Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet ja Tunnustukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet ja Tunnustukset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Liebster Award:in paluu

Heipähei ja lupsakkaa Keskiviikkoa :)

Malitsu Mämmi -Blogilta muisti minua Liebster Award -blogipalkinnolla:

Kiitos Malitsulle. Palkinto oli sääntöineen englanninkielinen, mutta käännän sen tässä, onhan blogini pääosin suomeksi. Palkinto näyttää etäisesti tutulta ja pinkiltäkin... kyllä, mutta tällä kertaa kysymykset ovat erilaiset. Tämä on myös ensimmäinen ruokablogilta minulle myönnetty tunnustus (JES!!!JES!!!JES!!! -vihdoinkin, JES!!!), joten myönnän olevani vilpittömästi TODELLA positiivisesti yllättynyt :)
Köh, säännöt tässä olivat siis tällaiset:

1. Kiitä henkilöä jolta sait palkinnon.
2. Vastaa mukana tulleisiin kysymyksiin (11kpl).
3. Keksi itse myös 11 kysymystä seuraavalle bloggaajalle.
4. Jaa tämä tunnustus eteenpäin yhdelletoista blogille joilla on alle 200 lukijaa.

No, tuo ensimmäinen kohta tulikin jo hoidettua alta pois.. Mukana tulleet kysymykset olivat seuraavanlaisia:

1.) Keittiöesikuvasi äidin lisäksi?
-Ööö... Matami Mimmi? Lapsuuden Aku Ankoissa hänellä oli ihana, wanhanajan kööki, vähän kuin mummolan mökillä :D

2.) Paras alkoholi ruoanlaitossa?
-Kiinalainen Riisiviini ja Sake.

3.) Ruokajuhla jollaiseen haluaisit osallistua?
-Kunnon rantaluau tropiikinyössä jossain Havaijilla, kun grillataan kokonainen possu vartaassa, musisoidaan, pidetään hauskaa ja tanssitaan tulivuoren hengelle.
Jos ruokateemoista puhutaan, olisi hauska ajatella kesäisiä juhlia joissa ihmiset pukeutuisivat ruokaan, tai edes tuokateemaisiin asuihin. Esimerkiksi kaalinlehdistä olisi helppo kursia puku kasaan ;D

4.) Jos tulisin kylään, mitä ruokaa tarjoaisit?
-Vieraita vieraita on aina vaikea miellyttää, Malitsun blogisisällöstä sain kuitenkin käsityksen että hän on vegaani eikä siis juurikaan syö lihaa tai eläinperäisiä tuotteita. Sanoisinpa melkein, että jotakin itsekoottavaa salaattia erilaisilla, myös paistetuilla lisukkeilla (kuten grillatut kesäkurpitsaviipaleet tai tofupiffit), (näin, mikäli ruokailijoita mieltymyksineen on enemmän, pöytään voi kattaa myös seurueen mahdollisille sekasyöjille omat vaihtoehdot).

Nykyaikana on aina turvallista olettaa että ruokavierailija voi olla kasvissyöjä. Tietenkin sitä kysyisi (jos mahd.) etukäteen, samoin kuin allergiat ja erityisruokavaliot myös.
Syssymmällä enemmän lämpimiä ruokia, ehkä kasvisvuoka, vegepyttis tai kasvislasagne. Jääkaappiin voisi kuitenkin varuilta varata pihvit, jotka lätkäistään pannulle ennen pääruoan valmistumista siltä varalta että kättelyjen ja hienoisten tiedustelujen yhteydessä vierailija paljastuukin krantuksi sekasyöjäksi (Kranttu=Sellainen hemmetin kitisijä jonka mielestä "Ateria ei ole ateria mikäli siinä ei ole kuollutta eläintä mukana").

5.) Kuinka paljon aikaa yleensä käytät kokkailuun?
-Puoli tuntia on yleensä riittänyt kun ei ole kiire minnekään. + - haudutus tai paistoaika, tietenkin.

6.) Suunnitteletko paljonkin viikon ruokalistaa etukäteen?
-Enpä juuri, vilkaisu jääkaappiin, ja ostoslista sen pohjalta. Sitten huomenna sama.

