Näytetään tekstit, joissa on tunniste Välineitä ja tarvekaluja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Välineitä ja tarvekaluja. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Amuletit

Taikakaluista olenkin jo ehtinyt kirjoittaa, mutta tarkastellaanpa niitä vähän lähemmin.
Niin, amuletit lukeutuvat todellakin taikakalujen piiriin, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi, sillä taikakaluiksi mielletään pääasiassa vain noitien ja velhojen käyttämät loitsujen ja taikojen välikappaleet. Yleisimmät, tai no, tunnetuimmat amuletitkin ovat usein vain maskottiesineitä, kuten koruja ja patsaita, mutta amuletit voivat samoin olla esim. amulettipusseja tai -pulloja, tai muuta, yleensä taiottavan itsensä henkilökohtaista omaisuutta, jonka avulla mahdollinen loitsu suunnataan magiassa tiettyyn kohteeseen.
Amuletti on silti taikakalu jonka Matti Meikäläinenkin voi omata.
 
Amuletin nimi juontuu latinan sanasta "Amuletum", joka tarkoittaa suojelevaa esinettä. Amuleteilla onkin monta nimeä, kuten onnenkalu, talismaani ja charmi, englanninkielisen, taikakalua tarkoittavan "Charm"-sanan mukaan.

Oikotietä Onneen?

Taikakalujen maailmassa amuletti kuitenkin on yksinkertaisin esimerkki arkipäiväisestä taikakalusta, sillä, olimme noitia tai emme, monella meistä on henkilökohtaisia amuletteja, joita kuljetamme mukanamme taskussa, avainketjussa tai koruna. Monelle amuletin hyysääminen on totuttu tapa, jonka uskomme, vaikka sitten alitajuisesti tuovan elämäämme onnea ja menestystä, tai suojelevan meitä pahalta. Amuletti voi olla itse tehty, kaupasta ostettu, tai lahjaksi saatu, pieni, matkamallia, tai vaikkapa koriste-esine, joka kirjahyllystä käsin seurailee elämääsi.

Erilaisilla, eksoottisilla amuleteilla, mini-patsailla, hiotuilla kivillä ja kaikenlaisilla voimaesineillä onkin nykymaailmassa paljon markkinarakoa, sillä siinä missä amuletti voi olla kiva matkamuisto, söötti lahja, tai sillä hetkellä tyyliisi sopiva koru, myös kaunis ja haluttu statusesine. Amuletteja löytyy siis vähän kaikissa muodoissa ja niitä on käytetty maailman sivu. Amuletteja on varmasti "takataskussaan" useammalla ihmisellä kuin voisit kuvitella.
Lähtöjään amuletteja on kahta lajia:

1.) Esineet, jotka jo lähtöjään assosioituvat suojeleviksi, hyvää tai huonoa onnea, maallista hyvää tai onnettomuutta tuoviksi (kuten hevosenkengät, neliapilat, onnenrahat, peilinsirpaleet tai kaksiklaavaiset kolikot). Lue kuitenkin eteenpäin kohta "Tunnettuja, Hyvää Tuovia Amuletteja".

2.) Esineet, jotka on tarkoituksellisesti ladattu hyvää-, tai ikävyyksiä tuottavalla energialla. Mainittakoon, ettei esim. huonolla onnella ladatun amuletin valmistaja koskaan käytä amulettia itse, ja ne annetaan yleensä lahjaksi kaunaisen/kateellisen tahon puolelta, yleensä valheelliseen maireuteen käärittynä, väitettyinä onnenamuletteina.

Erilaisia Amuletteja

Amuletin ei kuitenkaan tarvitse olla juuri hyvää onnea tuottava ollakseen amuletti, vaan amulettiesine voi myös suojella ja karkottaa pahaa, ja (kuten mainitu) jopa aiheuttaa huonoa onnea. Amuletit voidaankin päätoimisilta tarkoitusperiltään jakaa viiteen lajiin (okei, kolmeen, mutta lue eteenpäin):

Suojelevat amuletit - Eli suojaesineet. Näillä suojaudutaan kaikenlaista pahaa, yleisimmin pahoja henkiolentoja, tai pahantahtoista noituutta vastaan. Näitä käytetään myös huonoa onnea vastaan.

(Hyvän) Onnenamuletit - Eli onnenkalut. Hyvänonnenamulettien pääsääntöinen tarkoitus on torjua huonoa onnea, ja karkottaa sitä aiheuttavat pahalaiset, ja niihin viitataan yleiseensä vain nimellä "onnenamuletti" (ymmärrät edellisen kun luet eteenpäin). Varsinaisesti onnenamuletin tarkoitus ei siis itsessään ole tuoda hyvää onnea mukanaan, vaan ainoastaan suojelella vaalijansa jo-olemassa-olevaa onnea pilaantumiselta. Useimmiten onnenamuletteja kuitenkin suositaan, koska niiden (hiukan virheellisesti) uskotaan houkuttelevan omaan elämään sitä toivottua hyvää lykkyä ja sen erilaisia ilmentymiä, kuten lottovoittoa, voittoa urheilusuorituksessa, työpaikkaa tai ylennystä.
Hyvän onnen amuletit ovat tunnetuin suoja-amulettien muoto.

Menestysamuletit - Näillä tavoitellaan jotakin tiettyä ominaisuutta, kuten rohkeutta, viisautta, kauneutta, tai vaikkapa hyvän onnen potkuja. Menestysamuletti sotketaankin usein virheellisesti hyvän onnen amuletteihin, vaikka menestysamulettien avulla on tarkoitus tavoitella yleensä kauaskantoisempaa, tai pysyvämpää "uranostetta", kuin mitä pelkkä huonolta onnelta varjeleva onnenamuletti voi kantajalleen antaa.

Rakkausamuletit - Rakkaus-, romanssi-, erotiikka-, ja sen sellaisia "senssiamuletteja" käytetään yleensä romanttisen tai seksuaalisen rakkauden ja sen ilmentymien houkutteluun, kuten elämänkumppanin, lemmenseikkailun, tai väliaikaisenkin suhteen, löytämiseen. Rakkausamuletit ovat oikeammin yksi tunnetuimmista menestysamulettien (lue eteenpäin) muodoista.

Huonon onnen amuletit - Tämä viides ryhmä ei ehkä heti assosioidu amuleteiksi, mutta ne ovat, siinä missä sukulaisensa. Huonon onnen amuletin tarkoitus on siis pilata kohteen hyvä onni, tai houkutella paikalle huonoja viboja, ja siten alkaa tuottaa kantajalleen huonoa onnea. Vaikka tämän tyyppisiä amuletteja käytetään yleensä pääasiassa kostamiseen ja takasinmaksuun, ilkeät ja kateelliset kanssaihmiset valmistavat niitä joskus myös yleiseen kiusantekoon, pelkästään omaksi huvikseen.

Oikotietä Huonoon Onneen?

Huonon onnen amuletin (lue edellinen kohta) ja varsinaisen taikaesineen (joita mm. kätkettiin loitsupusseihin), raja on vaikeasti määriteltävä, mutta silti olemassa. Huonon onnen amuletti assosioituu lähes aina amuletiksi tai maskotiksi, sillä sen on tarkoitus olla esillä ja näkyä, toisin kuin loitsun aktivointiin käytettävät, usein vaikka taiottavan asuntoon piilotetut materiaalit, jotka toki saattoivat olla hienojakin, koruja tai rahoja. Sekä loitsupussi että huonon onnen amuletti tarvitsevat omat rituaalinsa toimiakseen.

Yleisesti huonoon onneen tai onnettomuuteen assosioituja esineitä ovat mm. kaksiklaavainen kolikko, kahden dollarin seteli, hevosenkenkä ylösalaisin, mustat jalokivet, opaalit (paitsi jos olet syntynyt Lokakuussa voi opaali olla sinulle onnekas), nelireikäinen irronnut nappi (joka on itselle vieras; löytönappi), vainajalta otettu sormus, hautapaikalta otettu esine, hautausmaalta otettu kivi tai luu, peilinsirpaleet, ja Ayers Rockin eli Ulurun tai Blarneyn kiven palaset. Myös numeroa 13 vierastetaan, jos sellainen sattuu löytymään esim. sarja-, tili-, tai puhelinnumerosta, osoitteesta tai teatteri-, matka-, arpa-, tms. lipusta.
Tällainen huonon onnen esine yleensä sujautetaan salaa taiottavan taskuun tai laukkuun, tms. tavaroihin.

Mainittakoon myös, että esim. kadulta löydetyt kolikot (etenkin, jos ne ovat kotimaasi käyttövaluuttaa) ovat luonteeltaan huonoa onnea tuovia, ja köyhdyttäviä (koska omistajansa näpeistä karannut raha). Tämän vuoksi löytökolikoita ei pitäisi poimia lainkaan mukaansa, tai ainakin ne pitäisi laittaa uudelleen kiertoon mahdollisimman nopeasti.

Mikä Tekee Amuletin?

Amuletti ei siis aina ole kaupasta ostettu rihkamahely, vaan useimmiten ihan jokin tietty, arkipäiväinen, esine kehittyy ajan saatossa amuletiksi, jos se ollut monessa mukana, saatu lahjaksi, tai muistuttaa meitä muuten tärkeistä tapahtumista tai rakkaista ihmisistä. Amuletteja voi lisäksi olla yhdellä henkilöllä useampia, vaikka eri tilanteisiin. Amuletti ei siis aina ole pieni koru tai maskotti, vaan myös jokapäiväiset käyttöesineet ja tavarat voivat taata menestyksen. Se hassu kynä jolla kirjoitit älläsi, se uistin, johon elämäsi vonkale nappasi, tai se hattu joka oli päässäsi kun jotain oikein onnekasta tapahtui.

Vaatekappaleilla onkin oma sijansa amulettien joukossa, joskin niiden ja perintökalleuksien välinen raja on usein hiuksen hieno. Tällaisia kantajalleen kunniaa tekeviä "arvovaatteita" ovat usein mm. äidin vanha hääpuku tai suvun kastemekko. Joskus myös hautajaisvaatteet lukeutuvat amulettivaatteisiin, ajatellaan, että "kun äitini saattoi äitinsä hautaan tässä mummin mekossa, niin miksen minäkin". Saatetaan myös ajatella, että koska äitikin eli todella vanhaksi, niin tuskin tästä hautajaismekosta seuraa kuolema mitenkään. Tällaisissa tilanteissa ajattelemme kuitenkin ennen kaikkea kunnioitusta ja arvostusta, ennen kuin onnea sinänsä, vaikka saatammekin ajatella, että "äiti olisi varmasti myös ylpeä, etten ylenkatso vanhaa, käyttökelpoista vaatetta", ja voimme siis odottaa eräänlaista siunausta arvostamaltamme vainajalta.

Vaatekappaleet ovat tärkeitä onnentuojia myös, ja etenkin urheilijoiden maailmassa. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta on sporttipiireissä totisinta totta tänäkin päivänä. Menestyväkin jalkapalloilija voi luottaa kykyjensä sijaan vaikka siihen tiettyyn sukkapariin, joka hänellä oli jalassaan hänen laukaistessaan voittomaalin, tai jääkiekkoilijalla voi olla onnea tuova alasuojus. Mikä kenties hirtehisintä, "onnea tuovia" vaatekappaleita ei yleensä koskaan pestä, ettei onni katoaisi. Toisaalta, jos itselläsi on käytössä yksikin amuletti, niin äläs yhtään yöki siellä ;D

Samoin voimme yhdistää tietyt tapahtumat onneen, jos vaikka ennen ensimmäisiä festareitamme joimme sinistä limonadia, saatamme tavan vuoksi vastakin juoda festarimatkalla sitä samaa sinistä limonadia, taataksemme hauskan reissun. Söit välipalaksi ennen tärkeää koetta pähkinäsuklaapatukan, ja teet niin vastedes, ihan vain alitajuisesti. Toisaalta, olettekos tarkkailleet koskaan urheilun tosifaneja katsomoissa? Siellä vilkkuu vaikka minkälaista taikaesinettä ;)

Tunnettuja, Hyvää Tuovia Amuletteja

Yleisimpiä amuletteja/amulettisymboleja, vain muutamia eri alueilta mainitakseni ovat mm:

-Ankh (Menestys/Nuoruus). 80-luvun goottipiirien suosima, egyptiläinen, ikuista elämää symboloiva merkki, joka on suosittu mm. riipuksissa. Ankh-amuletin uskotaan tuovan ikuisen nuoruuden ja kuolemattomuuden.
-Avain (Onni). Etenkin kultainen avainriipus tai amulettikoru suojelee pahalta silmältä. Kolme kulta-avainta riipuksena toi kantajalleen terveyttä, rakkautta ja rikkautta. Huoneen avaimen sängyn alla uskottiin karkottavan painajaiset.
-Fatiman käsi (Suojelee ja karkottaa pahan). Fatiman käsi kuvaa islamin profeetta muhammedin tyttären kättä, ja onkin alkujaan islamilainen amuletti. Kristittyjen keskuudessa sama amuletti on puolestaan nimetty kristin vapahtajan äidin mukaisesti, "Marian kädeksi".
-Hamsa (Suojelee pahalta silmältä). Hamsa muistuttaa kaikin puolin Fatiman kättä, mutta siinä on erottuvana kuviona pahaa silmää torjuva silmäkuvio.
-Hevosenkenkä (Sakarat ylöspäin, ettei onni valu pois).
-Hävyttömät, tai pikkutuhmat maskotit (Karkottaminen). Kulttuureittain esim. sukupuolielinten paljastaminen, tai keskisormen tai "viikunan" näyttäminen vastustajalle häpäisi hänet, ja vei hänen voimansa. Tällaiset, sukupuolielinten näköiset amuletit tai hävyttömiin eleisiin veistetyt kädet ovat edelleen paikoin suosittuja amuletteja torjumaan kaikenlaista pahaa.
-Jin ja Jang (Tasapainotus). Eli Yin ja Yang, on tasapainon, järjestyksen ja täydellisyyden amuletti. Valkoinen Yin on negatiivinen, puolisko, ja symboloi mm. naista, kylmää, kuuta, yötä, varjoa ja talvea. Musta Yang taas on positiivinen, ja symboloi mm. miestä, kuumaa, aurinkoa, päivää, valoa ja kesää.
-Jäniksenkäpälä (Metsästysonnea ja menestystä) Ei niin onnekas jänikselle. Oikeaoppinen amulettikäpälä on aina jäniksen vasen takakäpälä; Jänis piti ampua täydenkuun alla hopealuodilla hautausmaalta ja pupupolon piti lisäksi olla kierosilmäinen. Aina tietenkin parempi jos kyseinen amulettijänis oli pyytäjänsä sadas saalis.
-Kilisevät/Meluisat maskotit (Karkotus/torjunta). Meteli karkottaa pahoja henkiä. Helinä voi myös rauhoittaa ja tasapainottaa stressaantunutta mieltä.
-Kolikko, eli onnenraha (Vaurautta ja onnea).
-Korukivet. Korukiviamuleteista tunnetuimpia lienevät horoskooppimerkkiä symboloivat onnenkivet. Korukiviamuleteista tarkemmin linkin artikkelin lopussa.
-Korvarenkaat (Suojelus). Suojelevat kehon sisään yrittäviltä pahoilta hengiltä.
-Kruunu (Naimattomien suosima amuletti rakkausasioissa).
-Nazar/Silmäkuvio (Suojelee pahalta silmältä).
-Neliapila (Onnea) Jos syöt neliapilan, saat toivoa.
-Pihlaja on voimakkaasti suojeleva puu. Mukana kannettu puun palanen tuo hyvää onnea.
-Pienet kultaesineet (Vaurautta ja onnea)
-Punainen lanka (Paitsi kielikuva, myös muistia virkistävä amuletti) Sidottiin yleensä sormen ympäri.
-Rakkaan ihmisen hiuskiehkura tai hammas (Side osapuolten välillä, onnea ja rakkautta).
-Riistaeläinten osat/Trofeet (Metsästysonnea).
-Risti-Ankkuri-Sydän -yhdistelmä ("Usko-Toivo-Rakkaus") Amuletin tarkoitus on tuoda vakautta, turvaa ja onnea elämään.
-Rumat maskotit (Karkottaminen). Irvistelevien tai muuten inhottavan näköisten hahmojen tarkoitus on pelotella pahoja henkiä.
-Sarvi/kynsi/piikki (Sellainen chilin näköinen, suojelee pahalta silmältä).
-Sininen helminauha (Torjuu pahaa silmää ja suojelee pahalta).
-Sydän (Rakkautta ja onnea).
-Uskonnolliset symbolit (Suojelu/torjunta). Näiden ensisijaisena tehtävänä on yleisesti karkottaa k.o. uskonnon pahat henget, eli demonit, ja paha yleensä. Uskonnolliset symbolit voivat myös toimia lohdun ja suojeluksen lähteinä tarvitseville.
-Wedjat (Karkottaminen ja suojelu). Tunnetaan myös nimellä "Horuksen silmä", vaikka silmäkuvion assosioiminen horukseen onkin verrattaen tuore näkemys. Tämä on silti suosittu, egyptiläinen amuletti, joka suojelee pahalta (esim. pahalta silmältä). Horuksen vasen silmä yhdistetään kuuhun, ja oikea aurinkoon ja vastaavaan symboliikkaan, vähän kuin Jin ja Jang.

Amuletin Valmistus

Loitsutaitoinen voi aina varmistaa amulettinsa toimivuuden tekemällä amuletista mieleisensä, Se on helppoa. Amuletin valmistukseen ei varsinaisesti ole olemassa mitään "oikeaa ajankohtaa", mutta pyrkimyksiäsi auttaa kummasti jos valitset sen valmistusajankohtaan sopivan päivän, ja kuunvaiheen. Vaikutusta tehostaa, jos valitset oikean kuunvaiheen kumppaniksi vielä tarkoitusperiisi sopivan kuumerkin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit joutua odottamaan oikeaa ajankohtaa pidempäänkin, mutta kärsivällisyys kannattaa.

-Valitse tarkoitusperiisi sopiva kynttilä, ja sytytä se ennen työskentelyä. Voit polttaa myös sopivaa suitsuketta, jos haluat puhdistaa työskentelytilaa tai muuten virittyä tunnelmaan.
-Valitse sopiva esine, tai valmista sellainen itse. Voit piirtää, maalata tai kaivertaa amulettiisi tarkoitusperiisi sopivia symboleja, ja vaikka omat nimikirjaimesi, jotta amuletista tulee henkilökohtainen. Voit myös käyttää jotain haluttua väriä. Yleensä tarkoitusta varten tehdyn amuletin väreinä on suosittu eniten sinistä (pahaa karkoittava väri), punaista (henkien mieliväri) ja kultaa (no, vaurautta, tottakai).
-No niin, nyt sinulla on amuletti. Seuraavaksi voit työskennellä alttarisi äärellä, pyhässä paikassasi, tai mihin olet tottunut:
-Jos käytät alttaria, järjestele siihen tarkoitusperiisi sopiva kattaus. Luo itsellesi kehä, ja suorita tottumasi rituaalit ennen kuin jatkat.
-Puhdista esine negatiivisista energioista, ja sitten lataamalla sen toivotuilla energioilla. Voit esim. lukea amuletille loitsun.
-Lopeta työskentely tottumallasi tavalla, maadoita, avaa kehä, jne.
-Valmis. Pidä amulettia mukanasi tarvitessasi sen energiaa. Voit halutessasi valmistaa sille vaikka pikku pussukan suojaksi.
*Mikäli olet aikeissa valmistaa itsellesi amuletin, suosittelen lukemaan tämän postauksen loppuun.

Hyvä, Paha Amuletti

Omien tavaroiden katoaminen harmittaa kovasti, mutta amuletin kadottaminen voi harmaannuttaa hiukset hetkessä (etenkin jos ensin maksoit siitä itsesi kipeäksi). Traaginen tapaturma tuntuu jo vaanivan kulman takana, sillä amuletin mukana meni sitten onnikin saman tien, henkilö on menettänyt suojauksensa ja on jälleen altis noitumisille ja piruille. Amuletin mahdollisesti tuottama onni tai suojelus vaikuttaisikin usein olevan sitä luokkaa, jonka läsnäoloon ei kiinnitetä mitään huomiota ennen kuin meillä ehkä on syytä pelätä sen jättävän meidät.

Onni ei siis välttämättä ole kiinni amuletista, eikä mene sen mukana minnekään vaikka uskoisimmekin toista. Koska amuletin katoaminen stressaa, tapahtuu useimmissa tapauksissa tietenkin jotain pahaa, sillä unohdamme, että aina kun ylipäätään alamme hätäillä ja stressata, aiheuttaa se meille varmasti enemmän onnettomuuksia kuin rauhallinen eteneminen. Kuitenkin syytämme onnettomuudesta kadonneen amuletin kirousta, ja meidän on helpompi edetä rauhallisesti, ja ennen kaikkea itsevarmasti, kun meillä on jokin tuki ja turva takanamme.
Amulettejen perimmäinen tarkoitus onkin lähinnä auttaa meitä kanavoimaan sisäisiä voimavarojamme, ja löytämään energia omaan elämänmuutokseen sisimmästämme, eli jos homma toimii, mikä ettei :)

Onkos lukijoillani amuletteja?

Huom: Muistathan, että amuletin, sen valmistusta myöden, pitää aina tuntua omalta. Jos esim. lahjaksi saatu amuletti ei tunnu omalle, älä käytä sitä. Jos taas ajatus amuletin valmistuksesta tuntuu vastentahtoiselta, kuten; "Teenpä tämän vain kun kaverikin teki" tai vastenmieliseltä, eli "En oikeastaan edes usko amuletteihin, mutta kokeillaan nyt sitten..", niin älä tee sitä. Amuletin valmistus on vakavaa puuhaa, ei leikkiä. Mikäli vaikka sitten oman teini-ihku-noitapiirinne "johtaja" päättää että kaikilla piirin jäsenillä on tottakai oltava identtiset amuletit, niinkuin hänelläkin, pitäisi siinä itsessään jo osata nähdä hyvä syy kieltäytyä valmistamasta itselleen amulettia vain koska joku toinen käskee. Voi muuten olla myös ihan hyvä syy vaihtaa piiriä..
Negatiivisessa/vastentahtoisessa mielentilassa valmistettu amuletti imee varmasti itseensä valmistajansa negatiivisia tuntemuksia, mikä voi sitten käytännössä kostautua, eli saatat vahingossa onnistua vain valmistamaan itsellesi huonon onnen amuletin. Turha siis pakottaa itseään mihinkään, negatiivisella mielellä luotu amuletti vain pilaa kaikki suunnitelmasi ja kääntää hyvän huonoksi. Järki käteen, siis.

Huono, toimimaton tai pilattu amuletti voidaan hävittää samoin kuin muutkin loitsu/taikaesineet.
Mainittakoon kuitenkin, että huonoa onnea tuovien amulettien vaikutukselta ei aina välty vaikka amuletti tuhottaisiin. Tällöin kannattaa suorittaa jokin puhdistautumisrituaali, ja ehkä hankkia jokin hyvä suojamuletti kunnes huono vaikutus tuntuu poistuneen. Eräs wanhan kansan konsti neuvoo, että jos huono onni ei ota hellittääksen, on kelloa kesä-, tai talviaikaan siirryttäessä ensin siirrettävä seuraavasti: Jos siirrytään kesäaikaan, siirrä kelloja kuusi kertaa eteenpäin, nuku yön yli, ja siirrä kello oikeaan aikaan siirtämällä viisareita myötäpäivään. Jos siirrytään talviaikaan, käännä kelloa seitsemän kertaa myötäpäivään, nuku yön yli, ja siirrä kello oikeaan aikaan siirtämällä viisareita vastapäivään. Tee tämä päivää ennen kuin kellonaikaa oikeasti siirretään. Huonon onnen amulettia vastaan voi myös kokeilla noitapulloa.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Noitapullot

Olen miettinyt pari kertaa postatako tätä vai ei, mutta kerran olen muutenkin kirjoittanut perusjutuista, niin kerrotaan nyt tästäkin kun ei tule mitään erikoista mieleen. Pahoittelen, mutta postausideat ovat taas vähissä o_O

Noitapullot Pähkinänkuoressa

Noitapullot ovat sukua paitsi loitsupulloille ja -tölkeille, myös Hoodoon-piirissä käytettäville amulettitölkeille, ja ovat samoin vastamagian piiriin kuuluvia amuletteja, joiden tarkoitus on suojella omistajaansa ja hänen kotiaan pääasiassa pahantahtoiselta noituudelta ja pahoilta hengiltä.
Noitapullo (eng. Witch Bottle) on kenties tunnetuin wanhan noituuden väline, ja vanhimmat viralliset merkinnät moisista löytyvät 1600-luvulta Englannista, mistä tapa todennäköisesti on lähtöisin.  Noitapullo on tarkoitettu pääasiassa kaikenlaiseen maagiseen suojeluun ja karkotukseen, kun yrität pitää ei-toivotut loitsut ja taiat kaukana itsestäsi. Nimestään huolimatta noitapullot ovat kuuluneet historiallisesti kansanmagian piiriin, ja olivat varsinaisten noitien sijaan lähinnä rivikansan tapa. Nimensä noitapullo on saanut siitä että esineellä on pyritty karkottamaan (pahantahtoisia) noitia ja suojautumaan heidän loitsuiltaan. Nykyään noitapulloja käyttävät jo noidat itsekin.

Moni kuitenkin yhdistää noitapullot noitiin ja noituuteen juuri tuon nimen vuoksi. Ymmärrrettävästi noitapullo voi myös tottumattoman silmään muistuttaa noitien tekemiä loitsupulloja ja -tölkkejä. Varsinaiset, noitien itsensä käyttämät loitsupullot ja -tölkit ovat kuitenkin ihan eri asia; Niiden sisään rakennetaan loitsu, ja se jemmataan joko omaan asuntoon, tai loitsittavan uhrin kotiin tai haudataan tämän pihalle. Noitapullon tarkoitus ei puolestaan ole loitsia ketään, vaan ainoastaan suojella, vaikka sitten mainitulta loitsimiselta. Loitsimistarkoituksessa jonkun toisen pihalle/oven tai kynnyksen alle/tulisijan alle/tms. paikkaan haudatut pullot muistuttavat loitsupusseja eivätkä siksi kuulu varsinaisten, suojelustarkoitukseen väsättyjen noitapullojen genreen, joten jätän ne tästä tekstistä tarkoituksella pois.

Kuinka Noitapullo Toimii?

Noitapulloja on tavallaan kahdenlaisia; Karkottavia, sekä vangitsevia. Karkottavien uskotaan karkottavan pahat loitsijat/loitsut ja -henget lähituntumasta, ja vangitsevien uskotaan voivan vangita paha henki tai vahingoittava loitsu sisäänsä, ja usein jopa tuhoavan, tai neutraloivan sen.
Pullo toimii virassaan niin pitkään kuin se pysyy ehjänä, minkä vuoksi omistajansa usein piilottavat noitapullonsa visusti. Suojelevia pulloja on jemmailtu ja haudattu esim. talon perustuksiin, kynnysten ja tulisijojen alle, tai pidetty muuten piilossa ettei kukaan vahingossakaan avaa tai riko kallisarvoista amulettia. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena; Kun pullot täytetään, ja pahan loitsun tai hengen katsotaan jääneen vangiksi pulloon, eli pullo oli ikäänkuin jo täyttänyt tarkoituksensa, se heitetään tuleen, jolloin se särkyy. Tämän uskottiin murtavan pahan taian, neutraloivan tai tappavan pahan hengen, ja jopa tappavan sen asettaneen noidan.

Noitapullo on aina ehdottoman henkilökohtainen, ja se valmistetaan yhdelle henkilölle kerrallaan. Kotitaloutta suojeltaessa pullo valmistetaan usein talon isännälle tai emännälle, minkä on tarkoitus suojella koko perhettä, mutta jokaiselle perheenjäsenelle saatetaan valmistaa myös omat pullot, joita sitten säilytetään yhteisessä kodissa. Yksi ihminen saattaa myös omistaa monta pulloa, etenkin, jos maagista uhkaa pelkää useammalta taholta.
Moni ajattelee myös, että kun pahan hengen tai loitsun jo-vanginnut yksi noitapullo on täyttänyt tehtävänsä, tarvitaan uusi vangitsemaan loput pahat. Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä niin kauan kuin pullo on ehjä, se toimii. Toisaalta, liika-annos voimakasta, pahantahtoista magiaa voisi periaatteessa hidastaa pullon kykyä sulattaa sitä, vähän samoin jos vaikka syöt itsesi ähkyyn, ei ruoka maita enää samalla tavalla. Jos sinusta siis tuntuu ettei pullosi enää toimi, en näe estettä ettet voisi väkertää uutta pulloa tai paria. Samoin, jos pullosi särkyy, kannattaa vanhasta hankkiutua eroon ja pykätä uusi.
Noitapulloa ei ole myöskään pakko haudata maahan, vaan voit pitää sen tallessa esim. kaapissa tai varastossa. Tosin, esteettisesti miellyttävä, läpinäkymätön keramiikkapullo sopii hyvin myös sisustuselementiksi, vaikka koristeeksi hyllyn päälle, josta se suojelee kotiasi kuin kunniapaikalta.
 
Tee Se Itse

Noitapullon pystyy valmistamaan itse, mutta sen mainitaan olevan tehokkain, jos luotettava noita, tai pohu valmisti sen sinulle. Myös esim. loitsutaitoinen äiti tai isoäiti voi valmistaa lapselleen/lapsenlapselleen pullon, tai samoin esim. sisarus tai läheinen ystävä toiselle. Noitapullo on kuitenkin helppo valmistaa ihan kotioloissa itse. Noitapullon "täytteet" vaihtelevat vähän sen mukaan miltä asianomainen haluaa suojautua. Pullo on siis tekijänsä käsissä, ja valmistetaan aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Noitapullon oikeaoppiseen valmistukseen tarvitset vain sopivan pullon, tai pullomaisen tölkin, ja vähän sopivia täytteitä. Koska on mahdotonta sanella jokaiseen pulloon sopiville täytteille yhtä ja oikeaa reseptiä, yritän kertoa niistä tässä vain pääpiirteittäin:

-On sama minkäkokoista pulloa käytät, kunhan kaikki täytteet mahtuvat pulloosi. Pysy myös kohtuuden rajoissa, noitapullolla ei ole tarkoitus pröystäillä eikä kompensoida mitään. Valitse siis käytännöllisen kokoinen peruspullo ja unohda suosiolla se kymppilitran leka, oli se kuinka komea tahansa.

-Ensisijaisesti pullon tulee sisältää aina jotakin henkilökohtaista materiaa siltä henkilöltä, jolle pullo täytettiin. Tämä on tärkein kohta, jonka tarkoitus on merkitä pullo omaksi, että se suojelee juuri sinua. Tällaisia henkilökohtaisia aineksia olivat esim. hiukset ja muut kehon karvat, hampaat, nahan-, tai kynnenpalaset. Muistathan, etteivät kehoon kertyneet, ylimääräiset köhnät, kuten napanöyhtä, kuitenkaan ole sopivasti henkilökohtaista materiaa tähän, sillä ne ovat vain muutenkin pois heitettävää kuona-ainetta. Samasta syystä älä myöskään sylje pulloosi.
Monet wanhat tahot ehdottavat, että pulloon pitäisi aina laittaa myös omaa verta ikäänkuin "boostaamaan" hiukset tai muut. En oikein voi vahvistaa tuota, sillä silloin pulloon laitettaisiin kahta henkilökohtaista materiaalia (mikä ei siis ole tarpeen), puhumattakaan, että veri voi vahvistaa joitain vangittavia pahalaisia. Lue kuitenkin eteenpäin.

-Jos halutaan suojautua pahoilta hengiltä tai muilta pikkupiruilta, pulloon laitetaan vahvoja, teräviä okaita, piikkejä, teroitettuja oksanpätkiä, neuloja, partakoneenteriä, tai piikkilankaa; jotain, joihin pahat henget jäisivät kiinni / jotka hidastaisivat pahalaisten etenemistä. Aivan sama käytätkö nuppi- vai silmäneuloja, katkenneita neuloja vai muita sellaisia, kunhan ovat neuloja joissa on kärkipää tallessa. Mitä useamman neulan/piikin pullosi sisältää, sitä paremmin pahalaiset tarttuvat kiinni.
Tähän voi hyvin kierrättää myös esim. puutarhasta saksitut, okaisat ruusunoksat, tai pellolta kitketyt kyläkarhiaiset, tai takiaispallot. Ohdakkeet sun muut pehmeäpiikkisemmät kasvit eivät ehkä ole niin hyviä vangitsemaan, mutta taatusti toimivia aiheuttamaan kiusaa demoneille.

-Mikäli noitapullolla halutaan pyydystää pahoja henkiä tms, kannattaa pulloon (mainittujen okaiden ja piikkien seuraksi,) laittaa jotain nestettä, jonka oli tarkoitus hukuttaa pahalainen. Tekijästä riippuen neste saattoi olla suola- tai merivettä, etikkaa, punaviiniä, viskiä tai viinaa, samoin kuin suojeltavan itsensä virtsaa. Symbolisestihan suojeltava voittaa pahalaisen varmasti, jos se hukkuu suojeltavan omiin nesteisiin.
Noitapulloihin on nesteen sijaan käytetty myös hiekkaa tai multaa, jonka on tarkoitus hukuttamisen sijaan haudata pahalainen. Maa-aines sopii täytteeksi etenkin jos aiot haudata noitapullosi maahan, sillä talvella jäätyessään neste laajenee ja pullosi voi särkyä.
Suosittelen, että täytä pullo sillä aineella, mikä tuntuu itselle luontevimmalta ja tilanteeseen sopivimmalta.

-Sekä ei-toivottuja loitsuja että pahoja henkiä nautraloiviin pulloihin laitettiin yleensä myös lisäksi pahaa neutraloivaa tai estävää ainesta, kuten suolaa, suola-pippuria, cascarillaa, kristalli-, tai tiilipölyä, tai yrttejä, kuten valkosipulia, salviaa, santelipuuta, mäntyä, heisipuun juurta, tai mustapippuria. Kiinnitä huomiota siihen, mitä yrität karkottaa tai neutraloida, ja valitse aines sen mukaan. Jos vaikka yrität suojautua ei-toivotulta lemmenloitsulta, ei esim. rakkauteen yhdistetty santeli ole välttämättä se paras valinta.

-Jos yrität suojautua pahantahtoiselta noituudelta ja sinuun suunnatuilta, vahingollisilta loitsuilta, kannattaa pulloon lisätä myös jotain jokeria, jos pullo mielestäsi kaipaa sitä. Sopivia ovat kaikenlaiset suojelevat, karkottavat, sekä häiritsevät, ja, halutessasi, satuttavat ainekset (kuten suola, kolikot, sopivat kivet, noki omasta tulisijasta, ruusunmarjan siemenet, chili, nastat, nupit, legopalikat, tms.). Jos satut tietämään että loitsun asettaja, sanotaanko, vaikka inhoaa jotain tiettyä kasvia, tai on allerginen, lisää sitä pulloon. Intuitiota kannattaa siis ainakin tässä kuunnella.
Pidät vain huolen ettei lisäaines ole ristiriidassa muiden tarvikkeiden kanssa. Esim. Jos yrität pyydystää pahalaisen pulloosi, ei mikään demonia vahvistava aines, kuten oma veresi, välttämättä ole paras ratkaisu.

-Hyvä pitää mielessä, ettei pullon ole tarkoitus henkilökohtaisesti sitoa ketään (moiseen on eri taianteot), vaan ainoastaan suojella sinua. Älä siis laita pulloon mitään omaa oletetulta loitsijalta jolta yrität suojautua. Kun pullossa on jo jotain sinun omaasi, loitsijan vastaavat tavarat vain pilaavat pullon, eikä pullon taika toimi. Pahimmassa tapauksessa moinen auttaa loitsijaa saamaan sinusta yliotteen jos hän on pullossa kanssasi.

-Yksi hyvänä pidetty lisäaines oli punainen lanka, johon on solmittu solmuja. Tämä paitsi sitoo ei-toivotut taiat, myös pitää mahdollisesti vangitun pahalaisen kiireisenä, kun se yrittää avata solmuja pullossa.

-Lopuksi sulje ja sinetöi pullo huolellisesti. Perinteisesti pullo on suljettu korkki-korkilla ja vahalla, mutta modernina aikana voit hyvin käyttää kierrekorkkia ja vaikka liimaa. Päälle voit kääriä vielä paperia tai kangasta, ja sitoa sen narulla kiinni. Voit koristella tai päällystää pullon ulkopuolelta jos haluat, mutta se ei ole välttämätöntä.

Lopuksi muutama vinkki kotipullottajille:

-Pulloa ei tarvitse täyttää piripintaan, ja voit valita käytännössä minkä kokoisen pullon tahansa.
-Perinteisesti on käytetty keraamisia tai lasisia pulloja, en oikein luottaisi muoviin tässä.
-Pullon ei tarvitse olla iskemätön, kunhan se on ehyt. Voit kierrättää vaikka kaljapullon tähän tarkoitukseen. Sen kun vain liuotat etiketit pois ja peset sen hyvin.
-Ole varovainen käyttämiesi ainesten kanssa. Älä sekoita keskenään mitään mikä aiheuttaa sinetöidyssä pullossa esim. käymisreaktion, tms. kaasujen muodostumista, sillä pullosi voi lopulta räjähtää.
-Voit valita pullosi ja sinettitarvikkeet hyvin niiden värin, tai oman intuitiosi mukan. Valitse pyrkimyksiäsi parhaiten sinulle itsellesi symboloivia värejä ja materiaaleja.
-Voit käyttää yhtä pulloa vain kerran. Vaikka tyhjentäisit noitapullosi valmistaaksesi uuden, valitse mieluiten uusi pullo, ja aina uudet materiaalit, älä siis kierrätä mitään täytettä. Voit kyllä kierrättää vanhan (esim. pahalaisen hukuttaneen) pullosi tuon aiemman linkin jo-annettujen ohjeiden mukaan.

*Pullon täyttäminen ei siis vaadi mitään erityisiä valmisteluja, muuta kuin täytteiden keräämisen. Voit puhdistaa pullon ja siinä käyttämäsi ainekset ei-toivotuista energioista jos haluat, mutta se ei ole välttämätöntä. Voit polttaa kynttilää tai suitsuketta jos se auttaa sinua virittäytymään "maagiseen tunnelmaan", mutta sekään ei ole välttämätöntä. Kannattaa kyllä sytyttää kynttilä aloittaessasi jos tarvitset lopuksi siitä steariinia pullon sinetöintiin..
Et myöskään tarvitse loitsuja etkä lukuja tähän. Jos haluat, voit lopuksi sanoa pullollesi mitä haluat sen tekevän, mutta se ei myöskään ole välttämätöntä. Kyllä pullo tietää.
Mainittakoon vielä, että jos jonkin pahan vanginnut loitsupullo särkyy sen vaikuttamassa tilassa, kannattaa uusi valmistaa välittömästi ja mahdollisesti suorittaa myös kodin puhdistus.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Noitaympyrä

..eli ympyrä eli noidan piiri eli piiri eli maaginen kehä eli kehä. Hyvällä lapsella on monta nimeä. Kirjoitetaanpas jälleen jotain perusjutuista :)

Noitaympyrä eli -kehä yhdistetään lähinnä ritualistisen magian arsenaaliin, vaikka se on tärkeä myös yksityisille noidille rituaaleja suoritettaessa. Vaikka kyseessä ei ole taaskaan aktuaali, käsinkosketeltava "esine" tai "väline", kuuluu se melkeinpä jokaisen magianharjoittajan tarpeellisuuksiin yhtä kanssa. Joskus noitaympyrästä kuulee puhuttavan myös noitapiirinä. Nimi on virheellinen, sillä noitapiirillä tarkoitetaan yleensä tietyn, yksityisen tai järjestyneen, noitaryhmän jäsenten muodostamaa ryhmää, eikä suinkaan tilaa jossa he työskentelevät. Mutta asiaan..

Noitaympyrä on siis noidan oma työskentelytila; Puhdas, pyhä tila/energiakeskittymä, joka eristää kaiken turhan ja haitallisen energian ja -vaikutukset ympyrän ulkopuolelle, ja sallii vain haluttujen energioiden läsnäolon ympyrän sisällä. Noitaympyrä on tavallaan kuin eteerinen suojakupoli tai laavu joka suojelee noitaa vahingolliselta energialta rituaalin aikana.
Ympyrän koko vaihtelee harjoittajan mukaan, yksityisten henkilöiden kehät ovat yleensä aika pieniä, Ø about 1,5-4m, ja isommat ryhmät tietenkin käyttävät isompia, Ø 5-10m ympyröitä, riippuen aina vähän rituaaliin osallistuvien henkilöiden, ja käytettävän välineistön määrästä.
Etenkin ritualistisen magian harjoittajien keskuudessa noitaympyrän merkitsemiseen käytetään yleensä Tikarista jalostunutta, isompaa työkalua, eli miekkaa tai sauvaa/salkoa (en siis puhu taikasauvasta, vaan sellaisesta isosta kepistä). Yksityiset noidat ja pienemmät piirit käyttävät yleensä taikasauvaa tai tikaria, tosin näitä pienempiä välineitä käytetään usein vain visualoimalla, eli aktuaalisti välineellä ei välttämättä kosketeta tai piirretä maahan. Eli jos olet hyvä visualoimaan, et välttämättä tarvitse merkitä kehää erikseen.

Ritualististen ryhmien tai isompien noitapiirien noitaympyrä voi olla myös valmiiksi maastoonsa kivistä tai oksista sommiteltu kehä, etenkin, jos ryhmä käyttää maagisissa kokoontumisissaan aina samaa tiettyä paikkaa. Ympyrän sisään voi olla sommiteltu pentagrammi tai muu maaginen kuvio. Kiviympyrä voi olla myös kaksinkertainen (pienempi kehä isomman sisällä), jolloin kehien väliseen tilaan voidaan asettaa tarpeen mukaan esim. rituaalin vaatimia kristalleja, yrttejä, tai esineitä.
Varsinaisen kivistä sommitellun ympyrän sijaan myös vain pelkkien ilmansuuntien paikat, tai pentan kärjet voivat olla merkatut kivin. Kivimarkkereita käyttäen varsinkin isot ympyrät on helppo visualoida aina samankokoisiksi.

Tuskin tarvitsee edes mainitakaan, että jokaisen noitaympyrän luomismetodit varmasti vaihtelevat noidan mukaan. Toiset meistä lukevat litanian loitsuja ja piirtävät ympyränsä ilmaan taikasauvalla tai tikarilla, polttavat ehkä suitsuketta, messuavat ennen aloittamista ja läpikäyvät vaikka minkälaisia pikkurituaaleja ennenkuin ovat valmiita edes aloittamaan. Esim. monet ritualistisen magian harjoittajat ja Wicca-suuntaukset suosivat tällaisia, monimutkaisia mutta näyttävän näköisiä menetelmiä, sillä niiden avulla isompikin ryhmä virittäytyy oikeaan tunnelmaan. Kyse on siis ikäänkuin maagisesta showsta jolla osallistujat saadaan keskittymään tehtäväänsä. Yksityisnoitien maagiset valmistelut ovat siksi ulkopuolisen silmiin usein suhteellisen korutonta katsottavaa, eikä metsässä sammalmättäällä yksikseen kyhjöttävä "mietiskelijä" välttämättä assosioidu ohikulkijan mieleen magianharjoittajaksi millään tavoin, toisin kuin lauma rituaaliesineistöä heiluttelevia, kaapuun verhoutuneita messuajia.

Tiedän myös, että voi olla vaikeaa löytää asiallisia noitaympyräohjeita jos et ole Wicca tai vastaava. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole väittää tätä omaa tapaani ainoaksi oikeaksi, vaan ainoastaan kertoa kaikille vielä tietämättömille yksityisnoidille yhdestä yksinkertaisesta tavasta luoda oikea, maagisiin tarkoituksiin sopiva noitaympyrä ;P

Elikkäs, ihan perus-ympyrän luominen on hyvin yksinkertaista, ja tässä siis ohjeet, joilla olen itse aina pärjännyt:

Ympyrän luominen

-Voit luoda ympyrän niin sisä- kuin ulkotiloihin. Sinulla voi olla vakioalttari, tai ehkä kokoat sen tarpeen vaatiessa? Sillä ei varsinaisesti ole väliä, sillä esim. huonekaluja ei koskaan tarvitse erikseen raivata pois ympyrän tieltä.

-Jos työskentelet ulkosalla, valitse paikka joka tuntuu "oikealta". Mikäli paikalla on jotain luonnonesteitä, kuten kiviä tai kaatuneita puita, anna niiden olla. Luonnonelementit kuuluvat ympäristöön. Älä erikseen ala raivaamaan itsellesi pyhää tilaa vaan jätä luonnonasu rauhaan. Voit jopa käyttää vähän ylimääräistä aikaa tutustumalla luonnonesteisiin löytämälläsi paikalla. Syö eväsleipä, tai polta tupakka tai seisoskele hetki paikoillasi ja kuulostele ympäristöä. Rentoudu ja nauti olostasi. Miltä luonnonhelma näyttää? Mikäli paikalla on vaikka kivi tai kanto, jota haluat käyttää alttarina, voit pyyhkäistä tai puhaltaa sen päältä neulasia tai lehtiä, mutta älä esim. ala kitkemään ympäröivää kasvillisuutta risuja pois. Toki, jos pelkäät vaikka kynttilän aiheuttavan metsäpalon ympäröivistä, kuivista heinistä, paina kuivia heiniä kädelläsi pois tieltä (ei tarvitse repiä) tai käytä pientä alttariliinaa joka peittää häiritsevät kasvit.

-Voit valmistella työskentelypaikan/alttarin ennen noitaympyrän luomista. Voit polttaa halutessasi suitsuketta tai sirotella vähän suolaa tai pyhää vettä, viiniä, tms. puhdistaaksesi paikkoja.

-Jos työskentelet ulkosalla, voit halutessasi ensin kiertää symbolisesti työskentelytilasi joko myötä- tai vastapäivään, riippuen omasta suuntaumuksestasi ja tarkoitusperistäsi (Ylinen tai Alinen, parannus tai kirous) .

-Valmistele tarvittavat tavarat eteesi/alttarille, ja rentoudu. Puhdista mielesi, ajattele kivoja asioita.

-Sulje silmäsi, ja kun tunnet olevasi valmis, kuvittele kehällesi jonkinlaiset ääriviivat ja "näe" istuvasi ympyrän sisällä. Sitten visualoi (=kuvittele) ne samat rajat aktuaaleina ympärilläsi; Näe sopiva elementti, joka piirtää, eli luo, ne todellisiksi, ja tekee ympyrän ympärillesi, selkäsi takaa nenäsi eteen (tai nenäsi edestä selkäsi taakse?). Ehkä se on tulienergiaa, tai ehkä ympyrän rajat piirtyvät ympärillesi kevätpurona? Pidä silmät suljettuina, ja näe loppuhuipennukseksi ympyrän rajojen kohoavan ylöspäin, kuin kupoliksi tai lieriöksi, tms. suojaksi, jonka sisällä olet.
Itse näen energian sinertävänvihertävänä, staattisena "usvana" joka ympäröi minut ja nousee korkeuksiin.

-Onnittelut. Olet luonut ympyrän.

*Avatessasi silmäsi et tietenkään välttämättä näe energiaympyrääsi, mutta tunnet sen kyllä olevan läsnä.
Koska olet itse luojaenergia tässä harjoituksessa, voit myös tarvita pienen hengähdystauon luotuasi ympyrän, sillä ympyrän vaativan energiamäärän ulos päästäminen voi syödä naista (tai miestä), etenkin, jos vasta harjoittelet tai et ole maagiselta energialtasi lähtöjäänkään kovin voimakas. Muista, ettei luomasi ympyrä ei katoa mihinkään niin kauan kuin olet sen sisällä, joten hengähdä siis rauhassa ja rentoudu. Palaa rituaalisi pariin vasta kun tuntuu siltä.

-Ympyrän luotuasi puhdista energiatilasi ja suorita tarvittava rituaali tai työskentely tavalliseen tapaan.
 
Ympyrän avaaminen

-Eli ympyrän/kehän purkaminen, on yhtä helppoa kuin sen luominen. Itse olen huomannut, ettei oikeastaan ole väliä, suoritatko ympyrän avaamisen ennen vai jälkeen maadoituksen. Ympyrän avaaminen ennen maadoitusta tietenkin mahdollistaa sen että myös ei-toivotut energiasyöpöt voivat saada osansa vapauttamastasi energiasta. Maadoittaminen ennen ympyrän avaamista taas voi jättää jotain ylimääräisiä energiajätteitä itse ympyrästä lillumaan ympärillesi ja kiinnittymään lähituntumaasi, etenkin, jos olet tottumaton ympyrän käsittelyssä.

-Mutta anyway; Kun olet lopettanut työskentelyn, ja on aika taas tasoittaa mielesi ja rentoutua, sulje silmäsi, ja katso luomaasi ympyrää. Näe sen elävästä energiasta luodut seinämät, ja tavoita mielessäsi se piste johon ympyräsi luodessasi päättyi. Ota taas ote omasta kehästäsi, anna ympyrän hajota; Vapauta omaan noitaympyrääsi keskittämäsi energia ympäröivään maailmaan. Tämä muistuttaa maadoittamista. Jotkut meistä kokevat piirissä käytetyn energian ikäänkuin "haihtuvan" tuulen mukana ympäröivään ilmaan suitsukkeensavun lailla, ja jotkut kokevat sen palaavan alkupisteeseensä (selän taakse tai nenän eteen), tai imeytyvän maahan kuin vesi. Toiset meistä taas "näkevät" noitaympyrän pirstoutuvan kuin lasin, tai vain yksinkertaisesti katoavan, *Puuf*, jne.

-Kun tunnet olevasi valmis, avaa silmäsi. Kun tunnet ympyrän kadonneen, voit poistua rituaalipaikaltasi.

Huom: Mikäli sinun pitää jostain syystä poistua ympyrästä kesken rituaalin, pyydä ensiksi tietenkin anteeksi mahd. henki- / jumalosallistujilta, ja käännä selkä alttarillesi. Ota tikarisi esiin, ja viillä sillä aukko ympyrän takaseinään (muistuttaa telttakankaan leikkaamista). Astu ulos ympyrästä, ja piirrä tikarinterällä umpeen aukko josta tulit ulos (muistuttaa teltan vetoketjun sulkemista). Kun olet hoitanut asiasi ympyrän ulkopuolella, pikapuhdista itsesi tarvittaessa sopivalla energialla, ja leikkaa taas viilto noitaympyrääsi, siihen, mistä kävelit ulos, ja sulje se samoin.
Tuo itsen puhdistaminen ennen ympyrään astumista ei välttämättä ole tarpeen, sillä ympyrä itsessään "desinfioi", eli blokkaa turhat negativiat ulkopuolelleen.

Mainittakoon myös, että ympyrän sulkeminen on hyvin tarpeellinen tapahtuma.  Mikäli vain poistut ympyrästäsi, voi se aiheuttaa kaikenlaista energiarönsyilyä / energiakatoa / huonoja viboja teillepäin. Aktiivinen noitaympyrä saa energiansa ennen kaikkea sinusta, joten olet ympyrän luojana itse virittäytynyt oman noitaympyräsi taajuudelle. Joka on yhä aktiivisena skutsissa sillä välin kun itse heilut diskossa stadissa? Joo, jätä kaupunkimaasturikin tyhjäkäynnille parkkipaikalle kun lähdet laskettelemaan Matterhornille. Eli syytä itseäsi jos et kuuntele neuvoja.

*Niin, antamani ohjeet eivät siis noudata ritualistisen noituuden tai Wiccan eri suuntausten antamia ohjeita, eikä niiden ole tarkoituskaan noudattaa (mitäs minä esim. wiccan liturgisista kaavoista tietäisin). Olen yksityinen perinnenoita, ja näin hommat hoituu meilläpäin, piste.
Vaikka ympyrää tarvitaan suojaamaan loitsijaa rituaaleissa, ei jokaiseen pikku taiantekoon tai loitsunlausuntaan ole edes aina tarpeellista luoda ympyrää, jos vaikka loitsit esim. kotonasi, jonka olet jo suojannut negatiivisia vaikutteita vastaan, tai muuten puhdistanut käyttämäsi tilan säännöllisesti.

Jätin ohjeet taas tarkoituksella tulkinnanvaraisiksi jotta kaikki kriittisimmätkin tulkitsijat käyttäisivät taas omaa päätään sen sijaan että joku keksii jälkikäteen alkaa valittaa minulle että "Paremmin se toimii jos..", tai "MINÄ kyllä teen sen aina näin.." tai jotain muuta yhtä avarakatseista. Kyllä te ymmärrätte, niin monta luutaa kuin noitaa ;)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Taikakalut ennen ja nyt

Taikakaluiksi voidaan laskea kaikki noidan tms. noituudenharjoittajan magiaan, yms. noitakonsteihin käyttämät välineet ja muu tarpeisto. Unohdetaan nyt hetkeksi kaikki uudemman noituussuuntauksen ritualistiset "viralliset välineet", sillä haluan puhua tässä wanhan liiton arsenaalista, eli oikeista, vähemmän mainituista perus- ja perinnenoitien välineistä. Erilaisten, enemmän tai vähemmän noidan välineiden ja taikakalujen lista on liki loputon, sillä jokainen käyttää vähän eri esineitä tai noudattaa eri tapoja, puhumattakaan että jokaisella olisi täsmälleen samoin sisustettu koti. On siis mahdotonta listata tähän ihan kaikkea erikseen, tämä teksti onkin lähinnä yleiskatsaus. Halusin kirjoittaa jotain näistä usein huomiotta, ja ritualististen välineiden varjoon jääneistä, magiaan ja taiantekoihin käytetyistä esineistä, joilla kuitenkin on huomattavan suuri osuus magian onnistumisessa.

Yksinkertaisin esimerkki taikakaluista ovat erilaiset amuletit, joita löytyy vähän kaikissa muodoissa, sillä onhan niitä käytetty maailman sivu. Amuleteilla on yleensä suojauduttu pahalta (kuten huonolta onnelta) tai tavoiteltu jotakin tiettyä ominaisuutta. Se on esine, jonka tavan pulliainenkin saattoi omata. Taikakaluina taas pidettiin pääasiassa noitien ja velhojen käyttämiä loitsujen ja taikojen välikappaleita, maagisia esineitä, loitsupusseja, ja taiottavan henkilökohtaista omaisuutta, jonka avulla loitsu suunnattiin tiettyyn kohteeseen.

Ennen wanhaankin ihmisillä siis oli amuletteja, erityisiä taikaesineitä joilla suojauduttiin pahaa vastaan. Ne olivat kuitenkin todella erilaisia kuin nykyiset "jokapaikan yleisamuletit". Pahalta suojauduttiin esim. laittamalla sakset kynnyksen alle tai sirottamalla suolaa asuntoon. Vihkisormus piti pahan poissa, miehen hiuskiehkura piti naisvallan talossa ja ulko-oven viereen istutettu lipstikka piti varkaat kaukana. Tavallaan tällaisilla menetelmillä pyrittiin suojaamaan jo-olemassa-olevaa onnea. Onnea ja menestystä haviteltiin myös jo-sitä-omaavilta vähän toisenlaisella arsenaalilla; Noitaesineillä ja taikakaluilla.

Verta, hikeä ja kyyneleitä..

Kaikenlaisella henkilökohtaisella aineistolla, kuten ruumiinkarvoituksella, kynnenpätkillä ja hampailla, verellä ja virtsalla on tärkeä osansa vanhassa noituudessa. Kuten monissa eri kulttuureissa, myös Suomessa, voimakkainpina taikaesineinä pidettiin juuri asianomaiselle/noiduttavalle kuuluvia osia. Tällaisella henkilökohtaisella materialla katsottiin edelleen olevan suora yhteys häneen josta ne olivat lähtöisin, ja niiden avulla noita tai maagikko saattoi hallita k.o. henkilöä. Kyseessä on niin kutsuttu kosketusmagia, joka perustuu käsitykseen että kerran toisiinsa yhteydessä olleet asiat säilyttävät siteensä myös erottamisen jälkeen. Esimerkiksi Voodoo-nukke on mitä mainioin esimerkki kosketusmagiasta. Henkilökohtaista esineistöä käytetään paljon myös loitsupusseissa ja noitapulloissa.
Henkilökohtaisten esineiden käyttö magian välineenä toimi myös toisinpäin, ja taikoja saattoi saada uhrin valtaansa esim. syöttämällä tai juottamalla tälle omia kehontuotteitaan, mikä oli suosittua erityisesti lemmentaikojien keskuudessa. Suosittu, naisten harjoittama konsti oli sekoittaa hieman kuukautisvertaan miehen ateriaan jotta tämä pysyisi rakkaudessaan uskollisena. Miehen hiuksia saatettiin tämän nukkuessa leikata talteen samasta syystä. Miehet puolestaan saattoivat rakastuttaa halutun naisen itseensä kastamalla pari tippaa siemennestettään kahvipullaan, joka sitten tarjottiin halutulle. Yleensä tällaiset vippaskonstit myös pidettiin visusti omana tietona että ikävältä jälkipyykiltä vältyttäisiin..

-Veri oli vahva ja sitova aines, joka oli parhaiten yhteydessä omistajaansa. Veriloitsut ovat vaikeimmat nostaa, noidan hallussa oleva, taiotun veri tai sitä sisältävä amuletti piti polttaa jotta sidos katkeaisi ja taika murtuisi. Taiottu, jolle oli loitsumielessä syötetty vierasta verta, tarvitsi erityisen vastaloitsun tai noidan rituaalin vapautuakseen taiasta.

-Virtsaa pidettiin häpäisevänä, karkoittavana ja suojelevana aineena, mutta myös vahvistavana ja sitovana. Varkaita pelkäävä saattoi esimerkiksi virtsata talonsa ulkonurkkiin tai haudata kynnyksen alle virtsalla täytetyn lasipurkin. Taikoja saattoi virtsata taikakalun päälle vahvistaakseen sitä, tai taikakalu kasteltiin taiottavan virtsassa ja näin sidottiin loitsu uhriin.

-Ulosteilla häpäistiin, kylmennettiin, ja tehtiin yleisesti pahaa. Suolentoiminta ja ulosteet "hallitsivat" omistajansa elimistöä, jonka kunnossapysyminen oli hyvinvoinnille tärkeää. Ne taikoja saattoi pysäyttää mikäli sai haltuunsa taiottavan ulostetta (muistakaa ulkohuusien aika). Eläinten, erityisesti koiranjätöksiä, pidettiin alhaisina ja inhottavina. Neidon lempi saatettiin sortaa pyyhkimällä koiranjälkeä tämän vaatteisiin, ja pariskunta saatiin inhoamaan toisiaan heittämällä koiranjätteitä heidän väliinsä.
Toisaalta, hyödyllisten karjaeläinten (kuten lehmän, hevosen ja lampaan) ulosteita voitiin käyttää parantavassa magiassa. Kylmiä jalkoja saatettiin parantaan lehmänlantaan pohjaavalla hauteella, tai oikeuteen suuntaavalla saattoi olla taikapussissaan hevosen jälkeä että vastapuolen puheet kuuluisivat perättöminä; "paskapuheina".

-Sylki on estävää ja häpäisevää, mutta sitä käytetään lähinnä pieniin juttuihin. Epäonnen enteitä, tauteja ja pahaa silmää saatetaan sylkäistä jotteivät ne pystyisi. Tietyssä mielessä syljellä siis myös puhdistettiin ja parannettiin, mutta tällöin sylkeä käytettiin suoraan parannettavaan kohtaan, kuten ihottumalle tai mustelmalle. Ihmistä itsessään ei syljetty, tautia syljettiin.
Ylpeän tai ärsyttävän ihmisen ruokaan tai juomaan saatettiin sylkäistä jotta hänelle tapahtuisi jotain pahaa, tai jotta hän tipahtaisi pilvilinnoistaan. Syljeskely julkisesti oli (ja on edelleen) inhottava tapa jonka katsotaan kuvastavan sosiaalista tyhmyyttä, eli sivistyksen puutetta. Pahinta on sylkäistä toista ihmistä kohti, sillä se on alentavaa. Yhtä hyvin voisit virtsata hänen päälleen. Monissa maissa kasvoille sylkeminen tunnetaankin pahimpana loukkauksena, sillä se häpäisee syljettävän ihmisarvon ja alentaa hänet ihmisenä.

-Kyyneliä tai hikeä käytettiin lähinnä lemmentaioissa, tiettyyn henkilöön suunnattuun rakkausamulettiin saattoi taikoja vuodattaa kyyneleitään saadakseen rakastetun palaamaan takaisin tai tuntemaan samanlaisia lemmentuskia, ja hikistä kainaloa saatettiin pyyhkäistä vaikka leipäpalalla joka sitten syötettiin halutulle herättämään lemmenkaipuuta ja helliä tunteita.
 
Kuoleman vakava magia

Siinä missä elävän henkilökohtaisia juttuja, suomalaisen perinnenoituuden kesken erityisen voimallisina pidettiin kaikenlaisia vainajille kuuluvia/kuuluneita esineitä ja ruumiinosia.
Edesmenneen omistamaa sormusta, riipusta, tms. saatettiin samalla tavoin pitää amuletin kaltaisena välineenä joka kulki suvussa vanhemmilta jälkeläisille kantaen näin mukanaan edesmenneen mahdollisesti kadehdittuja ominaisuuksia.
Vainajan sormus saattoi toimia taikakalun tavoin myös esimerkiksi spiritismissä, mikäli jotakuta tiettyä haluttiin rajan takaa tavoitella. Istunnossa saattoi hyvin olla mukana vaikkapa edesmenneelle kuulunut kenkäpari tai hiuskiehkura. Kuolleille kuuluvien esineiden uskottiin paitsi olevan yhteydessä entisiin omistajiinsa, myös sisältävän Kalman Väkeä; Kuolleiden voimaa ja energiaa, jonka vuoksi niiden avulla sai helpommin yhteyden tuonpuoleiseen. Kuolleiden esineet voitiin jakaa kolmeen ryhmään:

1. Esineet, jotka vainaja oli eläessään omistanut, kuten korut ja vaatteet, jotka ovat yhä yhteydessä kuolleeseen. Näiden avulla saatettiin pitää yllä sidettä k.o. vainajaan.
2. Esineet joihin vainaja on ollut kosketuksissa kuoltuaan kuten vainajanpuku, tyyny, tai vaikka saippuapala jolla ruumis pestiin, tai esineet jotka vainajalle annettiin tämän kuoltua, kuten hautamerkki (risti, kivi..) tai arkku, ja jopa maa-aines jossa vainaja lepäsi. Tällaiset esineet, ja jopa palaset tällaisista esineistä auttoivat näkemään/havaitsemaan kuolleita, ja pääsemään yhteyteen näkymättömän maailman kanssa.
3. Vainaja itse. Vainajan hiuksia, kynnenpaloja ja luita käytettiin nostettaessa ja hallittaessa kirkkomaan väkeä. Ruumiinosien mukana tuli automaattisesti Kalman väki, jonka omaava tietäjä tai noita oli erityisen voimakas. Voimakkaimpia ruumiinosat olivat jos ne kaivoi haudasta.

Myös eläinten osia/metsästysmuistoja voidaan pitää vainajanpalasiin verrattavina taikakaluina. Hyvän karhukoiran panta saatetaan säilyttää tänäkin päivänä sekä muistona rakkaasta pikikuonosta, että riistaonnen pitämiseksi myös uusien koirien kanssa metsällä. Peuransarvinen puukonkahva saattoi pitää riistalykyn omassa porukassa, ja karhunhammas-amuletti teki metsästäjästä suurpedon tavoin Tapion suosikin.
Esihistorialliset metsästäjät oppivat verhoutumaan eläinten nahkoihin metsästäessään, jotta he pääsisivät lähemmäksi arkoja saaliseläimiä. Samalla toivottiin, että edesmenneen eläimen ominaisuudet, kuten vaisto ja nopeus siirtyisivät metsästäjään itseensä.

Henk.koht.

Henkilökohtaisten esineiden ei aina tarvinnut olla ruumiinkappaleita, vaan kyseessä saattoi olla taiottavan aktuaalisti omistama tavara, kuten koru, kynä, vaatekappale, jne. Tällainen esine piti varastaa tai lainata taiottavalta, sillä lahjaksi saadut esineet eivät enää luonnollisestikaan kuuluneet taiottavalle, ja sidos oli poissa. Poikkeuksena ehkä henkilökohtaiset lahjat, kuten kortti jossa on huulipunajälki, tai lahjoitettu hiuskiehkura.
Tällaisia pikkuesineitä käytettiin aika lailla samoin kuin ruumiinkappaleitakin, ja esim. loitsupussi saatettiin rakentaa tällaisen esineen ympärille. Esineeseen saatettiin aikomusten tehostukseksi pistellä neuloja, kirjoittaa loitsuja, jne.
Loitsittavaa edustava esine, kuten nukke, henkilökohtainen tavara, tai piirros oli siis tärkeä taian onnistumisen kannalta. Mikäli henkilökohtaisia tavaroita ei saatu haltuun, tai niiden voimaa haluttiin vieläkin tehostaa, saattoi loitsun kohdetta edustaa taiassa kynttilä, jota polttamalla henkilöä joko heikennettiin tai vahvistettiin, taikojan aikomuksista riippuen.

Myös erinäiset omat, henkilökohtaiset taloustavarat ja pikkuesineet ovat Suomalaisessa magiassa näytelleet taikaesineinä tärkeää osaa. Näistä tärkeimpinä ehkä arvokkaat ja terävät esineet, kuten rahat ja neulat.
Raha symboloi vaurautta, ja neuloilla pistettiin/kiinnitettiin ja korjattiin, myös symbolisesti.
Nykyään noituudessa käytettävät rahat valitaan kuten ennenkin; Iän, nimellisarvon tai materiaalin mukaan. Mikäli työskenneltiin esi-isien kanssa, vanhimmat rahat olivat parhaita, jos uhrattiin hengille käytettiin nimellisesti arvokkaita rahoja tai- materiaaleja, ja henkilökohtaisiin pyrkimyksiin (jotka yleensä koskevat taikojan statuksen parantamista tavalla tai toisella) valittiin sopivia materiaaleja, kuten hopeaa (kauneus, feminiinisyys), kultaa (maskuliinisuus), tai kuparia (rakkaus ja lempi).

Terät ja piikit olivat erityisesti naisväen suosiossa, saksilla ja keritsimillä leikattiin, neulalla kiinnitettiin tai pistettiin. Naapurien eläinsuojissa karjaonnea kateellisena tavoitteleva trulli usein käytti samoja keritsimiä, olihan niillä jo ennenkin leikelty vauraiden talojen elikoita. Ei-toivottu nuoripari saatettiin erottaa toisistaan leikkaamalla symbolisesti loitsun aikana jotakin heille kuuluvaa, tai piilottamalla noiduttu neula heidän tavaroihinsa jossa se ahdistaisi pariskuntaa. Halutun nimi taas voitiin vaikkapa paperilapussa kiinnittää neulalla omiin vaatteisiin jotta nimen omistaja lankeaisi taikojaan. Neula saatettiin myös ensin kastaa taiottavan kehoneritteisiin, kuten vereen. Neuloilla pisteltiinkin ennen wanhaan ihmisiä enemmän kuin tänään ;)
 
No hyi hitto, en kyllä koske tuohon..

Kaikenlainen taikaesineistö on siis ennen vanhaankin ollut energian välikäsi ja tärkeä väline noidalle kuin noidalle, parantajista tempestareihin. Ihmisen elinympäristö on nykyäänkin täynnänsä kaikenlaista pikkuesineistöä, hiuksia ja muita ruumiinkappaleita, joten wanhoja jälkiä seuraavalla ei luulisi juuri olevan pulaa taikakaluista tai amulettimateriaaleista. Loitsujen luonne, siinä missä loitsijatkin, ovat kuitenkin nykyiseltään muuttuneet yleisten hygieniatapojen myötävaikutuksesta. Nykyään ei enää haluta liata pikku kätösiä edes huonepölyyn saati sitten sisälmyksiin tai eritteisiin sen enempää kuin käyttää kenenkään toisen nenäliinaa vaikka sillä olisi kuinka taikaa vahvistavia ominaisuuksia. Ulosteet eivät tule kysymykseen pahimmallekaan manaajalle, hyvä jos sylkeä uskalletaan. Päinvastoin, toisen henkilökohtaisia asioita taianteoissaan käyttäviä pidetään tänä päivänä vähintäänkin epäilyttävänä, mistä syystä moisen harjoittajat pitävätkin asiat mieluiten omana tietonaan.
Varsinaisten, henkilökohtaisten aineksien käytön sijaan sievistellään; Käytetään kuvia ja korvikkeita, ja leikitään että käytetään oikeasti jotain taiottavalle kuuluvaa, sikäli kun taikoja yleensä tehdään. Enkä nyt tarkoita pelkkiä kirouksia, vaan magiaa yleisesti pidetään tiettyjen noitaryhmien kesken moraalisesti arveluttavina. Ja sitten ihmetellään kun energia ei toimikaan. Lienee ehkä nykyisinkin taikojasta kiinni millainen voima vaikkapa sohvanpehmusteista kaivetuilla hiuksilla mahtaa olla ;D

Toki noituus itsessään on paljon muutakin kuin loitsuilua ja taikojen tekoa, mutta eihän sitä pelkän tekopyhyyden vuoksi kutsuta noituudeksi. Eihän kaikki tapahdu pelkästään mielikuvituksessa pään sisällä, vaan usein parhaat tulokset asiassa kuin asiassa vaativat sen että uskalletaan vapaasti työntää kourat multaan. Tai ehkä minä itse vain sitten olen moraalisesti arveluttava?
-Enkä missään vaiheessa ole yllyttänyt (enkä yllytä) teitä ruumisvarkaisiin, muistakaakin se!
Silti, kukaan noita, joka on missään elämänsä vaiheessa käyttänyt vaikka sitten niitä ihmisruumiin osia amuletteina (kuten lapsen ensimmäinen irronnut maitohammas tai rakkaan hiuskiehkura), ymmärtänee mitä yritän sanoa. Vai oletko sydänsuruissasi polttanut rakkauskirjeen tai ystävänpäivälahjan toivoen asioiden paranevan (tai toivottanut sen Kusipään Hornan tuuttiin)? Vai oletko koskaan suuttunut niin kehenkään, että olet sylkäissyt häntä kasvoihin? Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan. Kuten aikaisemmissakin teksteissäni olen maininnut, noituus nykyäänkin pohjaa mm. kansantaikuuteen, jota harjoitamme vieläkin, usein asiaa sen kummemmin ajattelematta. Mutta mietipä, mitä voisi tapahtua jos keskittyisit tekoihisi paremmin? Energiasi ehkä olisi keskitetympää silloin, kuin vaikkapa, satunnaiset haistattelut, kännipuhelut tai turha murjotus. Keskittykää, ihmiset, ja katsokaa välillä taaksepäin wanhoja tapoja ;)

perjantai 26. marraskuuta 2010

Noidankattila

Noidankattila eli pata lienee stereotyyppisistä noidan välineistä luudan ohella tunnetuin, sekä ryhmien että yksityisnoitien suosima väline. Mielikuva öisessä metsässä loimuavan nuotion kajossa suuren, pikimustan padan ympärillä häärivistä syylänenäisistä vanhoista ämmistä lienee väistämätön. Noh, se on yksi tulkinta.

Patoja on saatavilla vähän kaikenkokoisia, joten valikoimasta jokainen tarvitseva löytänee omansa. Perinteinen noidankattila on joko keraaminen tai valurautainen, litteähkö tai pyöreämahainen keittoastia jolla on kolme jalkaa (jotka tavallaan symboloivat jumalattaren kolmoisaspektia). Joskus pataa koristaa pentagrammi. Keraamiset padat edustavat yleensä muinaisempaa patasukupolvea ajoilta, jolloin maaäitiä palvottiin pulleana Venus-hahmona, ja usein niissä on rivan tilalla kasarimallinen kahva.
Keittiönoidille tavallinen myös tavallinen kattila tai kasari voi toimia patana siinä missä vakiomallit.

Pata on naisellinen väline joka samaistetaan kohtuun ja vatsaan, ja se edustaa muutosta, runsautta ja säilyvyyttä. Padassa asiat tavallan hautuvat, ja läpikäyvät muutoksen.
Pata edustaa pääasiassa vesielementtiä, mutta siinä on myös tulta, vaatiihan metalli ahjoa taipuakseen, ja keramiikka uunia lujittuakseen. Tulielementti on mukana myös jos käytät pataa nuotiolla ulkotiloissa. Myös maan elementti on läsnä, etenkin keraamisissa, padoissa, sillä metallit ja savi syntyvät maassa.

Pata ei ole kovinkaan välttämätön väline, etenkään näin nuotiorajoitteisena aikana, joskin sen käyttömahdollisuudet ovat edelleen moninaiset. Mikäli tarvitset loitsuusi astian tai kulhon, voit hyvin käyttää pataa ilman nuotiota. Pientä alttaripataa voi käyttää vesiastiana rituaaleissa, tai siinä voi säilyttää ladattavia esineitä tai kiviä. Veden pintaa on myös käytetty kristallipallon tai mustan peilin tavoin tulevaisuuden ennustamiseen. Muista kuitenkin, että vesi saa etenkin raudan ruostumaan, joten tyhjennä metallipata nesteestä taianteon päätteeksi, ja kuivaa pata huolellisesti.

Oma patani on pieni, n.10 cm:n korkuinen alttaripata, jota varsinaisesti käytän aika harvoin, minulle sillä on enemmän symbolista arvoa vaikka aika ajoin lataankin siinä kristalleja :)

Keittoastian ominaisuudessa padassa voi tietenkin keittää rohtoja, lemmenjuomia, ja keittopotpurreja. Onhan nuotiolla poriseva pata sitäpaitsi tunnelmallinen, ja oikea tunnelma on monille avain parempaan keskittymiseen.
Pata on hyvä muistaa puhdistaa tai pestä aina käytön jälkeen, varsinkin jos olet säilyttänyt siinä muuta kuin kuivia aineita tai vettä.
Monien ruoanlaittoon tarkoitettujen, valurautaisten haudutuspatojen hoito-ohjeiden neuvojen mukaan voi hoitaa myös omaa noidankattilaa, kunhan et ala käyttää sitä perhepäivällisen valmistukseen.. Mitäs tänään syötäisiin? -Pyhää pataa :)

tiistai 2. marraskuuta 2010

Kynttilämagiaa

Kynttilöillä loitsinta ei varsinaisesti kuulu suomalaiseen noituuteen, mutta esittelen tämän kuitenkin, sillä onhan kynttilöihin aikojen saatossa yhdistetty mitä erilaisimpia tapoja ja taikoja, uskomuksia, ja rituaaleja niin eri kulttuureissa kuin uskonnoissakin. Lisäksi kynttilämagia sopii vähän kaikille, ja sitä voi harrastaa sekä yksin että ryhmässä, edellyttäen tietenkin, että (ryhmässä) teillä kaikilla on sama päämäärä.

Kynttilä yhdistää simppelisti tulen ja maan elementit. Kynttilät kuuluvatkin melkeinpä noitien perustarvikkeisiin, ja oikein käytettynä kynttilä voi olla todella voimakas, maaginen väline jonka avulla toiveet toteutuvat. Kynttilöiden käyttäminen maagisina välikappaleina on eräs yksinkertaisimpia noituuden muotoja, johon ei todellakaan tarvita muuta kuin se kynttilä (..ja ok; tulitikut).
 
Kynttilän Valinta

Itse/käsintehtyjen kynttilöiden oletetaan usein olevan tässä parhaimpia/vahvimpia, mutta kyllä kauppojen tusinakynttilätkin sopivat käyttöön ihan yhtä hyvin. Itse suosittelisin kuitenkin aina valitsemaan läpivärjätyn, eli yksivärisen kynttilän. Pintavärjätyt kynttilät ovat siis tavallaan kaksivärisiä (koska se sisus on aina valkoinen), tosin, jos valkea-muuväri -yhdistelmä sopii pyrkimyksiisi parhaiten, go for it. Tärkeintä tässä, kuten kaikissa muissakin suorittamissasi, kynttiläpohjaisissa maagisissa rituaaleissa, on, että käyttämäsi kynttilä on puhdas, ehyt, ja todellakin; käyttämätön. Listaan tähän muutaman hyvän muistisäännön rituaaleissa käytettävien kynttilöiden käytöstä:

-Älä milloinkaan käytä katkennutta/taittunutta, tms. kovin rikkonaista kynttilää. (Itse vältän rituaalikäytössä myös lattialla käyneitä kynttilöitä, vaikka ne olisivatkin ehjiä).
-Älä, edellä mainitusta syystä, myöskään koskaan käytä kynttilöitä, joita joudut vuolemaan kapeammiksi että ne mahtuisivat kynttilänjalkaan (hanki ennemmin sopivan kokoinen jalusta). Sitävastoin on ok "vuorata" kyntilänjalkaa foliolla, jotta kynttilä pysyy paikoillaan napakasti eikä kaadu.
-Kaikkien muiden taianteontoteutusvälineiden tavoin parhaimpia ovet tietenkin kynttilät, joista et ole maksanut mitään, ja joita kukaan muu ei tiedä sinun omaavan.
-Itse/käsintehdyt kynttilät ovat yleensä energisesti vahvimpia. Eikä siis ole väliä, vaikka valmistaisitkin kynttiläsi kierrätysmateriaaleista. Pieni maaginen "kynttiläjuuri" voi jopa edesauttaa kynttilöillä yrittämääsi saavutusta, etenkin, jos uudet, maagiset kynttiläsi on valettu samaan tarkoitukseen käytettyjen kynttilöiden pätkistä ja valutähteistä.
-Sytytä kynttilä aina tulitikulla, tms. palavalla puulla (koska se ei mitenkään ole ristiriidassa "maa-tuli" - elementtien kanssa. 
-Kuten monimutkaisimmissakin rituaaleissa, käytettävän kynttilän tulisi myös pystyä kuvastamaan omia pyrkimyksiäsi, joko väriltään ja/tai muodoltaan, sillä kynttilän tehtävänä on luoda yhteys tavoiteltavan asian ja loitsijan välille, mikä samoin helpottaa halutun asian toteutumista.

Valittua (kaupan) kynttilää ei yleensä erikseen tarvitse puhdistaa ei-toivotuista energioista, ellei kysessä ole kirpputorilta, tms. välikäden kautta saatu kynttilä. Jos haluat välttämättä puhdistaa myös kaupan kynttilät, usein riittää että niille ripauttaa vähän suolaa tai leyhyttää niille pahaa karkottavan suitsukkeen (,kuten mänty tai santeli,) savua. Eli, puhdistaminen ei koskaan ole huono juttu tehdä.
Kuten monien muidenkin rituaalien, myös kynttilämagian mainitaan olevan tehokkainta täydelläkuulla suoritettuna, mutta myös kasvavan kuun sanotaan edistävän lopputulosta positiivisesti. Riippuu tietenkin aina siitä, mihin kukin noita pyrkii. Kynttilää voi käyttää niin tavoitteiden saavuttamiseen, eteenpäin pääsemiseen, ja selviytymiseen, kuin ongelmien ratkaisuun, suojeluun, ja parantamiseen.

Voit myös valita tarkoituksiisi sopivan kuumerkin tai viikonpäivän tukemaan valitsemaasi kuun vaihetta taianteossasi. Pidä kuitenkin mielessäsi, että mitä tarkemmin määrittelet maagisen ajankohtasi, sitä kauemmin voi mennä ennen kuin pääset kokeilemaan kynttilämagiaasi.
Sorry, mutta monesti noituudessa kärsivällisyys on valttia ;)

Kyntilöiden Värien Merkitys

Laitan tähän lyhyen listan kynttilöiden väreistä ja niiden merkityksestä pähkinänkuoressa (lue eteenpäin).
Mainittakoon, että seuraavassa listassa mainitut vaivat eivät siis tarkoita mitään värin itsensä aiheuttamaa, vaan väriä, jolla hoitaa k.o. vaivaa:

Punainen: Voimakas energia, terveys, intohimo, voima, rohkeus, agressiivisuus, seksuaalisuus,  kevytkenkäisyys, naistenvaivat, henkiolennot,
Vaaleanpunainen: Rakkaus, hellyys, ihastuminen, romantiikka, ihmissuhteet, ystävyys, kiltteys, pelkotilat
Oranssi: Itsevarmuus, oikeudentaju, politiikka, laki, ura, opiskelu, virkistyminen, energia, syömishäiriöt, anorexia
Keltainen: Ystävyys, bestikset, sisäinen lapsi, viehätysvoima, äly, muisti, mielikuvitus, luovuus, mielialojen vaihtelut, syömishäiriöt, bulimia
Vaaleanvihreä: Terveys, hedelmällisyys, äitiys, onni, tasapaino, henkiset kivut, valehtelu, päihde-ongelmat
Vihreä: Raha, omaisuus, eteneminen, viisaus, taito, fyysiset kivut, hermostuneisuus
Sininen: Sisäinen rauha, tieto, inspiraatio, parannus, onnellisuus, suojelus, viehkeys, harhakuvitelmat, ahmimishäiriöt, henkien karkotus
Tummansininen: Alitajunta, henkisyys, meditointi, psyyke, paranormaali taso, hallinta, auktoriteetit
Violetti: Omaisuus, henkiset kyvyt, parantaminen, meditointi, moraali, hulluus, kuolema
Purppura: Sisäinen voima, spirituaalisuus, puhtaus, magia
Ruskea: Viisaus, turvallisuus, keskittymiskyky, hyvinvointi, eläinyhteys, paino-ongelmat
Musta: Suojelus, karkotus, hallinta, vapautus, uudistus, salaisuudet, suru, kaipaus
Valkea: Siveys, neitseys, puhtaus, kauneus, enteet, pelkotilat, sisäinen rauha, kuolema
Kulta: Rikkaus, ahneus, arvokkuus, komeus, itserakkaus, moraali, jumalat
Hopea: Intuitio, unet, hyväksyntä, kauneus, enteet, näyt, anteliaisuus, jumalattaret

Esittelemäni lista EI OLE siis mikään ehdoton sääntökokoelma, vaan pelkästään kaikkia keltanokkia alkuun auttava ehdotelma. Kuten saatoit huomatakin, yksi väri voi kuvastaa monia erilaisia asioita, esim. Punainen voi kuvastaa sekä intohimoa ja rakkautta, ja keltainen herkkyyttä ja ystävyyttä. Eri ihmisille eri värit voivat myös edustaa erilaisia asioita, esim. Yhtä musta rauhoittaa, ja toiselle se on surun väri. Yksi näkee vihreän parantavana, toinen kokee siinä ahneuden, ja jne. jne. Mikäli siis esim. kultainen edustaa sinulle rahaa paremmin kuin vihreä, käytä kultaista kynttilää jos haluat tavoitella vaurautta. Monet valitsevat kynttilän myös lempivärinsä perusteella, tai käyttävät vaan jotain perusväristä, neutraalia "jokapaikankynttilää" (kuten punainen tai valkoinen). Pääasia, että sinulla on edes se yksi kynttilä siinä, auttamassa sinua keskittymään päämäärääsi. Ja tässä harjoituksessa keskittyminen usein onnistuu parhaiten juuri sen sinulle oikean värisen kynttilän avulla :)

Loitsun Laatiminen

Kun olet valinnut sopivan kynttilän, tarvitset sitä käyttääksesi vielä pienen, simppelin mantran, eli loitsun.
Vaikka et pitäisikään itseäsi mitenkään lahjakkaana kynäniekkana, niin ei haittaa, tämä on todella ihan superhelppoa:

-Kirjoita halutessasi vaikka ensin paperille parilla rivillä, mitä haluat saavuttaa, tai mistä ongelmastasi vaikka haluat eroon. Esimerkiksi:
"Meillä on koulussa tulevalla viikolla tärkeä koe, ja pelkään, etten muista mitään. En halua reputtaa tässä kokeessa".
-Mieti, voisitko sanoa äskeisen jotenkin yksinkertaisemmin, ja kirjoita siitä versonnut lyhennös ylös. Esim. "Koe hermostuttaa/pelottaa, haluan muistaa kaiken".
-Tällaisen tiivistelmän voit sitten helposti muuntaa runomuotoon: "Vaikka koe pelottaa, vastaukset haluan muistaa". Voit toki myös käyttää alkuperäistä lyhennelmääsi, mikä vain on helpointa.
Värssyn riimittäminen auttaa yleensä muistamaan hokeman paremmin, mutta runoelmasi ei tietenkään tarvitse olla riimitelty, jos vaikka koet sen liian hankalaksi. Pääasia, että itse muistat mantrasi.

Kynttilän Käyttäminen

Kun olet saanut editoitua loitsusi sinulle toimivaan muotoon, sinun tarvitsee vain hiljentyä kynttiläsi ääreen, ja sytyttää kynttilä. Mikäli sinulla on apuhenkiä, jumaluuksia tai vastaavia, voit halutessasi pyytää kyseisen henkiolennon läsnäoloa, siunausta ja opastusta magiallesi, jotta loitsusi toimisi, mutta se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska energia toteuttaa on loppupeleissä sinussa itsessäsi.

-Keskity kynttilään, ja sano jokin avausloitsu/virke, kuten "Taika/maaginen kynttilä, taika/maaginen liekki, kuule loitsuni (/loitsumme), ja auta minua (/meitä)".( Tai voit itse keksiä jonkin paremman, helpommin muistettavan hokeman).
-Katsele kynttilää ja sen kaunista liekkiä, ajattele tilannetta johon haluat muutosta tai apua, ja toistele loitsumantraasi (katso edellinen kohta) kynttilän äärellä n. 5-15 min.
-Lopuksi hiljenny hetki, ja kiitä sekä kynttilää (sekö nitä mahdollisia apuhenkiäsi), ja anna kynttilän palaa loppuun.
*Mikäli tavoittelemasi asia on luonteeltaan iso ja hankala, kannattaa uusia loitsusi säännöllisesti seuraavina päivinä, joten puhalla kynttilä vaan sammuksiin rituaalin lopussa, ja toista rituaalisi samalla kynttilällä seuraavana päivänä, jne. kunnes kynttilä on lopulta palanut loppuun.

*Mikäli haluat esim. polttaa päämäärääsi tukevaa suitsuketta loitsun aikana, tai sivellä käyttämäsi kynttilän sopivalla öljyllä ennen rituaalia, voit tehdä niin. Voit myös halutessasi meditoida, tai vaikka peseytyä rituaalisesti ennen loitsua, tai jos sinulla on jotain muita omia rituaaleja, joiden koet auttavan sinua pääsemään sopivaan vireeseen, voit suorittaa ne jos haluat. Jotkut ihmiset jopa kaivertavat kynttilänsä kylkeen symbolin, joka kuvaa heidän toiveitaan, tai käyttävät kynttilän lisäksi jotain taikaesinettä tai k.o. asiaa kuvaavaa objektia tai ikonia apuna. Osa taas sytyttää useita kynttilöitä. Jos sinusta tuntuu, että moinen auttaa/vahvistaa magiaasi yhtä peruskynttilää paremmin, voit toki tehdä niin, mutta tällaiset "loitsuntehostuskeinot" eivät ole millään tavalla välttämättömiä, kyllä se yksi kynttilä on kyllä ihan tarpeeksi voimakas ja riittävä itsessään :)

torstai 7. lokakuuta 2010

Luonnonesineet

Vaikka ihminen on peräisin luonnosta, monet ovat vieraantuneet siitä tahtoen tai tahattomasti. Silti nykypäivänä voi aistia ihmisen ikävän luontoäidin syliin. Tämä voi näkyä erilaisina sisustusesineinä, kuten kellokukiksi muotoiltuina lampunkupuina tai sammalpeitemäisenä mattona. Myös koriste-esineet henkivät usein luonnonläheisyyttä, kuten risuisa ovikranssi tai kahvimuki jonka kyljessä hehkuvat punaisina pihlajanmarjat. Ihmisenkin kautta luonto yhä yrittää puhua meille, etenkin ahdistavimpina hetkinämme. Apu olisi lähellä, jos vielä muistaisimme kuunnella.

Metsässä, luonnossa ja missä vain asuntosi ulkopuolella on monia esineitä ja asioita, joista voi löytää apua jos mieltä askarruttaa jokin tietty asia. Luonnoesineillä voi myös koristaa alttaria, tai povailla tulevaisuutta.

Metsä on rauhallinen luonnonpyhättö, jossa vaeltava voi edes hetkeksi rentoutua. Luonnossa ihminen voi ottaa lomaa elämästään, eikä murehdi maksamattomia laskuja, naapurin alituiseen möykkäävää perhettä tai paino-ongelmia. Vaikka ei täysin tietäisi, mitä metsästä etsii, on usein löytänyt sen palattuaan kotiin.

Kulje luonnossa miettien asiaa, johon haluaisit vastauksia. Lopulta löydät jotain, joka kiinnittää huomiosi ja tavallaan kutsuu sinua luokseen. Se voi olla kivi, kellahtanut puunrunko, kuolleen eläimen jäännökset, tai vesilammikko louhonkolossa. Mene esineen luo, ja hiljenny sen ääreen. Rentoudu ja tyhjennä mielesi niin hyvin kuin osaat. Jos jokin ruokous, laulu, tai rituaali auttavat sinut hyvään meditaatiovireeseen, suorita ne. Kun sinusta tuntuu, että esine haluaa vastata, ala tarkastelemaan sitä; Näkyykö sen pinnassa ehkä juonteita tai reikiä? Väreileekö vedenpinta, havisevatko oksat? Herättääkö esineen väri tai muoto sinussa ajatuksia? Miksi juuri tämä esine veti sinua puoleensa?

Koeta tulkita muistikuviasi, ajatuksia, ja assosiaatioita, joita esine sinussa herättää. Miten ne ehkä liittyvät ongelmaasi? Tarkastele esinettä, ja mieti kysymystäsi niin monta kertaa kuin koet tarpeelliseksi. Pohdi samalla, kuinka voisit liittää saamasi ajatukset ja vastaukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus ongelmaasi löytyy siitä.
Kiitä lopuksi esinettä.

Joskus luonnossa kulkiessasi saatat törmätä esineisiin, kiviin, oksiin, käpyihin, tms. jotka tuntuvat kuuluvan sinulle, vaikket keksisikään siihen syytä. Poimi tällainen esine mukaasi, ja pidä sitä lähelläsi, alttarilla, kirjahyllyssä, taskussa, jne. niin kauan kun se tuntuu mieluisalta ja kiinnostavalta. Usein tällaiset esineet auttavat meitä katsomaan sisimpäämme, ja avaamaan mielemme solmukohtia Luontoäidin avulla.

Pidä kuitenkin tärkeät taikaesineesi piilossa muilta, etteivät niiden energiat häiriintyisi. Voit säilyttää niitä vaikka pussukassa tai rasiassa. Ota se esiin kun siltä tuntuu, ja käsittele ystävänä.
Kun esine ei enää kiehdo sinua, vie se takaisin metsään, ja kiitä kohteliaasti joko esinettä, tai Maaäitiä lainasta.

torstai 26. elokuuta 2010

Kivet ja kristallit

Lisää arkipäiväisiä aiheita :) Ajattelin nyt kuitenkin kertoa näistä jotain, kun kerran postasin jo tietoa eteerisistä öljyistäkin. Mielestäni niillä on ainakin sen verran yhteistä, että niitä joko käyttää tai sitten ei. Kivien käyttö lienee tuttua jokaiselle magiaan perehtyneille, ja vaikkei noita tai sen sellainen olisikaan, onnenkivet ja amuletit lienevät tuttuja? Ja mistäs sen tietää, vaikka joku asiasta kiinnostunut saisi sivuilta hyvää infoa :O
Kivillä on monenlaista käyttöä, niillä voi koristella alttarin, ladata esineitä, ohjata ja maadoittaa energioita, parantaa, ja rauhoittaa. Mikäli teet loitsua ystävällesi, ja tarvitset jotain henkilökohtaista häneltä luodaksesi yhteyden, voi tietynlajinen kivi, vaikka hänen onnenkivensä, edustaa häntä.
Niin, en siis (ainakaan vielä, saa nähdä kuinka innostun kirjoittelemaan) aio kertoa lajeittain eri kivistä ja niiden yksilöllisestä käytöstä, vaan kivistä kivinä, niiden käsittelystä ja eri muodoista.

Omien kivien valinta

Kiviä on kaikkialla, eikä niitä hankkiakseen tarvitse nykyään olla mikään geologi. Kaikenlaisia jalo- ja puolijalokiviä sekä luonnonkiviä saa monista kivi- ja lahjatavaraliikkeistä kuin sisustuspuodeistakin, muotoilemattomina raakakiteinä ja -paloina, sekä erilaisilla tavoin käsiteltyinä; Hiottuina, heilureina, koruina.. jopa kellonrunkoina. Kaikkia kivilajeja saa liki kaikenmuotoisina valmisteina, ellei k.o. mineraali ole liian pehmeää tai haurasta hiottavaksi, tai muotoiltavaksi (esim. kalkkikivet, kalsiitti ja pyriitti), ja joita siksi saa lähinnä kiteinä. Poikkeuksena ehkä luonnon-/raakakiviin luokiteltavat, luonnon hiomat kivet (esim. rantakivi). Osa meistä tuntee vetoa hiottuihin korukiviin, jotka tuntuvat käsissä pyöreäpintaisilta ja tutuilta. Toiset taas pitävät hiomattomista raakakivistä, joista voi aistia luontoäidin työn ja aitouden. Kolmansien on saatava käyttöönsä pelkkiä kiteitä (kvartsista eli vuorikristallista tuttu muoto), ja neljäs ryhmä pitää epämuotoisista paloista. Usein se oikea kivi tuntuu miltei hyppäävän käteen jos vaikka huviksesi selailet kivimyymälän valikoimia. Kuulet sen melkeinpä sanovan "Ota minut mukaasi". Luonnossa liikkuessasi voi tapahtua samoin.
Valitse kivet jotka tuntuvat kotoisilta. Jos hienoja kristalleja metsästäessäsi tuntuu, että kotiin pitäisi viedä pari epämääräistä morkulaa kivimyymälän alelaarista, tee niin, ja jätä ne kristallit toiseen kertaan.

Etsitkö kiveä ehkä loitsun takia? Toki monet ohjeet ja loitsukaavat neuvovat meitä käyttämään juuri tietynlaista kiveä. Usein k.o. kivi on se oikea ja ehkä loitsuun sopivin, mutta jos sinulla ei ole mokomaa kiveä saatavilla, kokeile, tuntuuko jokin toinen kivi sopivan sillä hetkellä paremmin. Ohjeistetut loitsut eivät ole sinun laatimiasi, ja yksilönä saatat olla virittynyt erilaisille taajuuksille kuin loitsun laatija. Siksi monet loitsuissa mainitut kivet on mahdollista korvata yleiskivillä, kuten vuorikristallilla, ruusukvartsilla, savukvartsilla, akaatilla tai ametistilla. Jos sinulla on amuletti- tai maskottikivi, käytä ihmeessä sitä (se tuntee sinut parhaiten).

Kivien monet kasvot
Kuten siis jo mainitsin; Kiviä, etenkin kvartseja esiintyy vähän kaikenlaisissa muodoissa. Luonnollisina kiteinä ja paloina, sekä ihmisen muovaamina, tuttuina muotoina (kuten pallot, pyramidit ja eläimet). Eri muotoja voi käyttää eri tarkoituksiin, tässä muutamia:

-Yksikärkiset raakakiteet ovat monikäyttöisiä ohjatessa, ja vastaanotettaessa energioita, sillä ne ovat suojelevia, ja vahvistavat energiakenttiä. Tällaisilla kiteillä voi mm. stimuloida kohteen, kuten kehon, energiakenttiä. Yksikärkisen kiteen voi kiinnittää vaikka taikasauvan päähän ohjaamaan loitsijan voimaa ja energiaa.
-Kaksikärkiset kiteet ovat hyvin harvinaisia. Mikäli kiteen molemmissa päissä on kärkimuodostelma, se pystyy sekä lähettämään että vastaanottamaan energioita ja ajatuksia (enkä tarkoita mitään ajatustenlukua vaikka kiteitä onkin käytetty telepatiassa). Kaksikärkiset kiteet ovat tavallaan muuntajia, joiden avulla huonon energian voi muuttaa paremmaksi. Kaksikärkiset kiteet sopivat myös maadoitusavuksi aloittelijalle.

-Kidesykeröt (yllä) ovat yksikärkisten kiteiden ryhmiä joilla on yhteinen pohja. Kiteiden koko vaihtelee. Sykeröt edustavat yhteisöä, perhettä tai ystäväpiiriä, myös noitapiiriä, jossa jokainen kide on ryhmänsä edustaja; yksilö. Kidesykeröt puhdistavat tehokkaasti ympäristöään, ja kohottavat huoneen värähtelytasoa. Ne sopivat mainiosti yhteisiin tiloihin, kuten olohuoneeseen tai kokouspaikkoihin.
-Generaattorit ovat suuria kiteitä, tai suuria möykkyjä kyseistä kiveä. Kivien värähtelyille alttiille ihmisille näitä ei suositella, sillä ne ovat todella vahvoja. Generaattoreilla voi kuitenkin puhdistaa pienempiä kiviä, ja suurempia alueita, kuten oleskelutiloja.
-Kristallipallo lienee tunnetuin ennustajan apuvälineenä. Kivestä hiottu pallo on toki lasista tehokkaampi, ja sillä on voima selkiinnyttää omaa mieltäsi, ja auttamaan valinnoissa. Pallo on muotona rauhoittava ja ystävällinen. Pallon käsittely auttaa virkistymään, poistaa jännitystä ja stimuloi aivoja.
-Linnunmunien muotoiset kivet. Linnunmuna on palloa pehmeämpi ja äidillisempi muoto, ja on siksi tavallaan maanläheisempi. Tällaiset kivet rauhoittavat stressaantunutta mieltä, rauhattomia lapsia ja auttavat mietiskelijää keskittymään. Linnunmunakiviä käytetäänkin paljon koristeina.
-Kivipyramidit ohjaavat paikallista energiaa, inspiraatiota ja ennakkoaavistuksia, ja niillä on sanottu olevan säilyttäviä ominaisuuksia (muinaisessa egyptissä ylhäiset vainajat palsamoitiin ja laitettiin pyramidien sisään jotta ne säilyisivät ikuisesti). Jumalista riippuen useat Egyptiin päin kallellaan oleva suuntaukset suosivatkin useimmin pyramidia kuin esim. palloa.
-Kivieläimiä on kaikenlaisia, joten valinnanvaraa riittää. Lähinnä kivieläimet toimivat maskotteina, ja energian ohjaajina Feng Shuissa, mutta esim. lempieläimesi veistettynä onnenkiveesi voi antaa enemmän voimia vaikeina aikoina. Myös esimerkiksi alttarilla voi säilyttää omaa toteemieläintä, tai eläinjumalan kuvaa. Materiaali henkilön mukaan, tottakai :)

Kivien puhdistus

Kaikki kivet, joita hankit omiin tarkoituksiisi, oli kyse sitten loitsuista, Feng Shuista tai chakroista, kannattaa puhdistaa ennen kuin käytät niitä mihinkään. Monet kädet ovat käsitelleet sitä ennen sinua, ja se on pyörinyt varastoissa ja kuljetusautoissa. Kivi on ehkä riistetty väkivalloin äiti maasta, ja, vaikka voi kuulostaa oudolta, se voi olla ikäänkuin sekaisin tai shokissa. Kiven puhdistaminen rauhoittaa kiveä, ja tasoittaa sekä vahvistaa kiven luonnollista energiaa. Lisäksi kivi tulee ikäänkuin tutuksi siinä samalla.
Kivien puhdistukseen on olemassa kaikenlaisia ohjeita, mutta kaikkein paras olisi puhdistaa kivet luonnonhelmassa. Luonnonvedellä, tuulella, auringolla ja maalla. Itse näin kerrostalossa majailevana käytän usein elementtipuhdistusta;
-Ensin pesen kivet juoksevalla, kylmällä vedellä hanan alla tai vaikka suihkussa, tai jos olen luonnossa tai mökillä, luonnonvedellä tai kaivovedellä. Älä missään nimessä käytä pesuainetta ellet sitten pese multaisia luonnonkiviä (pesuaine ei varsinaisesti ole luonnonmateriaali, ja saattaa muuttaa kiven energiakenttää). Kuuma vesi puolestaan voi samentaa jotain kiviä, kuten Opaaleja. Lisäksi, kuumia lähteitä ehkä lukuunottamatta, luonnonvesi on yleensä kylmää.
-Sitten kokoan kivet vesikippoon alttarilleni, sytytän ilmalle suitsukkeen, tulelle kynttilän, ja lisään veteen joko jotain puhdistavaa yrttiä (kuten salviaa) tai suolaa, ja pidän vesikippoa pentaakkelin päällä. Annan suitsukkeen palaa loppuun, kaadan veden pois ja kuivaan kivet.

Huom. Todella hauraat kivet eivät välttämättä kestä liotusta, nopea huuhtelu riittää. Pehmeitä kiviä taas ei tulisi liottaa lainkaan. Jotkin kivisykeröt voivat hajota veden vaikutuksesta. Tällaisten kivien puhdistukseen on hyvä käyttää etukäteen vedessä ladattua Akaattilevyä, jonka päälle vesienergialla puhdistettavat kivet asetellaan. Akaatista voi muutenkin tehdä eräänlaisen latauskiven, jonka voi livauttaa puhdistettavien kivien joukkoon, tai säilyttää samassa paikassa esimerkiksi vuorikiteiden joukossa. Tällöin kiteitä ei tarvitse puhdistaa niin usein, riittää, että puhdistaa ja maadoittaa Akaatin aina silloin tällöin.

Kivien säilytys
Kiviä ja kiteitä voi säilyttää joko pussissa tai laatikossa, yleensä raakakivet, hiotut palat ja kiteet on hyvä säilyttää erillään niin löytää helpommin, mitä etsii. Laatikko tai rasia on mielestäni paras vaihtoehto, varsinkin, jos kiviä on paljon, ne eivät pääse hakkautumaan toisiaan vasten niin hyvin kuin pussissa, mikä voi olla haitallista jos kiviesi joukossa on pehmeämpiä mineraaleja tai kidesykeröitä.
Kivipussi, samoin kuin laatikkokin saisi olla valoa läpäisemätön, tai sitten kiviä olisi hyvä säilyttää pimeässä, etteivät liikkuvat energiat turhaan stressaa kiven energioita. Varsinkaan vuorikristalleja ei koskaan saisi altistaa auringonvalolle, sillä kyseessä on kuun energioista latauksensa saava kivi. Kvartsikristalleja onkin hyvä päästää välillä täydenkuun öinä kuukylpyyn, vaika ikkunalaudalle tai puutarhaan :)
Yleensä lämpimän tulen- ja maansävyiset kivet, punaiset, keltaiset, kultaiset, vihreät, jne. pitävät auringon energiasta, kun taas "kylmät kivet", valkoiset, läpinäkyvät, siniset ja violetit suosivat kuutamoa. Ota toki huomioon, että kaikilla väreillä on sekä lämmin, että kylmä sävynsä.

Kristalli vai kvartsi?

Kiviin viitaten puhutaan yleensä kristallikiteistä, vaikka moinen voi aiheuttaa paikoin myös seksaannuksia, sillä puhekielen terminä sana kristalli on vakiintunut monelle tarkoittamaan myös erityisiä lasiesineitä, etenkin lyijylasia; valoa kauniisti taittavaa lasiseosta, josta valmistetaan niin juomalaseja kuin kattokruunujen prismoja. Ajoittain vaan käy niin että kivimyymälästä kristalleja kysyessäsi myyjä tarjoaa kattokruunun prismoja.. Kristallipallot tosin tuntuvat aina olevan kristallipalloja, oli ne tehty sitten lasista tai kivestä ;D
Kide puolestaan on termi jolla tarkoitetaan muotoa, jonka mineraali ottaa kovettuessaan ja kasvaessaan, kuten suola tai kvartsi.
Kvartsi on kivilaji, tai tarkemmin kivilajien ryhmä. Kvartsin yleisin perusmuoto on juuri kristallina tai vuorikiteenä tunnettu läpinäkyvä kide; Vuorikristalli. Kvartsiryhmä kuitenkin käsittää laajan skaalan erilaisia kivilejeja, kuten Akaatit, Jaspikset ja Opaalit. Lisäksi kvartsiryhmään kuuluvat mm. tutut Maitokvartsi (aka Lumikvartsi ja Ukonkivi), Ametisti, Sitriini, Ruusukvartsi, ja Savukvartsi.

Onnenkiviasiat?

Onnenkivet puolestaan ovat tiettyihin horoskooppimerkkeihin liitettyjä kivilajeja. Lähteistä ja astrologista riippuen kivet vaihtelevat horoskoopeittain, ja monesti jo kahden eri horoskooppikirjan lukija voi joutua ymmälleen, ainakin, mitä onnenkiviin tulee. Heti alkuun mainittakoot, että vaikka onnenkivet soveltuvatkin mainiosti amuleteiksi, ne eivät tuo onnea (tyyliin; voitat pokerissa ja saat jättiperinnön). Onnenkiviä suosittelevat astrologit valitsevat onnenkivensä kahdella tavalla: Kivet, jotka tukevat k.o. horoskooppimerkin luonnollisia ominaisuuksia (esim. Ylpeä Leijona- Arvokas Timantti), ja kivet, jotka pyrkivät korostamaan k.o. horoskoopin taka-alalle jääviä ominaisuuksia (esim. Neuroottinen Neitsyt-Itsevarma Jade).
Onnenkivet voi myös valita horoskoopin edustaman elementin mukaan:

Ilma (Kaksonen, Vaaka, Vesimies): Läpinäkyvät, valkeat, vaaleansiniset ja violetit kivet
Vesi (Krapu, Skorpioni, Kalat): Violetit, siniset, sinivihreät ja vihreät kivet
Maa (Härkä, Neitsyt, Kauris): Vihreät, ruskeat, harmaat ja mustat kivet
Tuli (Oinas, Leijona, Jousimies): Mustat, punaiset, keltaiset ja läpinäkyvät kivet

Lisäksi osa onnenkivistä ei edes kuulu kiviryhmään, vaan ne luokitellaan lähinnä orgaanisiin jalokiviin, kuten Koralli, Helmi tai Simpukka. Nämä yhdistetään usein vesielementin merkkeihin; Simpukka Krapuun, Koralli Skorpioniin, helmi Kaloihin.
Mikäli siis aiot käyttää onnenkiveä, älä stressaannu niiden ylitarjonnasta merkeittäin. Oman horoskooppimerkkisi listasta todennäköisesti löytyy se kivi, josta olet pitänyt jo ennen kuin tiesit onnenkivistä mitään. Valitse kivi (tai enintään kolme kiveä) joista pidät, amulettisi tai maskottisi vakiintuu sitten myöhemmin, eivätkä samat kivet vaikuta aina yhtä kiinnostavilta. Kivillä on eri ominaisuuksia, ja tilanteen aina muutuessa meille silloin paremmin sopivat ominaisuudet omaavat kivet pyrkivät tavoittamaan meidät paremmin.

Uskomuksia:
-Akaatin kantaja ei voi valehdella.
-Akaattiamuletti antaa kantajalleen kyvyn muuttua näkymättömäksi.
-Akvamariini lisää kantajansa ennustajan lahjoja.
-Ametisti ehkäisee humaltumista ja juoppoutta.
-Aventuriini tuo arpaonnea kantajalleen.
-Berylli suojelee kantajaansa vahingolliselta magialta.
-Granaatti edesauttaa hedelmällisyyttä ja ehkäisee impotenssia.
-Naisen itselleen ostamat helmet tuovat kyyneleitä.
-Hematiitti eli Verikivi suojelee veritaudeilta.
-Jade lisää kantajansa älykyyttä.
-Käärmeenpureman päälle asetettu Jaspis imee myrkyn pois.
-Karneoli toimii vastamyrkkynä melkein mille tahansa myrkylle.
-Kolumbiitti on askeetin kivi, joka ei suo kantajalleen mitään elämäniloja.
-Koralliamuletti säännöllistää kuukautiset.
-Koralliamuletti suojelee myös tehokkaasti pahalta silmältä.
-Krysopraasi vetää puoleensa ystäviä ja suojelee sukupuolitaudeilta.
-Kuukivi auttaa pudottamaan painoa, jos sillä hieroo kehon ongelmakohtia.
-Kvartsikide suojelee ystävien tuottamilta pettymyksiltä.
-Lapis Lazuli vahvistaa luustoa.
-Lepidoliitti suojelee painajaisilta.
-Malakiitti varoittaa pirstoutumalla kantajaansa vaarasta.
-Magnetiitti ehkäisee kasvaimia.
-Meripihka suojelee flunsalta ja kuumetaudeilta.
-Nefriitti selkeyttää unia.
-Opaalit tuovat epäonnea muille paitsi Lokakuussa syntyneille.
-Kihlajaislahjaksi annettu opaali tuo onnettomuutta.
-Opaali tuo pettymyksiä itsekkäille ihmisille.
-Peridootti suojelee mielen sairauksilta.
-Pyriitti eli Rikkikiisu lievittää pettymyksiä.
-Rubiiniamuletti suojelee myrkyiltä ja pahoilta hengiltä.
-Rubiini muuttaa väriään jos sen kantajalla on terveysongelmia.
-Rutiilikvartsi parantaa lauluääntä.
-Safiirisormus suojelee kantajansa houkutuksilta ja paheilta.
-Smaragdia ei pidä saada tai ostaa Maanantaina, tai se tuo huonoa onnea.
-Salaa pidetty smaragdiamuletti houkuttelee rakkautta.
-Jos kumppani petti puolisoaan, petetyn smaragdi muuttui ruskeaksi.
-Tiikerinsilmä houkuttelee rahaa ja vaurautta.
-Timantti tekee kantajansa voittamattomaksi ja suojelee häntä kaikelta pahalta.
-Topaasi auttaa voittamaan pelot.
-Topaasi antaa kantajalleen kyvyn hallita eläimiä.
-Turkoosi karkottaa noitia ja suojelee kaikilta sairauksilta.
-Zirkoni suojelee varkailta, onnettomuuksilta, ja tarttuvilta taudeilta.