perjantai 25. syyskuuta 2015

Linnut Kansanperinteessä #2 -Ennelinnut

Esiteltyäni postaussarjani ensimmäisen osan; "Pyhät Linnut", on seuraavana Ennelintujen vuoro:
Lintuihin ja niiden eri lajeihin on yhdistetty valtavia määriä erilaisia uskomuksia, esimerkiksi, lintujen ääntelystä, lentämisestä ja yleisestä käyttäytymisestä, kuten muutosta ja ruokailutavoista, on etsitty erilaisia enteitä, liittyen niin säätiloihin, vuoden kulkuun, kuin ihmisten elämäänkin. Ennen wanhaan oli ensiarvoisen tärkeää, esim. heinänteon tai kylvön kannalta, tietää että satoiko tai paistoiko, tuliko hyvä naurisvuosi vai paljon hallaa syksyllä tai hyttysiä kesällä. Myös kotieläinten hyvinvointiin liittyvät enteet olivat tärkeitä, puhumattakaan, että moni halusi tietää naimaonnestaan, ja myös kuolemastaan.

Lintuenteissä linnuilla tarkoitetaan yleisesti ihan aktuaaleja, käsinkosketeltavia lintuja, jotka ovat bongattavissa jokapäiväisissä toimissa, tai joiden ääni kuullaan selvästi niiden aikana. Lintu-unet eivät siis ole varsinaisia lintuenteitä, vaan unessa ilmestyvät linnut kuuluvat ennemminkin unientulkinnan piiriin. Laitan kuitenkin vertailuksi pari unilintuennettä tuonne loppuun..

Kaikki lintuihin liitetyt enteet ja uskomukset eivät kuitenkaan ole ihan tuulesta temmattuja vanhojen akkojen juttuja, vaan esimerkiksi monilla sääenteillä on yllättävän paljon totuuspohjaa. Olette varmaan joskus kuulleet, että jos pääskyset lentävät matalalla, alkaa sataa, ja usein se osoittautuu paikkansa pitäväksi. Mistä pääskyset sitten tietävät koska alkaa sataa? No, pääskyset pyydystävät lentäessään erilaisia, lentäviä hyönteisiä, jotka kauniilla säällä, eli korkeapaineella lentävät korkeammalla kuin sadetta edeltävällä matalapaineella. Pääskyset vain seuraavat hyönteisparvia yläilmoissa, ja luonnollisesti meidän on helpompi seurata helposti havaittavia pääskysiä, kuin jotain pikku sittiäisiä. Myös lintujen muuttotapoja on pidetty silmällä, tiedättehän wanhan lorun jossa maisemiin ilmestyvistä muuttolinnuista tarkkaillaan kesän joutumista:

"Kuu Kiurusta kesään,
Puolikuuta Peipposesta,
Västäräkistä vähäsen,
ja Pääskysestä ei päivääkään."

Hyviä Enteitä?

Henkilökohtaisessa elämässään ihmiset seurailivat eritoten häihin, syntymään, tauteihin ja kuolemaan liittyviä enteitä. Lintuenteitä tunnetaan tietenkin sekä hyviä että huonoja, mutta jostain syystä ne huonot enteet ovat usein kuuluisampia kuin ne hyvät. Aikojen ollessa kaikin puolin ankarammat esim. rokotteiden puuttuessa, lapsikuolleisuuden ollessa suuri, ja kadon ollessa jatkuva uhka, ihmiset ovat kärkkäimmin tarkkailleet juuri huonoja enteitä, että niiden povaamalta pahalta osattaisiin suojautua.

Folklorellisesti osa linnuista (kuten Leppälintu ja Kehrääjä,) lukeutui automaattisesti huonon onnen tai kuoleman tuojiksi, kun taas toiset (esim. Västäräkki ja Kuukkeli) olivat samoin vakiona onnen ja vaurauden lähettiläitä. Poikkeuksiakin olivat erityisesti linnun poikkeavasta käyttäytymisestä luetut enteet. Jos lintu siis käyttäytyi lajilleen epätyypillisesti tai muuten epänormaalisti, täytyi sen merkitä jotain, kuin esim. metsälintu saapui pihaan, tai sitten kotipihan kana karkasi metsään.. Mikäli vaikka pelätty Korppi tai Varis toi pihaan jotain varastamaansa esinettä, oli se tietenkin hyvä onnen enne, mutta jos hyvänä pidetty pikkulintu lensi ikkunaan ja kuoli, tiesi se tietysti kuolemaa. Myös linnun lentäminen sisätiloihin on tunnettu kuoleman enne, joka ainakin omassa suvussa on tuntunut aina pitävän kutinsa..
Normaalista käytöksestään poikkeavia lintuja on pidetty martaina, mutta myös sielunnoutajan mainitaan ilmestyvän ajoittain linnun hahmossa.

