessa (koska kostea ilma).
-Julisteet seinillä alkavat kupruilla (koska kostea ilma).
-Pyykki ei ota kuivuakseen ennen sadetta (koska kostea ilma).

Uskomuksia Sateesta:
-Suomalaisittain kenties eniten sadeuskomuksia liittyy Akkain Viikkoon.
-Sade syntyy, kun jumalat itkevät ihmisten pahoja tekoja.
-Sanottiin myös vähän paheksuen, että jumalat kusevat / Ylisestä kustaan niskaan.
-Jos sade saapui talon päälle pohjoisesta, talo rikastui. Jos etelästä, talo köyhtyi.
-Hiukset kasvavat paremmin jos ne kastuvat sateessa.
-Hiustenlähtöä on hoidettu oleilemalla paljaspäin sateessa.

Wanha kansa vähän ympäri maailman tiesi samoin myös erilaisia konsteja aiheuttaa, ja lopettaa sade.
Tässä muutamia:

Sateen tekeminen:

-Sateenvarjon avaaminen sisällä tuo huonoa onnea, mutta sen on uskottu myös kutsuvan sadetta.
-Sananjalan lehvien polttaminen (esim. jos heität niitä nuotioon), aiheuttaa sateen.
-Jos ulkona olevaan vesiastiaan, tms. laittaa vihreän jadekiven, kutsuu se sadetta.
-Rautaesineen laittaminen ulos veteen likoamaan kutsuu sadetta.
-Jos virtsaa maahan, ja sitten sotkee lammikkoa sormellaan, kutsuu rajuilmaa.
-Jos vettä sekoittaa tammen oksalla, tulee myrsky.
-Jos heittää kourallisen riisiä ilmaan, tulee sade.
-Jos viheltää vastatuuleen, tulee sade.
-Sadetta on myös mm. loitsittu tulevaksi esim. seuraavantyylisillä sanoilla:

"Tule vesi, taivahista,
Vettä järville, jo'ille!
Vettä ilman lähtehistä,
Taivaisen Ukon tuvilta!"

Sateen lopetus:

-Sido kahdesta puupalasta pieni risti, vie se aukealle (miel. pellolle) paikalle, iske maahan pystyyn, ja sirota päälle suolaa.
-Maahan on asetettava kirves selälleen (niin että sen terä osoittaa taivaisiin).
-Taivaalle on heitettävä kourallinen kuivaa hiekkaa.
-Sadetta on lopeteltu myös mm. seuraavantyylisillä sanoilla:

"Lakkaa sade, tyynny tuuli,
Herkeä, ilmanalanen!
Estämästä aurinkoista,
Pitämästä pilvisäitä!

Mene, kussa tarvitahan,
Anna, missä vaajitahan.
Kaikkoa tältä kylältä,
Mene pois jo pilvinesi;

Mene kaivot kastelemaan,
Anna vettä kiukahille,
Vettä oluttynnörille,
Vettä akkojen padoille."

Vaikkei sateesta erityisesti pitäisikään, ei sadesään kannata antaa masentaa, vaikkei ulkorientoihin pääsikään. Ota sade levon kannalta ja rentoudu, tai keskity esim. opiskeluun. Sateen ropinaa kuunnellessa on hyvä keskittyä vaikka hyvään kirjaan, tai koti-, tai käsitöihin, tai voi vain harjoitella keskittymiskykyä meditoimalla sateen ropinaa kuunnellen. Myös sateen tarkkailu itsessään on hyvin rentouttavaa. Kauniita sadesäitä kaikille lukijoilleni :)

Ukonilma

Puhutaanpas vaihteeksi luonnonilmiöistä, sillä etenkin ukonilma, eli tuttavallisemmin ukkonen, on kuitenkin ajankohtainen näihin aikoihin vuodesta.

Niin, ukonilmaa edeltää yleensä hautovan kuuma hellesää. Kun lämmin ilma kohtaa ylimpien ilmakerrosten viileyden, aiheuttaa se ukonilmaan usein liittyvän ilmiön; vesisateen. Maapallolla arvioidaan esiintyvän n. 2000-50 000 ukonilmaa päivittäin. Säätieteellisesti tarkastellen ukonilma syntyy, kun erinäiset ilmanalan hiukkaset kertyvät pilviin, ja hankautuvat toisiinsa. Kun nämä pilviin kertyneet, staattiset sähkövaraukset purkautuvat, moinen näkyy maan pinnalla salamaniskuna.
Salama on puhdasta sähköenergiaa. Rajuun salamointiin onkin arvioitu liittyvän jopa 1 000 000 megawatin sähköteho, mutta Suomen oloissa salaman tehot pyörivät about 200-300 megawatissa.

Salamaa seuraa siis jyrähdys, minkä avulla ihmiset ovat arvioineet, kuinka kaukana ukonilma kulloinkin on. Salaman välähdettyä laskettiin sekunteja seuraavaan jyrähdykseen; Yksi sekunti vastaa n. 330m, eli yksi kilometri on about 3 sekuntia. Salaman lämpötila voi olla jopa 30 000'C astetta.
Ukonilman jälkeen ilma tuntuu erityisen raikkaalta, sillä kesäpöly on painunut sateen ansiosta maahan, ja salamanisku muuttaa happea otsoniksi.
 
Kolikolirattailla Taivaankannella

Ukonilma itsessään on näin suomalaisittain saanut nimensä tietenkin Ukko Ylijumalalta, joka hallitsee Ylistä, sadetta ja salamoita, jotka myös pitkäisinä ja ukonvasamoina tunnetaan. Ukonilma syntyy, kun erinäisiä pikkupiruja tai vastaavia pahalaisia pääsee jotenkin livahtamaan Yliseen, ja Ukko alkaa ajaa niitä pois valtakunnastaan salamoita heitellen. Ukkosen jyrinä ilmentää Ukon raivoa. Joskus Ukko saattaa suuttua myös vaimolleen Raunalle, jolloin saattaa vain jyristä, ilman salamoita.
Tämän kaltainen tarinamalli toistuu monessa eri mytologiassa. Esim. Skandinavisessa mytologiassa ukkosenjumala Thor ajaa vaunuillaan pitkin taivaankantta, milloin mistäkin syystä, mutta yleensä vihaisena tai vähän elvistelläkseen. Moni on myös lapsena kuullut selityksen, kuinka kristittyjen jumala, eli "Taivaan Herra" ajaa vihaisena kivivaunuillaan pitkin taivasta ukonilmalla.

Ukonilmalla vältettiin kiroilua ja muuta epäkunnioittavaa käytöstä, kotitöitä, ja myös seksiä. Uskottiin näet, että ukkosella siitetyistä kasvoi aggressiivisia, äkäisiä ja umpimielisiä ihmisiä. Maitotuotteita ei ukkosella käsitelty, sillä maito happanee nopeammin ukonilmalla. Ukkosella ilmassa viipyilevän sähköjännityksen ansiosta tuossa on jopa perää.
Ennen wanhaan paikoin naimattomakin naiset sitoivat hiuksensa kiinni, jopa nutturalle, etteivät olisi hulmuavilla kutreillaan vahingossakaan provosoineet äkäisenä pidettyä Ukkoa.

Ukkonen on paitsi pelottanut, myös kiehtonut ihmisten mieliä, ja ukonilmasta on myös tarkasteltu tulevia sen viikonpäivien mukaan:

Maanantain ukkonen tiesi onnettomuutta naisille.
Tiistain ukkonen takasi runsaan sadon,
Keskiviikon ukkonen enteili riitoja, sotaa, tai eripuraa.
Torstain ukkonen povasi sato-, ja karjaonnea.
Perjantain ukkonen varoitti veriteosta (eli murhasta).
Lauantain ukkonen toi menetyksiä, katoa, sairautta ja/tai kuolemaa.
Sunnuntain ukkonen taas enteili kuolemantapausta/tärkeän henkilön menetystä. 
Kiitos, Ukko, Ylinen Luoja

Koska Ukko hätistää pahalaisia ukonilmalla, kannattaa kaikki avoimet ikkunat sulkea, jotteivät ne mokomat etsiydy sisätiloihin turvaan. Jos aiot viettää aikaa ukonilmaa kunniottaen vaikka kuistilla, kannattaa paikalle esim. sytyttää jokin karkottava suitsuke (lue eteenpäin).
Siinä missä ukonilma paitsi karkottaa pahalaisia, se myös virkistää ilmaa, ja antaa tottakai elvyttävää sadetta maaperälle ja kaikille sen kasveille ja eläimille. Etenkin marjapensaille ja pyöreille juurikkaille ukkosen uskottiin tekevän hyvää. Ukolle kannattaakin siksi jättää ulos (esim. puutarhapöydälle) pieni snapsi kiitokseksi.

Uimista ukonilmalla tulisi välttää, sillä vesi kuljettaa sähköä, ja mikäli salama iskee veteen, on uija tottakai vaarassa saada tällin. Sama pätee suihkuihin ja pesutiloihin, sillä sähkö voi matkustaa putkia pitkin. Itse vältän muutenkin kaikkea ylimääräistä veden kanssa lotrailua ukkosella, tuntuu vain, kuin meille jokapäiväisten hanojen käyttäminen olisi kuin näyttäisi keskisormea Yliseen, että "kyllä sitä vettä osataan luoda meilläkin"..
Itselläni on myös tapana isommilla ukkosilla kytkeä pois suurimmat sähkölaitteet ja valot, sytytellä kynttilöitä että eteensä näkee, ja yleensä sytyttää myös jokin pahalaisia karkottava suitsuke.

Pelottaako?

Vaikka moni paikka ja asunto onkin nykyisin hyvin maadoitettu, kannattaa isoimmat sähkölaitteet silti kytkeä pois päältä ukonilmalla, ja kääntää huomio suositun komediasarjan sijaan mahtipontiseen luonnonnäytelmään. Ukkonen on omiaan muistuttamaan meitä ihmisiä pienuudestamme, ja kuinka meitä ei ole tarkoitettukaan hallitsemaan luonnonvoimia. Hyvän ukonilman jälkeen suhtautuu varmasti kaikkiin sähkölaitteisiin niille kuuluvalla kunnioituksella.. ainakin vähän aikaa.
Mainittakoon, että esim. auto (ja etenkin takapenkki), on kumisten renkaidensa ansiosta turvallinen paikka suojautua ukonilmalta. Sateenvarjon käyttäminen sitä vastoin voi olla todella vaarallista.
Myös korkeita ja aukeita paikkoja kannattaa välttää, eikä puun alla kannata pitää sadetta ukonilmalla. Uiminen kannattaa unohtaa, sillä vesi kuljettaa sähköä ja vesistöt ovat siksi vaaran paikkoja salaman iskiessä niihin.

Vaikka moni meistä pelkääkin ukkosta, suosittelen, että ota rennosti, ja keitä itsellesi etukäteen vaikka kupillinen hermoja rauhoittavaa teetä. Hyviä teeyrttejä ukonilmalle ovat esim. humala, kamomilla, laventeli, poimulehti, kanerva, kehäkukka, sitruunamelissa, vadelmanlehti, ja virmajuuri.
Ukonilma on voimakas, ja komea luonnonilmiö, jonka tarkoitus ei kuitenkaan ole pelotella meitä järjiltään. Sen on tarkoitus peloitella vaan niitä pahalaisia ;)

Ukonilmalle pahalaisten karkotukseen sopivia, hyviä suitsukkeita/yrttejä ovat esim. Dragon's Blood, Kataja, Mänty, Seetri, Santelipuu, Palo Santo, Valkosalvia ja Valkosipuli.
 
Pallosalama

Ukonilman ja salamoinnin yhteydessä voi joskus esiintyä myös harvinaisempi ilmiö; Pallosalama.
Pallosalama on eräänlainen, pallon tai kerän muotoinen, sähköenergian kasaantuma, joka reagoi lämpöön ja liikkeeseen. Pallosalaman koko vaihtelee muutamasta sentistä halkaisijaltaan jopa metriin. Pallosalaman on mainittu olevan väriltään joko kirkas, tai sitten sinertävä. Pallosalama voi läpäistä kiinteitä kohteita, ja tulla taloon esim. seinän läpi tai pistorasiasta. Pallosalama ei osuessaan välttämättä aiheuta samanlaisia vaurioita tai tärskäystä kuin suora salamanisku, mutta siitä voi saada pahoja palovammoja.
Wanha kansa neuvoo, että paras tapa suojautua pallosalamalta on liikkua hitaasti, ja, jos se on tulossa kohti, seistä paikoillaan ja levittää jalat (eli pallosalama menee jalkojen alta).
Itse nuorempana pelkäsin kyseistä ilmiötä todella paljon, nykyään olen jo osannut vähän rauhoittua :)

Uskomuksia:
-Metelöinti tai musiikin soittaminen ukonilmalla tuo huonoa onnea.
-Hautajaisten jälkeinen ukkonen kertoi, että edesmenneen sielu oli päässyt parempaan paikkaan.
-Kala ottaa onkeen parhaiten ennen ukonilmaa.
-Ukonilma ohittaa heinäpellon kastelematta heinäsepäitä jos peltoa hakkaa seipäillä.
-Vuoden ukkosrintamat kulkevat koko sitä reittiä, minkä ne ensimmäiseksi valitsivat.
-Punaiset ruusut suojelevat ukkoselta.
-Vaikka puun alle suojautuminen ukonilmalla voi muutenkin olla vaarallista, erityisesti Tammipuuta välteltiin ukonilman aikaan, sillä sen uskottiin houkuttelevan salamoita.
-Salama ei iske kahdesti samaan paikkaan (vanhan uskomukseen pohjaava sanonta).
-Kissaa ei ole uskallettu pitää sylissä ukonilmalla, sillä sen uskottiin yllyttävän salamaa iskemään. uskomus liittyy staattiseen sähköön, jonka ansiosta kissan turkki joskus ukonilmalla rätisee kipinöi kun sitä silittää. Kissan turkki voi kipinöidä staattisen sähkön vaikutuksesta myös ilman ukkosta, kuivalla säällä.
-Salaman kaatamasta puusta valmistettu hammastikku auttaa hammassärkyyn.
-Helmikuun ukkonen povasi lunta Toukokuulle.
-Jos ukkostaa kun on vielä jäät vesissä, tulee kylmä kesä.
-Kevään ensimmäinen ukkonen herättää käärmeet talvihorroksesta.
-Vuoden viimeisestä ukonilmasta on 90 päivää talven tuloon.

*Suomessa salamoita esiintyy melkein joka kuukausi, eli kyllä; Jopa talvella voi salamoida. Ilmiötä kutsutaan Lumisalamoiksi tai Lumipyryukkoseksi.
Moni henkilö reagoi ukonilman saapumiseen myös fyysisesti; Jäseniä tai niveliä voi alkaa kolottaa, tai hän voi saada voimakkuudeltaan vaihtelevaa päänsärkyä. Jotkut tuntevat väsymystä, ja toisista tulee hyperpirteitä ilmassa viipyilevän sähkölatauksen vuoksi. Saapuva ukonilma voi laukaista myös migreenin. Suosittelenkin, että mikäli olet migreenipotilas, ota migreenilääke heti säätiedotuksen luettuasi. Muut kolotukset ja ukkospäänsäryt (ei välttämättä kuitenkaan migreeni) yleensä helpottavat ukonilman mentyä ohi.

Voit lukea ukkoselta suojautumisesta esim. Me Naiset -sivun informatiivisesta artikkelista.

Sääenteitä Vuoden Varalle

Säätilat, niiden tarkkailu ja ennustelu on kautta aikojen kuulunut suomalaiseen kansanperinteeseen ja yleisesti jopa kansanluonteeseen. Tänäkin päivänä saatamme huomata pääskysten lentävän lentävän matalalla, tai koiran syövän heinää, ja povata sadetta, tai pakkasia, jos kissa aivastaa. Ajattelin listata tähän jotain vanhoja uskomuksia ja ennusmerkkejä vuoden säätiloista kaikille kahdelletoista kuukaudelle:
 
Tammikuu

-Tammikuu jakaa talven kahtia (Sanonta).
-Alkavan vuoden säät on perinteisesti ennustettu Tammikuun kahdestatoista ensimmäisestä päivästä. Kylmää vai leudompaa, sataako vai ei, pilkistääkö aurinko, onko sumua..
-Samoin Tammikuun sään on ajateltu olevan samanlainen kuin Heinäkuun, eli minä päivinä sataa tai paistaa, vai tuuleeko, jne.
-Tammikuun vesisateet tietävät leutoa kesää.
-Tammikuun tasapäivät (eli leudot ilmat) Maaliskuussa muistetaan (eli pakkasta samoina päivänä).
-Minkä Tammikuu helpottaa, sen Helmikuu muistaa.
-Jos Tammena sulaa, niin Helmenä jäätää.
-Jos Heikinpäivänä (19.1) on leuto ilma, niin Maaliskuussa samana päivänä on pakkasta.
-Jos ei Tammena pauku, niin kyllä Helmenä helisee (eli leuto Tammikuu kostautuu Helmikuun pakkasina.
-Varis raakkui Tammikuussa aamulla suojakeliä, mutta illalla pakkasta. Harakka taas nauroi toisinpäin, eli aamulla naurava harakka povasi pakkasia.

Helmikuu

-Minkä Helmikuu helpottaa, sen Maaliskuu maksaa.

-Jos Helmikuun ensimmäinen päivä on kirkas ja pilvetön, tuli vuodesta poutainen ja miellyttävä.
-Kynttilänpäivän suojasää povasi kylmää Juhannusta.
-Helmikuun suojakelit tiesivät katovuotta.

-Runsaat lumisateet Helmikuussa tietävät vesisateita heinänteon aikaan.

-Lämmin Helmikuu, kylmä kevät. Uskomus tunnetaan myös muodossa "Lämmin Helmikuu, lämmin kevät".

-Helmikuun ukkonen povaa lunta Toukokuulle.

-Helmikuun ensimmäinen suojapäivä tietää samana päivänä sulaa vettä Toukokuussa.

-Sumuiset päivät Helmikuussa tietävät halloja Elokuussa.

-Mitä pahempi Helmikuu, sitä parempi kevät.

-Jos Sipin (15.2) päivänä tulee lunta, niin puolet sen talven lumesta on satanut.

-Sipinpäivän suojakeli tietää aikaista kevättä.

-Millainen ilma on Mattina (24.2), niin semmoista on keväällä.

-Matinpäivän pakkaset ennustivat lämmintä kesää.

-Matinpäivän suojakeli tiesi aikaista kevättä.

Kevät 
(Maalis, Huhti, Touko)

-Kevät keikkuen tulevi (Sanonta).
-Jos jäiden jo lähtiessä vielä sataa paksun lumen maahan, tuli heinäkuussa paljon vettä.
-Kevätsateet enteilevät hyvää satovuotta.
-Jos keväällä ukkostaa, tietää se kylmää kesää.
-Jos keväällä ukkostaa kun on vielä vedet jäässä, tulee kylmä kesä.
-Jos Talitiaiset tai Punatulkut viihtyivät kovasti pihassa keväällä, tiesi se takatalvea.

Maaliskuu

-Maaliskuu maata näyttää (Sanonta).
-Maaliskuu maan avaa, Huhtikuu jäät huuhtoo.
-Jos Maaliskuu alkaa Perjantailla, tietää se vielä kolme kuukautta kylmää.
-Jos Maaliskuun ensimmäisenä tuulee pohjoisesta, pysyy ilmat kylminä Heinäkuuhun asti.
-Lämmin Maaliskuu ennusti katovuotta.
-Mitä sumuisempi Maaliskuu, sitä sateisempi kesä.
-Maaliskuun lumisateet tietävät lämmintä kesää.
-Maaliskuun aurinkoiset päivät ovat samoja Toukokuussa.
-Jos on Maaliskuussa sula maa, tulee Huhtikuussa takatalvi.
-Jos varikset kovasti kävelevät Maaliskuussa, tietää se kelirikkoa.
-Iltarusko ennen Kevätpäivää tiesi pakkasia, sen jälkeen taas lämmintä.
-Jos Jooseppina (19.3) paistaa aurinko, tulee hyvä kesä.
-Hyvä sää Marian päivänä (25.3) tiesi hyvää vuotta.
-Mitä Mariana katolla, sitä Vappuna maassa.
-Marian suojat tiesivät aikaista kesää.
*Matopäivästä on myös tulkittu sääenteitä vuoden varoiksi.

Huhtikuu

-Huhtikuu on kuukausista julmin (Sanonta).
-Huhtikuun tuulet povaavat poutaa kesälle.
-Huhtikuun sateet enteilevät aikaista kesää.
-Lämmin Huhtikuu, kylmä Toukokuu.
-Lämmin Huhtikuu povaa kylmää kesää.
-Huhtikuun kirkas tähtitaivas tietää sateista kesää.
-Lämmin Yrjönpäivä (23.4) enteili hyvää vuotta.
-Kylmä Yrjönpäivä (23.4) tarkoitti vielä 40 päivää lumen sulamiseen.
-Jos on Yrjönpäivänä (23.4) kylmää, niin kylmää pitää vielä 30 päivää.
-Jos Markunpäivän (25.4) yönä on pakkasta, tiesi se pitkää ja kylmää kevättä, tai kylmää kesää. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
*Pääsiäisviikko on ollut entisaikaan tärkeä säitä ennustettaessa.

Toukokuu

-Sateinen Toukokuu povaa kuivaa syyskuuta.
-Kylmä Toukokuu, lämmin Kesäkuu.
-Jos Toukokuun viimeisenä yönä vesi ulkona astiassa jäätyy, tuli halla Kesäkuussa.
-Kesä alkaa lämpimästä Erkinpäivästä (18.5).
-Kylmä Erkki, lämmin kesä, lämmin Erkki, kylmä kesä.
-Ukonilma ennen Erkkiä tietää kylmää kesää.
-Sade-Erkki, kuiva kesä, kuiva Erkki, sateinen kesä.
-Lämmin Liljanpäivä (20.5) tietää myöhäistä kesää.
-Jos on kylmä Urpon-, eli Urbanuksenpäivä (25.5), kesä myöhästyy.
-Jos Urponpäivänä (25.5) tarkenee ilman takkia, niin ei Juhannuksena tarkene ilman turkkia.
-Mitä säätä Urpona, sitä koko kesänä.
*Vappuna on myös tarkkailtu sääenteitä.
 
Kesä
(Kesä, Heinä, Elo)

-Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen (Sanonta).
-Jos pääskyset tekevät kesällä kaksi poikuetta, tulee pitkä ja lämmin syksy.
-Märkä kesä, kuiva syksy.
-Lämmin kesä, kylmä talvi. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.

Kesäkuu

-Kesäkuussa kesä tulee, vaikka sitten mistä (Sanonta).
-Jos kesäkuun ensimmäisenä tuulee lännestä, tulee lämmin kesä.
-Sateinen Kesäkuu tietää helteistä Heinäkuuta.
-Jos ennen Juhannusta on helteistä, tulee kylmä loppukesä ja päinvastoin.
-Jos Juhannuspäivänäsataa, niin sataa joka pyhä syksyyn asti.
-Sateinen Pietarinpäivä (29.6) povaa kaunista kesää.
-Kylmä Pietarinpäivä (29.6) povaa kylmää kesää.
-Jos Pietarinpäivänä (29.6) tuulee etelästä, tulee hyvä marjavuosi. Pohjoistuuli taas tiesi huonoa marjavuotta.
*Kesäkuussa sääenteitä on tarkasteltu etenkin Juhannuksena.

Heinäkuu

-Sateinen Heinäkuu, poutainen Elokuu.
-Jos käki kukkuu Heinäkuun loppuun saakka, tuli lämmin ja pitkä syksy.
-Minä päivänä käki viimeisen kerran kukkuu Heinäkuussa, niin samana päivänä Lokakuussa tulee lunta.
-Maijan (2.7) poudat tietävät kuivaa Heinäkuuta.
Martan (26.7) sateet tiesivät kosteaa syksyä.
-Jos Unikeon päivänä (27.7) sataa, tulee vettä Lokakuulle asti.
-Jos Ollina (29.7) sataa, sataa seitsemen viikkoa.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista ennen Mätäkuuta, tuli leuto talvi, joka kostautui seuraavana keväänä.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista Mätäkuussa (23.7 - 23.8), luvassa oli märkä Maaliskuu.
*Akkain Viikko oli entisaikaan heinänteon kannalta tärkeää aikaa, mutta myös Jaakonpäivänä tarkkailtiin säätiloja tarkasti.

Elokuu

-Laurinpäivä (10.8) oli tärkeä ilmojen kannalta, sillä sen hallojen tai poudan sanottiin kestävän Perttuun eli Pärttyliin, eli Parttolomuksen (24.8) päivään asti.
-Sateinen Laurinpäivä tiesi märkää syksyä.
-Millainen sää Perttuna/Pärttylinä, sellainen koko syksyn.
-Lämmin Pertun/Pärttylin sää tiesi lyhyttä syksyä.
-Jos Marjana (15.8) satoi, tuli sateinen syksy.
-Samulin päivän (20.8) jälkeisestä, ensimmäisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa lumen tuloon.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista Mätäkuussa (23.7 - 23.8), luvassa oli märkä Maaliskuu.
 
Syksy
(Syys, Loka, ja Marras)

-Syksy ajaa yhdeksällä hevosella (Sanonta).
-Märkä syksy, kuiva kevät.
-Tuulinen syksy, leuto talvi.
-Millainen sää on syksyn ensimmäisenä päivänä, sellaista on koko syksy.
-Kun koivu siementää, on siitä seitsemen viikkoa lumentuloon.
-Myöhäissyksyn ukonilmat povasivat talven myöhästymistä.
-Runsas pihlajanmarjasato tiesi sateista syksyä.
-Pihlaja ei kanna kahta taakkaa, eli runsas pihlajanmarjasato povaa vähälumista talvea. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.

Syyskuu

-Syyskuu syksyn tuo (Sanonta).
-Millainen Syyskuun ensimmäinen päivä on, sellainen on koko kuukausi.
-Kun Syyskuussa jo on puut paljaat, tulee aikainen kevät.
-Jos syyskuussa sataa lunta, tulee lyhyt talvi.
-Jos routa jäätää maan ennen Matinpäivää (21.9), niin tulee musta joulu.
-Jos lammikot jäätyy ennen Mattia, tulee myöhäinen talvi.
-Jos muuttolinnut lähtivät ennen Mikkeliä (Mikonpäivä 29.9), tuli leuto talvi.
-Jos Mikkelinpäivänä (29.9) ei ole lehtiä puissa, on jo Yrjönpäivänä (23.4) kesä.
-Mitä ennen Mikkeliä (29.9) lähtee haapapuusta lehdet, sitä ennen Vappua (1.5) lähtee jäät järvistä.
-Mikä on ilma Mikkelinä, niin sitä on Kekriin asti.
-Kylmä Mikkeli, lämmin Kekri.

Lokakuu

-Lokakuu loskakuu (Sanonta).
-Jos Lokakuussa sataa ensilumi lehtien vielä ollessa puissa, niin vasta Kesäkuussa tulee uudet lehdet puihin.
-Lokakuun ensi kuura tietää samana päivänä silmuja Toukokuussa.
-Jos Lokakuu jäätää ikkunat, niin Tammikuusta tulee sateinen.
-Lämmin tai leuto Lokakuu ennustaa kylmää Helmikuuta.
-Minkä on Elsanpäivänä (14.10) lehtiä puussa, niin yhtä paljon on Taiton päivänä (14.04) lunta maassa
-Leuto Simo (28.10), leppoisa talvi.
-Pohjoistuuli Simonpäivänä tiesi pitkää kevättä, eli kesä myöhästyi.
*Jakoaika ja Kekri olivat ennen wanhaan tärkeitä aikoja ennustaa säätiloja.

Marraskuu

-Marraskuu on kuoleman kuukausi (Sanonta).
-Marraskuun pakkaset povaavat lauhaa talvea.
-Marraskuun lumi ei kestä. Lokakuun ja Joulukuun lumet kestävät (eli talvi alkaa).
-Martinpäivän (10.11) pakkaset tiesivät suojaa Tammikuussa.
-Antinpäivän (30.11) pakkanen tietää märkää talvea ja huonoa kevättä.
-Jos Antinpäivänä (30.11) sataa, tulee valkea joulu.
-Pakkaset ennen Antinpäivää tiesivät leutoa talvea.
-Jos on Marraskuussa leihtiä puissa, tulee keväällä takatalvi.
-Mitä säätä Klemettinä (23.11), sitä on Mattiin (24.2) asti.

Talvi
(Joulu, Tammi, Helmi)

-Talvella olisi paras rikkaan kissana (Sanonta).
-Kun kissa on talvella levoton, tietää tuiskuja ja myrskyä.
-Kylmä talvi, lämmin kesä.
-Runsasluminen talvi tietää lämmintä kesää.
-Tuiskuinen talvi, sateinen kesä.
-Milloin on talvella sumua, niin silloin on kesällä halla.
-Jos ensilumessa liikkuu paljon jäniksiä, niin se lumi ei pysy.
-Kylmä talvi, lämmin kesä. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
-Revontulet tietävät tuiskuja.

Joulukuu

-Joulu tulla jollottaa (Sanonta).
-Luminen, kylmä Joulukuu tietää hyvää talvea.
-Joulukuun kovat pakkaset tietävät leutoa talvea.
-Leuto Joulukuu tietää rankkaa Maaliskuuta.
-Jos Joulukuussa sataa vettä, niin samoina päivinä on pakkasta Maaliskuussa.
-Jos on Jouluna kesä, niin Pääsiäisenä on talvi.
-Joulukuussa on kolmasosa sen talven lumesta satanut.
-Variksen ja korpin raakkuminen enteili suojasäitä Joulukuussa.
-Nikolauksen (6.12) sää kestää koko kuukauden.
*Joulukuussa sääenteitä on tietenkin tarkasteltu etenkin Joulunajasta.
Myös Vuodenvaihteen ilmoista on ennusteltu vuoden säitä.

Noidankoto toivottelee pirtsakkaa vuoden alkua kaikille lukijoilleen :)