Miesvaltaisessa maailmassa Sisulla on aina viitattu lähinnä miesten väkeen; Miehiseen energiaan joka toi hyvää, lannisti pahoja asioita ja toi perheelle niin riistan metsästä kuin leivän pellosta.
Samojen miesten mielissä naisen väki puolestaan oli vittuvoimaa; pahaa ja kaunaista, ja turmeli asioita (lähinnä vain miesten asioita, kumma kyllä). Naisen "paha väki" ei kuitenkaan ole koko totuus vaikka naapurin kateelliset ämmät olivatkin pahalla silmällä mulkoilustaan kuuluja. Naisen väki on hedelmällistä ja vahvaa, ja sillä saattaa sekä kirota että parantaa asioita.
"Omena sen oma nimi on"
Wanhan kansan keskuudessa "vittu" ei ollut nykypäivän mallin mukaisesti laajalti viljelty huonokaikuinen kirosana, vaan talon arvokkaan naisen, esim. emännän, arvonimi, jonka tytär sitten peri synnytettyään tai äidin kuoltua. Vitulla, eli vulvalla tarkoitettiin myös luomisvoimaa aloittaa, synnyttää, ja kasvattaa. Se on kuin Maaäidin lahja naiselle; "voimapaikka/lovi", jossa naisen energia, eli väki, asuu.
Yleisesti tunnetuin tapa käyttää vittuvoimaa oli suojella tai parantaa asioita, esim. astumalla taiottavan esineen yli (Harakointi), tai nostamalla helmat ylös ja paljastamalla "voimapaikka" energialla ladattavalle / pahalta suojeltavalle kohteelle kuten kylvettävälle pellolle, istutettaville kasveille, tai vastasyntyneille kotieläimille, kuten vasikoille.
Muinoin sadonkorjuuseen ja kylvöön liittyi viljaltikin uskomuksia V-voiman käytöstä; oliko se soveliasta käyttää vaiko ei, ja jos oli, niin mihin aikaan ja mille kasveille ja milloin se ei olisi vahingollista tai liian vahvaa. Kaalit ja sen sellaiset maanpäälliset, pyöreät kasvit kasvoivat hyvin ja suuriksi jos niille vilautti vittua juhannusyönä. Nauriille ja lantuille ei saanut vilautella lainkaan, etteivät ne halkeilisi kasvaessaan. Täydelläkuulla voiman käyttö oli suorastaan kiellettyä, sillä se folkloren mukaan vauhkoonnuttaisi hevoset, kaivoihin ilmestyisi sammakoita ja kasvoihin kesakoita/aknea. Naisen voima oli niin vahva.
Kaunis aivopesijätär (Juice Leskinen 1987)
Nainen luo elämää; kantaa lasta, synnyttää, tuottaa maitoa vaikkei syö heinää ja vuotaa seitsemän päivää verta kuolematta. Nainen on myös ollut kaikessa seksuaalisuudessaan uhka mm.kirkon ylläpitämässä, patriarkaattisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Pahimmat kielet mainitsivat naisen olevan vammautunut, miehisyytensä menettänyt mies, jolta itse Paholainen oli leikannut peniksen irti ja näin aiheuttanut haavan naisen jalkojen väliin tehden hänestä heikomman osapuolen. Eniten V-voimasta tuntuivatkin aina kärsivän valtaa pitävät miehet, tai sitten he olivat vain kärkkäimpiä älähtämään ja syyttämään naisia kun asiat menivät, no; vituilleen. Jopa nykymaailmassa osa ihmisistä on näkemyksissään niin taantunut, että on valmis näkemään naisen ainoastaan äitinä tai huorana, etenkin, jos nainen on vahva, ja ajattelee omilla aivoillaan tajuten ettei hänen tarvitse menestyäkseen olla miehensä omaisuutta, sisäkkö, synnytyskone, tai maskuliinisuuden jatke.