"Erään talon isäntä oli kuullut, että naapuritalossa oli isäntä sairastunut vakavasti, ja lähti ystäväänsä katsomaan. Aurinko alkoi jo painua mailleen, kun hän lopulta pääsi hevosineen perille, ja astui tupaan. Hän luuli tapaavansa sairaan isännän kuolemansa kielistä vuoteesta, mutta oletettu sairas istuikin pirtin pöydän ääressä ja tervehti ystäväänsä iloisena. Tuvan isäntä nosti pullon pöytään ja tarjosi saapujalle penkkiä. Siinä miehet sitten istuivat iltaa rupatellen ja laseja kumoten. Illan aikana isäntä kuitenkin asteittain vakavoitui, ja pyysi lopulta ystäväänsä käymään ulkona katsomassa, näkyikö siellä mitään. Ystävä kummeksui pyyntöä, mutta kävi kuitenkin pihalla katsomassa. Kuu oli noussut, ja hämyisällä pihalla kaikki näytti normaalilta, paitsi vastapäisen ulkorakennuksen katolla istui iso, musta lintu. Ystävä palasi tupaan ja sanoi mitä oli nähnyt. Isäntä nyökkäsi, ja tarjosi uuden lasillisen.
Taas vierähti tovi, ja isäntä pyysi taas ystäväänsä vilkaisemaan ulos. Ystävä teki isännälle mieliksi, palasi kohta takaisin tupaan ja sanoi:
-Nyt siellä istuu kaksi isoa, mustaa lintua.
-No, nyt minun on sitten lähdettävä, talon isäntä tuumasi, antoi loppupullon ystävälleen, taputti tätä olalle, painoi hatun päähänsä ja astui ulos.
Hämmennyksestä toivuttuaan ystävä meni ovelle katsomaan, ja näki, kuinka linnut laskeutuivat katolta, ja nappasivat pihalla seisovan isännän mukaansa, kadoten yötaivaalle."
(Myytillisiä Tarinoita, 1947, edit. Site Admin)
 
Huonoja Enteitä?

Kuten sanottu, jotkin linnut ennustivat automaattisesti pahaa. Jos harvoin äkätty metsälintu tuli pihaan, oli se tietenkin huono enne. Aivan erityisen pelättyjä tässä asiassa olivat Metso, Palokärki ja Korppi. Yleisesti katsoen, mitä himoitumpi saalis/riistalintu pihaan ilmestyvä metsälintu oli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se oli ampujalleen marras, eikä pihaan saapuvia lintuja siksi juuri vainottukaan, tosin toivottiin kovasti että ne lähtisivät pois. Katolle lentänyt teeri oli varma kuolemanenne, ja Palokärkikin enteili kuolemaa, jos se tuli "Puutavaran käsittelyyn" pihaan näköetäisyydelle, tai vielä pahempaa, alkoi nakutella talon seinää.
Pihassa pelättyjä olivat myös kaikki punarintaiset, eli punaista väriä rinta/vatsavärityksessään kantavat linnut, kuten Punarinta, Punavarpunen, Lepinkäinen, Peipponen, Urpiainen, ja tietenkin kaikille tuttu Punatulkku. Punatulkku oli metsän asukkina pelätty, ja linnun uskottiin tuovan mukanaan huonot säät, kuten pyryt ja pakkaset. Ruotsissa Punatulkku tunnetaankin Tuomioherrana (Domherre). Punarintaisia lintuja pelättiin, sillä olivathan punarintaiset linnut kansansuussa hurmerintoja, eli "veririntaisia". Hurmerinnan ilmestymisen pihapiiriin sanottiin ennustavan esim. ruttoa, punatautia, tulipaloja tai kuolemaa.

Mikä tahansa väärään aikaa nähty tai kuultu lintu saattoi esiintymisellään myös "Pilata" eli "Paskoa" päivän ja/tai ihmisen. Tyypillisimmin "kiellettyjen", eli pyhien lintujen (kuten Kurki tai Joutsen) vahingoittaminen toi epäonnea ja jopa kuolemaa, tai pelättyjen-, ja noitalintujen (kuten Huuhkaja tai Korppi) ääntely ennusti sitä. Kuitenkin myös jokapäiväisissä toimissa lintuja oli syytä varoa.
Esimerkiksi, jos aamulla ensimmäisenä nähty lintu on harakka, tiesi se sairastumista. Vielä pahempaa, jos ulos mennessäsi katsoit ensimmäisenä suoraan harakan rintaan. Käki oli myös aika kelmi linnuksi, jos kuuli sen kukkuvan aamulla ennekuin tuli oli laitettu uuniin, tai ennenkuin kuulija oli kerennyt syödä mitään, sai hän huonon onnen, tai menetti lempensä, tai sai paiseita, jne. Taloissa pyrittiinkin nousemaan mahsollisimman varhain, "Ennen linnunlaulua" kuten sanottiin, ja lämmitettiin uuni ettei onni lähtisi talosta. Tuota syömisuskomusta vastaan suojauduttiinkin paikoin nukkumalla leivänpala tyynyn alla, josta se oli helppo ja nopea heti herättyä napata suuhun, eikä käen kuulemista enää tarvinnut pelätä.
Mainittakoon, että myös aktuaalia paskomista ei ole pidetty hyvänä, eli jos lintu kakki päähän, oli se tietenkin huono enne, joka pilasi ihmisen, tai ainakin päivän.

Lintujen aiheuttama pilaaminen oli siitä hankalaa, ettei sitä parantanut kuin uusi, vastavuoroisesti hyvä lintuenne. Tietäjän pakeille oli siis turha lähteä, lintujen pahat olivat niin hankalia. Paikoin tosin uskottiin, että kasvavan puun, tai sen kuoren pureskeleminen kumoaisi lintujen pahat, etenkin, jos kuori oli siitä puusta, jossa kyseinen pahanilmanlintu oli nähty. Myös taiantekojen ja vastaavien suorittamisen aikana saadut huonot lintuenteet usein kumosivat yritetyn taian, eikä taika siksi sitten toiminutkaan. Lintujen mahti oli suuri.

Sekalaisia Lintu-Uskomuksia:

Vauraus:
-Kun kuulet käen kukkuvan, kilisytä kolikoita taskussasi, niin saat rahaa.
-Jos saat siroteltua suolaa vapaana elävän harakan pyrstölle, ja toivottua rahaa suolan ollessa pyrstöllä, sinusta tulee rikas.
-Jos olet menossa ostamaan arpaa tai lottoamaan, tms, ja näet matkalla mustia lintuja, siirrä suunnitelmasi toiseen päivään.
-Aarteenhaltiat olivat usein linnunhahmoisia.

Rakkaus:
-Juhannuksena käki kukkuu jäljellä olevia sinkku/poikamiesvuosia.
-Kyyhkyset unessa povaavat iloa rakastuneelle.
-Jos kurkiaurassa on parillinen määrä lintuja, avioliitosta tulee onnellinen, jos pariton määrä, niin onneton.
-Juhannustaikojen merkeissä kun naimattomat tytöt ovat tarkkailleet lintuja, harakka povaa yleisimmin uskotonta miestä, ja varis köyhää miestä.
-Jos nuorukainen kosiomatkallaan kuulee harakan nauravan, hän saa rukkaset.

Sää:
-Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.
-Mitä likemmäs asuintaloa tiaiset talvella tulevat, niin sitä kovemmat pakkaset on luvassa.
-Jos kurjet lentävät matalalla, säät lämpenevät.
-Jos palokärki lentää etelään, tietää se sadetta. Jos pohjoiseen, niin poutaa.
-Jos harakka rakentaa pesänsä korkealle, tulee poutainen kesä. Jos matalalle, tulee sateinen kesä.
-Jos korppi ja varis huutavat yhtä aikaa, tulee suojasää.
-Jos varis viihtyy Maaliskuussa maantiellä, tulee kelirikko.
-Kynttilänpäivän jälkeen kolme variksenraakkua peräjälkeen ennustaa kelirikkoa.
-Jos käki kukkui lentäessään, tuli pakkaskesä.
-Jos käki kukkui Jaakonpäivän (25.7) jälkeen, tuli huono loppuvuosi.
-Mitä aikaisemmin haarapääsky palaa Suomeen, sitä lämpimämpi kesä tulee.
-Jos vesilinnut muuttaessaan lentävät matalalla, tulee pitkä ja lämmin syksy.
-Kun pöllöt pysyvät hiljaa, tulee sade.
-Kurki sadetta huutaa.
-Kuikan huuto enteilee sadetta.
-Talitiaisen laulu kesällä tiesi sadetta.
-Pihaan tuleva talitiainen enteili sateita, ja keväällä jopa takatalvea.
-Jos punatulkku tuli pihaan, tiesi se lumituiskuja ja myrskyjä.
-Jos tikka tuli hakkaamaan seinää talvella, oli tuiskuja tiedossa.
-Varis raakkuu aamulla sadetta, mutta illalla hyviä kelejä.
-Jos varis raakkuu talvipäivinä aamulla, tulee suojakeli, mutta jos illalla, niin pakkasta.
-Kun kaakkuri "kakoo" tulee hyvät ilmat, ja kun kaakkuri "kurluttaa" tulee sade.
-Jos isompi lintu vie läskin lintulaudalta, tulee pahat pakkaset.
 
Hyvä-, ja Huono Onni:
-Jos pääskynen tekee asuintalon ulko-oven puolelle räystään alle pesän, tuo se onnea taloon.
-Taivaanvuohen mäkätyksen kuuleminen tuo onnea.
-Mustarastaan tai Kottaraisen näkeminen tuo onnea.
-Jos kottarainen pesii pihaan, se tuo onnea talolle.
-Jos kivitasku tekee pesänsä talon lähelle, tulee siitä talosta onnekas.
-Jos varpunen tekee talon räystään alle pesän, talo rikastuu.
-Kun suurimpina juhlapäivinä antoi metsän linnuille jyviä, niin niitä sitten riitti ihmisillekin ympäri vuoden.
-Jos käki kukkuu haapapuussa, tietää se kuulijalleen huonoa. Jos koivussa, niin hyvää.
-Jos harakka nauraa matkalaiselle oikelta puolen tietä, tietää se hyvää. Jos vasemmalta, niin pahaa.
-Unessa nähdyt linnut ovat yleensä varoituksia.
-Jos käki kukkui ennen aamiaista, tiesi se huonoa onnea koko kesäksi. 
-Matkalle lähdettäissä variksen raakkuminen tiesi onnea, harakan nauru taas huonoa onnea.
-Jos lintu kakkaa päähän, tietää se huonoa. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
-Huuhkajan huhuilu auringon vielä näkyessä enteili sotaa.
-Sellainen pelto jossa ruisrääkkä viihtyy, menestyy.
-Pihassa keskenään tappelevat isot varislinnut, kuten varikset, harakat tai korpit, tietävät perheriitoja, ja povaavat jopa suhteen särkymistä ja avioeroa.
-Variksen ampuminen pilaa aseen.

Taudit:
-Jos nauriita istutettaessa tulee rastas nauramaan, tulee nauriisiin rupia.
-Jos keväällä käki kukkui sairastavalle, niin hän ei kuollut vielä sinä vuonna.
-Jos aamulla ensimmäiseksi näki harakan, tiesi se sairastumista.
-Rastasparvi ennusti ruttoa.
-Harakkaa on pidetty yhtenä Ruton suosimista hahmoista.

Kuolema:
-Valkoiset linnut unessa tietävät kuolemaa.
-Kuukkelin pesän löytäminen tiesi kuolemaa.
-Tummien lintujen lentäminen isossa parvessa enteili kuolemaa.
-Käki kukkuu kuulijalleen elinvuosia.
-Jos pulmusparvi tulee pihaan, niin ne ovat sielua hakemassa.
-Jos kyyhkysiä kerääntyy paljon yhteen paikkaan, tulee siinä kohdassa tapahtumaan jotain ikävää.
-Asuintiloihin sisään lentävä lintu tietää kuolemaa, yleensä jollekulle joka on samassa huoneessa.
-Jos tikka tai palokärki tulee hakkaamaan asuinrakennuksen seinää, joku talonväestä kuolee.
-Jos tikka lentää edelläsi metsässä ääneti, tietää se omaisen kuolemaa.
-Jos ukkometso tuli pihaan, talosta kuoli isäntä. Jos koppelo, niin emäntä.
-Jos käki tulee pihapuuhun, tietää se kuolemantapausta talossa. Jos käki alkoi kukkua puussa, viittasi se nuoremman väen kuolemaan.
-Jos korppi tulee pihaan, tietää se kuolemantapausta talossa.
-Kehrääjän huuto on kuolinenne.
-Auringon nousun jälkeen huhuileva pöllö kutsuu kuolevan ihmisen sielua.

Sekalaista:
-Käki tuo suven sanoman.
-Harakan nauru aamulla tietä vieraita, etenkin, jos harakka nauraa katolla.
-Jos harakka tulee pihapuuhun nauramaan, tietää se perheriitoja.
-Jos lintu koputtaa ikkunaan, tulee huonoja uutisia.
-Huuhkajan huuto metsässä varoittaa metsänkävijää vaarasta.
-Pääsiäisaamuna jos näki ensimmäisenä harakan, pysyi virkkuna läpi vuoden.
-Jos västäräkki kulkee kylväjän perässä pellolla, tulee hyvä sato.
-Jos kuulet harakan nauravan, etenkin selkäsi takana, joku levittää sinusta perättömiä huhuja.
-Enneunia saat, kun kuulet vuoden ensimmäistä kertaa käen kukkuvan, otat siitä paikasta missä seisot, vähän multaa vasemman jalkapohjasi alta, ja laitat sen yöksi tyynysi alle.
-Jos närhi ilmaantuu pihapuuhun, joku juoruaa talonväestä.
-Kottarainen on uutislintu. Jos kottarainen tulee pihaan, tietää se uutisia.
-Kevätkautena ei saa syödä teeren munia, tai syöjälle tulee teerenpilkkuja.
-Jos Talitiainen tulee metsämiehen lähelle tiityttämään, tietää se, että saalis on lähellä.
-Mitä enemmän rannoilla on västäräkkejä, sitä parempi kalavuosi tulee.
-Jos saa siroteltua suolaa vapaana elävän korpin, tai, lähteestä riippuen harakan tai variksen, nokalle, sai toivoa suolan ollessa nokalla.
-Jos löydät harakan pyrstösulan, saat toivoa.
-Jouluna annettiin aina linnuille jyviä, jotta niitä riitti ihmisillekin seuraavana vuonna.

Tulevia on ennusteltu myös pelkistä höyhenistä, ja jo höyhenen löytyminen oli onnekas enne. Höyhenistä ennusteltiin värin perusteella.
Lisäksi siipisulan löytyminen liittyi rahaan, ja pyrstösulan löytyminen terveyteen.

Höyhenet:
Punainen - Hyvää onnea.
Oranssi - Hyvinvointia ja nautintoja.
Keltainen - Varo kaksinaamaisia ihmisiä.
Vihreä - Seikkailua tai rahaa.
Mustavihreä - Huomiota tai rahaa.
Musta - Surua tai huonoja uutisia.
Mustavalkea - Vältyt hankalalta tilanteelta, eikä ongelmasi ole niin paha kuin luulet.
Valkea - Rauhaa. Voi olla myös kuolemannenne.
Ruskeanvalkea - Iloa ja terveyttä.
Ruskea - Terveytesi kohentuu.
Sininen - Rakkautta ja onnea.
Sinimustavalkea - Uusi rakkaus tai suhde.
Purppura - Jännittävää matkaa.
Täplikäs - Uutisia tai juoruja.
Juovikas - Yllätyksiä.
Katkennut - Huonoa onnea.

*Mainittakoon, ettei tekstissä esiintyvän Taivaanvuohen "mäkätys" ole linnun itsensä ääntelyä, vaan ääni lähtee linnun sulista sen lentäessä ;)
Lisää lintuihin liittyviä taikoja ja uskomuksia voi bongailla myös vuotuisjuhlataikapostauksistani.
Lintu-sarjani seuraava osa on nimeltään "Linnut Kansanperinteessä #3 -Sielulinnut".
Postaussarjan muut osat löytyvät myös seuraavista linkeistä:
Osa 1 - "Pyhät linnut"
Osa 4 - "Noitalinnut".

Ei kommentteja: