torstai 17. elokuuta 2017

Sade-enteitä ja -konsteja

"Hae lakkaa satamasta, kun lakkaa satamasta" (Wanha sanaleikki)

Säätä, ja etenkin sateen saapumista on ennen wanhaan tarkkailtu erilaisista luonnonenteistä. Sade on ihana, virkistävä luonnonilmiö, joka kosteuttaa sekä maata ja ilmaa, ja auttaa kasveja kasvamaan. Lisäksi, sateessa kastumisen sanotaan puhdistavan ihmistä ympäröivää energiakenttää; auraa. Listaan tähän nyt muutamia tuttuja, ja tuntemattomampia sade-enteitä sekä muita aihetta sivuavia juttuja :)
 
"Vettä tulee kuin Esterin perseestä."

Kyseinen, kaatosadetta kuvaava sanonta lienee tuttu kaikille suomalaisille, ja kaikki tietävät, mitä sillä tarkoitetaan. Sanonnassa esiintyvä Esteri sen sijaan on monille nykyaikana tuntematon; onko hän säidenhaltija, sateenjumalatar, vai vahingostaan kuuluisuutta saanut rakkovaivainen emäntä? Ei sentään, itse asiassa Esterin salaisuus on jopa vähän arkipäiväisen tylsä; Nimitys tulee Esteri-merkkisestä vesipumpusta, jota esim. palokunnat aikoinaan käyttivät autoissaan. Koska pumppu ei mahtunut säiliöauton kylkeen, se kiinnitettiin auton perään eli persiiseen, mistä käsin vettä sitten pumpattiin tulipaloja sammutettaessa. Koska vedenpaine on sammutusletkussa voimakas, vettä tietenkin tuli runsaasti; kuin rankkasateella..

Muita suomenkielessä tunnettuja ilmaisuja rankkasateille ovat mm. "Sataa kuin saavista kaataen", "Vettä tulee kuin aisaa", "Sataa kissoja ja koiria", ja tietenkin; "Vettä tulee ihan vitusti/perkeleesti".
Seuraavia enteitä tarkkailemalla voi yrittää ennustaa, tuleeko sade:

Eläimet:
-Lepakot lentävät matalalla.
-Koira syö heiniä.
-Kala käy hyvin onkeen.
-Sammakot kurnuttavat äänekkäästi.
-Rupikonnat ovat liikekannalla.
-Jos kuolleen käärmeen heitti ilmaan, ja se laskeutui selälleen, ennusti se sadetta.

Linnut:
-Pääskyset lentävät matalalla.
-Kanat kieriskelevät hiekassa.
-Hanhet sähisevät.
-Linnut nokkivat paljon/löytävät hyvin matoja.
-Kyyhkyset kujertavat myöhään.
-Palokärjet ja tikat alkavat hakata enemmän.
-Varikset raakkuvat paljon.
-Pöllöt pysyvät yöllä vaiti.

Ötökät:
-Hämähäkit vahvistavat verkkojaan.
-Kovakuoriaiset eivät liiku.
-Heinäsirkat lakkaavat sirittämästä.
-Kastemadot tulevat näkyville.
-Mehiläiset ja ampiaiset pörräävät pesänsä tuntumassa.
-Hyönteiset lentävät matalalla.
-Hyttyset kiusaavat tavallista innokkaammin.
-Ja kukapa ei tuntisi kotilolle luettavaa lorua "Etana, etana, näytä sarves; Onko huomenna pouta"? Jos kotilo ei näyttänyt sarviaan, tiesi se tietenkin sadetta.

Kasvit:
-Ohdakkeiden, kehäkukkien ja voikukien kukat sulkeutuvat
-Apilat avautuvat enemmän.
-Jänönsalaatin lehdet avautuvat enemmän.
-Kirjovehkan (huonekasvi) lehtien reunoihin ilmestyy kirkkaita pisaroita. Äläkä maistele niitä, kirjovehka on myrkyllinen.

Sää:
-Iltarusko tuulen nostaa, aamurusko paidan kastaa.
-Aamurusko, päivän paska.
-Sade tulee, jos ilma on hyvin kirkas vaikkei aurinko paistaisikaan.
-Jos sumu haihtuu ilmaan tulee kaunista, mutta jos se painuu maahan tulee sade.
-Jos kuun ympärillä näkyy kehä, tulee seuraavana päivänä sade.
-Aamulla näkyvä sateenkaari tietää sadetta.
-Jos sataa vettä ja paistaa aurinko yhtä aikaa, sataa myös seuraavana päivänä.

Sekalaisia:
-Jokien suvantokohtiin, tai järven rantasuvantoihin muodostuu vaahtoa ennen sadetta.
-Suola kokkaroituu/jämähtää sirottimessa (koska kostea ilma).
-Julisteet seinillä alkavat kupruilla (koska kostea ilma).
-Pyykki ei ota kuivuakseen ennen sadetta (koska kostea ilma).

Uskomuksia Sateesta:
-Suomalaisittain kenties eniten sadeuskomuksia liittyy Akkain Viikkoon.
-Sade syntyy, kun jumalat itkevät ihmisten pahoja tekoja.
-Sanottiin myös vähän paheksuen, että jumalat kusevat niskaan.
-Jos sade saapui talon päälle pohjoisesta, talo rikastui. Jos etelästä, talo köyhtyi.
-Hiukset kasvavat paremmin jos ne kastuvat sateessa.
-Hiustenlähtöä on hoidettu oleilemalla paljaspäin sateessa.

Wanha kansa vähän ympäri maailman tiesi samoin myös erilaisia konsteja aiheuttaa, ja lopettaa sade.
Tässä muutamia:

Sateen tekeminen:

-Sateenvarjon avaaminen sisällä tuo huonoa onnea, mutta sen on uskottu myös kutsuvan sadetta.
-Jos ulkona olevaan vesiastiaan, tms. laittaa vihreän jadekiven, kutsuu se sadetta.
-Rautaesineen laittaminen ulos veteen likoamaan kutsuu sadetta.
-Jos virtsaa maahan, ja sitten sotkee lammikkoa sormellaan, kutsuu rajuilmaa.
-Jos vettä sekoittaa tammen oksalla, tulee myrsky.
-Jos viheltää vastatuuleen, tulee sade.
-Sadetta on myös mm. loitsittu tulevaksi esim. seuraavantyylisillä sanoilla:

"Tule vesi, taivahista,
Vettä järville, jo'ille!
Vettä ilman lähtehistä,
Taivaisen Ukon tuvilta!"

Sateen lopetus:

-Sido kahdesta puupalasta pieni risti, vie se aukealle (miel. pellolle) paikalle, iske maahan pystyyn, ja sirota päälle suolaa.
-Maahan on asetettava kirves selälleen (niin että sen terä osoittaa taivaisiin).
-Taivaalle on heitettävä kourallinen kuivaa hiekkaa.
-Sadetta on lopeteltu myös mm. seuraavantyylisillä sanoilla:

"Lakkaa sade, tyynny tuuli,
Herkeä, ilmanalanen!
Estämästä aurinkoista,
Pitämästä pilvisäitä!

Mene, kussa tarvitahan,
Anna, missä vaajitahan.
Kaikkoa tältä kylältä,
Mene pois jo pilvinesi;

Mene kaivot kastelemaan,
Anna vettä kiukahille,
Vettä oluttynnörille,
Vettä akkojen padoille."

Vaikkei sateesta erityisesti pitäisikään, ei sadesään kannata antaa masentaa, vaikkei ulkorientoihin pääsikään. Ota sade levon kannalta ja rentoudu, tai keskity esim. opiskeluun. Sateen ropinaa kuunnellessa on hyvä keskittyä vaikka hyvään kirjaan, tai käsitöihin. Sateen tarkkailu on myös rentouttavaa. Kauniita sadesäitä kaikille lukijoilleni :)

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Gamjaguk

Korealaiseen perunakeittoon tulee usein lihaa, tai lihaa ja tofua, mutta itse suosin pelkkää tofua. Ohjeesta tulee 2 annosta:

2 Perunaa
200 g Esikäsiteltyä, kiinteää tofua
4 cm Purjon valkoista osaa
4 cm Purjon vihreää osaa
n.100g Lasinuudeleita
Vajaa litra kasvislientä
1 tl Suolaa
Tilkka soijakastiketta
1 Valkosipulinkynsi

-Laita lasinuudelit likoamaan kylmään veteen
-Mittaa liemi kattilaan, ja kuori ja hienonna joukkoon valkosipulinkynsi. Lisää suola. kiehauta, ja nosta levyltä
-Kuori perunat, ja lohko ne kattilaan
-Viipaloi purjonpalat, ja lisää nekin liemeen
-Hauduta keittoa miedolla lämmöllä kunnes perunat alkavat pehmetä, tarkista suola, ja valuta ja lisää nuudelit keittoon
-Hauduttele vielä about minuutti, kunnes nuudelit ovat lämmenneet
-Annostele kulhoihin nuudelia, perunaa ja purjoa, ja kaada päälle lientä. Tarjoile tuoreeltaan.

*Gamjajuk on miellyttävän mieto ja lempeä keitto, jonka kyytipojaksi sopivat hyvin mausteisemmat lisukkeet, kuten kimchiohukaiset ja etikkainen dippikastike.

tiistai 15. elokuuta 2017

Ukonilma

Puhutaanpas vaihteeksi luonnonilmiöistä, sillä etenkin ukonilma, eli tuttavallisemmin ukkonen, on kuitenkin ajankohtainen näihin aikoihin vuodesta.

Niin, ukonilmaa edeltää yleensä hautovan kuuma hellesää. Kun lämmin ilma kohtaa ylimpien ilmakerrosten viileyden, aiheuttaa se ukonilmaan usein liittyvän ilmiön; vesisateen. Maapallolla arvioidaan esiintyvän n. 50 000 ukonilmaa päivittäin. Säätieteellisesti tarkastellen ukonilma syntyy, kun erinäiset ilmanalan hiukkaset kertyvät pilviin, ja hankautuvat toisiinsa. Kun nämä pilviin kertyneet, staattiset sähkövaraukset purkautuvat, moinen näkyy maan pinnalla salamaniskuna.
Salama on puhdasta sähköenergiaa. Rajuun salamointiin onkin arvioitu liittyvän jopa 1 000 000 megawatin sähköteho, mutta Suomen oloissa salaman tehot pyörivät about 200-300 megawatissa.

Salamaa seuraa siis jyrähdys, minkä avulla ihmiset ovat arvioineet, kuinka kaukana ukonilma kulloinkin on. Salaman välähdettyä laskettiin sekunteja seuraavaan jyrähdykseen; Yksi sekunti vastaa n. 330m.
Ukonilman jälkeen ilma tuntuu erityisen raikkaalta, sillä kesäpöly on painunut sateen ansiosta maahan, ja salamanisku muuttaa happea otsoniksi.
 
Kolikolirattailla Taivaankannella

Ukonilma itsessään on näin suomalaisittain saanut nimensä tietenkin Ukko Ylijumalalta, joka hallitsee Ylistä, sadetta ja salamoita, jotka myös pitkäisinä ja ukonvasamoina tunnetaan. Ukonilma syntyy, kun erinäisiä pikkupiruja tai vastaavia pahalaisia pääsee jotenkin livahtamaan Yliseen, ja Ukko alkaa ajaa niitä pois valtakunnastaan salamoita heitellen. Ukkosen jyrinä ilmentää Ukon raivoa. Joskus Ukko saattaa suuttua myös vaimolleen Raunalle, jolloin saattaa vain jyristä, ilman salamoita.
Tämän kaltainen tarinamalli toistuu monessa eri mytologiassa. Esim. Skandinavisessa mytologiassa ukkosenjumala Thor ajaa vaunuillaan pitkin taivaankantta, milloin mistäkin syystä, mutta yleensä vihaisena tai vähän elvistelläkseen. Moni on myös lapsena kuullut selityksen, kuinka kristittyjen jumala, eli "Taivaan Herra" ajaa vihaisena kivivaunuillaan pitkin taivasta ukonilmalla.

Ukonilmalla vältettiin kiroilua ja muuta epäkunnioittavaa käytöstä, kotitöitä, ja myös seksiä. Uskottiin näet, että ukkosella siitetyistä kasvoi aggressiivisia, äkäisiä ja umpimielisiä ihmisiä. Maitotuotteita ei ukkosella käsitelty, sillä maito happanee nopeammin ukonilmalla. Ukkosella ilmassa viipyilevän sähköjännityksen ansiosta tuossa on jopa perää.
Ennen wanhaan paikoin naimattomakin naiset sitoivat hiuksensa kiinni, jopa nutturalle, etteivät olisi hulmuavilla kutreillaan vahingossakaan provosoineet äkäisenä pidettyä Ukkoa.

Ukkonen on paitsi pelottanut, myös kiehtonut ihmisten mieliä, ja ukonilmasta on myös tarkasteltu tulevia sen viikonpäivien mukaan:

Maanantain ukkonen tiesi onnettomuutta naisille.
Tiistain ukkonen takasi runsaan sadon,
Keskiviikon ukkonen enteili riitoja, sotaa, tai eripuraa.
Torstain ukkonen povasi sato-, ja karjaonnea.
Perjantain ukkonen varoitti veriteosta (eli murhasta).
Lauantain ukkonen toi menetyksiä, katoa, sairautta ja/tai kuolemaa.
Sunnuntain ukkonen taas enteili kuolemantapausta/tärkeän henkilön menetystä. 
Kiitos, Ukko, Ylinen Luoja

Koska Ukko hätistää pahalaisia ukonilmalla, kannattaa kaikki avoimet ikkunat sulkea, jotteivät ne mokomat etsiydy sisätiloihin turvaan. Jos aiot viettää aikaa ukonilmaa kunniottaen vaikka kuistilla, kannattaa paikalle esim. sytyttää jokin karkottava suitsuke (lue eteenpäin).
Siinä missä ukonilma paitsi karkottaa pahalaisia, se myös virkistää ilmaa, ja antaa tottakai elvyttävää sadetta maaperälle ja kaikille sen kasveille ja eläimille. Etenkin marjapensaille ja pyöreille juurikkaille ukkosen uskottiin tekevän hyvää. Ukolle kannattaakin siksi jättää ulos (esim. puutarhapöydälle) pieni snapsi kiitokseksi.

Uimista ukonilmalla tulisi välttää, sillä vesi kuljettaa sähköä, ja mikäli salama iskee veteen, on uija tottakai vaarassa saada tällin. Itse vältän kaikkea ylimääräistä veden kanssa lotrailua ukkosella, tuntuu vain, kuin meille jokapäiväisten hanojen käyttäminen olisi kuin näyttäisi keskisormea Yliseen, että "kyllä sitä vettä osataan luoda meilläkin"..
Itselläni on myös tapana isommilla ukkosilla kytkeä pois suurimmat sähkölaitteet ja valot, sytytellä kynttilöitä että eteensä näkee, ja yleensä sytyttää myös jokin pahalaisia karkottava suitsuke.

Pelottaako?

Vaikka moni paikka ja asunto onkin nykyisin hyvin maadoitettu, kannattaa isoimmat sähkölaitteet silti kytkeä pois päältä ukonilmalla, ja kääntää huomio suositun komediasarjan sijaan mahtipontiseen luonnonnäytelmään. Ukkonen on omiaan muistuttamaan meitä ihmisiä pienuudestamme, ja kuinka meitä ei ole tarkoitettukaan hallitsemaan luonnonvoimia. Hyvän ukonilman jälkeen suhtautuu varmasti kaikkiin sähkölaitteisiin niille kuuluvalla kunnioituksella.. ainakin vähän aikaa.
Mainittakoon, että esim. auto on kumisten renkaidensa ansiosta turvallinen paikka suojautua ukonilmalta. Ja jos todella pelottaa, laita ukkosella kumisaappaat jalkoihin, ja presto; Olet maadoitettu :)

Vaikka moni meistä pelkääkin ukkosta, suosittelen, että ota rennosti, ja keitä itsellesi etukäteen vaikka kupillinen hermoja rauhoittavaa teetä. Hyviä teeyrttejä ukonilmalle ovat esim. humala, kamomilla, laventeli, poimulehti, kanerva, kehäkukka, sitruunamelissa, vadelmanlehti, ja virmajuuri.
Ukonilma on voimakas, ja komea luonnonilmiö, jonka tarkoitus ei kuitenkaan ole pelotella meitä järjiltään. Sen on tarkoitus peloitella vaan niitä pahalaisia ;)

Ukonilmalle pahalaisten karkotukseen sopivia, hyviä suitsukkeita/yrttejä ovat esim. Dragon's Blood Kataja, Mänty, Seetri, Santelipuu, Palo Santo, Valkosalvia ja Valkosipuli.
 
Pallosalama

Ukonilman ja salamoinnin yhteydessä voi joskus esiintyä myös harvinaisempi ilmiö; Pallosalama.
Pallosalama on eräänlainen, pallon tai kerän muotoinen, sähköenergian kasaantuma, joka reagoi lämpöön ja liikkeeseen. Pallosalaman koko vaihtelee muutamasta sentistä halkaisijaltaan jopa metriin. Pallosalaman on mainittu olevan väriltään joko kirkas, tai sitten sinertävä. Pallosalama voi läpäistä kiinteitä kohteita, ja tulla taloon esim. seinän läpi tai pistorasiasta. Pallosalama ei osuessaan välttämättä aiheuta samanlaisia vaurioita tai tärskäystä kuin suora salamanisku, mutta siitä voi saada pahoja palovammoja.
Wanha kansa neuvoo, että paras tapa suojautua pallosalamalta on liikkua hitaasti, ja, jos se on tulossa kohti, seistä paikoillaan ja levittää jalat (eli pallosalama menee jalkojen alta).
Itse nuorempana pelkäsin kyseistä ilmiötä todella paljon, nykyään olen jo osannut vähän rauhoittua :)

Uskomuksia:
-Metelöinti tai musiikin soittaminen ukonilmalla tuo huonoa onnea.
-Hautajaisten jälkeinen ukkonen kertoi, että edesmenneen sielu oli päässyt parempaan paikkaan.
-Kala ottaa onkeen parhaiten ennen ukonilmaa.
-Vaikka puun alle suojautuminen ukonilmalla voi muutenkin olla vaarallista, erityisesti Tammipuuta välteltiin ukonilman aikaan, sillä sen uskottiin houkuttelevan salamoita.
-Salama ei iske kahdesti samaan paikkaan (vanhan uskomukseen pohjaava sanonta).
-Helmikuun ukkonen povasi lunta Toukokuulle.
-Kevään ensimmäinen ukkonen herättää käärmeet talvihorroksesta.

*Moni henkilö reagoi ukonilman saapumiseen myös fyysisesti; Jäseniä tai niveliä voi alkaa kolottaa, tai henkilä voi saada voimakkuudeltaan vaihtelevaa päänsärkyä. Jotkut tuntevat väsymystä, ja toisista tulee hyperpirteitä ilmassa viipyilevän sähkölatauksen vuoksi. Saapuva ukonilma voi laukaista myös migreenin. Suosittelenkin, että mikäli olet migreenipotilas, ota migreenilääke heti säätiedotuksen luettuasi. Muut kolotukset ja ukkospäänsäryt (ei välttämättä kuitenkaan migreeni) yleensä helpottavat ukonilman mentyä ohi.