Kirkon ja raamatunoppien myötä hedelmällinen nainen muuttuikin ilkeäksi noidaksi ja synnyttävä jumalatar syntiseksi portoksi. Kristin raamatun mukaan ensimmäisen miehen kylkiluusta hänen puolisokseen luotu nainen, Eeva, söi omenan, ja tuomitsi näin koko sukupuolensa kadotuksen. Kirkon oppien mukaan kun siveellisyys ja kaikenlaisista nautinnoista pidättäytyminen (eli askesia,) olivat tie pelastukseen. Ristiriitaista tosin, jos jokin oli miehen tekemänä hyväksyttyä, nähtiin sama naisen tekemänä jumalanvastaisena ja pyrittiin tukahduttamaan se alkutekijöihinsä, kuten vaikka avioliitosta pidättyminen, yksinhuoltajuus, tai kyky nauttia seksistä, ja elämästä yleensä.
Maallisemmissa asioissa, esimerkiksi sota-aikana, nainen, yhteisön tarpeen sitä vaatiessa, kunnostautui paitsi tehdastyöläisenä, rintamalla ja sairaaloissa, ja tuki menestyksekkäästi yhteiskuntaa miesten asein. Monikaan ihminen ei koe tarpeelliseksi ajatella kuka häärää kulisseissa jos kaikki miehet ovat tykinruokana etulinjassa? Aina tilanteen rauhoituttua nainen pyrittiin palauttamaan takaisin kodin seinien sisäpuolelle "hellan ja nyrkin" väliin, kuten sanonta kuuluu, ja heidän ansionsa miesten ja isänmaan hyväksi haluttiin haudata arkiaskareisiin ettei nainen ylpistyisi ja alkaisi kuvitella pystyvänsä samaan kuin miehet, tai pahempaa; alkaisi vaatia samoja oikeuksia kuin mitä miehetkin saavat! Vertailun vuoksi, naiset saivat Suomessa äänioikeuden v.1906, mutta vielä 1960-luvulla nainen ei saanut mennä anniskeluravintolaan nauttimaan alkoholia ilman esiliinaa (=miesseuralaista).
Naisten asemasta ennen wanhaan olen maininnut myös Kupin Kääntö -postauksen loppulöpinöissä, mutta Naisen historiaan voi perehtyä myös Kaari Utrion "Eevan Tyttäret" -teoksessa.
Tuntuu epätodelliselta, kuinka hämmästyttävän moni mies suostuu nykyäänkin näkemään naisen ainoastaan keittiössä tai makuuhuoneessa, synnyttäjänä tai kotiorjana, kun ajatus itsenäisestä, miehettömästä uranaisesta koetaan edelleen pelottavana, etenkin jos kyse on stereotyyppisen miehisinä pidettyihin ammatteihin (kuten sähköasentaja, koodaaja, kirurgi tai poliisi,) suuntautuneesta naisesta. Mikäli naiset pystyvät korjaamaan mekaanisia tai elektronisia laitteita, parantamaan vaikeita sairauksia, sotimaan sotia ja johtamaan miljoonakonsernia, niin mihin miehiä sitten tarvittaisiin? No, myönnettäköön, spermanluovuttajiksi meistä ei ole, mutta.. Jos nainen sittenkin hylkää kotilieden, kuka laittaa miehelle makaronilaatikkoa, silittää työvaatteet tai parsii sukat? Moni mies valitettavasti luulee kuolevansa nälkään ilman naisia..
Vai josko tämä "miehisten miesten" pelko kohdistuu sittenkin kakkavaippoihin ja tuttipulloihin? Kun otetaan huomioon, kuinka naiset ovat kunnostautuneet vuosisatoja useimmilla elämänsaroilla kuin miehet, niin meneehän siinä sormi suuhun jos pojat luulevat joutuvansa naistentöihin rouvan istuessa illat pitkät yhtiökokouksissa. Mikä siinä on, että kun naiset jotenkin todistavat riippumattomuutensa miehistä, ja kykynsä ikkunan takaisessa maailmassa, miehet alkavat kuvitella että me jotenkin viemme heiltä työpaikat ja kivekset, verhoilemme ferrarit Barbie-pinkkiin, korvaamme grillikyljykset tofulla, teemme karvanpoistosta pakollista ja saamme baarit tarjoilemaan enää pelkkiä makeita litkuja joissa on paperipäivänvarjo? Vaikuttaa pikemminkin että "naisuhan" sijasta se "vahvaluontoinen perusmies" todistaa korkeintaan pelkäämäänsä heikkouttaan pelätessään moista?
Niinpä.. Naisen voima on määrittelemätön ja mystinen tänäkin päivänä, ja maailmaa on selvästi mahdollista hallita pelkillä maitorauhasilla..
"Nainen on kylmä, nainen on kuuma
Nainen on miehelle lemmenhuuma
Nainen on elämä, nainen on hauta
Nainen on voimakas magneettirauta
Nainen on elämän riemu ja risti
Ja piru sen miehelle piinaksi pisti"
(Tuntemattomasta lähteestä lainattu runonvärssy enoni sotapäiväkirjasta 1940-luvulta. Mikäli alkuperäinen lähde joskus löytyy, muutan tästä lähdetietoja tai poistan runon alkuperäislähteen niin halutessa.)
Nainen, naisellinen nainen (Juice Leskinen 1980)
Koska epävarman, valtaa pitävän perheenpään (eli wanhaan malliin siis miehen,) itsetunto on tunnetusti maailman hauraimpien asioiden top-listalla, alettiin naisen väestä jo varhain puhua harakointina; Naisen suorittamana toimena joka toi pahaa. Harakoinnilla aiheutettu paha tunnettiin myös Naisen vihoina, eli -nenänä, mikä siis tarkoitti suoranaista sairautta. Näin siis epäsuorasti tunnustettiin, että naisella on jalkojen välissä jotain, jolla on voima suistaa miehet ja näiden mukana myös yhteiskunta, raiteiltaan. Oliko ihmekään että sitä kehotettiin pitämään piilossa?
Nainen ei saanut astua miehen metsästys- eikä kalastusvälineiden yli sillä se harakoisi pyyntionnen, eikä lapsen yli, sillä se tyrehdyttäisi tämän kasvun. Jos nainen astui puukon tai veitsien yli, nämä ruostuivat tai tylsyivät. Harakoitu kirves purisi miestä jalkaan, eikä harakoidulla asella ammu kuin ohi. Toki naisen väen voimaa käytettiin myös pyyntionnen parannukseen. Muistutettakoon tässä vielä että nuo uskomukset ovat vanhempia kuin myöhemmin yleistyneet pikkuhousut, jotka tuntuvat, kumma kyllä, suojaavan harakoinnilta.
Jos mies näki, edes vahingossa, naisen voimapaikan oman aviovuoteensa ulkopuolella, oli mies "tietenkin" sidottu lemmenkahleisiin, ja orjana kyseessä olevan naisen vallan alla kunnes nainen vapautti hänet pahasta, viettelevästä noituudestaan. Ei ollutkaan tavatonta, että männävuosien siveyskäsityksiin kahlitut, kuumaveriset ja pillunkipeät miehet hakivat aikoinaan vapautusta kuvittelemaansa harakointiin myös oma-aloitteisesti, niin väkivallalla kuin väkisinmakuulla. Näitä kauheita tekoja sitten seliteltiin täysin omasta tahdosta riippumattomiksi, olihan heidät noiduttu ja he olivat vain loitsun alaisia orjia. Noitanaisen syy se oli, ei heidän itsensä. Valitettavan usein näitä selkärangattomia miesyksilöitä myös kuunneltiin, ja nainen tuomittiin, jos nyt ei noituudesta, niin haureudesta tai muusta huoruuteen viittaavasta. Naisen elämä ei siis ollut herkkua ennen wanhaan, etenkään, jos sinun uskottiin kerjäävän kontaktia vilauttelemalla estottomasti salakatselijalle (jonka paikallaolosta ei mitenkään voinut tietää).
Vertailun vuoksi, nykyaikanakin joissakin kulttuureissa tunnetaan äärimmäisenä haistatuksena sukupuolielinten paljastaminen häväistävälle. Koska sukupuolielinten julkinen vilauttelu tuomitaan nykyisinkin ankaralla otteella, näytellään maailmalla (etenkin ohituskaistalla) pääasiassa keskisormea. Keskisormesta onkin fallossymbolina tullut miehenväen nykypäiväinen vastine. Samoin kuin hameenhelman nostelun ja aktuaalin vilauttelun sijaan nainen voikin verbaalisesti joko haistattaa oman voimapaikkansa toiselle, tai näyttää etu- ja keskisormen muodostamaa V:tä kämmenselkä ulospäin. Nykypäivän asetelmasta huvittavan tekeekin se tosiseikka että jopa miehet haistattelevat toisillaan vittua vaikkeivät moista omista ;D
Aikuinen nainen (Paula Koivuniemi 1982)
Naisen väki on vanha käsitys, mutta kuitenkin paikoin jo liki unohtunut juuri "vittu" -sanaan kohdistuneen negatiivisen hävyttömyyden leiman ja mainitun haistattelupainotteisuuden vuoksi. Maailma, yhteiskunta, tarvitsee kuitenkin molempia sukupuolia menestyäkseen. Surullista kyllä, maskuliinisuutensa puolesta pelkäävät miehet ovat uurastaneet vuosisatojen halki tehdäkseen maailmasta omansa, ja alistaakseen naissukupuolen voiman valtaansa, ja juuri heidän takiaan myös kaikkien asiallisten miesyksilöiden maine on vaarannettu.
Miehet tuntevat naisen voiman, ja hatunnostoni hänelle, joka ei pelkää tunnustaa sitä. Tänäkin päivänä nykynaista varjostaa vuosisatojen väheksyntä, herjaaminen, ja hyväksikäyttö, jotka ovat edelleen, niiden valtaa pitävien pelkurien takia, valitettavan totta monissa maissa. Unohdamme usein, että se samainen historia varjostaa myös nykymiestä, vallanpitäjän, väheksyjän, ja sortajan roolissa, joka myös on, edellä maituista syistä, edelleen valitettavan totta monissa maissa. Ei kuitenkaan koskaan pitäisi olla syytä joutua häpeämään sukupuoltaan jonkun toisen henkilön mielipiteiden vuoksi, oli se tai hän sitten mikä tai kuka hyvänsä!
Nykyään jokainen naiseudestaan nauttiva nainen voi soveltaa V-voiman käyttöä luovasti niin maalla kuin kaupungissa, mm. vihannesmaalle, istutetuille kukkasipuleille, kakkupellilliselle, ruokapadalle tai sen sellaisille voi vilauttaa voimapaikkaa kotoisissa naistentöissä, joissa toivoo hedelmällistä kasvua parempien tulosten saavuttamiseksi. Myös Juhannus- ja lemmentaioissa moisesta voi olla apua, hedelmällisyysamulettiin tai lemmenjuomapikariin voi näin ladata sen syvimmän naiseuden.
Yksi wanha, hyvä, ja yksinkertainen Naisen Väen loitsu kuului seuraavasti:
"Katto tuota ja tule vahvaks!"
Jos jokin asia sinua naisena arastuttaa, tai muuten hermostuttaa/pelottaa, on myös hyvä vain yksinkertaisesti ajatella että "Minulla on pillu/vittu". Se on hyvä mantra meille kaikille naisille, koska se, mitä jalkojesi välissä on, ei tee sinusta mitenkään heikompaa ja tiedät sen ;)
Voit tietenkin keksiä myös oman vastaavan loitsun/hokeman.
-Voimia meille kaikille naisille-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti