Juhannustaikoja Suviyössä

Juhannus-hei kaikille Lukijoilleni :)

Palasin tänään kaupunkiin muutaman päivän mökkireissulta, kun perinteisen tapaan vietin taas Kesäpäiväni maalla luonnon helmassa. Hiljentyminen omassa pyhässä paikassa, luonnon valokuvaaminen, hyönteisten ja lintujen bongailu, peseytyminen klapisaunassa, ja jopa ulkohuussi, puiden kantaminen ja pörisevät paarmatkin ovat vaan niin rentouttava kokemus, vaikka kitkeminen ja veden kantaminen välillä vähän rasittaisikin.. Vähän harmittaa ettei mökillä ole enää toimivaa kaivoa, joten esim. saunavedet kannetaan sadevesitynnyreistä, jotka ovat tavallaan "saunakaivoja". Juomavedet tulevat erikseen lähdeliittymästä.

Ilmassa oli myös taikaa, tottakai. Kuten kaikki kansanperinnettä seuraavat tietävät, viimeyö oli wanhan Juhannuksen aattoyö, ja siinä sekalaisia kukkasia keräillessäni mietin, mahtaisiko tulevia, tms. nähdä ehkä muualta kuin aktuaalista kaivosta, ja tulin ajatelleeksi sadevesitynnyriä..
Kiersin siinä sitten sadevesitynnyrin yhdeksän kukan kimppu käsissäni, ja kurkistin saunakaivoon.. ja toimihan se! Veden pinnasta hämmästyksekseni kuvastui kuin kuvastuikin oman kullan kuvajainen, rakas mieheni kun oli tullut kurkkimaan olan yli, että mitä mahdan touhuta yksikseni piirisillä räystään alla :D
Kukkakimppu sitten laitettiin yöksi tyynyn alle, toivomuksen kera. Tuloksia odotellaan :)

Lähdevesi ei valitettavasti muuttunut viinaksi keskiyöllä, joten ainakaan hanaliittymä ei toimi.. Pitäisi varmaan samota aktuaalisti metsään ja hakea se vesi suoraan jostain lähteensilmästä. Onneksi oli oma pullo mukana, josta annettiin sitten uhria Aliseen ja Yliseen, ja nautittiin itsekin lasilliset hämyisessä Juhannusaattoyössä. Lepo tuntui todella ansaitulta kaupungin hulinan ja kiireiden jälkeen.

(Komea, metallinhohtoinen Seppäkuoriainen Saraheinän lehdellä)

Mielenkiintoisia bongauksia tältä juhannukselta olivat mm. Sammakko ja Ritariperhonen. Sammakoita on viime vuosina näkynyt vähemmän kuin lapsena, puhumattakaan, että olisin Ritariperhosta nähnyt niillä kulmilla lähes kahteenkymmeneenviiteen (25) vuoteen o_O
Mahtaa olla hyviä enteitä..

Näihin sanoihin Noidankoto toivottaa lukijoilleen taianomaista, mystistä Juhannusta, ja lykkyä Juhannustaikoihin, toivottavasti käy hyvä pulla ;)

Juhannuskukkien Magiaa

Suomen keskikesän kesyttömien niittyjen kukkaloisto on innoittanut Juhannustaikojia jo maailman sivu. Suomalaisessa kansanperinteessä ja kansantaikuudessa Juhannuskukat ovat tärkeä osa juhannustaikoja, joten ajattelin kertoa niistä nyt vähän tarkemmin.

Kaikki ketojemme kukkaset eivät tietenkään ole Juhannustaikoihin päätyneet, mutta kirjoitan tähän niistä tunnetuimmista. Kaikki parhaat Juhannuskukat ole edes aktuaaleja kukkakasveja, mutta silti niillä on omat ominaisuutensa, jotka tekevät niistä maagisesti optimaalisia juuri Mittumaarin taikoihin.
Valtaosa tunnetuista juhannuskukista on myös feminiinisiä naisten kasveja, joihin liittyvät läheisesti sekä mystinen kuu että erootiikkaankin yhdistetty veden elementti. Juhannuksen alla valkoinen ja vihreä ovatkin voimavärejä, ja moni lienee huomannutkin kuinka useimmat suosituista juhannuskukista ovat valkoisia.. Valkoinen väri symboloi Mittumaarin tienoilla puhtautta ja siveyttä, ja keinoja kaihtamattomat, lemmennälkäiset juhannustaikojat suosivat mieluiten neitseyttä ja koskemattomuutta ilmentäviä värejä hämätäkseen mahdollisen Juhannusheilan kiltin tytön viattomalla maskilla, mutta eikös rakkaudessa kaikki keinot* kuuluneet olevan sallittuja ;)

*Paitsi älä kumauta ketään nuijalla päähän tai livauta sille tyrmäystippoja.. o_O

Joistakin kasveista olen kirjoittanut jo kattavammin, joten niiden kohdalle laitan myös sivunsisäiset linkit. Muista kerron suppeammin, vain aiheeseen sopivat maagiset ominaisuudet ja mittumaarifolkloren huomioiden :)

Voimakkaita Juhannuskasveja

Kielo (Convallaria majalis) - Kielo, eli Lehmänkieli eli Metsälilja, on laadultaan Maskuliininen, Ilman ja Veden elementtiin, Merkurius-planeettaan sekä Kuuhun yhdistetty kasvi. Kielo huumaa makealla tuoksullaan, ja suojelee Juhannustaikojaa paitsi pahantahtoisilta henkiolennoilta, myös ei-toivotuilta heiloilta. Kukkien kielessä Kielo tarkoittaa onnellisuutta ja hyvinvointia. Kielo sopii parhaiten mukana kannettuna juhannusseppeleeseen, tai hiussolkeen, sillä kimppuna tai maljakossa sen uskotaan tuovan epäonnea. Myös Feoh-riimumerkki on yhdistetty kielon kauneuteen.
Huom: Koko kasvi on myrkyllinen. Myrkytysoireita ovat mm. sydämentykytys, ahdistuksen tunne rinnassa, huimaus, närästys/polttelu vatsassa, pahoinvointi, ja lisääntynyt virtsaamistarve. Muista aina pestä kätesi jos altistut kasvin nesteille.
 
Kissankello (Campanula rotundifolia) - Kissankello on laadultaan feminiininen, Maan elementtiin, Uranus-planeettaan ja Kuuhun yhdistetty kasvi. Kissankello yhdistetään uskollisuuteen, ja sitä kannattaakin laittaa juhannuskimppuun, jos haluaa uskollisen rakkaan. Kaunis kukka on lisäksi kellon muotoinen, joten sen uskotaan myös toimivan kellon tavoin kutsuvasti, etenkin, jos sitä sitoo seppeleeseen tai kerää juhannuskimppuun. Sanotaan myös, että jos halutun oikeanpuoleiseen takintaskuun onnistuu salaa sujautettamaan kissankellon, saa hänet rakastumaan.

Koivu (Betula) - Koivu on feminiininen, klassinen juhannuspuu vaikkapa lemmenvastaan. Hieskoivu on koivuista kainoin ja naisellisin, ja edustaa hentoutta ja herkkyyttä. Raudus puolestaan on maskuliinisempi, ja edustaa reippautta ja rohkeutta. Olit sitten mies tai nainen; jos etsit runollista ja herkkää puolisoa, kokeile Hieskoivua, mutta jos ronskimpaa, kokeile Raudusta. Tunturikoivu sopii myös heilanetsintään, esim. rennoille luonnonlapsille, mutta vaivaiskoivu kannattaa jättää rauhaan, ellei etsi raihnaista ja laiskaa heilaa.
Koivu on oiva apu myös kaikille juhannustaikojille, jotka haluavat nostaa hedelmällisyyttään, tai toivovat lapsia.
Mainittakoon, että pariskunnan välit paranevat, jos se nainen ottaa miehensä saunavihdasta irronneen lehden, kuivaa sen, ja hienontaa sen miehen tupakkaan. Kun mies polttaa tupakat ja sen koivunlehden, hän ei enää murjota kullalleen. Jos mies ei tupakoi, kokeile sekoittaa lehti teehen tai kahviin. Koivun riimumerkki on naisellinen Beorc, mutta myös voimakas Uruz-riimu on yhdistetty koivupuuhun. Oghamissa koivu, Beith, puolestaan on maskuliininen.
Mikäli koivu tuntuu liian Yliseltä valinnalta, kaikki Aliseenpäin suuntautuneet voivat kokeilla Leppää. Tällöin Harmaaleppä on taikojalle pehmeämpi, feminiinisempi valinta, kuin maskuliinisempi, rohkea Tervaleppä. Leppään on myös yhdistetty säilyttävä riimu Isa. Oghamissa leppä on nimeltään Fearn.

Lumpeenkukka (Nymphaea) - Lumme on feminiininen, kuun energioihin yhdistetty vesielementin kasvi, ja edustaa niin seksuaalisuutta kuin viattomuutta. Lumpeenkukat sopivat juhannustaikoihin etenkin, jos tavoittelet hedelmällisyyttä ja vakavampaa suhdetta. Lumpeita on useita lajeja, mutta Isolumpeen (N. Alba) kukat ovat niitä parhaita. Aina parempi, jos ne onnistuu poimimaan täydelläkuulla. Tuoreet lumpeenkukat ovat raikkaan valkoisia ja tuoksuvia, mutta myöhemmin ne muuttuvat hieman vaaleanpunertaviksi, ja niiden tuoksukin laimenee. Alueittain, kesän aikaisuudesta ja/tai lämpötiloista johtuen Juhannuksena voi parhaimmillaan löytää molemman ikäisiä lumpeenkukkia. Mikäli olet jo keski-iän ylittänyt juhannustaikoja, tai hedelmällisyyden/raskauden tavoittelu ei muuten vaan ole taioissasi etusijalla, vaaleanpunaiset lumpeenkukat sopivat edelleen rakkauden, ja vakaan suhteen tavoitteluun.
Lumpeeseen yhdistetty riimumerkki on järviriimu Lagu.

Maahumala (Glechoma Hederacea) - Vaatimaton maahumala on feminiininen kasvi, joka yhdistetään Maan ja veden elementteihin. Seppeleeseen sidottu kasvi suojelee sekä taikojaa pahoilta hengiltä, että Sananjalan siemeniä metsästävää metsänpeitolta. Kasvi myös rohkaisee ujoimpia juhannustaikojia tuomaan esiin parhaat puolensa. Maahumalan positiivisen energian avulla voi myös yrittää korjata rakoillutta suhdetta, palauttaa karanneen heilan, tai parannella särkynyttä sydäntä. Juhannuskimppuunkin kasvia kannattaa kerätä, sillä sen sanotaan tuovan enneunia.

Metsäkurjenpolvi (Geranium Sylvaticum)- Metsäkurjenpolvi on feminiininen, Veden elementtiin ja Venus-planeettaan yhdistetty kasvi. Metsäkurjenpolvi tunnetaan Mäkikuisman tavoin myös vain Juhannuskukan nimellä. Metsäkurjenpolvi yhdistetään paitsi rakkauteen, myös hedelmällisyyteen ja toivottuun raskauteen, ja se sopii mainiosti juhannuksen hedelmällisyystaikoihin. Lisää kasvin kukkia teehen jos haluat rakastuttaa juojan itseesi. Kasvin juuria voi, ja kannattaakin, sitoa ranteeseen tuomaan onnea ja menestystä juhannustaikoihin. Ranteeseen (kirjoituskäsi) sidotut juuret myös blokkaavat tehokkaasti sinuun kohdistettuja, pahoja taiantekoja. Kasvi karkottaa myös hyvin kummituksia ja pahantahtoisia henkiolentoja. Huonona puolena mainittakoon, että vanhemmilla kukilla on taipumus varista herkästi.

(Metsäkurjenpolvia)

Minttu (Mentha) - Minttu on sekä feminiininen että maskuliinen kasvi, joka on yhdistetty niin Ilman-, Veden-, kuin Tulen elementtiin ja Merkurius-planeettaan ja Venukseen. Villimintut sopivat parhaiten juhannustaikoihin, eli oma yrttitarha kannattaa juhannustaikojen ajaksi rauhoittaa. Minttu on voimakkaasti pahaa karkoittava, ja esim. Sananjalan siemeniä havitteleva voi suojata itsensä juhannusyössä mintunoksalla, sillä ainakin Metsähiisien mainitaan kammoksuvan kasvin tuoksua.

Mäkikuisma (Hypericon Perforatum) - Mäkikuisma on maskuliininen, Tulen elementtiin ja Aurinkoon yhdistetty kasvi. Mäkikuisma on wanha noitakasvi, joka on voimakkaimmillaan wanhana Juhannusyönä. Mäkikuisma suojelee sekä ympäröiviltä loitsuilta ja taianteoilta, kuin myös pahoilta henkiolennoilta. Mäkikuisma tunnetaan myös Juhannuskukkana, ja kimppuun lisättynä se auttaa näkemään enneunia, etenkin siitä tulevasta rakkaasta. Myös aurinkoriimu Sigel on yhdistetty Mäkikuismaan.
Huom: Kasvi on myrkyllinen. Lisäksi meillä Suomessa Mäkikuisma on alueittain, etenkin Pohjois-Suomessa uhanalainen eikä sitä pitäisi mennä keräilemään ominpäin. Mäkikuisman voi juhannustaioissa (esim. kukkakimppuun tai seppeleeseen) korvata tarvittaessa myös muilla kukkivilla Kuismilla, ne eivät vain ole maagisesti Mäkikuisman veroisia.

Neliapila (Trifolium Quadrifolia) - Tämä ei siis ole oma lajinsa, vaan yleisimmin tavallisen valkoapilan (T. Repens) periytyvä mutaatio, jollaisen voi hyvällä onnella bongata apilaniityllä kontatessaan. Jos löydät neliapilan juhannuksena, tapaat wanhan uskomuksen mukaan rakkaasi ennen auringonnousua. Neliapilan mainitaan myös tuovan erityisen hyvää onnea, se suojelee pahalta, ja, wanhan uskomuksen mukaan jopa hulluudelta. Neliapilan löytäminen juhannusyönä auttaa näkemään niin henkiä ja rajatilojen olentoja, kuin aarnivalkeitakin aamuun asti, joten sen avulla saattoi tavoitella myös kätkettyjä aarteita ja rikkauksia.
Nelilehtinen apila myös vahvistaa toista näköä ja etiäisiä, joten siitä on varmasti apua enneunien näkemisessä Juhannusyönä. Neliapilaa voi olla hankala sijoittaa juhannuskimppuun tai seppeleeseen, mutta sen voi jemmata esim. tyhjään tulitikku-, tai namirasiaan taskunpohjalle. Jos laitat neliapilan vasempaan kenkääsi aloittaessasi juhannustaikayösi, houkuttelee se varakasta rakasta. Jos taas syöt neliapilan, saat samalla toivoa, vaikka sitä Juhannusheilaa ;)
Huom: Neliapila tunnetaan kansankielessä myös onnenapilana, joka on myös erään apilaa muistuttavan, nelilehtisen huonekasvin nimi. Huonekasvi Onnenapila eli Onnenkäenkaali (Oxalis Tetraphylla, syn. O. Deppei), kuuluu kuitenkin Käenkaalien (Oxalis) sukuun, eikä sillä ole mitään tekemistä apiloiden kanssa. Käenkaali tunnetaan tutummin myös Ketunleipänä tai Revonrieskana, ja se muistuttaa lehdiltään hieman apilaa.

Nurmikohokki (Silene vulgaris) - Nurmikohokki on feminiininen, Ilman ja veden elementtiin yhdistetty kasvi. Tämä on herkkä, neitoaspektin kasvi, ja sopii hyvin kaikille koskemattomille juhannustaikojille. Nurmikohokin mainitaan tuovan, erityisesti täydelläkuulla, enneunia, joten se sopii mainiosti juhannuskimppuun.
Pahoilta hengiltä tai -taioilta kasvi ei valitettavasti suojele, joten sen energia kannattaa yhdistää jonkin napakamman kasvin, kuten Metsäkurjenpolven, Neliapilan, Tillin tai Orvokin, kanssa ;)

Orvokki (Viola) - Orvokki on feminiininen, veden elementtiin ja Venus-planeettaan yhdistetty kasvi. Parhaita juhannusorvokkeja ovat ihana Metsä-orvokki (V. Riviniana), ja salaperäinen Suo-orvokki (V. Palustris). Orvokki symboloi rakkautta, hedelmällisyyttä ja kaipausta, ja kukkien kielessä Orvokki tarkoittaa järkähtämättömyyttä, peräänantamattomuutta ja asioiden pitämistä yksinkertaisina. Orvokki on herttainen ja kaunis kukka, jonka avulla Juhannuksena napattiin lempeä ja hyväntahtoinen heila. Orvokit sopivat hyvin kaikkien romantiikanjanoisten juhannuskimppuun. Orvokit myös suojelevat pahoilta hengiltä, ja ne yhdistetään myös toisiin todellisuuksiin ja rajatiloihin, eli orvokkia kannattaa sitoa seppeleeseen, tai nauttia orvokkiteetä, etenkin, jos metsästät sananjalan siemeniä.. Ole silti varovainen, sillä myös keijujen mainitaan pitävän orvokeista.

(Suo-Orvokkeja)

Puna-apila (Trifolium pratense) - Puna-apila on Maskuliininen, Tulen ja Ilman elementtiin ja Uranukseen ja Merkurius-planeettaan yhdistetty kasvi. Tämä apilaperheen kaunis, vaaleanpunainen kukka sopii, Orvokin tavoin, romanttista rakkautta tavoitteleville juhannustaikojille. Puna-apilatee on oivaa lemmenjuomaa, ja Puna-apiloista kerätty aamukaste säilyttää nuoruuden ja antaa lumovoimaa. Puna-apilan kukka on itse asiassa isompi rypäs pienempiä, pillimäisiä kukkia, jotka muistuttavat vähän pillikkeen kukintoja. Jos nyppäät yhden pillikukan Puna-apilan kukinnosta, ja maistat sen tyveä, tunnet kukan meden maun. Jos imet useamman pillikukan, ja sitten mesihuulilla suutelet haluttua, hän mielistyy sinuun.
Puna-apila sopii hyvin niin juhannusseppeleeseen kuin -kimppuun, mutta myös Juhannussaunaveteen kannattaa lisätä Puna-apilaa, jos haluaa vaurautta tai rahaa. Rintakukkana Puna-apila takaa menestyksen yrityksissäsi, ja kukan (etenkin kuivattujen puna-apilan kukkien) rentouttava tuoksu myös auttaa nukkumaan hyvin pitkän taikayön päätteeksi.
 
Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) - Päivänkakkara on feminiininen, Veden elementtiin ja Venus-planeettaan ja Kuuhun yhdistetty kasvi. Päivänkakkara on klassinen rakkauskasvi, jonka terälehtiä nyppimällä on otettu selvää, kuinka paljon ihastuksensa nyppijää rakasti. Terälehtiä nypittiin pois yksi kerrallaan, ja hoettiin, "Rakastaa, ei rakasta", tai "Hän rakastaa minua.." ja sitten aina yksi kohta yhden terälehden kohdalla: "Sydämestään, Kärsien, Vain vähän, Ei lainkaan". Samoin raskaana oleva kyselee kukalta "Tyttö, poika, tyttö, poika..jne". Päivänkakkaralta on tiedusteltu myös tulevan puolison ammattia, terälehti kerrallaan, "Suutari, räätäli, lääkäri, pastori, kuppari, merimies, varas, herra, jne." Myös tuttu lastenloru "Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas" on käyttökelpoinen päivänkakkaran kanssa.
Päivänkakkara sopii mainiosti myös kaikille ujoimmille juhannustaikojille. Juhannuksena maljakkoon kerätty Päivänkakkarakimppu poistaa negatiivisuutta, ja puhdistaa kodin energioita. Kukkien kielessä päivänkakkara kehottaa kärsivällisyyteen, ainakin, jos halutaan hyviä tuloksia, ja jos keräät tyynysi alle päivänkakkaroita, menetetty tai karannut rakkaasi palaa takaisin. Päivänkakkara sopii hyvin sekä seppeleseen että juhannuskimppuun.
Huom: Valitse kukkia, joiden keskiössä ei näy tummia pisteitä, ne ovat merkkejä kukkiin munituista toukista.
 
Rentukka (Caltha palustris) - Rentukka on feminiininen, veden elementtiin ja aurinkoon yhdistetty kasvi. Rentukan uskotaan takaavan onni rakkaudessa, ja säilyttävän kantajansa nuoruus ja kauneus. Jos neito pesi juhannusaamuna kasvonsa maidolla, johon oli sekoittanut Rentukan terälehtiä, sai hän kauneutta loppukesäksi. Rentukka sopii hyvin juhannusseppeleeseen, mutta juhannuskimppuun se ei oikein sovi, sillä se voi tuoda vanhojen heilojen kuvia uniin.
Huom: Kasvi on myrkyllinen.

Ruiskaunokki (Centaurea cyanus) - Ruiskaunokki on maskuliininen, Ilman elementtiin, Saturnukseen ja venukseen yhdistetty kasvi. Ruiskaunokki tunnetaan myös Ruiskukkana. Ruiskaunokki viihtyy ruispelloissa rikkaruohona, josta se on saanut nimensäkin. Ruiskaunokkia laihossa ei kuitenkaan koskaan paheksuttu, vaan sen on uskottu olevan jopa hyväksi pellolle ja viljalle. Ruiskaunokkipelto on ollut myös lemmentaikojien suosiossa, ja kukitetussa ruishelmeessa kieriskelyn on uskottu takaavan niin kauneutta ja nuoruutta, kuin myös komeita kosijoita. Juhannusseppeleeseen kannattaa punoa myös ne jo-kertaalleen kieriskelemäsi kaunokit. Ruiskaunokki symboloi toivoa, ja onkin ollut rakkaudennälkäisille lemmentaikojille oiva lisä juhannuskimppuun, tai vaikka juhannussalaattiin. Miespuolisille juhannustaikojille Ruiskaunokki on yön mitä mainioin rinta-, tai hattukukkavalinta ;)
Ruiskaunokkiin on yhdistetty myös Ger-riimu.

Rätvänä (Potentilla Erecta) - Rätvänä on Maskuliininen, Tulen ja Ilman elementtiin, ja Merkurius-planeettaan yhdistetty kasvi. Rätvänä kuuluu hanhikkeihin, vaikka muistuttaakin kukinnoltaan niittyleinikkiä. Kasvit eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen. Niittyleinikistä poiketen Rätvänä kasvaa matalampana, ja sen kauniin keltaisissa kukissa on neljä terälehteä (Niittyleinikissä viisi). Juhannuskukkana Rätvänä lienee tutuin kaikille noidille, ja voidaankin sanoa, että Rätvänä on, vähän Mäkikuisman ohella, ennen kaikkea noitien juhannuskukka, sillä tavan kansa ei juuri ole käyttänyt sitä Juhannuskasvina. Kasvin sormijakoiset lehdet yhdistyvät pentagrammiin, käteen, ihmiskehoon ja ja viiteen elementtiin. Rätvänä sopii sekä kirouksiin että suojeluun, ja sitä voidaankin käyttää Juhannuskimpussa turvaamaan mahdollisesti löydetty rakkaus. Rätvänän lehtien lisääminen Juhannusseppeleeseen uskotaan myös muuttavan kantajansa näkymättömäksi ;)

Sananjalka (Pteridium Aquillina) - Sananjalka on maskuliininen kasvi, joka on yhdistetty ilmaan ja vesielementtiin. Sananjalka on myös klassinen Juhannuskasvi, joka on saanut nimensä vanhasta juhannustaiasta. Sen mukaan kasvin varren juhannusyönä leikkaava näkee leikkauspinnassa tulevan heilansa nimikirjaimet. Lisäksi sananjalan uskottiin kukkivan Juhannusyönä, ja loitsutaitoja haluavat tavoittelivat sen siemeniä mitä erilaisimmilla konsteilla.
Sananjalan lehvän tai parin juhannusseppeleessä sanotaan auttavan loitsijaa muuttumaan näkymättömäksi, tai löytämään aarteita. Sananjalan lehvä tyynyn alla taas antaa enneunia, mutta saniaisen juuri tyynyn alla näyttää unessa ratkaisun ongelmaasi. Hagalaz:in riimumerkki on yhdistetty saniaisiin.
Huom: Kasvi on myrkyllinen.

Siankärsämö (Achillea Millefolium) - Siankärsämö on feminiininen yrtti, joka yhdistetään veden elementtiin ja Venus-planeettaan. Siankärsämö karkottaa tehokkaasti kaikenlaisia pikkupiruja juhannustaikojan tieltä, ja sopiikin mainiosti seppeleisiin. Juhannuskimppuun suositellaan erityisesti vaaleanpunaista siankärsämöä, sillä se tuo onnea rakkaudessa. Jos taas käärit siankärsämön punaiseen kankaaseen (mieluiten flanelliin) ja asetat se tyynysi alle Juhannusyönä, kerrotaan sen tuovan enneunia. Lemmekkäisiin hajuvesiin kannattaa lisätä myös muutama tippa eteeristä Siankärsämö-öljyä.

Tilli (Anethum Graveolens) - Tilli on maskuliininen, Merkurius planeettaan, ja Tulielementtiin yhdistetty kasvi. Tilli on suojeleva kasvi, ja mukana kannettu tillinoksa suojelee juhannustaikojia erittäin hyvin pahantahtoista taikuutta ja ilkeitä noitia vastaan. Tilli sopii erityisen hyvin juhannusseppeleeseen. Tillillä voi suojautua myös arvaamatonta metsänväkeä vastaan, jos lähdet yöhön tavoittelemaan lähteensilmää tai sananjalan siemeniä. Tilli on voimakkaimmillaan wanhana juhannusyönä.

Valkea Ruusu (Rosa) - Ruusu on feminiininen, Veden elementtiin ja Venus-planeettaan yhdistetty kasvi. Vaikkei ruusu ole mitenkään erityisen virallinen juhannuskasvi, on sillä sen verran ansioita rakkauden saralla, että mainitsen sen tässä. Rakkauteen ja intohimoon on aina yhdistetty nimenomaan punaiset ruusut. Vaaleanpunaiset ruusut liittyvät lempeen ja romansseihin, ja keltaiset onneen ja ystävyyteen. Juhannuskukiksi sopivat parhaiten villit, tai villiintyneet, ruusut. Valkoinen ruusu sopii värinsä vuoksi hyvin juhannukseen, onhan se kuitenkin kaihoava, ja herkempi kuin punaisemmat lajikumppaninsa. Valkea ruusu yhdistetään myös selvänäköön, etiäisiin ja enneuniin. Valkean ruusun tarkoitus on myös luoda kantajalleen neitseellistä vaikutelmaa, vaikka kysymys olisikin vain pelkästä illuusiosta.
Mainittakoon, että valon riimu, Kenaz, on yhdistetty villiruusuihin.

Valkoapila (Trifolium Repens) - Valkoapila on maskuliininen, Ilman elementtiin ja Merkurius-planeettaan yhdistetty kasvi. Kasvi on myös tärkeä juhannusyrtti erityisesti edellämainittujen neliapiloiden tähden. Valko-apila myös suojelee voimakkaasti ja karkottaa pahoja henkiä. Valkeat apilankukat auttavat myös löytämään rehellisen heilan, ja näkemään enneunia. Jos näet yöllä unia valkeista apiloista, löydät pian rakkauden.

Valkolehdokki (Platanthera Bifolia) - Tämä on tuttu kasvi meille kaikille Aliseenpäin kallellaan oleville, eli "virallisten" juhannuskasvin listalta tätä ei juuri bongaa.. Valkolehdokki, eli suo/ranta-orkidea on feminiininen, vesielementtiin ja Kuuhun yhdistetty kasvi. Valkolehdokin kukat muistuttavat keijukaisia tai perhosia, ja valkoiset kukat onkin yhdistetty Aliseen ja kuolemaan, paitsi värityksensä, myös kasvupaikkansa vuoksi. Kasvi suosii kosteikkoja ja rantamaastoa, jotka etenkin yöaikaan voivat olla petollisia kuljeksia. Valkolehdokin avainsana on petollisuus, ja lumovoima. Jos loitsijalla on tarpeeksi voimaa, on Valkolehdokin energia valjastettavissa vahvoihin lumouksiin; Valkolehdokki nuorentaa vanhan, tekee huorasta piian (eli immen) ja lehmästä kissan (kielikuva, huom). Koska Valkolehdokin pääasialliset pölyttäjät liikkuvat öisin, kasvi alkaa huumata tuoksullaan vasta iltahämärissä, tehden siitä ideaalisen yön kaunottaren, ja Valkolehdokin lähellä Alinen kuuntelee aina. Voimakkaimmillaan kasvi on tietenkin tuoksuessaan, täydelläkuulla ja Kesäpäivänä. Koska valkolehdokki kasvaa usein isommissa rykelmissä, se on helppo löytää kesäyössä huumaavan tuoksun perusteella.
Huom: Muiden kämmekkäkasvien (Orchidaceae) tavoin kasvi on Suomessa rauhoitettu (muualla paitsi Ahvenanmaalla). Jos siis mielit Valkolehdokkia juhannuskukaksi, sitä ei ole tarkoitus poimia mukaan, päinvastoin; Vietä oma, maaginen mittumaarituokiosi kasvi(e)n luona. Jos välttämätöntä (esim. tietyissä taianteoissa), voit poimia yksittäisen kasvin kukkatertusta mukaasi kukan tai pari, mutta älä kerää mukaasi itse kasvia.
Suorita kasvi(e)n luona toivomus- tai lemmentaika, tai meditaatiotuokio ennen kuin jatkat heilan metsästystä. Valkolehdokin bongailu juhannusyönä on vähän kuin Alisen omien vastine Sananjalan siemenien metsästykselle. Mainittakoon, että myös kristin kirkko omi kasvin ihastuttuaan sen tuoksuun, ja yhdisti kasvin kukat ristin tuomiota odottavaa Jeesusta lohduttamaan saapuneisiin enkeleihin. Kukka sai myös, hieman kättä muistuttavan juurensa ansiosta, kansan suussa nimen "Jeesuksen kämmen". No, käden muotoisista juurista kämmekät nyt yleensäkin tunnetaan ;)

Vanamo (Linnaea Borealis) - Vanamo on feminiininen, maan elementtiin ja Kuuhun yhdistetty kasvi. Vanamo on pieni, ja vaatimattoman näköinen, mutta kaunis metsänpohjan asukki, jonka tuoksu on valloittava. Mainittakoon, että Vanamo oli myös tunnetun luonto-, ja kasvitutkija Carl von Linné:n lempikasvi, ja hänen mukaansa kasville on annettu sen latinankielinen nimi. Runoilijoitakin innoittanut Vanamo sopii Nurmikohokin tavoin erityisesti koskemattomille tai muuten kokemattomille juhannustaikojille, ja vanamon kukilla voi höystää niin lemmekkään salaatin kuin drinkinkin. Vanamorönsyt kukkineen sopivat myös mainiosti juhannusseppeleeseen tuomaan huumaavaa tuoksua sydänten sulattajaksi. Mainittakoon, että myös Vanamo voi houkutella erilaisia metsän olentoja puoleensa.
 
Virmajuuri (Valeriana Officinalis) - Virmajuuri on feminiininen, veden elementtiin, Venus-planeettaan ja Merkuriukseen yhdistetty kasvi. Virmajuuri on myös vanha lemmennostatuskasvi. Kukkien tuoksu ei juuri huumaa, etenkään kostealla säällä, jolloin kasvi jopa haisee, mutta se on silti, ehkä juuri edellä mainitusta syystä, tehokas karkottamaan kaikenlaisia pahantahtoisia pirulaisia. Koska Virmajuuren uskotaan myös puhdistavan ihmisen energiakenttiä, voi se myös antaa kantajalleen luonnollista kauneutta ja hehkua, minkä mainitaan olevan aina eduksi heilaa metsästettäessä. Mainittakoon tosin, että eläimistä kissat, ja etenkin leikkaamattomat kollikissat, voivat pitää virmajuuren tuoksua vastustamattomana, eli Virmajuurella varustautunut juhannustaikoja saattaa saadakin söpön, karvaisen miekkosen seurakseen juhannusyöksi, vaikkei hän välttämättä olekaan kanssasi samaa lajia.

Vuokko (Anemone) - Vuokko on maskuliininen, tulen elementtiin ja Mars-planeettaan yhdistetty kasvi. Parhas juhannuskukka on tietenkin Valkovuokko (A.Nemorosa), joka kukkii keväästä juhannukseen asti. Koska kasvin kukinta on Juhannuksena lopuillaan, se sopii mainiosti lemmentaikojille, joiden aikeet eivät ole ihan niin vakavat, ja jotka ehkä etsivät vain lyhytaikaista suhdetta tai kevyttä ilottelua juhannusyössä.
Huom: Muista, että kaikki vuokot ovat myrkyllisiä, ja voivat aiheuttaa ihoaltistumana punoitusta, sekä kirvelevää ihottumaa, että vesikelloja. Myrkytysoireisiin kuuluu mm. verensekainen virtsa, ja hengenahdistus. Esim. valkovuokko on suurina annoksina tappava.
Lisäksi Valkovuokko on Suomessa rauhoitettu entisten Oulun ja Lapin läänien alueella, ja Alppivuokko (A.Trifolia) koko maassa.

*Eri kuun vaiheet, samoin kuin kuun asema eläinradalla, ja miksei k.o. viikonpäiväkin, on myös hyvä huomioida, etenkin, jos juhannustaiottaessa hakee jotain tiettyä tulosta, oli kyse sitten yhden illan jutusta tai pidemmän suhteen etsinnästä.

Mittumaarin Magiaa, Yöttömän Yön Enteitä

Vuoden Kesäpuoliskon maagisin yö on jälleen käsillä, tällä kertaa melkeinpä sananmukaisesti; Samalle päivälle nimittäin tänä vuonna osuvat sekä Juhannuspäivä, Kesäpäivän seisaus sekä Wiccojen Litha-juhla. Juhannusaatto on siis huomenna, joten raapustelenpa ylös muutamia, wanhoja juhannustaikoja. Koska eri ryhmien loitsijoita varmasti tänä vuonna riittää, kehotan kaikkia juhannustaikojia keskittymään erityisesti suojeleviin ja karkottaviin konsteihin ennen varsinaista loitsintaa.

Vuotuisjuhlataiat, etenkin Juhannukseen ja Uuteen Vuoteen liittyvät kiehtovat edelleen ihmisten mieliä, ja minultakin niistä joskus kysellään. Suomalaisittain maagisimpia päiviä/öitä ovat pohjoismaiseen tapaan eri juhlien (Vappu, Joulu, Juhannus, jne.) aattoyöt, joita kristin saapumisen jälkeen alettiin viettää kansan keskuudessa wanhaan pakanatyyliin, toisin kuin niitä seuraavia, kirkon omimia juhlapäiviä itsessään. Aatot koetaan nykyäänkin eräänlaiseksi rajatilaksi luonnollisen ja yliluonnollisen maailman välillä. Näin ajankohta onkin maagisesti latautunut, ja otollinen erilaisille taianteoille. Lainatakseni vanhaa postaustani; juhlataiat eivät siis oikeastaan ole perustaikoja kummempia, vaan ihan tavallisia, perinteisiä tai talokeskeisiä juttuja vähän tilanteeseen sopien. Siinä missä Kekrinä kuulosteltiin enteitä, Vapun alla nostettiin hedelmällisyyttä, ja Juhannuksena tehtiin lemmentaikoja enemmän kuin Jouluna, jolloin lähinnä keskityttiin pääosin vaurauteen.

Juhannusaikaan kuuluu siis muutama juhla joita usein erottaa muutama päivä, ja joiden päivämäärät vaihtelevat vuosittain:
Juhannusaatto on se tunnetuin juhannuksen juhlinnan päivä, joka on loogisesti kristin Juhannuspäivää (lue eteenpäin) edeltävä päivä. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Juhannusaattoyö, on kristin Juhannusaaton ja Juhannuspäivän välinen yö, jolloin useimmat juhannustaiat nykyään tehdään. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Juhannuspäivä, eli nykyinen Kirkkokalenterijuhannus, sijoittuu aina 20-26 päivän väliselle Lauantaille. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Juhannusyö, on tietenkin edellä mainittua Juhannuspäivää seuraava yö, jolloin ennen wanhaan on tehty juhannustaikoja. Tarkista vuoden Juhannuksen tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Kesäpäivän Seisaus, eli Kesäpäivä, on yleensä 20, 21, tai 22.06, tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Wanha Juhannus, 24.06, eli entinen vanha, ja nykyään unohdettu, ja paikoin myös pakanalliseksi luokiteltu, Juhannus, jota ei enää merkitä edes kalenteriin, sijaitsi kiinteällä paikalla. Koska wanhat Juhannuksen taiat sijoittuivat pitkään vielä tälle päivälle, ja Wanhan Juhannuksen Aattoyö sijoittui tähän 23.6-24.6 väliselle yölle, voivat ajankohdat tänäkin päivänä, taikojan itsensä suuntautumisesta johtuen, olla hyvinkin maagisia ;)
Taikayö, 24.06-25.06, puolestaan on tuota edellä mainittua, wanhaa juhannusta seuraava yö, joka on myös otollinen kaikenlaisille juhannustaioille.

Hyvä pitää mielessä, etteivät peruspulliaiset tehneet taikoja joka päivä, ja ihmismieltä alati kiehtovat vauraus, rakkaus, kuolema ja tulevaisuuden tulkinta olivat hyvin keskeisiä joka juhlassa tavalla tai toisella. Suurimpia juhlapäiviä pidettiin siis sopivina myös salattujen asioiden tarkasteluun. Jokaisella meistä on varmaan omia, tiettyihin juhliin liittyviä perinteitä? No, juhlataiat ovat samanlaisia vuotuistapoja, ja parhaimmillaan hyvin henkilökohtaisia.
Vaikka juhannus onkin lemmentaikojien suosikkiaikaa, juhannusyössä riitti myös trulleja ja muita onnenonkijoita.. mm. toisen onnea tavoiteltiin ja paraa seulottiin Mittumaarihuumassa.

Kokosin tähän siis Mittumaarin kunniaksi jotain, erityisesti Juhannuksena harrastettuja taikoja, ovathan wanhat taiat ja loitsut ovat osa yhä elävää kansanperinnettä, vaikka harva lähteekään enää kieriskelemään pellossa alasti.. Siksi olen paikoin modernisoinut listaani:

Sää:

-Hyvä sää Kesäpäivänä povaa hyviä säitä myös loppukesälle
-Lämmin Juhannus, kylmä Joulu.
-Kylmä Juhannus povaa huonoa marjavuotta.
-Jos Juhannuksena sataa, tulee huono perunavuosi ja sateinen loppukesä.
-Mitä Jussina, Sitä Mikkelinä.
-Sateinen Juhannus, sateinen kesä.
-Jos ennen Juhannusta pitää kylmiä päiviä, niin on kylmä loppukesä, ja toisinpäin.
-Jos ei käki kuku Juhannuksena, tulee aikainen talvi.
-Jos juhannusyönä kovasti tuulee, tulee huono mansikkakesä.

Vauraus:

-Juhannus on hyvää aikaa etsiä aarnivalkeita; Virvatulia, jotka merkkaavat kätkettyjen aarteiden paikkaa.
-Kun juhannusyönä menee suolle, ja istuu silmäkkeen partaalle niin että on polviaan myöden vedessä, ja istuu ääneti ja odottaa, niin tulee aarteenhaltija neuvomaan.
-Kun käki kukkuu juhannuksena, voit houkutella rahaa kilisyttämällä kolikoita taskussasi.
-Vuoden mittaan jokaisesta kylvöstä/istutuksesta otettiin vähän siemeniä talteen pussukkaan. Pussukka heitettiin juhannuskokkoon, jotta vilja-onni säilyisi talossa.
-Juhannukseksi kerätään pikku pussukkaan vähän siemeniä niistä kaikista lajeista joita on sinä vuonna kylvetty/aiotaan kylvää, ja sitten Juhannusyönä pussi heitetään kokkoon palamaan. Niin säilyy sato-onni ja kasvit kasvavat hyvin.
-Juhannuskokon tuhkaa siroteltiin pelloille takaamaan niiden hedelmällisyyden.
-Kaalit istutettiin Juhannuksena. Sato menestyi, jos talon emäntä kiersi juhannusyönä istutukset alastomana kolme kertaa takaperin myötäpäivään.
-Nauriit, pellavat ja tupakat piti istuttaa Juhannuskasteeseen, niin ne kasvoivat hyvin.
-Laita juhannukseksi kolikko vasemman jalan kenkään, saat rikkaan miehen. Mitä arvokkaampi kolikko, sitä rikkaamman.
-Ukolle on skoolattu rohkeasti ukonvakkoja myös juhannuksena. Tämä piti pellot hedelmällisinä syksyyn saakka.

Trullaus:

-Jos naapurin vainiolta kerää yhdeksän erilaista juhannuskukkaa kimpuksi, ja laittaa ne oman kirnun pohjiin, niin vei voi-onnen naapurilta.
-Voi-onnen sai myös, jos emäntä meni ennen auringonnousua alasti naapurin pellolle, ja siellä kirnu jalkojen välissä on kirnuavinaan ja hokee "Sulle vesi, mulle voi, kohta nousee päivän koi". Sitten piti ehtiä kotiin ennen kuin aurinko nousi, tai taika ei tepsinyt. Mitä pidempään uskalsi kirnuta, sitä enenemmän voi-onnea sai.
-Voi-onnen saadakseen piti Juhannusyönä mennä kenenkään huomaamatta alasti rajapyykille, ja huutaa, mielellään auringon nousuun päin: "Kaikki minulle niin kaukaa kuin kelloin kalke kuuluu"
-Vilja-onnen vei toiselta, kun vei juhannusyönä tähkiä toisen pellosta, ja laittoi ne omaan kylvökseen.
-Vilja-onnen saattoi toiselta varastaa, jos käänsi liinapaidan päälleen nurinpäin, tai laittoi lakanan selkäänsä, ja meni pelkkä se paita päällään, tai lakanaa laahaten, ennen auringonnousua, juoksentelemaan toisen peltoon niin että kangas kastui kasteesta. Sitten kun sen paidan tai lakanan rutisteli kuivaksi oman pellon päällä, alkoi oma laiho menestyä.
-Karja-onni vietiin samoin kuin edellä, laahattiin lakanaa toisen pellolla tai laitumella, ja puristettiin vesi astiaan, ja annettiin siitä omille eläimille juotavaksi.
-Karja-onni vietiin kun kerättiin hyviä heiniä naapurin niityltä, ja kun oma lehmä poiki, annettiin heinät vasikalle.
-Hevos-onni vietiin samoin kuin edellä, mutta tähkät laitettiin kirnunpohjan sijaan oman tallin oven päälle piiloon.

Rakkaus:

-Jos kieriskelet ruis- tai kaurahalmeessa alasti juhannusyönä, saat kauneutta koko vuodeksi, ja nostat lempesi.
-Käki kukkuu juhannuksena vanhallepiialle, kuinka monta vuotta hänen pitää vielä olla ilman miestä. Nuorikolle käki taas kukkuu onnellisia avioliittovuosia.
-Lemmen voi nostaa myös juhannussaunassa. Kerää lemmenvasta yhdeksästä eri koivusta ja saunan jälkeen heitä vasta saunan katon yli. Tuleva sulhanen saapuisi sitten vastan tyven osoittamasta suunnasta. Jos tyvi osoitti kirkolle, tiesi se kuolemantapausta perheessä. Jos vasta jää katolle, uhkaa heittäjä jäädä vanhaksipiiaksi.
-Jos juhannussaunassa jäi vastanlehti ihoon, tiesi se naineelle perheenlisäystä, mutta naimattomalle kosijaa.
-Kun juhannussaunassa jää lehti ihoon, se pitää kuivattaa, ja jauhaa hienoksi. Sitten se lisätään ruokaan tai juomaan, ja tarjoillaan halutulle, jotta tämä rakastuisi tarjoajaan. Tämä piti tehdä kuitenkin ennen Ensimmäistä Sadonkorjuuta jotta se toimisi.
-Jos vanhapiikuus istui lujassa, piti lemmenvastaan kerätä yhdeksän oksaa eri lehtipuista. Mitä useampia lehtipuulajeja sai vihtaansa sidottua, sen parempi.
-Jos impeytensä taas halusi säilyttää pidempään, piti pihtarin juhannuksena vihtoa pajuvihdalla.
-Nainen voi nostaa lempensä kävelemällä juhannussaunasta alastomana tupaan.
-Juhannusyönä mentiin sikalaan, potkaistiin lätin ovea ja kysyttiin, joko sinä vuonna naitiin. Jos sika vastasi, tiesi se naimakauppoja kysyjälle.
-Jos on monta hyvää kumppaniehdokasta tarjolla, niin juhannusyönä on jokaisen ehdokkaan pihasta haettava kukka (voivat olla eri lajisia, mutta mieluiten villikukkia kuin varta vasten kasvatettuja puutarhakukkia). Kukat laitetaan maljakkoon, ja se, kenen pihasta otettu kukka kukoistaa pisimpään, on sinulle sopivin rakas.
-Kun juhannussauna lämmitetään, ja napataan puupinosta sylys halkoja, lasketaan ne sitten saunassa. Jos on parillinen määrä, pääsee puunkantaja naimisiin tulevaan juhannukseen mennessä.
-Nainen voi nostaa lempensä hyppimällä hiipuvan juhannuskokon savun läpi.
-Jos nainen haluaa uneksia tulevasta rakkaasta, pitää kääntää vasemman jalan sukka nukkumaan mentäessä nurinpäin. Jos toivottu rakas on samaa sukupuolta, käännä oikean jalan sukka.
-Kun ensin saunassa peseydyt, ja säästät pesuvetesi halutulle löylyvedeksi, hän rakastuu sinuun kun heittää löylyä pesuvedelläsi.
 
Tuleva Sulhanen:

-Tupa lakaistaan juhannusaattoyönä lattian keskelle. Siitä rikat otetaan mukaan ja kannetaan ulos ovesta. Rikat viedään neljän tien risteykseen, ja jäädään hetkeksi katselemaan: Jos paikalle tulee lintu nokkimaan, pääsee lakaisija naimisiin vuoden kuluttua. Jos lintu on harakka, saa uskottoman miehen, jos varis, köyhän miehen. Jos tulee koira tai kissa, tiesi se aviotonta lasta (ennen wanhaan se oli, etenkin naiselle, häpeällistä). Jos tuuli hajottaa rikkakasan, jää vanhaksi piiaksi. Jos alkaa sataa, saa juopon miehen.
-Tulevan sulhasen juomatapoja saattoi tarkastella näinkin: Juhannusyönä ennen nukkumaanmenoa lakaise tupa/siivoa asunto alastomana, ja kata esim. yöpöydälle lasillinen vettä, lasi olutta tai viiniä ja lasi viinaa. Yöllä sulhanen sitten unessa tulee juomaan jostakin lasista. Jos juo vettä, on raitis, jos oluen/viiniä on kohtuullinen, jos juo viinan, niin juoppo. Taian mainitaan tepsivän parhaiten jos lakaisija on sitonut vyötäisilleen punaisen ompelulangan.
-Juhannussaunan jälkeen nainen voi kiivetä saunan katolle katselemaan. Jos katselija pääsisi naimisiin vuoden kuluessa, niin hän näkee tulevan sulhasensa kävelevän pihaan.
-Tytön piti ottaa uuniluuta mukaansa, ja uida alastomana järvelle veden pinnassa näkyvälle kivelle/karille. Sitten piti sille kivelle istahtaa sen uuniluudan päälle, ja odottaa hiljaa niin tulevan sulhasen haamu näyttäytyi. Jos se tuli lähelle, ja yritti koskettaa, tai pyysi jotakin (mitä tahansa), piti se uuniluuta antaa sille, ja uida paikalla pois.
-Juhannusyönä laita kamariin peili, tai vedellä täytetty vati/kulho, ja sen molemmille puolille kynttilä palamaan. Kun keskiyöllä kurkistat peiliin tai vatiin, näet tulevan sulhasesi kuvajaisen.
-Kerää yhdeksän eri kukkaa tyynysi alle, niin näet unessa tulevan puolisosi. Lähteestä riippuen, kukat piti poimia yhdeksältä eri niityltä, tai kolmelta eri tontilta, eivätkä kaverukset saaneet poimia kimppuihinsa vierekkäin kasvavia kukkia.
-Jos taikakimpun raahaaminen kyllästyttää, voit sitoa ne seppeleeksi.
-Jos Juhannuskimppuun sattuu eksymään mukaan lupiinia, sinua varoitetaan unessa huonoimmasta kumppaniehdokkaasta..
-Laita juhannusyöksi hukanputken kukka maljakkoon sänkysi viereen, ja jos heräät yöllä koirien haukuntaan, povaa se vanhaapiikuutta. 
-Laita Saarnin lehtiä tyynysi alle Juhannusyönä, ja näet tulevan puolisosi unessa.

Terveys:

-Pese kasvosi juhannusaamun kasteella, niin saat kauneutta koko vuodeksi, pääset eroon kesakoista, etkä rusketu kesällä.
-Kun juhannusamuna ensimmäiseksi kipittää avojaloin astelemaan lantatunkiolle, ei jalkoja sitten talvella kolota. Samalla tavoin on karkotettu myös reumaa ja kihtiä.
-Jos Juhannusyönä saat tuvasta kerättyä 83 ludetta, ja käärit ne punaiseen riepuun ja viet ruumislaudalle, luteet häviävät.
-Kun Juhannusaamuna kuudelta lakaisee tuvan ja vie rikat kolmen tien risteykseen, ei tule syöpäläisiä sinä vuonna.
-Syylät ja muut ruvet katoavat, jos juhannusyönä menet napurin navettaan, ja hankaat syyliä lehmän häntätupsuun.
-Terveysvasta kerättiin koivun, haavan, lepän, ja katajan oksista, joka puusta piti ottaa seitsemän oksaa, ja sillä sitten juhannussaunassa vihdottiin. Tervehdyttäviä loitsuja saatettiin lukea myös.
-Jos juhannusyönä kerää seitsemän eri yrttiä (mielellään sellaista jotka oman vaivaan auttavat), ja nukkuu sitten yrttikimppu pään alla, niin vaivat helpottavat. Jos kaikkia toivottuja yrttejä ei löydy, sananjalka on aina hyvä lisä ja valinta myös yrttikimppuun.
-Juhannusaamun kasteen sanotaan tepsivän yhdeksään tautiin. Sitä on hyvä kerätä pulloon pahan päivän varalle.
-Syylistä pääsee jos niitä juhannusyönä kastelee kasteella.
-Savipuolta, psoriasista, yms. ihotauteja on hoidettu kieriskelemällä juhannusyönä alastomana kasteisella niityllä.
-Kun juhannuksena peseytyy kolmessa eri luonnonlähteessä, ei talvella palele.
-Kun juhannusyönä kurkistaa kaivoon, ja näki kuvajaisensa, pysyy terveenä ja eläväisenä koko vuoden. Jos ei näe, tietää se sairautta tai kuolemaa. Kaivon sijasta myös luonnonlähde, vesitynnyri, tai vaikka muuripata sopivat kurkisteluun.

Tulevaisuus:

-Kierrä yksin kolmesti muutettu rakennus suojelevan taikakalun kanssa kolme kertaa ympäri myötäpäivään, ja kiipeä katolle, niin näet ja kuulet tulevia. Mutta mitään ei saa puhua, eikä pelätä.
-Juhannusyönä otetaan vene ja soudetaan yksin lammen keskelle, ja takaisin. Jos veneeseen ilmestyy seuralainen, on se tuleva puoliso. Jos ilmestyy lapsi, tietää soutajalle aviotonta lasta. Jos ilmestyy sukulainen, tietää se hänelle kuolemaa. Jos ilmestyy kuollut henkilö, tietää soutajalle kuolemaa.
-Kareille on uitu kuulostelemaan paitsi sulhasia, myös tulevia. Kari valittiin mieluiten järven syrjäisemmältä rannalta, jonka lähistöllä ei ollut kovin äänekästä juhannushulinaa, ja keskiyöllä kuulosteltiin ääneti. Jos kuului itkua, joku tulisi hukkumaan vielä sinä kesänä.
-Tupa lakaistaan juhannusaattoyönä lattian keskelle. Siitä rikat otetaan mukaan ja kannetaan ulos ovesta. Rikat viedään neljän tien risteykseen, ja jäädään hetkeksi kuuntelemaan. Jos kuului itkua tai puutavaran käsittelyn ääniä, tiesi kuolemantapausta, jos kelloja tai tiukuja, tiesi häitä. Jos kuulet musiikkia, kertoo se että toiveesi toteutuu. Tappelun äänet varoittivat tulevista riidoista, ja liikenteen hälyäänet (esim. sireeni) vaanivasta onnettomuudesta. Nauru enteili iloisia tapahtumia, ja kännykän sointi kiireitä.
-Ota viisi pätkää ompelulankaa (Punainen, keltainen, vihreä, musta ja valkea). Mene ruispellolle (ei omalle, miel.) ja valitse salainen paikka. Sido viiteen vierekkäiseen rukiinkorteen langanpätkä, ja mene seuraavana aamuna katsomaan. Jos jokin korsi on kasvanut tai taittunut (tai muuten eroaa joukosta), on siinä ennustus: Punainen merkitsee terveyttä, keltainen irtosuhteita/aviotonta lasta, vihreä sulhasta, musta köyhyyttä tai surua ja valkea kuolemaa.
-Kun juhannuksena nukkuu jokin taikatavara tai vastaava amuletti tyynyn alla, näkee unessa tulevia.
-Jos olet noita, Mustakirja tyynyn alla näyttää tulevia unessa.
-Jos mies nappaa lippahatun päästään juhannuksena, ja heittää sen ylös ilmaan, katsotaan miten lipan käy. Jos lippa osoittaa heittäjästä poispäin, kertoo se tulevista saavutuksista tai matkasta. Jos lippa osoittaa naishenkilöön, voi se povata poikamiehelle rakkauden löytymistä seuraavaan juhannukseen mennessä.  Jos lippa osoittaa heittäjään, tietää rahanmenoa. Jos lakki putoaa veteen varoittaa se sairastumisesta. Jos eläin nappaa lakin povaa se kiireistä vuotta.

Lumouksia:

-Nappaa salaa immen päästä hiustupsu, ja sido se juhannusseppeleeseen kielon tai syreenin keralla. Näin muutut vastustamattoman kauniiksi juhannusyön ajaksi.
-Jos tyttö kolmea päivää ennen juhannusta ensin piti paitaa päällänsä yhden päivän ja yön, ja sitten tuuletti paitaansa yhden päivän ja yön (oli erityisen hyvä enne jos paidalle satoi tällöin vettä), ja sitten laittoi paidan muurahaispesän päälle yhdeksi päiväksi ja yöksi, ja sitten juhannuksena puki paidan päälleen, tuli hänestä vastustamaton, yhdeksi päiväksi ja yöksi.
-Neidon lemmen voi sortaa, kun ottaa hänen käytetyn juhannusvastansa, heittää sen sikolättiin ja polkaiseen vasemmalla jalalla päälle.
-Sananjalan sanotaan kukkivan juhannusyönä. Siemenien sanotaan antavan haltijalleen noidan voimat, ja muita erikoisia kykyjä. Siemeniä metsästettiin ääneti, ja levitettiin sanikkoon valkea lakana, jonka päällä odoteltiin kukintaa ja siemenen putoamista lakanalle.
-Jos halusi hyväksi, tai paremmaksi soittajaksi, piti juhannusyönä mennä instrumentti mukanansa koskenkivelle soittelemaan (tai edes esittämään soittamista, kyllä joka soittopelistä jotakin ääntä lähtee). Koskenhenki tuli lopulta opettamaan soittajaa.

-Noidaksi tullakseen täytyy mennä eväät mukanaan Juhannusyönä istumaan kivelle keskelle koskea. Lähteestä vähän riippuu, tuliko tämä suorittaa alasti vai saiko olla vaatteet päällä. Eväät on sitten tarkoitus kattaa kivelle eräänlaiseksi uhriateriaksi Koskenhengelle.
Koskenhengen kerrotaan ilmestyvän paikalle nuoren, kauniin neitosen hahmossa, jolla on mukanaan kaksi kirjaa; Toiseen kirjaan kokelas kirjoittaa nimensä, ja toisen, Noidan Aapisen, Henki antaa kivellä odottelijalle mukaan.
Vuoden kuluttua Juhannusyönä kokelaan pitää mennä takaisin samalle kivelle, kattaa ateria, ja odotella Koskenhenkeä. Tällä kertaa kokelas saa Noidan Kirjan.
Kolmantena Juhannuksena kokelaan on mentävä vielä kerran koskenkivelle eväineen, jolloin Koskenhenki antaa kokelaalle oikean Noidan Raamatun, josta löytyvät kaikki tarvittavat taikakeinot.

Sekalaista:

-Joka nukkuu juhannuksen, nukkuu koko loppuvuoden (eli on laiska ja saamaton).
-Kieloseppele suojelee loitsijaa juhannuksena.
-Kesäpäivänä tai juhannuksena kerätyt voikukat suojelevat pahantahtoiselta noituudelta.
-Juhannusaattona ei saanut syödä maitoruokia tai juoda maitoa, että maito-onni säilyisi talossa.
-Eläimiä suojeltiin pahalaisilta, trulleilta ja hengiltä lyömällä kirves navetan oven pieleen.
-Jos juhannuksena sai naapurin lehmää lypsettyä suljettavaan astiaan, ja piti sen tallessa, ehtyi lehmä ja meni ummelle.
-Rikkakasvt häviävät pihasta, jos nainen (miel. talon emäntä) ne alastomana niitti ja haravoi Juhannusyönä.
-Veden väki oli Juhannuksena aktiivisimmillaan, eikä varmaan nykyäänkään vähiten vesillä mökeltävien humalaisten vuoksi.. Näkki ja Vesihiisi kärkkyivät jos ei pitänyt varaansa.
-Luonnonlähteiden vesi muuttuu pääkallonpaikalla viinaksi juhannuksena keskiyöllä. Uskomus pohjaa todennäköisesti vanhaan juhannukseen, 24.6.
-Poista lemmenvastastasi side ja laita se yöksi tyynyn alle, ja esitä toivomus. Se toteutuu. Mainitaan myös, että tällöin myös näkee tulevia unessa.
-Kun juhannusyönä kerää tyynyn alle seitsemän eri kukkaa (eli toivomuskimppu), ja laittaa ne tyynyn alle ja esittää toivomuksen, se toteutuu. Aina parempi, jos kukat kerää seitsemeltä eri niityltä.
-Kun ongen tekee juhannuksena, saa sillä aina hyvin kaloja.

Juhannuksen Taikakasveista:

-Älä koskaan poimi juhannuskukkiasi omasta kukkapenkistä, tai mielellään edes omalta tontiltakaan, sillä vieraassa vara parempi.
-Älä poimi juhannuskimppuusi kenenkään puutarhakukkia, vaan suosi villejä kukkakasveja.
-Juhannuskukan aina tarvitse välttämättä olla kukkakasvi, kuten esim. Sananjalka tai koivu.
-Juhannuskasveista tarkemmin toisessa postauksessani.

*Näitä juhannustaikoja on siis ihan uksille ja saranoille, ja lista olisi loputon.. Lisäksi eri uskomusten ja taikojen yksityiskohdat voivat vaihdella alueittain ja kertojan mukaan, mutta tässä oli siis omia suosikkeja, sellaisena kun olen ne oppinut tuntemaan. Kuten voitte myös huomata, Juhannuksena on harrastettu paljolti samanlaisia konsteja kuin muinakin juhlina, kuten tuo sulhasen kurkistelu peilistä jota harrastetaan myös Uutena Vuonna ja Kekrinä ;)
Kaikkia lemmenkipeitä taikojia muistuttaisin kuitenkin vielä lemmentaikojen vaaroista.

Moderneista (ja hyvin hauskoistakin) juhannustaioista tulee myös jotain mieleen..

Hupijuttuja:

-Jos juhannusyönä alastomana kierrät kaivon ympäri  yhdeksän kertaa vastapäivään, katsot kaivoon, ja näet rakkaasi siellä, niin hukkunu se on, perskules.
-Juhannusyönä jos keräät yhdeksän eri heinää tyynysi alle, ja jalkojen väliin, ja jos aamulla on pää kipeä, nenä tukossa, tai ihottumaa, niin alleginen oot.
-Kun juhannuksena sikailet koko yön, oksennat sänkyyn, potkaiset koiraa ja kuset nuotioon, niin voit horisontissa nähdä tulevan exäsi.
-Kun Juhannuksena soudat ulapalle ja kurkistat veneen laidan yli järveen, ja näet kuvajaisesti aaltoilevan, Juhannussää on hivenen tuulinen.
-Jos juhannuksena lähdet kännissä vesille ja uhoat kavereillesi laidan yli sepalus auki, voit rannalla kenties nähdä tulevan leskesi.
-Kun juhannuksena lähtee juoksemaan tienpientareella alasti, niin lopulta tulee kiva poliisi taluttamaan jäähylle.
-Juhannuksena jos neito laittaa viinapullon, tai sixpackin olutta tyynyn alle, niin aamulla herää krapulaisen miehen vierestä.
-Jos Juhannusyönä kadotat lompakkosi, kellosi, korusi, kännykkäsi, iPodisi, tabletti-tietokoneesi, laukkusi, moposi, autosi, tms. niin tietää se ylimääräistä rahanmenoa loppuvuodeksi.

Niinpä niin.. Noidankoto toivottaa kaikille lukijoilleen Maagista mittumaaria, Salaperäistä Kesäpäivää ja Lemmekästä Juhannusta :D
Mikäli jokin wanha ja tärkeä folkloretaika unohtui listasta, lisääthän sen kommentteihin?

Sananjalka (Pteridium Aquillina)

Kirjoitetaanpas muutama rivi tästä mystisestä juhannuskasvista..
Sananjalka kuuluu maamme komeimpiin saniaisiin, ja levittäytyy hyvällä kasvupaikalla isoina mattoina rönsyillen. Sananjalka on helppo tunnistaa, sillä se on ainoa suuri saniainen, jolla on lehvät haarautuvat kuin erillisiksi oksiksi. Sananjalan varsi on sileä ja kova, ja kasvi itsessään jämäkkä.
Sananjalka, ja etenkin sen versot tunnetaan myös nimellä Kuolleen Koura, lähinnä keväisten versojen takia. Nehän muistuttavat vähän mullasta nousevaa, nyrkkiin puristunutta kättä.

(Kuva: Wikipedia)

Sananjalka on saanut hauskan nimensä vanhasta juhannustaiasta. Sen mukaan kasvin varren juhannusyönä leikkaava näkee leikkauspinnalla tulevan heilansa nimikirjaimet. Siis juhannuskasvi jos mikä ;D
Salaisia viestejä ja vihjeitä tulevasta on myös etsitty sananjalan juurakosta.

Sananjalan versoja, eli Kuolleen kouria käytetään myös ruoaksi aasialaisessa keittiössä. Erityisesti Japanissa ja Koreassa niitä pidetään herkkuna, ja kuolleen kouria saa sekä säilykkeenä, valmiiksi ryöpättynä, että tuoreena toreilta. Täysikasvuinen sananjalka on kyllä myrkyllinen, mutta Kuolleen kourissa myrkkyjä on vähemmän. Lisäksi sananjalan myrkyt ovat vesiliukoisia. Kuolleen kourat ryöpätään miedossa ruokasoodavedessä ja niitä voidaan nauttia parsan tapaan. Kuitenkin, kovin perso Kuolleen kourille ei kannata olla, sillä nuoreenkin Sananjalkaan jää haitallisia aineita, jotka eivät kaikki liukene ryöppäysveteen, ja jotka voivat aiheuttaa mm. vatsa- ja suolistosyöpää. Mainittakoon, että vaikka monet aasian maat ovat lähes vapaita länsimaita piinaavista "perussyövistä" (kuten keuhko-, eturauhas- ja rintasyövästä), on vatsasyöpä kuitenkin sielläpäin tilastojen kärjessä. Syyksi veikataan usein kansan suosimia, etikoituja tai muuten säilöttyjä lisukkeita, mutta itse olisin valmis arvaamaan vatsasyöpätilastojen syyksi juuri tätä pikku saniaista..

Sananjalka on maskuliininen, ilmaan ja vesielementtiin yhdistetty kasvi. Sananjalka on liitetty myös Merkurius-planeettaan, mikä yhdistää kasvin viisauteen ja salaisuuksiin. Kuuluvathan saniaiskasvit jo sukuna planeettamme vanhimpiin eliöihin. Sananjalkojen keskellä ihminen voi rentoutua, ja saada ajatuksensa järjestykseen. Ota vaikka termospullo mukaan, ja käy juomassa kahvit Sananjalkapellolla. Muiden saniaisten tapaan Sananjalka tuottaa tehokkaasti happea, mikä vuoksi ilma Sananjalkapusikossa voikin tuntua erityisen raikkaalta.

Sananjalan parhaat ansiot ovat lähinnä magiassa, ja kaunis kasvi on monipuolinen apu noidalle. Sananjalka on suojeleva kasvi, joka auttaa katsojaa näkemään näkymättömän, ja avaa portit maagiseen maailmaan.
Sananjalkakimppu maljakossa suojelee pikkupahalaisilta ja  esim. oven päälle ripustettu kimppu paljastaa vierailijat joilla ei ole puhtaita jauhoja pussissaan; He kompastuvat tai aivastavat kynnyksellä (tms.), tai eivät lainkaan tule peremmälle.

Sananjalka on yksi voimakkaimmista Mittumaari-, eli Juhannuskasveista. Sananjalan lehvän tai parin juhannusseppeleessä sanotaan auttavan loitsijaa muuttumaan näkymättömäksi, tai löytämään aarteita. Sananjalan lehvä tyynyn alla taas antaa enneunia, mutta saniaisen juuri tyynyn alla näyttää unessa ratkaisun ongelmaasi. Maagisen juhannussaunan taas puhdistaa ylimääräisistä vaikutteista heittämällä kiukaalle vähän Sananjalan lehviä tai liottamalla Sananjalkaa löylyvesikiulussa.

(Tiheä sananjalkakasvusto peittää metsänpohjan tehokkaasti)

Folklore kertoo Sananjalan maagisesti kukkivan Juhannusyönä, Juhannusaattoyönä, tai Juhannusyönä, vain kerran sadassa vuodessa. Uskomus on sen verran wanhaa perua, että Juhannusyöllä tarkoitetaan tässä vanhaa Juhannusta, eli 24.6.
Sananjalan siementä on myös pidetty maagisena taikakaluna, jonka avulla toiveet toteutuivat, ja taikoja saattoi muuttua näkymätömäksi, oppia eläinten kielen, tulla vahingoittumattomaksi ja voittamattomaksi, parantaa sairaita ja saavuttaa jopa kuolemattomuuden, ja niin edelleen.
Kovin helpolla ei metsän väki siemenistä luopunut, ja niiden tavoittelijan mainitaankin kohdanneen metsässä jos jonkinmoista, mörköä, ja toinen toistaan kamalampia ilmestyksiä..

Folkloretiedon mukaan siemeniä tavoitteleva loitsija voi suojautua tilli- tai kieloseppeleellä, ja omilla taikakaluilla. Loitsijalla piti olla mukanaan lakana. Sitten piti samota sananjalkametsikköön ääneti, eikä saanut pelästyä vaikka mitä näki. Lakana levitettiin sitten Sananjalkojen keskelle, ja loitsijan piti asettua sille makaamaan, ja odottamaan kukintaa ääneti. Lähteistä riippuen siementen havittelijan piti olla alasti, tai pukeissa, tai vain vasen tai oikea sukka jalassa, tai mukana piti olla säilytysastiakin siemenille.
Mainitaan, että kukkaan puhkeavan Sananjalan saattoi nähdä vain muodostamalla O:n vasemman käden etusormesta ja peukalosta, ja kurkistelemalla sen läpi, mielellään vasemman olan yli. Naiset ovat tähystelleet sananjalan kukintaa myös jalkojensa kaaren ali. Tuomen tai Lepän oksasta tehty sormus tai -silmukka, tai luonnollinen reikäkivi- tai oksa on myös ajanut saman.
Perimätiedon mukaan sananjalan siemenet tipahtavat kukinnan päätyessä lakanalle, josta ne oli heti siepattava ennenkuin pikkupirut tai keijukaiset kerkesivät ne omimaan.

Kirkko yritti pakanoita vähentääkseen tietenkin omia saniaisen pyhäksi kasvikseen, ja kirkkoisät väittävät nähneensä kasvin varren leikkauspinnassa vapahtajansa symbolin, nimikirjaimet tai nimen. Tästä syystä sananjalan on mainittu myös karkottavan niin noitia kuin pirujakin.. Lisäksi yhdenkin Suomalaistetun raamatuntarinan mukaan ne olivatkin juuri Sananjalat kun auttoivat Jeesusta (kristin jumalan poika) piileskelemään vainoojiltaan ja verhosivat tämän lehdillään. Samoin näissä tarinoissa Jeesusta auttoivat myös Kuusi ja Hämähäkki..
Lopulta juhannustaikojiin kyllästynyt Katolinen kirkko kuitenkin kielsi v.1612 sananjalan siementen metsästyksen vuonna. En osaa sanoa, onko pykälää konsaan kumottu. Mikäli kukaan Suomen lakia tunteva henkilö lukee blogiani, toivoisin päivitettyä tietoa tuosta wanhasta pykälästä vaikka tämän postauksen kommentteihin. Päivitän sen sitten tänne tekstiin kiitoksen keralla :)

Jos keräät Sananjalkoja maagisiin tarkoituksiin, tai muutenkin, jätä paikalle vähän rahaa, tupakkaa, hopeaa tai leipää uhriksi oksista. Leikkaa varret veitselläsi, ja kerää oksat ääneti. Sananjalan lehvistä ei tarvitse kiittää eriksen, uhri riittää. Sananjalan maagisia voimia kuuluu vahvistavan jos et kiitä, ja teeskentelet "varastavasi" saniaiset. Kuten muidenkin taikayrttien voimia, myös Sananjalan energiaa vahvistaa jos poimit sen alastomana ja/tai täydenkuun alla.

Syksyn tullen Sananjalka muuttuu kauniin kullanväriseksi. Sananjalka sopiikin myös Jakoajan ja Kuolleiden päivän kasviksi, sillä muiden saniaisten tavoin se yhdistetään myös vainajiin. Saniainen on mm. suosittu haudoille istutettava kasvi. Sananjalat ovat hallanarkoja, ja niiden kuihtuminen onkin yleensä ensimmäisiä merkkejä saapuvasta syksystä ja talvesta. Vuoden, ja kasvukauden lopussa sananjalkapensaikot ovat tavallaan portteja kuolleiden maailmaan; Vainajalaan ja Aliseen. Lisää suitsukkeeseen hieman kuivunutta sananjalkaa, jos haluat kommunikoida kuolleiden kanssa.

Kotikosmeettisia ominaisuuksia Sananjalalla ei ole, ellei mukaan lueta valheellista, noitavoimien avulla saavutettua kauneutta ja lumousta, jota neito saattoi, etenkin juhannuksena saavuttaa sitomalla sananjalan lehviä hiuksiinsa tai huuhtelemalla kasvonsa aamuisella kasteella Sananjalkapensaikosta. Erilaisia saniaisia, myös Sananjalkaa, on toki käytetty meillä Suomessakin rohdoksena, sillä on mm. häädetty sisäloisia ja lähdetetty ei-toivottuja lapsia. Myrkyllisyytensä vuoksi en kuitenkaan voi suositella kasvia kotiapteekkiin.

(Sananjalkakasvusto varjostaa tehokkaasti metsänpohjaa, ja näkymä sananjalkametsiköstä on kuin esihistoriallisilta ajoilta. Valoa sananjalkojen varjossa riittää vain pienille kasveille, ja kuvassa sananjalkojen varjossa viihtyy Ahomansikka)

Huom: Sananjalka on myrkyllinen kasvi, eikä sitä tulisi koskaan nauttia sisäisesti. Sananjalkayksilöiden myrkyllisyys vaihtelee kasvin iän ja kasvupaikan mukaan, muta muista silti pestä kädet käsiteltyäsi kasvia.
Sananjalkamyrkytys vaikuttaa lähinnä keskushermostoon. Lievä myrkytys aiheuttaa pahoinvointia, ja huimausta, ja vaikeammat tapaukset mm. näköhäiriöitä/sokeutumista, mahdollisia aistiharhoja (eli hallusinaatioita, lähinnä näkö-, tai kuulohäiriöitä/-heittoja), ja lopulta tajuttomuuden. Sananjalan myrkyt ovat lisäksi karsinogeenisia. Tarpeeksi paha myrkytys ilman hoitoa voi johtaa kuolemaan. Myrkytyksen oireet ovat tietenkin aina sitä pahempia, mitä enemmän kasvinosia on syöty, eli mitä enemmän kasvin myrkkyjä on imeytynyt elimistöön.  Kuitenkin, tappavan annoksen saadakseen pitää sananjalkoja märehtiä aika suuret määrät.. Vaarallisin sananjalka onkin pikkulapsille.
Sananjalka, muiden saniaisten tavoin, on kasvitieteellisesti itiökasvi, joka ei kuki saati siemennä, mutta ehkä ihmeitä tapahtuu juhannusyössä.. Mainittakoon, että myös sananjalan itiöitä pidetään karsinogeenisinä, joten pölyttävät kasvit kannattaa jättää rauhaan.

Uskomuksia:
-Sananjalan näkeminen unessa kertoo ongelmien helpottavan. Jos keräät sananjalkoja unessa, kertoo se ihailijasta, tai tulevista huolista perhepiirissä.
-Sananjalka on voimakkaimmillaan juhannusyönä.
-Sananjalan/saniaisten polttaminen tuo sateen.
-Sananjalat maadoittavat maasäteilylinjoja

Koivu (Betula)

Koivu on varmasti kaikille tuttu, metsiemme "perisuomalainen" lehtipuu, jota esiintyy suomessa neljää erilaista, mainitsemisenarvoista lajia; Hieskoivu, rauduskoivu ja vaivaiskoivu, joista vaivaiskoivua tavataan vain maamme pohjoisosissa. Pohjoisesta löytyy lisäksi eräs hieskoivun alalaji; Tunturikoivu. Koivut suosivat kasvupaikkoinaan poltettua maata, ja monet suomalaiset koivikot kasvavatkin vanhoilla kaskipaikoilla.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Lehtevä koivu on ollut suomalaisille tärkeä puu monellakin tapaa, ja puu on tarjonnut meille monenlaisia hyödykkeitä aikojen saatossa; Koivun tuohesta on valmistettu mm. torvia, kontteja, lakkeja, ja virsu-nimisiä jalkineita, ja tuohta käytetään nykyäänkin, mm.käsitöissä. Koivun puuaines on kovaa, joten se on soveltunut myös mainiosti erilaisten tarvekalujen raaka-aineeksi. Hienoimmaksi kehuttu terva on poltettu koivupuusta, ja parhaat löylyt on saunaan lämmitetty koivuklapeilla, ja sytykkeistä puhuttaessa mökkisaunojat vannovat koivuntuohen nimeen. Jopa saunoissa käytetyt vastat on perinteisesti valmistettu koivusta.
Tästä monikäyttöpuusta saadaan myös mahlaa; kirkasta maitiaisnestettä, jota koivut erittävät keväisin. Mahla sisältää paljon erilaisia hivenaineita, kuten Kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Mahlasta on valmistettu mm. viiniä ja etikkaa. Sitä on käytetty myös hoidossa mm. keripukkia vastaan.

Koivu on pihlajan tavoin yleinen piha/koti puu. Kuin miespuolisen pihlajan vastapainona, koivu on feminiininen naispuu. Haltijapuuna on perinteiseti pidetty vain yhtä puuta, mutta ei ole tavatonta, että naista ja miestä (jumalatar ja jumala) palvottaisiin erikseen eri puina vaikka vuodenaikojen mukaan. Kuitenkin, ovathan puolet sapateistakin feminiinisiä.
Kelttiläinen puukalenteri tuntee koivun nimellä Beth (myös Beithe), ja sen hallinnassa on 24.12-20.1 välinen aika.
Koivut, ja erityisesti koivikot olivat kepeiden metsänhenkien, keijukaisten ja metsänneitojen suosiossa, lepikoiden tapaan. Päinvastoin kuin pimeinä ja petollisina pidetyt, noitien suosimat lepikot, koivikot olivat valoisia ja iloisia hyvyyden paikkoja joihin tavan kuolevainenkin saattoi uskaltautua kepein sydämin ilman pelkoa metsänpeittoon joutumisesta.

Koivu on yhdistetty monien jumalattarien neitoaspektiin ja koskemattomuuteen, sekä rakkauden, valon ja viattomuuden jumalattariin, kuten Freijaan, Kybeleen, Maaäitiin, ja Eostreen. Jumalista koivu yhdistetään lähinnä aasajumala Thoriin, ja ukkosen iskemiä koivuja pidettiikin "Thorin suutelemina", ja siten maagisesti voimakkaina.
Koivu on pihlajan tavoin metsiemme pyhä puu, joka suojelee kantajaansa. Esimerkiksi juhannuksena hiuksiin voi solmia koivuseppeleen suojelemaan maagisen yön vaaroilta ja petollisilta olennoilta. Kotonakin koivua voi käyttää suojana mm. pahaa silmää, negativiaa ja pahaa noituutta vastaan.
Vaikka koivu onkin neitoaspektin puu, se on myös viisas nainen jolta voi hakea apua ainakin hedelmättömyyteen ja muihin sen sellaisiin naistenvaivoihin.

Koivu sopii siis erityisesti naisille, siinä missä pihlaja miehille. Erityisen tehokas koivun sanotaan olevan koivun päivinä, kuten puukalenterin mukaan 20.1 ja 1.5. Muita koivulle pyhitettyjä aikoja olivat Perjantait, Sunnuntait, kristittyjen Helluntaiviikko ja vuorokauden valoisa osa. Koivu on myös perinteinen Juhannus-puu, ja lemmenkipeiden juhannusvasta on perinteisesti sidottu yhdeksästä eri koivusta otetuista oksista, vuorotellen rohkeasta rauduksesta ja hempeästä hieskoivusta. Koivun kaarnalle kirjoittaminen lisää loitsun ja amuletin tehoa. Älä kuitenkaan revi kaarnaa elävistä puista. Taikasauvana koivunoksia voi käyttää miekan tai athamen tavoin, ja se soveltuu mainiosti erilaisten maagisten kehien piirtelyyn.

Koivulla on myös kotikosmeettista arvoa.
Pääasiassa koivusta käytetään lehtiä, ja se sopii kaikille ihotyypeille, erityisesti kuivalle ja herkälle iholle sekä hiuksille (Ellet ole allergikko, lue loppuun). Koivu soveltuu siis sekä ihon, että hiusten hoitoon; Koivu ravitsee hiuspohjaa, estää hiustenlähtöä, ja tekee hiukset kiiltäviksi ja pehmeiksi. Sopii erityisesti tummaveriköille.

Koivunlehdet sisältävät jonkin verran luonnon saippua-aineita:
-Koivunlehtiä voi vähän repiä, tai puristaa kevyesti palloksi ja laittaa purkkiin, jonka täytät vedellä.
-Ravista, kunnes seos vaahtoaa.
-Käytä koivuvesi joko hiusten, kasvojen, tai vartalon pesuun. Voit hangata ihoa koivunlehdillä, tai käyttää pesusientä.

Toinen keino saada koivuvettä on liottaa lehtiä tai vastaa saunassa, jossain sopivassa astiassa.
Saunavihdonnan jälkeen vastaa voi muutenkin käyttää ihonpuhdistukseen pesusienen tavoin.
Koivuvettä tai koivunlehtiä voi lisätä myös kylpyveteen. Koivu poistaa lihasjännitystä ja pehmentää ihoa.
Koivunlehdistä saa myös ihanaa ihonkuorinta ainetta. Koivunlehdet muhennetaan, vaikka morttelissa, ja tällä lehtimössöllä sitten hierotaan ihosta kuollut solukko pois. Huuhdellaan tavalliseen tapaan.

Koivu soveltuu myös mainiosti kotiapteekkiin. Koivu on ravitseva ja puhdistava, nestettä poistava ja vastustuskykyä parantava rohdoskasvi. Vanha kansa käytti koivusta kaikkia osia, mutta nykyään koivusta käytetään sisäisesti pääasiassa silmuja, ja nuoria lehtiä, sekä mahlaa.
Koivun silmut ovat tietyssä määrin antiseptisia, ja niistä saa keittämällä oivallista teetä kevätpöpöjä vastaan. Ulkoisesti koivunlehtihauteilla voi ehkäistä haava- ja ihotulehduksia, myös genitaalialueilla. Tulehtuneisiin haavoihin wanha kansa suositteli koivun nilakerrosta hauteeksi. Keväiset hiirenkorvat puolestaan ovat loistava C-vitamiinin lähde, ja ne sopivat hyvin esimerkiksi salaatteihin, tai leivän tai keiton päälle. Omasta mielestäni koivunsilmut toimivat hyvin perunaruokien, kuten muusin, kanssa.
Koivunlehdet ovat luonnostaan puhdistavia myös sisäisesti; Ne lisäävät hien, virtsan ja sapen eritystä, ja ajavat kuona-aineita kehosta. Koivulla on jonkin verran diureettisia ominaisuuksia, ja esimerkiksi ummetukseen wanha kansa on suositellut nimenomaan rauduskoivun lehdistä keitettyä teetä.
Saunasta nyt puhumattakaan. Vastalla vihtominen löylyn lämmössä saa veren kiertämään, avaa ihohuokosia, ja poistaa kuona-aineita. Vastoilla hutkinnan kerrotaan myös ajavan pahat henget pakosalle niin ihmisistä kuin eläimistä.
Mahla edistää munuaisten toimintaa, ja kerrotaan myös piristävän väsynyttä mieltä.

Koivunlehti- ja tuohikeiteitteellä on lisäksi hoidettu kihtiä ja nivelreumaa, sekä verisuonten kalkkeutumista; Keitettä nautitaan sisäisesti, mielellään aamuisin tyhjään mahaan. Koivutee on myös hyvää erilaisille ihottumille; Hauduta vahva teeseos, ja hiero hauduketta ihottumalle n.3 kertaa päivässä. Kuurin aikana koivukeitettä kannattaa nauttia myös sisäisesti.
Koivuhauduke pitää myös virtsatiet kunnossa, ja säännöllinen koivuteen nautiskelu ennalta ehkäisee virtsarakontulehdusta. Itse tulehdukseen hauduketta kannattaa nauttia sisäisesti n.3-5 kertaa päivässä.
Eräs kotiohje neuvoo hauduttamaan koivunlehtiä oliiviöljyssä, ja seosta sitten sivellään kaljuun ja odotetaan hiusten alkavan kasvaa. Koivuntuhkalipeä on kansanlääkinnästä tunnettu syöpärohto.
 
Huom: Mahlan kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan siihen vaaditaan maanomistajan lupa.
Koivu on myös yksi maamme eniten allergisoivia kasveja. Koivun siitepöly, mahla, tai pelkkä kosketus lehtien kanssa voi saada aikaan allergisen reaktion. Allergioita on toki erilaisia siinä missä allergikkoja ja yliherkkiä. Olen itse allerginen siitepölylle, mutta voin käyttää hyvin esim. koivunlehtiä kotikosmetiikassa. Koivunlehtien allergisoivaa vaikutusta voi tosin minimoida huuhtelemalla lehdet ennen käyttöä, jolloin lehtiin mahdollisesti tarttunut siitepöly irtoaa turvallisesti. Koivu voi aiheuttaa ristiallergiaa mm. kiivin, persiljan, omenan tai tomaatin käytön yhteydessä.
Koivun sisäistä käyttöä ei myöskään suositella sydän- tai munuaissairauksien yhteydessä.

Uskomuksia:
-Vappuna mukana kannettu koivunoksa toi naisen tielle täydellisen kosijan.
-Koivun näkeminen unessa symboloi terveyttä ja kertoi iloisista uutisista.
-Jos pesi kasvonsa mahlalla, ei päivettynyt kesällä. Mahlan kerrottiin pesevän myös kesakot pois.
-Jos saunan jälkeen jää vastan lehti kiinni ihoon, ottaa sen talteen, ja vaikka kuivattuna jauheena ruoan seassa sai sen syötetyksi halutulle, tämä rakastui taikojaan.

Juhannus Ajallaan

Juhlia Vapusta Kekriin; Juha Nirkon toimittama, Suomen Kirjallisuuden Seuran kustantama teos sisältää nimensä mukaisesti tietoa kyseisistä juhlista erilaisina, ihmisiltä kerättyinä tarinoina eri vuosilta. Mikäli olet joskus rakastanut vanhojen ihmisten tarinointia "vanhoista hyvistä ajoista" saatat rakastua myös tähän kirjaan.
Tämä on taas yksi ihana kansanperinnekokoelma, ja sopiikin hyvin näin Vappupostaukseksi.

Kirja tarjoaa nostalgisen katsauksen menneiden vuosikymmenten juhlaperinteisiin ja ajan henkeen. Kirja sisältää eri ikäisten ihmisten omakohtaisia kertomuksia ja kokemuksia kyseisitä juhlista, ja teoksesta voikin löytää mm. reseptejä (näin Vapun alla myös sima- ja tippaleipäreseptin), laulunsanoja, vanhoja seuraleikkejä ja taikoja, sanontoja ja enteitä. Itse henkilökohtaisesti pidän eniten sotamiesten kertomuksista juoksuhautajuhannuksista.

"Juhannussalko

Juhannussalko, maistonki, on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvillä, seppeleillä ja köynnöksillä. Ruotsissa juhannussalosta tuli 1800-luvulla kokon sijaan juhannuksen keskeinen symboli. Saman tavan omaksui Suomen ruotsinkielinen väestö Ahvenanmaalla, Länsi-, ja Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa. Esimerkkiä seurasi lähin suomenkielinen naapurusto; tosin jo 1700-luvulla länsisuomalaisissa herraskartanoissa oli pystytetty salkoja. Nykyään juhannussalko on maassamme leimallisesti suomenruotsalainen tapa."

Teos kuuluu samaan sarjaa SKS:n "Pääsiäinen" ja "Joulu Joutui" -kirjojen kanssa.
191 sivua. Kirjan lopussa kirjallisuusluettelo.

+Kirjan kuvituksena käytetty nostalgisia piirroksia, vanhoja valokuvia, ja mainoksia
+Ihmisten kertomat tarinat, etenkin sota-ajalta, ovat koskettavan lämminhenkisiä ja ajatuksia herättäviä
+Kovakantinen

-Loppuu nopeasti kesken
-Kätevän kokoinen mutta kummallisen muotoinen (neliö)

Näillä sanoin Kotonoita toivottaa kaikille riemukasta Toukojuhlaa ja Työläisten päivää :)

Kesäpäivän Seisaus ja Mittumaari

Kesän ydin; Kesäpäivänseisaus oli wanhassa Suomessa tärkeä Keskikesän, ja Ukko Ylijumalan Vakkajuhla, eli Kesäpäivä. Kansankielinen nimitys, Mittumaari (eli Mettumaari eli Mittu/Mettumaaria), tuleekin ruotsinkielen keskikesän juhlaa; eli samoin Kesäpäivää, tarkoittavasta Midsommar-sanasta, joka kääntyi kansan suussa muotoon Mitsu/Metsu.
Kesäpäivän ajankohta vaihtelee vuosittain 20-22 päivän välillä. Vertailun vuoksi, esim. Keltit tunsivat Kesäpäivän nimellä Alban Hefin. Wicca-perinteessä Kesäpäivää vietetään kiinteällä paikalla 21.6, nimellä Litha, wanhan druidijuhlan mukaan.
Kesäpäivän seisauksen elementti on Tuli.

Kesäpäivä piti ihmisten mielissä pintansa kirkon vallatessa alaa, ja koska sitä ei pystytty kitkemään kansasta pois, sille piti tietenkin antaa uusi, uuden uskonnon mukainen nimi ja merkitys. Kesäpäivä poistettiinkin wanhalta paikaltaan, ja siirrettiin uudelle, kiinteälle paikalle 24.6. Samalla vanha kristinjuhla, Johannes Kastajan Päivä (ennen 4.6) siirrettiin samalle päivälle, jotta pakanalliseen Kesäpäivään saataisiin kristillinen merkitys. Samalla Kesäpäivä muuttui Johanneksen mukaan Juhannus-nimiseksi. "Uusi" juhla, Juhannus, pysyikin paikoillaan vuoteen 1954. Seuraavana vuonna Juhannus siirrettiin Kesäkuun 20. ja 26. päivän väliselle Lauantaille, ja Kastaja seurasi mukana.

Ukon Juhla

Kesäpäivänä on wanhastaan kunnioitettu Ylijumala Ukkoa, jotta hän antaisi syksyllä hyvän sadon ja olisi ihmisille suopea. Ukolle uhrattiin ruokia, etenkin viljaa ja leipiä, sekä juomia, etenkin olutta ja viinaa. Juotiin Ukon Vakkoja, johon löyhästi pohjaa myös nykyinen tapa humaltua juhannuksena. Ukon uhreja kerättiin vähän joka sadosta vuoden mittaan, ja sitten leivottiin niistä leipää Ylijumalalle. Loitsuja luettiin ja yleisesti ilakoitiin. Perinteisesti Mittumaarina juhlittiin ja Ukkoa kunnioitettiin luonnon helmassa, edustihan luonto paitsi elämää ja ihmisen syntysijaa, myös jumalolentojen ja haltioiden kotia.

Kesäpäivänseisauksen ja juhannuksen välinen aika on keskikesän, tuoreuden, vihreyden, valoisien öiden, ilonpidon ja rakkauden aikaa, ja otollinen kaikenlaiselle kasvattavalle taikuudelle, kuten perinteisesti vilja-, lemmen-, ja hedelmällisyysloitsuille, ja moni pitääkin tätä sinkkujen luvattuna aikana. Myös enteitä on kuulosteltu Juhannuksena.
Ennen vanhaan tupa on jynssätty puhtaaksi, ja pihoja myöden koristeltu vehmailla oksilla, leikkokukilla, yrteillä ja heinillä. Ulkotiloihin portaiden molemmin puolin on ollut tapana pystyttää juhannuskoivuja (jollaisien vastineita nykyisinkin näkee koulujen juhlasaleissa kevätjuhlan aikaan). Koivuista tehtiin myös erityisiä lehtimajoja, joissa Mittumaarikahvit juotiin. Minulle puut ovat kuitenkin kauneimmillaan luontaisilla kasvupaikoillaan, samoin kuin joulukuuset :)


Juhlan koristeet kerättiin yleensä juhannusaattona, ja laitettiin paikoilleen juhannusyönä, että kaikki oli aamulla valmista eikä töitä niin paljon tarvittu. Jopa lehmien sarviin punottiin koristeita kaisloista ja kieloista. Siten karjaonnen on toivottu säilyvän, eikä karja eksyisi metsään tai kateellisten ihmisten käsiin.
Runsaiden juhannuskoristeiden tarkoitus oli korostaa kesän vihreyttä, runsautta ja rehevyyttä, jota sitten yltäkylläisyyden muodossa on toivottu myös ihmisille.
 
Lemmenkipeiden luvattu aika?

Juhannusyö taitaa tosin olla tunnetuin lemmentavoittelijoiden yönä. Pääasiassa Mittumaarin lemmentaikoja tekivät naimattomat, nuoret naiset, joskus myös nuorukaiset.
Yksi suosituimmista juhannustaioista lienee kerätä 9 (lähteestä riippuen 5, 7 tai 12) erilajista kukkaa, sitoa ne heinillä, hiuksilla tai lettinauhalla kimpuksi, ja laittaa yöksi tyynyn alle. Sitten unessa näkyisi tuleva armas. Tulevia, etenkin tulevia sulhasia, kurkisteltiin vedenkalvosta, kuten lähteensilmästä tai kaivosta keskiyöllä. Joskus kaivo kierrettiin ympäri alastomana kukat kädessä (joskus kaivo kierrettiin 9- joskus 7-kertaa, myötä- tai vastapäivään lähteestä riippuen), ja kurkattiin kaivoon jossa piti nähdä tulevan sulhon kuvajainen. Voimakkaimpina juhannuskukkina pidetiin mm. Kieloa, Rentukkaa ja Vuokkoa. Aina ei kukkiakaan tarvinnut, eivätkä kaikki häärineet nakuina juhannuksena. Mutta kuten aina tärkeitä taikoja tehdessä, alastomuus on valttia myös Mittumaarina.

(*Pappilan piika tekemässä juhannustaikoja lähteellä, Erkki Tuomen kuvitusta "Myytillisiä Tarinoita" -kirjaan vuodelta 1947)

Omasta kukkapenkistä eikä aina omalta tontiltakaan taikakukkia poimittu, vieraassa vara parempi. Oma pihakoivu rauhoitettiin samasta syystä kuin pihan kukatkin. Folklore kertoo myös, ettei juhannuskukan aina tarvinnut edes olla kukkakasvi, kuten esim. Sananjalka tai koivu. Mikäli taikoja esim. halusi nostaa lempensä, hän keräsi lemmenvastan yhdeksästä eri koivusta.
Omaa lempeä, eli haluttavuutta on nostettu myös kieriskelemällä pellossa alasti juhannusyönä, tai kuljettu alasti juhannussaunasta pihan poikki tupaan.
Juhannustaikojen tekijän on hyvä muistaa ettei todennäköisesti ole ainoa samoilla asioilla liikkuva, ja kannattaakin mukana pitää amulettia tai suojautua lehmien tavoin kieloseppeleellä ympäröiviltä taikojien teoilta.

Juhannustapoja

Juhannuksena on myös ollut perinteikästä polttaa kokkoa, joka tapana elää edellen. Kokko on alunperin symboloinut hyvää kuten hedelmällisyyttä, ja karkottanut pahoja juhannusyössä piileviä olentoja. Kokko oli koko kylän tapahtuma, johon ihmiset lahjoittivat poltettavia tavaroita. Juhannuskokontuhkaa saattoi kerätä erityiseen pussukkaan hedelmällisyysamuletiksi joko itselle, tai tuhkaa voi sirotella pellolle jotta vilja-onni kukoistaisi. Tuhkan vaikutusta saatettiin korostaa myös naisen väellä; nostamalla hameenhelmaa kylvökselle. Miksei juhannuskokon tuhka sopisi nykyäänkin, vaikkapa ruusupenkkiin ;)

Perinteisiä juhannuksenajan ruokia ovat olleet maito- muna- ja juustoruuat, kuten maitovelli ja uunijuusto. Myös juustopasteijat, juustokeitto, Mansikkamaito, tai maitovanukas marjakiisselillä ovat ihanan kesäistä :)
Juhannusjuomina tunnustusta ovat saaneet olut, sima, marjaisat viinit- ja mehut (etenkin mansikkaiset sellaiset), sekä perisuomalaisittain Koskenkorva-viina (kohtuus kuitenkin kaikessa).

..Ja taikoja

Maagiseen Mittumaariin on liitetty monia taianomaisia uskomuksia, esimerkiksi sananjalan on kerrottu kukkivan vain juhannusyönä. Toisen tarinan mukaan se kukkii juhannusyönä vain kerran sadassa vuodessa. Sananjalan siemenet haltuunsa saava henkilö oppii tarinoiden mukaan eläinten kielen, magian salat, ja jopa taidon muuttua näkymättömäksi. Siementen havittelijalta kuitenkin vaadittiin rautaisia hermoja ja ainakin jonkinasteista loitsutietoa, sillä metsänväki ei luopunut siemenistä hevillä, ja niitä havittelevan sanotaankin kohdanneen metsässä vaikka minkänäköistä mörköä. Siemeniä havittelevien metsänolentojen on mainittu esiintyvän karmaisevissa hahmoissa, joiden on tarkoitus pelotella pois siemeniä havittelevat ihmiset. Folklore mainitsee pelotavimmista hahmoista ainakin nyljetyt eläimet, sarvipäiset pirunkuvatukset, irvokkaat ihmiseläimet ja päättömät lapsenruumiit. Juhannusyö voi siis vetää varomattoman kalpeaksi..
Katolinen kirkko jopa kielsi sananjalan siementen metsästyksen vuonna 1612. Minulla ei ole tarkkaa, lainopillista tietoa, onko k.o. asetusta koskaan kumottu, joten olkaahan varovaisia siellä siemenmetsällä, ettette saa sakkoja..

(Sananjalkapensaikko metsän reunassa)

Luonnonlähteiden veden kerrottiin muuttuvan viinaksi juhannusyönä kello 12, aaveiden aikaan. Tarina on oletettavasti vanhempaa perua, jolloin juhannusyö tässä tarkoittaisi 24. ja 25. päivän välistä yötä, elleivät enteet sitten liiku juhlapäivien mukana? Tarina antaa myös olettaa että vesi muuttuu vain luonnonhelmassa, aktuaalissa lähteensilmässä, joten Evian-pulloa lienee turha korkata keskiyöllä väkijuoman toivossa. Toisen tarinan mukaan lähteen haltijalle olisi hyvä jättää vähän hopeaa maksuksi jos aikoo viedä lähteestä vettä/viinaa.

Juhannusyönä aarteenhaltijoiden kerrottiin polttavan hometta aarteistaan, ja metsässä saattoikin varovainen kulkija nähdä aarnivalkeiden palavan. Siltä kohdalta kun alkoi kaivaa, kummituksista välittämättä ja mitään kenellekään virkkamatta, sai haltuunsa aarteen, joka piti samoin, yhä ääneti kotiin viedä ja salata ("Kel onni on, se onnen kätkeköön"). Taakseen aarteenhakumatkalla ei myöskään saanut vilkuilla vaikka mitä olisi kuullut.

Juhannusaamun kastekin oli maagista, ja sitä oli tapana kerätä pulloihin vuoden varalle. Kasteella sitten paranneltiin kaikkea savipuolesta korvakipuihin. Jos kasteella pesi kasvonsa juhannusaamuna, sai kauneutta koko vuodelle. Kasteen juojan puolestaan luvattiin savan kauniin lauluäänen.

(Kielot ovat tuttuja ja kauniita juhannuskukkia)

Kesänjuhlaa voi nykyäänkin juhlia monilla eri tavoilla, kuten monet juhlivat sitä eri nimillä:

-Tervehdi aurinkoa Kesäpäivän seisauksena.
-Muista Esi-isiä vaikka pikku snapsilla.
-Kerää luonnonyrttejä talven varalle.
-Käy kävelyllä, ja kerää kotisi kaunistukseksi kukkakimppu.
-Käy juhannussaunassa, ui järvessä, tai ainakin huuhtele hiukset pesun jälkeen järvivedellä.
-Nosta lempesi.
-Lähde ystäviesi kanssa luontoon piknikille, tai juokaa koivikossa juhannuskahvit.
-Tee vauraus- tai hedelmällisyystaika.
-Kokeile jotain perinneruokareseptiä, muista viedä luontoon ruokauhri.