7.) Huonoin ravintolakokemuksesi?
-En juuri harrasta ravintoloita tai muutenkaan ulkona syömistä, mutta kerran sain yhdessä ravintolassa Helsingin Kalliossa fileen seuraksi niin älyttömän suolaiset valkosipuliperunat, että oli pakko jättää lautaselle. Sain alas ehkä kolme suupalaa perunoita ja kotona tuli paha olo ja oksensin suolavettä (en koskaan nauti ravintolassa alkoholia aterian kanssa, vain pelkkää vettä). Harmi, muuten oli hyvää. Hävetti myös todella paljon jättää tähteitä, koska kuitenkin on kotona opetettu että lautanen syödään tyhjäksi :(

8.) Mitä kokkailisit erämaavaelluksella?
-Varmaankin sitä mitä olisi repussa mukana +Mitä matkalta ehkä sattuu löytymään.

9.) Nykytilanteessasi, millaiset ainekset ovat helpoiden käden ulottuvilla?
-Koska harrastan aasialaista ruoanlaittoa, kotoani löytyy aina hyvä valikoima erilaisia aasialaisia kuivamausteita, maustekastikkeita, nuudeleita, etikoita, kuivattuja tofuja ja kuivattuja sieniä :)

10.) Missä maassa olet saanut tähän mennessä parasta ruokaa?
-En ole ruokaillut "kunnon ruokaa" (=Kotiruokaa) juuri muualla kuin Suomessa. Jätän tässä nyt siis tarkoituksella pois laskuista vironlaivan valmispitsaviipaleet ja norjalaisen huoltoaseman hod-dogit, eli Bölsat :)

11.) Missä maassa haluaisit vierailla vain ruoan takia?
-Venäjä tai Kaakkois-Aasian maat.

Ja neljäs kohta.. hm, koska olen jo saanut yhden "Liebster Blog" -palkinnon, annan tämän kysymyksineen vapaaseen jakoon, ja haastan teidät, oi lukijani, nappaamaan tämän palkinnon, ja vastaamaan parhaanne mukaan:

1. Juhannusperinteesi jota et ole vielä koskaan rikkonut?
2. Käytätkö sormuksia? Jos, niin mitä ja missä sormissa?
3. Lempivihreäsi luonnossa?
4. Mitä eläintä voisit viimeiseksi kuvitella syöväsi ääritilanteessa?
5. Mistä pidät eniten avaruudessa?
6.Lempimausteesi (eikä maustesekoitusta)?
7. Mikä oli suosikki sarjakuvahahmosi lapsena ja mikä nykyään?
8.Suosikki pikaruokasi? Grilliltä tai omasta jääkaapista..
9.Kerro mikä on oudointa mitä sinulla on ollut julkisesti ylläsi?
10. Lapsuutesi lempikirja jota haluaisit lukea myös omille lapsillesi (tai luet jo)?
11. Kuukauden pahin mokasi?

P.S: Olisin kiitollinen jos jättäisitte palkinnon kopioituanne seurattavan linkin tähän komentteihin :)

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Liebster Blog

Kartanonrouva Elise heitti minua Lauantaina haasteella:
Jänskää :) Kuten aikaisemmatkin blogipalkinnot, tämäkin sisältää pari koukkua, elikkäs:
1. Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, joilla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle.

Äh, viisi blogia.. olen niiin hyvä tässä, mutta kokeillaan.. Viisi blogia ja alle 200 lukijaa.. mumi mumi, no, ainakaan parilla blogilla ei näkynyt lukijalaskuria lainkaan, eli porsaanreikä;D Mutta tällaisia pirteitä blogeja löytyi:


-Toivon siis että ihmiset, joille annan blogipalkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle.
Tällaisia kysymyksiä tässä oli myös mukana:

Viisi asiaa, joita en tarvitsisi, mutta joita kuitenkin käytän päivittäin:

-Televisio, jotenkin se elokuvien katselulaite vaan aina pauhaa taustalla.
-Suola. Syön liikaa suolaa, yritän vähentää.
-Deodorantti ja tuoksut. Edelleen pelkään haisevani pahalta.
-Sähkövalot. Kesällä näkee hyvin luonnonvalossa ja kynttilä on tunnelmallinen.
-Kello. Sisäinen kelloni on hyvä, herään töihinkin juuri ennen asetettua herätystä, mutta silti tulee aina tavan vuoksi vilkuiltua paljonkohan se kello nyt mahtaa olla.

Viisi ihmistä, jotka ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen:
 
-Vanhempani, tietenkin, olen oppinut heiltä paljon hyödyllisiä asioita elämässäni.
-Mieheni hurmasi huomaamatta.
-Kaupunkishamaani. Eräs nuoruuden ystävistäni, jonka elämänfilosofia auttaa minua nykyäänkin monissa tilanteissa.
-Maila Nurmen luoma Vampira. Tyylikäs, klassinen horror-nainen joka teki vaikutuksen jo lapsuudessa.

Viisi paikkaa, jotka ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen:
-Bubbelen-lähde Pohjois-Norjassa. Upea, luonnonkaunis paikka, jossa vesi pursuaa pauhuten kalliosta joeksi.
-Mummon mökki jossa vietin lapsuuteni kesät.
-Vuorilammen ulkoilu- ja metsäalue Kuopiossa. Jylhiä kuusikoita ja komeita kallioita. Luontopolulta kannattaa joskus poiketa.
-Vanhat hautausmaat. Kauniita ja rauhallisia paikkoja.
-Koti tietysti. Muualla hyvä, kotona paras.

Viisi lempiväriäni, ja mitä ne tuovat mieleeni:
 
-Absintinvihreä, muistuttaa mystiikasta ja metsästä
-Syvä Violetti, muistuttaa maagisesta sudesta
-Syaaninsininen, tulee aina jalokivet ja kuninkaanhovit mieleen
-Musta, muistuttaa rauhallisuudesta ja meditoinnista
-Valkoinen, Kuoleman, Alisen ja Talvipäivän väri

 Viisi haavetta tulevaisuuden varalle:
-Rintojen pienennysleikkauksesta olen haaveillut jo yli 15 vuotta.
-Ehkä joskus uskallan lähettää kirjani kustantajalle ja ehkä se julkaistaan.
-Edes vähän säästöjä sukanvarteen.
-Muuttaa mummon mökille maalle ja laittaa oma kasvimaa pystyyn. Hankkia ehkä vuohi tai lammas laiduntamaan sinne.
-No, parempi huominen, tietysti. Vähemmän itsekkyyttä, idiootteja, kusipäitä, rötösherroja, pedofiilejä, perheväkivaltaa, pahoinpitelyitä, murhia, ryöstöjä, raiskauksia, ympärileikkauksia, rahastusta, ahneutta, saasteita, ongelmajätettä, salametsästystä, ryöstökalastusta, sademetsien hakkuuta, tehotarhausta, eläinvihaa ja haineväkeittoa.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Naked Truth - itsensä paljastelua

"Siron viuhkan taa todelliset kasvoni piilee,
suojan saa.
Viuhkani jos sulkisin
vierain kasvoin kulkisin."
-Eila Kivikkoaho-

Noidankoto osallistuu  Tyyliä Metsästämässä -Blogin suuntaa näyttävään "Alaston totuus" -luonnollisuushaasteeseen, ja myönnän, että tein tämänkin pitkään mietittyäni. Eräs kaverini on kuitenkin jo blogillaan ehtinyt julkaista minusta pari pärstäkuvaa, joten en minä tässä taida mitään menettääkään? Astun siis rohkeasti ulos luutakaapistani, sillä yleisesti hyväksytystä ulkonäöstä poikkeavia ihmisiä rumiksi kritisoivat "paremmat ihmiset" ansaitsevat mielestäni sen heille näytetyn keskisormen. Tässä siis minun:

(Teidän Site Admin ilman meikkiä ja kampausta kotivaatteissa. Argh.. Hiukset on pesty ja olleet värissä jo viitisentoista vuotta, joten ihan umpiluonnollinen ei tämäkään kuva ole.)

Kuten olen täällä parissa blogipalkinto-tunnustuksissani maininnut, olen lapsuudestani ollut muiden silmissä "se ruma tyttö". Alamittainen ja hintelä myös ollut koko ikäni, eikä se ole asiaa parantanut. Koulussa muut lapset joskus jopa sanoivat minulle toivovansa että kuolisin pois, eikä minulla ollut kavereita. Tai no, ainoa "kaverinikin" (tai jotenkin kaikki luulivat että olimme kavereita), uhkaili ja ylenkatsoi minua jotta tuntisi itsensä paremmaksi. Hän onneksi jätti minut rauhaan koulujen päätyttyä. Olen siis ollut pihakiusattu/koulukiusattu/kiusattu monta vuotta, niin pihan lasten, oppilaiden, kuin "ystävieni" toimesta. Nähtyäni mitä koulussa oleminen tarkoittaa, en lopulta enää pelännyt kouluun menoa, lakkasin vain välittämästä ja halusin vain kuolla. Opettajat tiesivät kiusaamisesta, mutta asiaan ei juuri puututtu. Eihän nyt opettajan silmien alla ketään kiusattu. Eikä "meidän koulussa nyt mitään kiusaamista esiinny". Voitte uskoa että Koulun päättyminen piristi kummasti.
Myöhemmin sain esim. duunipaikoissa kuulla vähättelyä. Kuten elämänkumppania tällä naamalla tuskin koskaan napattaisiin..

Koska nyt kuitenkin päätin julkaista meikittömän, luonnollisen kasvokuvan itsestäni täällä, koen sen myös itselleni suurena saavutuksena, koska olen sosiaalisen elämäni aikana oppinut inhoamaan omia kasvojani, outoa lyttynaamaa; Hädintuskin näkyvät kulmakarvat, arpiset pullaposket, kesakoita, oudon mallinen nenä, toinen, vähän laiskempi silmä alempana toista ja liian kapea ylähuuli. Suupieleni ovat luonnostaan alaviistoon kaartuvat, josta johtuen ihmiset usein luulevat minun "mököttövän" tai "murjottavan". Todella ihanaa kuulla samasta asiasta monta kertaa päivässä, grrr! Mainitsinko myös, että minulla on vain yksi hymykuoppa? Arvelisin niiden olevan syitä, miksi minua pidetään jotenkin epämiellyttävän näköisenä, sillä muuta en keksi. Naama oli karummassa kuosissa nuorempana, nimittäin kerran, alle kouluikäisenä, laskiessani pulkalla lensin jäiseen risukkoon jolloin oksat repivät naamani auki. Arvet näkyvät tänäkin päivänä. En myöskään kestä aurinkoa. Minä en rusketu, vaan palan (=punapäägeeni).

Saan aika ajoin nykyäänkin huonoa palautetta, viimeisin lienee, matkalla bussipysäkille, melkein vieressä jonkin vieraan sedän lapselleen heittämä "Hyi kamala, katsos tuota" (ja sitten osoiteltiin sormella). Vaikea sanoa johtuiko se naamasta vai pitkästä, mustasta hameesta. En nimittäin osaa pukeutua "yleisesti hyväksytysti", mutta eipä sillä pitäisi olla väliäkään. Kaikille vain samanlaiset kansalaisuniformut niskaan ja identtiset kampaukset! Sekö olisi parempi?
En siis oikeastaan itse ole koskaan tarkalleen oppinut ymmärtämään, miksi ihmisillä on jatkuva tarve muistuttaa minua ulkonäöstäni, ihan kuin olisin elefanttimies. Tiedän kyllä, etten ole malli-, enkä missitasoa, enkä ole koskaan kuvitellut olevanikaan, mutta jos kerran olen todella niin saatanan ruma, luuletteko että siitä tarvitse toistuvasti muistuttaa!? Vai tarkoittaako teille automaattisesti että rumuus merkitsee myös tyhmyyttä? Täyttä kylmyyttä se ei merkitse, minulla on ihan toimivat korvat päässä, ja kyllä muistutus ulkonäöstä koskee, tölväyksestä riippuen pahastikin.

(Parempi. Tässä sitten perusmeikki ja kampaus. Ja parempi valo näköjään myös..äh)

I'm so goth I died and didn't even notice.

Tällainen otus minä siis olen, lihaa ja verta. En laatinut tätä postausta että voisitte kerätä sulkia hattuunne taputtelemalla kiusattua lohdullisesti olalle. En halua, enkä tarvitse, lapsille osoitettua paapomista. Mielipiteitä saa toki ilmaista, ei siinä mitään. Olen suhteellisen sinut nykyään itseni kanssa, ja ainakin yritän olla aikuinen. Osaan seistä omilla jaloillani, tienata ja maksaa asuntoni vuokran, kypsentää ruokani ja pyyhkiä itse oman persukseni. Sitäpaitsi, jos jotain hyvää pitää sanoa, ja sanonkin, sillä en enää viitsi välittää vaikka joku pitäisikin sitä vain teennäisenä itserakkautena: Minussakin on kauniita piirteitä, ainakin omasta mielestäni; Olen aina ollut ylpeä tummista silmänalusistani sekä luontaisesta kalpeudestani, minulla on kivasti vihreät silmät, ja omasta mielestäni minulla on todella kaunis filtrum. Itserakkautta tai ei, kyllä minullakin on oikeus olla tyytyväinen edes johonkin itsessäni. Sitä ei kukaan koiranleuka ota minulta pois. Totuus on, että ilman kirurgin veistä, osuvaa liikenneonnettomuutta tai tulipaloa, naamani ei tule tuosta muuttumaan. Iän karttuessa se tietenkin hieman rypistyy, haalistuu, karvoittuu ja alkaa roikkua, ihan kuten kaikilla muillakin, mutta saman lärvin kanssa ainakin minä menen hautaan saakka. Minkäs minä sille voin? Ei se naaman jatkuva murehtiminen kuitenkaan paranna tilannetta. Ainakaan niin kauan kuin maailmassa on meikkiä ja kauniita vaatteita, laulan ylistyslaulua kulmakynälle ;)

Rumat ihmiset, olkaamme siis ylpeitä ja kestäkäämme itseämme :)
Kaikilta haukkujilta sen sijaan kysyn: Tekeekö muiden herjaaminen teistä itsestänne muka kauniimpia? Sen sanon, että parempia se ei teistä tee.

perjantai 18. tammikuuta 2013

A Blog With Substance

Kylläpäs nyt pukkaa tunnustusta, tällä kertaa uudelta taholta. o_O
A Blog with substance -Blogitunnustuksen myönsi minulle Banshee Blackify Part of Banshee's Life -Blogilta. Palkinnon myötä on jälleen kerrottava, tällä kertaa taas kahdeksan asiaa, itsestäsi.

Alkaa olla aika vaikeaa keksiä mitään (tämän takia minulla oli viime vuonna se kysely..), mutta yritetään.. öhm:

1. Minulla on neulakammo. Ensimmäisiä korvareikiäni lukuunottamatta kaikki ihokorut (ennen 17, nyt 15) olen lävistänyt itse.
2. Varhaislapsuudessani (80-luvun alussa) lääkärit diagnosoivat minut keliakikoksi. Elin erikoisruokavaliolla, enkä saanut syödä viljatuotteita. Muutama vuosi myöhemmin lääkärit totesivat, ettei minulla ikinä ole mitään keliakiaa ollutkaan. Hoitovirhe, hupsis, ei muisteta pahalla.
3. Viime vuoden suurin tragedia oli keittiön astiakaapin romahdus. Valtaosa pitämistäni kiinalaisista astioistani meni siruiksi. Kaapit eivät olleet edes tupaten täynnä, vanhat vain :(
4. Minulla ei ole tatuointeja.
5. Kierrätän. Biot, pahvit, paperit, lasit ja metallin.
6. Lisään loppuunpalaneiden tuikkujen talinjämät uusiin tuikkuihin niiden palaessa. Talia ei mene hukkaan, ja tuikut kestävät pidempään.
7. Inhokkivärini lienee keltainen. Minulla ei ole keltaisia vaatteita, asusteita, eikä nyt tule mieleen keltaisia tavaroitakaan.
8. Pidän koruista ja asusteista. Suosikkejani ovat isot sormukset, kaulapannat ja laukut.

Ja sitten pitäisi jakaa tämä tunnustus kahdeksalle blogille. Argh! En nyt keksi tähän kuin kolme blogia:

Luurankoja Kaapissa
Irtopalasia Maailmasta
Pupuleipomo

Pahoittelen toistoa. Oikaisen myös. Edelleen, lukijani napatkoot tästä palkinnon jos siltä tuntuu :)

maanantai 14. tammikuuta 2013

Tunnustusta Pukkaa

Ihan kaksin kappalein. Tälläkertaa minua muistivat Korpien Kuiske sekä Luurankoja Kaapissa. Kiitoksia molemmille :)

Kaunis Blogi - Happy Days Be Thine

Korpien Kuiske -blogin Saida muisti tällaisella, en edes tiennyt että sielläkin minua luetaan ;D

Tästä blogitunnustuksesta pitäisi siis kertoa itsestään kahdeksan asiaa, ja sitten jakaa tunnustus kahdeksalle o_O
Hm, kahdeksan asiaa minusta.. tämä alkaa olla jo vaikeaa, kun en tiedä mitä te haluatte tietää:

1. Teelaaduista pidän eniten Lady-Gray -teestä.
2. Sytytän kynttilät aina tulitikuilla, enkä koskaan käytä lattian kautta käynyttä kynttilää tai suitsuketta rituaaleissa.
3. Käytän mieluummin pala- kuin nestesaippuoita.
4. Sänkyni alla asuu Steven-niminen mörkö joka varastaa sukkani aamuisin.
5. Yksi viime vuoden mieleenpainuneimmista tapauksista oli, kun huulikoruni pitkä metallipiikki katosi syödessäni, ja pelkäsin vahingossa nielaisseeni sen. Oksennutin itseni saadakseni sen ulos ettei se puhkaisisi mahaa tai mitään. Oli ällöttävää. Piikki löytyi myöhemmin pöydältä sipsikupista ;(
6. Ostan usein lemmikeilleni Pilttiä, mutta itselleni en ole koskaan osannut ostaa lastenruokaa.
7. Jos olen oikein väsynyt, oikeasta silmästäni katkeaa aina verisuoni, ja silmä muuttuu punaiseksi.
8. Rosmariinin tuoksu saa minut voimaan pahoin. Mansikan myös.

Tu Blog me inspira

Eli "Blogisi inspiroi minua". Tällainen blogipalkinto napsahti jälleen Luurankoja Kaapissa -blogin Leenalta. Kiitos kaunis :) Tällä kertaa palkinnon haasteena on kertoa viisi omituisinta tapaa ja jakaa palkinto sitten 15 muulle inspiroivalle blogille.

Ensin siis kysellään outoja tapoja.. Arg, olen siis neuroottinen, eli varmaan monia tapojani voitaisiin pitää kummallisina. Mutta jos unohdetaan sarjatarkistelut, hermostunut nypläily ja käsienpesu..ottiatuota:

-En koskaan kävellessäni ulkona astu viemärinkansien tms. luukkujen päälle. Ne ovat epäilyttäviä.
-Lompakossani on maskottikolikko, jota heitän jos on päättämisvaikeuksia.
-Ostaessani valkosipulia tai sipulia, heitän sen ilmaan yhdellä kädellä ja otan kopin. Tapa, jolla tunnistan painosta, onko sipuli syömäkuntoinen, kuiva tai sisältä mätä. Tämä on herättänyt joskus kysyviä katseita kanssa-asiakkailta.
-Kun muut viettävät Tipatonta Tammikuuta, minä vietän Lihatonta Tammikuuta.
-Maustan yleensä hernekeittoni ketsupilla. Yllättävän monen mielestä se on outoa.

***
Angstia!!

Voi hyvät hyssykät..nyt sitten se vaikein kohta, tuskin keksin kahdeksaa+viittätoista blogia tähän, tulevat mieleen vain nämä. Luen loppujen lopuksi aika vähän blogeja. Joo, olen todella huono jakamaan tunnustuksia eteenpäin, osalla palkinto on jo, ja osa pesee kätensä kaikenlaisista blogitunnustus, ja -palkintohässäköistä o_O Kuitenkin, yritetään:

Kartanonrouva
Pupuleipomo 
Ja Piparipulla, en vaan voi olla kadehtimatta niitä bentoja. Kun vain itsekin löytäisi jostain..

Enempää en keksi, ja vanhaan tapaan lukijani voivat napata tuosta blogipalkinnot, jos teillä ei vielä vastaavia satu olemaan.. Nyt siis pesen käteni ja luistelen tässä takavasemmalle viattomasti vihellellen ;)

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tunnustusta pukkaa..

Todellakin, elikkäs.. Luurankoja Kaapissa heitti jälleen blogipalkinnolla, joka on niin pinkeän pinkki että silmiin sattuu ;D
Lisäksi se on täynnä vaikka minkälaisia kysymyksiä.

Palkinnon säännöt ovat seuraavat:

1. Kerro 11 faktaa itsestäsi.
2. Vastaa kysymyksiin, jotka haasteen antaja on sinulle antanut.
3. Tee 11 uutta kysymystä seuraaville haasteen saajille.
4. Valitse 11 haasteen saajaa.

***

(Vastaukset eivät järjestyksessä)

4. Ihan ensimmäiseksi mainitsen että on todella vaikea seuloa 11 blogia, sillä monella tuntuu jo olevan tämä palkinto o_O Hätäisesti korvantausta rapsutellen tulevat toki mieleen vain pari, kuten:

Irtopalasia Maailmasta
Piparipulla
Pupuleipomo

Muutoin väistän taas tämän kohdan laittamalla tämän(kin) palkinnon vapaaseen jakoon lukijoilleni/kanssabloggaajilleni. Napatkaa pois :)

3. Blogipalkinnon sivultani napanneilta kysyn seuraavia asioita:

1-Kiinalainen horoskooppimerkkisi?
2-Omistatko vihreän peukalon?
3-Huonoin ostoksesi/sijoituksesi vuoden sisään?
4-Oletko saanut tuta lääkärin hoitovirheestä?
5-Lempimarja?
6-Inhokki kotityö?
7-Mitä väriä suosit sisustuksessasi eniten, mitä vähiten?
8-Ammattisi?
9-Mikä kirjan luit viimeksi?
10-Oletko vasen-, vai oikeakätinen?
11-Mitä pelkäsit lapsena?

1- Ja sitten ne omakohtaiset faktat. Mitähän minä olen jo kertonut.. (tämän takia pyysin teiltä kysymyksiä, vaikea itse keksiä mitään kerrottavaa). Yritetään silti:

1- Lempihajuveteni on Diorin "Poison"
2- Kammoan hammaslääkäriä
3- Lapsuudessa lempiruokani oli spagetti ja jauhelihakastike
4- Minulla ei ole mikroaaltouunia
5- Eikä vatkainta. Vatkaan kakkutaikinat käsin
6- Inhoan kaura- ja riisipuuroa
7- En ole tottunut syömään aamupalaa, syön sitten töissä myöhemmin
8- Lempivihannekseni ovat kesäkurpitsa, selleri ja maa-artisokka
9- Epäilen tulleeni yliherkäksi myös natriumglutamaatille
10- Noutopizza on parasta vähän kuivahtaneena ja huoneenlämpöisenä
11- Televisioni on temppuillut jo hyvän aikaa, se varmaan kuolee kohta :(

2. Mutta kysymyksiin.. Luurankoja Kaapissa kysyi minulta siis seuraavia juttuja:

1. Oletko siisti?
2. Oletko yleensä myöhässä vai aina ajoissa?
3. Mitä teet aamuisin ensimmäiseksi? Entä iltaisin viimeiseksi?
4. Omaatko neuroottisia tapoja?
5. Lempilehtesi?
6. Millainen on täydellinen päiväsi?
7. On syntymäpäiväsi ja vieraistasi kukaan ei saavu juhliisi. Mitä teet?
8. Mitä toivoisit joululahjaksi?
9. Lempijuhlasi?
10. Sateisen päivän paras tekeminen?
11. Minkä elokuvan voit katsoa aina vain uudestaan?

Koska vuodenvaihde lähestyy eikä kukaan ole kyselyssäni kysynyt minulta vielä yhtikäs mitään, laitan tämän hyllylle, ja vastaan näihin sitten Uutena vuonna niin saan vuoden viimeiseen postaukseen muutakin kuin "Hyvää Uutta Vuotta".

tiistai 4. syyskuuta 2012

Tiistaita

Sain eilen blogitunnustusta Henniltä Extreme Fool -blogilta. Kiitoksia. Erikoista sinänsä, palkinto jaettiin viidelle blogille, joista Noidankoto oli kuudes o_O
Lainaan:
"Ja koska en yksinkertaisesti VOI jättää tätä ulkopuolelle, niin annan tämän yhdelle ylimääräiselle blogille: Noidankoto; Valkosipulia ja Salviaa"

Tunnustuksen säännöt:


1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Olen todella iloinen tästäkin tunnustuksesta, mukava tietää että blogistani pidetään. Väistämättäkin vain joskus tulee mieleen kirjoittelenko vain itselleni sillä lukijani ovat hiljaisemman puoleisia kommentoimaan :l
Niin, kuten minulle yleensä blogipalkintojen tässä osassa käy, vaikea jakaa tätä eteenpäin kenellekään, sillä mieleeni juolahtavat pari blogia ovat näemmä saaneet tunnustuksen jo Henniltä o_O
Toisaalta, ehkä olen tässä jaossa ollut niin musta hevonen, että voin hyvillä omilla tunnoilla jättää turhat muodollisuudet väliin :)

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Laukussa?

Olen törmännyt vastaavaan postaukseen jo parissa blogissa, ja pari päivää sitten eräs ystäväni ehdotti että minun pitäisi tehdä kanssa laukkupostaus. "Miksi?" -kysyin. "Kun sulla on aina niin kivoja laukkuja" -kuului vastaus 0__O jaa-a..
Toisaalta, minultahan pyydettiin niitä henkilökohtaisempia postauksia myös, niin eiköhän tämä liene ihan ok valinta, vai?
Elikkäs.. millainen käsilaukku minulla on ja mitä se sisältää:

-Tällainen. Pidän laukuista, mutta on vaikea löytää sopuhintaan sellaisia joista pidän, joten teen useimmat itse. Tämän samettinyssäkän ompelin viime kuussa, ja on nyt ollut käytössä kevätkassina. Vaihdan siis käyttölaukkua aika usein. Laukussa minulla on yleensä vakiotavarat, jotka vaihtelevat vuodenajoittain, mutta tilanteesta riippuen mukana voi olla esim. kirja, aurinkolasit, nessupaketti, limu tai välipala.

Parempaa kuvaa en saanut, mutta vasemmalta myötäpäivään: Avainnippu jossa myös pullonavaaja, lompakko (en jaksa selittää miksi se on pinkki), Tarokki-korttini itse ommellussa ja -kirjaillussa pussukassa (useimmiten matkoilla mukana), puuterirasia, äitini minulle neuloma pieni amuletti, luomivärirasia (musta ja harmaa metallisävy), noitapussini, kajaalikynä, kulmakynä ja ripsiväri, kankainen kauppakassi, sytkäri (tuliainen. Aina yksi sytkäri jokaisessa laukussa erikseen), huulirasva, ja savukerasia (hyi hyi, paha tapa). Keskellä Mustaherukan tuoksuinen vaseliini (mukana aina talvella ja keväällä, estää hyvin rohtumia), pillerirasia (Buranaa hätätilanteisiin), kurkkupastilleja (Salvia-Läkerol on suosikkini), taskupeili, sekä lukulasit (joskus tarvitsen niitäkin).

Paljon pikkusälää, mutta aina sitä tarvitaan..
Ja ihan sitten kavereille tiedoksi, jos vastaisuudessa toivotte jotain blogisisältöä, niin olisi kiva jos kysyisitte sitä vaikka kommentilla täällä paikan päällä :l