tiistai 29. syyskuuta 2009

Aaloe (Aloe Vera)

Aloe on yksi lempikasveistani, jo monipuolisuutensa vuoksi. Aloeita n.parisataa (200) lajia, mutta kaikki niistä eivät sovellu esim. rohtokäyttöön. Kotilääkintään ja ihonhoitoon parhaiten soveltuvat Aloe Vera (kuvassa), Aloe Barbadensis Miller (Lääkeaaloe) sekä Aloe Arborescens (Rohtoaaloe).

Aloe on naisten kasvi. Yhdistetään kuuhun, vesielementtiin, ja pääasiassa neitoaspektin jumalattariin, mutta sillä on yhteytensä myös kypsiin, vietteleviin naishahmoihin (kuten Cerridwen, Inanna, Uroica, Kybele, Mama Brigitte ja Ishtar). Aloe edesauttaa intuitiota, selvänäkökykyä ja kärsivällisyyttä. Edustaa myös uusia ideoita, sisäistä vaistoa, ja rohkeutta tehdä omia päätöksiä.
Aloella on myös yhteyksiä aliseen, sillä aikoinaan sitä on istutettu haudoille tuomaan rauhaa vainajille.

Aloe soveltuu loistavasti kotikosmetiikkaan, ja siitä on jonkin verran apua myös kotiapteekissa. Aloeta käytetään kotihoidossa pääasiassa ulkoisesti, mutta mm. etnisistä elintarvikepuodeista ja ruokakioskeista voi löytää Aloe Vera-mehua tai -limonadia (joka muuten on todella hyvää). Sisäisesti Aloe edistää ruoansulatusta ja puhdistaa suolistoa. Suosittelen silti kaikkia kotilääkäreitä pitäytymään vain ulkoisessa käytössä, sillä Aloe on voimakkaasti purgatiivinen (=ulostuttava) kasvi, ja vääränlaisesta Aloecoktailista saa todennäköisimmin elämänsä ripulin. Geeliainesta ympäröivä ohut kerros keltaista kasvilimaa on sitäpaitsi lievästi myrkyllistä. Etenkin vanhoissa lehdissä on selkeästi havaittava keltainen limakerros.

Aloesta käytetään siis mehevien lehtien sisältä löytyvää kirkasta, geelimäistä maltoa. Terveen kasvin geeli on väritöntä ja siinä on raikas ja kasvimainen mieto tuoksu. Käyttöön aloen lehdet otetaan yleensä ulommaisesta lehtikerroksesta, läheltä multaa. Aloen lehti leikataan terävällä veitsellä siististi läheltä tyveä (varo kuitenkin vahingoittamasta runkoa).
Lehden tasainen sivu leikataan varovasti auki:

Lehden paksusta osasta sitten koverretaan sisus pois. Limamaista ainetta; kasvisolukkoa, hierotaan hoidettavalle ihoalueelle. Ihoa voi myös hautoa lehdellä. Aloegeeli ei kirvele edes avohaavoissa, eikä jätä ihoa tahmean tuntuiseksi. Jos et käytä koko lehteä kerralla,voi sen kietoa Elmu-kelmuun ja laittaa jääkaappiin. Säilyy n. kolme päivää.

Aloe on loistava kosteuttaja. Se elvyttää ihosolukkoa, kiinteyttää ja pehmentää. Aloegeeli on lievästi antiseptistä, ja sillä voi hoitaa mm. kuivaa, halkeilevaa ihoa, atooppista ihoa, haavaumia, asfaltti-ihottumaa, rupia, aurringonpolttamia ja lieviä palovammoja. Siksi se onkin ihanteellinen keittiökasvi. Aloella on ihon kosteuttajana hieman samanlaisia ominaisuuksia tuorekurkun kanssa. Aloe vie kuitenkin voiton, sillä se sisältää lisäksi ihoa hoitavia ja korjaavia ainesosia. Aloe sopii kaikille ihotyypeille, ja tasapainottaa rasvaista ihoa.
Aloe sopii mm.kasvonaamioihin, hiushoitoihin ja koville kynsinauhoille.
Hiero aloeta pestylle ihoalueelle. Iholle mahdolliseti jäävät kasvisolukon jämät voi sitten pyyhkiä pois kuivuneelta iholta.

Aloe on mehikasvi. Se viihtyy hiekkamullassa ja auringonpaisteessa. Kastelu aluslautaselle tai multaan kerran-kolme kertaa viikossa riittää. Mikäli lehdet alkavat kellastua ja pehmetä, on se merkki liikakastelusta. Tällaiset pilalliset lehdet kannattaa leikata pois ja laittaa suoraan biojätteesen. Mikäli lehdet alkavat kärjistään kuivettua, tarkoittaa se että kasvi saa liian vähän vettä. Älä huolestu, opit kyllä ajan oloon tuntemaan aloesi vedentarpeen. Kasvin nuupahtaminen voi kieliä myös valon puutteesta.
Aloe voi myös alkaa ikäänkuin, "kasvamaan maata vasten" (etenkin rohtoaaloe harrastaa tällaista matelua), ja vaarana on sen kasvaminen ulos ruukusta tai ruukun kaatuminen kumoon kasvin painosta. Tällöin kasville voi laittaa esim. tukikeppejä ruukkuun. Joskus aloen juurelle saattaa ilmestyä uusia lehtikimppuja, ja tällaiset pikku taimet voidaan vaikka mullanvaihdon yhteydessä erottaa emokasvista ja siirtää omaan ruukkuun. Kannattaa kuitenkin odottaa että pikku taimet ovat selkeästi kasvuvoimaisia (eli vähintään 5 cm pitkiä). Mikäli pikkuset kasvavat liian isoiksi, joudutaan ne ehkä leikkaamaan veitsellä irti emäjuuresta.
Omaan ruukkuun istutetulle pikkuaaloelle voi antaa ensimmäisellä kastelukerralla vähän enemmän vettä, niin että multa on läpeensä kosteaa. Kyllä se sitten siitä kuivuu ajallaan, ja pikkuinen voi juurtua rauhassa ja varastoida nestettä kasvuaan varten.

Huom: Aloea ei suositella digitalista sisältävien sydänlääkkeiden kanssa, sillä se voi aiheuttaa veren kaliumvajetta (eli hypokalemiaa). Myös raskaana olevien tulisi välttää aloevalmisteita, etenkin sisäisesti, sillä aloe voi aiheuttaa supistelua ja keskenmenon. Pitkäaikainen, aloen sisäinen käyttö voi myös vaikuttaa normaaliin kuukautiskiertoon. Aloeta ei myöskään suositella sisäisesti lapsille.

Uskomuksia:
-Aloe suojelee kotia pahoilta vaikutuksilta ja pitää perheonnen talossa.
-Täydenkuun aikaan kasvoille hierottu aloe antaa kauneutta ja lisää seksuaalisuutta.
-Ihmissusi haistaa aloen ja suunnistaa tuoksun mukaan.

Ei kommentteja: