Wanhan ajan vaniljapiiras

Kotonoita innostui taas leipomaan, tämä herkku on yksi suosikeistani. Hieman työläs ja aikaavievä valmistettava, mutta jos tämän leipoo vaikka edellisiltana, saa aamukahville tuoretta paakkelsia:

Piirakkataikina:
n.4 dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta
60g Markista
n. 1/2 dl Sokeria
1 tl Vaniljasokeria
n. 1/2 dl Kylmää mantelimaitoa

-Sekoita leivinjauhe jauhoihin, ja vaniljasokeri sokeriin.
-Nypi markis jauhoseokseen. Valmis seos muistuttaa leivänmuruja. Lisää sokeriseos, sekoita hyvin.
-Sekoita lopuksi joukkoon mantelimaitoa sen verran, että saat kiinteän, pehmeän taikinan.
-Kietaise taikina muovipussiin tai -kelmuun, ja laita jääkaappiin päälle kahdeksi tunniksi.

Täyte:
5 dl Huoneenlämpöistä kasvikermaa
1 Sitruuna
1 Vaniljatanko
2 rkl Maissitärkkelystä tai perunajauhoa
Reilu desi sokeria
Reilu 1/2 dl maissijauhoa (Huom: Ei siis maissitärkkelystä)
n.40g Markista
Ripaus jauhettua muskottipähkinää

-Pese sitruuna hyvin, ja kuori siitä veitsellä varovasti kaksi ohutta kuorisuikaletta, kuin perunasta.
-Laita kattilaan 4 dl kasvikermaa
-Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja kaavi pikku siemenet maidon joukkoon. Laita myös halkaistu vaniljatanko kattilaan ja lisää sitruunankuoret
-Kuumenna seosta pohjaa myöten sekoittaen kunnes se miltei kiehuu, ja nosta pois levyltä ja ongi sitruunankuoret pois. Jäähdytä n.10 min.
-Sekoita hyvin jäljelle jäänyt kermadesi maissitärkkelykseen ja -jauhoihin.
-Poista vaniljatanko kermakattilasta (huuhtaise ja kuivata se uudelleen, sitä voi käyttää myöhemminkin, n. 5 kertaa) ja kaada sokeri maitokattilaan koko ajan sekoittaen. Nosta seos hellalle, ja käännä levy päälle.
-Lisää kerma-jauhoseos koko ajan sekoittaen, ja kuumenna sekoitellen pohjaa myöden kunnes seos sakenee kiisseliksi.
-Nosta kattila levyltä, sekoita joukkoon markis ja anna jäähtyä.

-Laita uuni lämpeämään 200' asteeseen.
-Jaa kylmä taikina kahtia. Vuoraa laakea piirakkavuoka isommalla palalla (kun puolitat jotakin, palat ovat harvoin täysin tasakokoiset) reunoja myöden.
-Sekoita pari-kolme hyppysellistä jauhettua muskottipähkinää jäähtyneeseen kiisselitäytteeseen. Kaada kiisseli vuokaan.
-Kaulitse kevyesti jauhotetun leivinpaperiarkin päällä toinen taikinanpuolikas kanneksi piiraalle. leivinpaperi helpottaa taikinalevyn siirtämistä vuoan päälle.
-Voit nyppiä reunat siisteiksi halutulla tavalla tai jättää sen käsittelemättömäksi.
-Tee terävällä veitsellä pari-kolme pientä viiltoa taikinakuoreen ennen uuniin laittoa.
-Paista 200'C n 25 min, tai kunnes piiras on kauttaaltaan kauniin kullanruskea.
-Jäähdytä hyvin ennen tarjoilua.

*Niin piirakkapohjan kuin kuoren tulisi olla hyvin ohuita. Älä siis säikähdä mikäli taikinamäärä näyttää vähäiseltä.
Piiras vaatii n.6 tunnin jäähdytysajan, eli hyvä leipoa jo edellisenä iltana :)
Sitruunanjämille uusiokäyttöä täällä.

Valkosipuli (Allium Sativum)

Valkosipuli on loistava yleis-yrtti ja -rohdos, jota voi kotona käyttää vähän kaikkeen; Ruoanlaitosta lääkintään. Valkosipulilla on voimakas ominaistuoksu, joka ei miellytä kaikkia, mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että kaikki hajuttomat valkosipulivalmisteet ovat myös aika tehottomia. Tuoretta valkosipulia ei siis korvaa mikään.

Valkosipuli yhdistetään vesielementtiin ja maskuliinisuuteen, vaikka sitä usein pidetäänkin naisten kasvina ja sisältää ripauksen tulielementtiä. Valkosipuli liittyy mm. alisen jumalattariin, kuten Loviattareen, Louheen ja Hecateen, mutta myös sotureihin, niin miehiin kuin naisiin. Tällaisia ovat, muutaman mainitakseni esim. Ares, Tyr, Bellona, ja Sekhmet
Valkosipuli on vahvasti suojeleva kasvi. Valkosipulilla on kautta aikain karkotettu kaikenlaisia pahantahtoisia olentoja, kuten pahoja henkiä, vampyyreja (myös energiavampyyreja), ilkeitä noitia, varkaita ja käärmeitä. Sillä on myös suojauduttu pahaa silmää vastaan. Valkosipuli, vaikkapa amulettina, on myös hyvä suojautumiskeino pahantahtoista noituutta vastaan.

Valkosipulia on käytetty myös lemmennostatukseen, sillä se edesauttaa ääreisverenkiertoa, lämmittää mukavasti, ja sytyttää himon. Suorituskykyä parantavien ominaisuuksiensa takia ollut eritoten miesten suosiossa. Valkosipulin sanotaan myös tuovan rohkeutta, niin taistelukentälle lähteville sotureille, kuin lemmentuskissa riutuvalle kosijalle joka ei uskalla tunnustaa tunteitaan salatulle armaalleen.

Valkosipuli on hyväksi terveydelle, sillä se sisältää A-, B-, C- ja E- vitamiinia sekä seleeniä, kuparia, magnesiumia, kalsiumia, rautaa, kaliumia ja sinkkiä, on antiseptinen ja parantava. Kun valkosipulinkynsiä hienonnetaan, kynsien malto altistuu hapelle, jolloin muodostuu verisuoni-, ja sydänystävällisiä yhdisteitä, tiosulfinaatteja. Mitä pienemmäksi valkosipulin hienonnat, sitä terveellisempi lopputulos on. Kannattaa siis käyttää puristinta ;)
Keittiöstä valkosipuli lieneekin kaikkein tutuin, ja sopii hyvin sekä liha-, kala- ja kasvisruokiin mausteeksi. Valkosipulin haudutusaika vaikuttaa aromin vahvuuteen, eli vahvempaa makua vähällä valkosipulimäärällä saat lisäämällä hieman tuoretta valkosipulia ruokaan kypsennyksen loppuvaiheessa. Valkosipuli myös reagoi joidenkin ruoka-aineiden, eritoten vuorisuolan, kanssa vaihtamalla väriä (vihertyy), mutta ilmiö on harmiton. Esteettisestä kiusasta pääsee vaihtamalla (muutenkin aromikkaampaan) merisuolaan.

Valkosipuli sopii mainiosti kotiapteekkiin, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettynä. Valkosipuli mm. alentaa verenpainetta, kolesterolia sekä tulehdusarvoja, puhdistaa verta, parantaa suorituskykyä, ja ennaltaehkäisee erilaisia flunssan jälkitauteja. Vastoin yleistä uskomusta kasvi ei siis ole flunssan hoitoon itsessään mitenkään kaksinen, vaan lenssussa valkosipulin teho kannattaa yhdistää inkivääriin, appelsiiniin ja tuoreesen timjamiin. Länsimainen lääketiede tutkii valkosipulin tehoa mm. erilaisten syöpäsairauksien (kuten keuhko-, paksusuolen-, ja vatsasyövän) hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
Kaikenlaisina rohdoksina valkosipulia tulisi nauttia tuoreena, sillä kaikenlainen kypsentäminen tuhoaa valkosipulin tehoaineita jolloin valkosipuli ei enää toimi niin hyvin. Mikäli maku ällöttää, valkosipulinkynnen voi pilkkoa pieniksi palasiksi, ja nauttia kämmenkupista vesilasillisen saattelemana kuten muutkin lääkkeet, tai soseuttaa smoothien tai mehun joukkoon. Valkosipulia voi, ja kannattaa myös lisätä mm. salaatti-, tms. kylmiin kastikkeisiin, kuten Tsatsikiin. Valkosipuli on perusaines esim. romanialaisessa keittiöstä, josta löytyy maukkaita ja vahvoja valkosipuliaromeita niin vampyyreiden häätämiseen kuin ruoan höystämiseen:

Romanialainen Mudjei-kastike:

1 Keskikokoinen valkosipuli
Ripaus merisuolaa
Tilkka öljyä
Tilkka vettä

-Kuori ja perkaa valkosipulinkynnet
-Murskaa kaikki valkosipulinkynnet sekoituskippoon joko puristimella, tai hienonna veitsellä ja muussaa ne morttelilla
-Lisää tilkka öljyä ja tilkka vettä, ja mausta kevyesti suolalla sekoita hyvin että saat notkean kastikkeen
*Ole tässä tarkkana suolan kanssa; perus-vuorisuola yleensä muuttaa valkosipulin vihreäksi, siksi merisuolaa.
Tarjoile mudjei dippukastikkeen tapaan leivän, salaatin, ja erilaisten pikkupurtavien lisukkeena.
Mudjeista on olemassa erilaisia variaatioita, ja siihen voidaan alueittain lisätä esim. smetanaa tai etikkaa pyöristämään makua.

Ulkoisesti, kuten kylpynä, hauteena tai paljaaltaan (murskattuna ja/tai öljyyn tai hunajaan sekoitettuna) valkosipulilla voi hoitaa tulehduksia, nyrjähdyksiä, haavoja ja raapeumia, sekä erilaisia sieni-infektioita ja ihottumia. Tuoretta, hienonnettua valkosipulia voi esim. sekoittaa erilaisiin, sopiviin kylpyihin tai voidepohjiin, kuten öljyihin, hunajaan tai maitoon, tai kätkeä hauteen tai pumpulin sisään vähän hoidettavasta vaivasta riippuen. Esim. äitini hoiti lapsuudessani korvatulehdustani laittamalla vähän pumpulituppoon käärittyä, hienonnettua valkosipulia korvaani. Valkosipulia voi käyttää myös "raakana" suoraan hoitokohtaan, esim. syylät kuulemma katoavat jos niille tiristää muutaman kerran päivässä valkosipulimehua.

Valkosipulilla on jonkin verran myös kotikosmeettista arvoa. Sillä voi hoitaa kuivaa ja halkeilevaa ihoa, aknea, sekä kuivaa hiuspohjaa ja heikkoja hiuksia. Valkosipuliöljyä voi kokeilla myös hilseen hoitoon, sekä kuiville kynsinauhoille.

Huom: Älä käytä valkosipulia mikäli sinulla on verenhyytymistä estävä lääkitys. Valkosipuli voi laukaista herkillä ihmisillä yliherkkyysreaktioita. Pujoallergikot voivat lisäksi saada siitepölyaikaan ristioireita valkosipulista. Valkosipuliyliherkkyys oireilee tavallisimmin kutisevina näppylöinä/nokkosihottumana, ja pahetessaan esim. vatsakivun, pahoinvoinnin tai ruoansulatusongelmien muodossa. Naisilla myös krooninen hiivatulehdus voi olla yliherkkyysoire. Kokeile ainakin pari viikkoa ilman valkosipulia, ja jos oireet katoavat, syyllinen on valkosipuli. Yliherkkien ja allergikkojen kannattaakin olla tarkkoina, sillä valkosipulia löytyy maustemuodossa vähän kaikkialta (samoin kuin korianteria, sipulia, selleriä ja tomaattia). Valkosipulin liikakäyttö voi myös aiheuttaa pahoinvointia, ilmavaivoja sekä ruoansulatusvaivoja, kuten närästystä ja liikahappoisuutta.

Valkosipuliherkkuja:
(Jos tuoreen valkosipulin pupeltaminen sellaisenaan tuntuu tuskaiselta, mudjein lisäksi seuraavat, blogiltani löytyvät reseptit sisältävät tuoretta valkosipulia maistuvassa muodossa)

Aioli eli Valkosipulimajoneesi
Avokado-Pestopasta
Kiinalainen Kurkkusalaatti
Miyok Muchim
Papusalaatti
Piffileivät

Uskomuksia:
-Tyynyn alle laitettu valkosipuli suojeli nukkuvia, erityisesti lapsia.
-Mikäli uneksit syöväsi valkosipulia kehottaa uni sinua kiinnittämään huomiota terveyteesi. Mikäli unessa inhoat valkosipulia, kehottaa se korjaamaan omaa asennettasi.
-Ikkunalaudoille voi asettaa yöksi vaakasuunnassa puolitettuja valkosipuleita pitämään poissa ei-toivottuja energioita.
-Valkosipuliletti keittiössä tuo onnea taloon.

Keltainen Sienikeitto

250g Maidottomia metsäsieniä
1 Suikaloitu sipuli
2 Valkosipulinkynttä
1 prk Kaurakermaa
1 rkl Ravintohiivahiutaleita
5 dl Kasvislientä
1/2 Sitruunan mehu
Öljyä paistamiseen

Mausteita:
1 tl Kurkumaa (vain antamaan väriä)
1/2 tl Kuivattua meiramia
Suolaa ja pippuria

Suurustukseen:
1 dl Kylmää vettä
2-3 rkl Vehnäjauhoja

-Huuhtele/puhdista sienet. Leikkaa kuiva kantaosa pois ja viipaloi tai paloittele sienet
-Kuori ja suikaloi sipuli, hienonna valkosipulinkynnet
-Kuullota sipulia ja valkosipulia öljyssä, lisää sienet, ja jatka paistamista kunnes sienistä irronnut neste haihtuu.
-Lisää kaurakerma ja liemi, mausteet ja sitruunamehu.
-Hauduta hiljalleen n.10 min. Sekoita suurus ja kaada se keittoon. sekoita hyvin.
-Lisää ravintohiivahiutaleet, ja maista suola ja pippuri, lisää tarvittaessa. Mikäli keitto tuntuu liian paksulta, lisää vettä.
-Tarjoile krutonkien kera

*Yksinkertaiset krutongit valmistuvat helposti; Kuutioi pari viipaletta paahtoleipää, levitä kuutiot uunipellille, laita pelti uuniin ja uuni lämpeämään 200' asteeseen. Kun uuni on lämmennyt, krutongit ovat valmiit.
Tähän keittoon voit käyttää myös siitakesieniä tai herkkusieniä, jos metsäsieniä ei ole saatavilla. Mikäli sinulla on kuivattuja siitakesieniä, liota pari etukäteen, ja hienonna herkkusienten joukkoon antamaan lisäämakua.

Rohtosalvia (Salvia Officinalis)

Rohtosalvia, eli tuttavallisemmin vain Salvia, on monivuotinen kasvi, joka voi helposti lähteä talvisen kituutuksen jälkeen uuteen kukoistukseen kevään koittaessa. Salvia viihtyy puolikuivassa hiekkamullassa runsaassa auringonpaisteessa. Salvia on paras kasvattaa siemenistä (idätyksestä basilikan kohdalla), mutta voi onnistua myös multapistokkaista. Salviaa harvoin vaivaavat mitkään tuhohyönteiset, mutta kaupasta ostetut on aina hyvä pitää hetki karanteenissa, vara kun ei kuulu kaatavan venettä.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Moni tuntee salvian mausteyrttinä keittiöstä, ja sitä löytää helposti monien markettien, ekokauppojen, ja sen sellaisten tuoretiskiltä ruukussa, sekä maustehyllyistä. Ruoanlaitossa salvia tuokin sapuskoihin metsäisiä makuja, ja vähentää rasvaisuuden tuntua. Salvia sopii hyvin esim. kurpitsoiden, sipulien ja perunoiden mausteeksi, mutta sitä kannattaa kokeilla myös keittoihin (etenkin riisikeittoihin), pastaruokiin ja kastikkeisiin. Salvian tuoksu on lempeän aromaattinen, ja sen on sanottu parantavan ruokahalua.
Salvia on voi pihka-aineidensa vuoksi tuoksua käsissä pitkään. Mikäli se häiritsee, hiero käsiin sitruunaa ja pese vedellä ja saippualla mahdollisimman kuumassa vedessä.

Salvialla on voimakas tuoksu ja maku, jotka jo kielivät kasvin vahvasta energiasta. Salvia on maskuliininen, ilman elementin hallitsema kasvi, joka on liitetty sekä johtajamaiseen Jupiteriin että rakkaudenjumalattaren nimeä kantavaan Venus-planeettaan.
Sitä on istutettu haudoillekin lohduttavaksi kasviksi, joten sillä on myös yhteyksiä aliseen.
Suitsukkeena salvia sopii hyvin niin kuolleiden kutsuntaan kuin kodin energioiden puhdistukseen, sillä se on vahvasti suojeleva, karkottava, ja puhdistava kasvi. Piha-, tai keittiöpuutarhaan salviapusikko on oiva lisä, onhan se sekä kulinaarinen että suojeleva. Myös pieni salviakimppu ulko-oven yllä pitää pahan poissa.
Salvianlehtiä voi lisätä ennen rituaalia suoritettavaan, puhdistavaan kylpyyn, tai niitä voi sirotella alttarille koristeeksi.
Noidan työkalut puhdistuvat ei-toivotuista energioista salvianlehdillä pyyhkimällä, tai salviavedessä pesemällä. Salviaa pidetään myös lemmenkasvina, joten sitä voi lisätä esim. rakkausamuletteihin taikojan tahtoa lujittamaan.

Salvia sopii mainiosti kotiapteekkiin. Salviateellä voi lääkitä flunssaa ja kylmetystä, sekä ulkoisesti käytettynä, kuten hauteena tai voiteena, salvia sopii ihottumien, sieni-infektioiden ja hyönteistenpuremien hoitoon. Salvian tahmeaa solunestettä voi kokeilla kotoisesti myös syylien hoidossa. Hiero rikottua lehtirakennetta syyliin iltaisin ennen nukkumaanmenoa, tai aina tarvittaessa. Myös lihaskipuihin ja nyrjähdyksiin. Salviateellä kurlaamalla voi hoitaa kurkkutulehdusta, ja lehtiä pureskelemalla hengitys raikastuu. Salvia on antiseptinen, hoitava ja virkistävä, ja Salvianlehtiä voi lisätä mm. kylpyveteen jos halutaan parantaa ihotauteja, kuten atooppista ihottumaa. Salvianlehtiä on hyvä hieroa iholle, etenkin sääriin luonnossa liikuttaessa, sillä sen vahva, pihkamainen tuoksu hämää mm. punkkeja haistamasta vertasi.

Venuksen kasvi sopii tietenkin myös kotikosmetiikkaan. Salvia sopii rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihon hoitoon, esimerkiksi salviahauduketta voidaan käyttää kasvovetenä pesun jälkeen.
Salvialla voi hoitaa myös hilseilevää päänahkaa sekä rasvoittuvaa hiuspohjaa. Salviahuuhde kirkastaa hiusten luonnollista väriä, ja tekee hiuksista pehmeät. Salvianlehtiä voi, ja kannattaakin, säilöä alkoholiin, ja näin syntynyttä uutetta voidaan lisätä hiushuuhdeveteen.
Salvia myös hillitsee liiallista hieneritystä, ja voi esim. lisätä kylpyveteen, tai siitä voi löytää avun vaikkapa häiritsevään jalkahikeen.

Huom: Liiallinen salvian käyttö voi rasittaa maksaa ja munuaisia, eikä kasvia tietenkään pidä käyttää mikäli olet yliherkkä tai allergikko.

Uskomuksia:
-Missä salvia kasvaa, nainen hallitsee (sanonta).
-Älä leikkaa Salviaa rautaisella välineellä, tai se menettää voimansa.
-Salvian näkeminen unessa varoittaa vaanivasta vaarasta. Mikäli uneksit syöväsi salviaa, kehottaa se kiinnittämään huomiota terveyteesi tai juomatapoihisi.
-Pahaa aikovat, tai ketunhäntä kainalossa sisään astuvat, kompastuvat kynnyksellä mikäli ulko-ovella on jotain suojelevaa.
-Tyynyn alle laitettu salvianoksa ehkäisee painajaisia.

Pastaa ja pieniä tomaatteja

Yksinkertainen pikapasta yllätysnälkään, tai yllätysvieraille ;)

n.400g Spagettia
250g Kirsikkatomaatteja
Pieni sipuli
n.1 dl tuoreita basilikanlehtiä
Pari valkosipulinkynttä
n.2 dl Juustokeraastetta
Suolaa
Mustapippuria myllystä
Oliiviöljyä

-Puolita kirsikkatomaatit, hienonna valkosipulinkynnet ja suikaloi sipuli
-Keitä pasta kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan, siivilöi, huuhtele kylmällä vedellä ja laita sivuun
-Kuumenna pannulla loraus öljyä, ja kuullota siinä valkosipulia ja sipulia kunnes sipuli pehmenee ja muuttuu läpikuultavaksi
-Lisää pannulle tomaatit, ja paista sekoitellen, kunnes tomaatit alkavat pehmetä (niiden ei kuitenkaan ole tarkoitus kiehua muusiksi)
-Nosta pannu levyltä, mausta kevyesti suolalla, ja sekoita
-Revi basilikanlehdet tomaattiseoksen joukkoon, lisää spagetti, ja sekoita hyvin
-Annostele pastaa lautasille, ja rouhi pinnalle mustapippuria. Ripottele valmiin annoksen päälle lopuksi hieman juustokeraastetta.

*Tarjoa lisukkeena raikasta salaattia ja patonkia.

Povarien Salaisuudet

Tämä etsiytyi taas luettavakseni illalla, eli taitaa olla esittelyn paikka;
Sven Linden "Povarien Salaisuudet", ensimmäinen painos, on takavuosien divarilöytö. Ulkokuori on komea, kuvitus riittävän havainnoiva ja nostalginen. Lisäksi pidän sivujen vanhoista kuvista :)

Kirja esittelee nimensä mukaisesti erilaisia povaus- eli ennustamistekniikoita ja opastaa niiden käyttöön. Erikoisuutena uudempiin "povailutapakokoelmiin" verraten, Povarien Salaisuudet valottaa myös aikoinaan trendikkään ilmiön, spiritistisiä istuntoja järjestävien "meedioiden" temppuja, ja kertoo mm.ajatustenlukijoiden kommervenkeistä. Kirja esittelee kattavasti myös mm. pelikorttien ja kahvinporojen lukemista, luonteen määrittelyä kasvonpiirteiden ja pään muodon perusteella, ja kehon luomien tulkintaa. Teos sisältää myös unikirjan, eli oppaan unien tulkintaan.

Olen tavannut joskus liikenteessä uudempia painoksia, mutta ne ovat aikamoisia torsoja alkuperäiseen nähden. Ainoastaan korteilla povailua ja unia käsittelevät kappaleet taitavat olla enää mukana. Miksi vaikka sitten Taikureiden temppuja tai Syntymämerkkejä käsitteleviä kappaleita on pidetty turhana sisältönä, en ymmärrä, koska mielestäni vanhankin ajan käsitykset ovat, paitsi iso osa nykyistä povailuperinnettä, myös mielenkiintoista luettavaa vielä tänäkin päivänä.
Oma Suosikkini on pelikorttiosion "Lasivuori" -niminen jako, jossa leikkimielisesti selvitetään tulevaisuuden naimakauppoja tai vanhaksipiiaksi jäämistä. Leikimme sitä usein lapsena ja meillä oli hurjan hauskaa. Se on yksi syyni olla iloinen, että k.o. teos päätyi lopulta omaankin hyllyyn, liittyyhän siihen paljon mielekkäitä muistoja.

422 sivua. MigroNord-kustannus 1983. Teoksen ensipainosta painettiin aikoinaan 999 kappaleen erikoiserä. Kuvassa numero 103.

+Komea ulkoasu
+Laaja ja kattava sisältö
+Vanhahtava kirjoitusasu
+Selkeä sisällysluettelo

-Hankalankokoinen tiiliskivi
-Vanhaa tietoa. Ei ehkä nykyään niin käytännöllinen.
-Käsiteltävä varoen etteivät komeat kultaukset kulu pois.

Juusto-yrttipatonki

Tämä on hyvä lisuke aterialle, mutta sinänsä jo ihan ruokaisaa ja hyvää pikkupurtavaa vaikka illanistujaisiin.

Taikina:
n.2 dl Haaleaa vettä
1/3 Palaa hiivaa
1 tl Sokeria
1 tl Suolaa
n.4-5 dl Vehnäjauhoja.

Sekoita ainekset annetussa järjestyksessä. Lisää jauhoja tarvittaessa. Hyvä taikina on kimmoisa, möykytön, ja tahmeahko, muttei tartu sormiin tai kulhon reunoihin.
Laita uuni lämpiämään 200'C, peitä taikina liinalla ja kohota uunin päällä n. 10 min.

Täyte:
1 dl Öljyä
1-150g Pakettia maustamatonta tuorejuustoketta
2 rkl Hienonnettua persiljaa
1/2 dl Tuoretta meiramia silppuna
2 dl Mozzarella-tyylistä juustokeraastetta
Ripaus rouhittua merisuolaa tai yrttisuolaa
1-3 Valkosipulinkynttä murskana (maun mukaan)
Mustia oliiveja maun mukaan (itseltäni ne valitettavasti loppuivat kesken, siksi kuva näyttää vajaalta..)

-Muotoile kohonneesta taikinasta leivinarkin päällä uunipellin kokoinen levy, jolla on paksuutta n. 1 1/2- 2cm.
-Voitele taikinalevy ensin öljyllä (käytä apuna pullasutia tai levitä käsin)
-Levitä sitten tuorejuustoke päälle, ja lisää loput täytteet tasaisesti ympäri levyä:

-Kääri taikinalevy varovasti leivinpaperin avulla rullaksi, ja puristele hieman tiiviimmäksi (tässä vaiheessa rulla kasvaa hieman pituutta, mutta se kuuluu asiaan)
-Leikkaa rulla keskeltä kahtia, ja asettele puolikkaat rinnakkain leivinpellille (katso seuraava kuva)
-Leikkaa vielä syvät viillot patonkien pintaan, ja voitele leivät öljyllä
-Paista 200'C asteessa n. puoli tuntia, kunnes leivät saavat kauniin, kullanruskean sävyn

-Valmis yrttipatonki on pinnaltaan kullanruskea ja rapea ja sisältä vaalean pehmoista.
Nämä meinasivat vähän halkeilla turvotessaan, mutta se ei haittaa:

-Patongin on hyvä jäähtyä hetki ennen kuin leikkaat sen
-Parhaimmillaan tämä leipä on uunituoreena, mutta se säilyy myös jääkaapissa tai leipälaatikossa muutamia päiviä. Leipä voidaan lämmittää uudelleen mikroaaltouunissa.

*Voit tietenkin kokeilla tähän myös muita, suuhunsopivia juustokkeita raasteena, kuten Wilmersburgeria (esim. Classic), Violifeä (esim. Parmesan) tai Sheeseä (esim. Mature Cheddar). Voit samoin vaihdella ja lisäillä tuoreyrttejä makusi mukaan. Kokeile esim. Basilikaa, Kirveliä, Lipstikkaa, Maahumalaa, Mäkimeiramia, Poimulehteä, Rosmariinia, Ruohosipulia, Timjamia, tai Vuohenputkea. Valitse 1-3 juustoketta tai yrttiä kerrallaan, niin patonkisi eivät maistu makusekamelskalle ;D
Allergikot ja yliherkät voivat tietysti jättää tästä valkosipulin pois, tai korvata sen halutessaan parilla teelusikallisella raastettua piparjuurta :)

Ruusuvesi (Rosa Unda)

Ruusuvesi on väritöntä, ruusujen tislauksesta sivutuottena syntyvää nestettä jota käytetään sekä kosmetiikassa että ruoanlaitossa, ja sitä saakin ostettua sekä apteekista, että etnisistä ruokakaupoista. Jälkimmäisissä ei ainakaan ole hinnalla pilattu..

Ruusulla on kautta aikojen ollut maineensa rakkauden kasvina, jka monissa yhteyksissä mainitaan maailman kauneimmaksi kasviksi, "Kukkien kuningattareksi/kuninkaaksi". Ruusu on yhdistetty planeetta Venukseen, sekä veden elementtiin, ja moniin rakkauden jumalattariin ja jumaliin, kuten Afroditeen, Dianaan, Erzuliehen, Isikseen, ja Cupidoon. Lemmentavoittelun ja kauneuden saralla ruusuvesi lieneekin kaikekin tunnetuinta.
Rakkaus-, ja kauneusaspektiensa lisäksi ruusu yhdistetään myös piilotajuntaan ja tietoon. Kristityt yhdistävät ruusut vapahtajaansa Jeesukseen, ja tämän äitiin, Neitsyt Mariaan. Islamissa ruusu puolestaan symboloi viisautta ja totuutta. Wiccoille ruusu on lähinnä rakkauden kasvi, jota käytetään eniten Beltanena.

Ruusuvedellä voi maustaa makeita, lemmenruoaksi suunniteltuja jälkiruokia, kuten baklavaa tai riisivanukasta, tai sitä voi rakastajan hurmaamiseksi sekoittaa muutaman tipan hänen juomaansa.
Psyykkisiä kykyjä haluavat, tai selvänäkökykyjään vahvistamaan pyrkiviät voivat lisätä muutaman pisaran ruusuvettä esim. teekupillistaan höystämään. tai pyyhkiä kristallipallo ruusuvedellä.
Ruusulla höystetyn teen sanotaan myös antavan nauttijalleen enneunia..

Ruusulla, sekä ruusuvedellä että -öljyllä, on yhteytensä myös vainajiin, sillä ruusutuotteita on käytetty niin vainajien voitelussa kuin palsamoinnissakin.

Lempeää ruusutarhan tunnelmaa hakeva voikin pirskottaa ruusuvettä voi vaikka hieman puhtaille lakanoille tuomaan joko suloisia unia tai lemmenvirettä jos jaat sängyn rakkaasi kanssa. Samoin ruusuvettä voi lisätä tilkan tai pari kylpyveteen, oli sitten kyse viettelevästä kylpytuokiosta partnerin kanssa (vaikutuksen tehostamiseksi lisää kylpyyn myös punaisen ruusun terälehtiä), rituaalisesta puhdistautumisesta ennen taiantekoa (lisää suolaa), tai vain rentouttavasta hetkestä itselle (lisää appelsiininkuoria). Ruusuja on myös käytetty haju- ja tuoksuvesien ainesosina, ja ruusuvettä voi myös hyvin käyttää lemmenparfyymina. Mikäli tuntuu tehottomalta lotrata ruusuvettä suoraan iholle (esim. kovan hikoilun vuoksi), voi viktoriaanisen herrasväen tapaan pirskottaa tuoksua nenäliinaan, jota sitten pidetään hihassa, taskussa, tai vaikka kauluksen alla.

Ruusuvesi sopii mainiosti kotikosmetiikkaan. Ruusulla on ihoa kiinteyttäviä, ja ihohuokosia supistavia ominaisuuksia, ja ruusuvettä voidaan lisätä esim. kasvovesiin, tai sitä voidaan käyttää ihan siltään. Ruusuvesi paitsi raikastaa ihoa, myös tasapainottaa ihon ph-ta ja mm. vähentää punoitusta. Ruusuvettä kannattaakin kokeilla esim. couperosa-iholle. Peseytymisen jälkeen ruusuvettä voi suihkuttaa myös kosteisiin hiuksiin, jossa tuoksu hiusten jo kuivuttuakin pysyy. Mielestäni tuoksu voittaa kemiallisten hoitoaineiden haisut mennen tullen.

Kotiapteekkiin ruusuvesi sopii vaihtelevasti. Ruusuvesi on lievästi antiseptistä, ja sitä voi käytää pienten haavojen ja raapeumisen desinfiointiin, ja sillä voi myös käytää hauteena pieniin. palovammoihin.
Aromaterapeuttisesti tuoksu lisäksi kohottaa mielialaa, ja virkistää uupunutta mieltä.

Huom: Raskaana olevien tulisi välttää ruusuvalmisteita, sillä sen tuoksu voi aiheuttaa pahoinvointia, kohdun ennenaikaista supistelua, ja jopa keskenmenon. Ruusun tuoksuttelu voi myös pahentaa siitepölyallergiaa, tai aiheuttaa siitepölykaudella ristioireita.
Vältä ruusuveden käyttöä myös mikäli olet yliherkkä tai allerginen ruusuille.

Uskomuksia:
-Ruusuvesitaiat onnistuvat parhaiten Perjantaina.
-Ruusuvesi voi elvyttää jopa kuolleet.
-Ruusun tuoksu auttaa impotenssiin.

Tassukakut

100g Markissulaa
1 1/2 dl Sokeria
1 dl Kasvimaitoa
1 dl Soijajogurttia
1 tl Vaniljasokeria
1/2 tl Kardemummaa
n.5 dl Vehnäjauhoja
+ 2 tl Leivinjauhetta

-Sekoita leivinjauhe jauhoihin.
-Vaahdota markissula ja sokeri.
-Lisää mausteet ja jogurtti. Sekoita hyvin.
-Lisää osa jauhoista ja vähän kasvimaitoa. Sekoita.
-Lisää loput jauhot ja maito. Vaivaa kiinteäksi taikinaksi.

Taikina saa jäädä tahmeahkoksi, kunhan ei tartu sormiin.
-Jaa taikina ensin kahteen osaan, ja jaa puolikkaat kahteen, että sinulla on 4 palaa taikinaa.
-Pyörittele taikinaneljännes kerrallaan n. 25 cm pituiseksi pötköksi, ja leikkaa pötkö pienempiin, suunnilleen pingis/golfpallon kokoisiin paloihin.
-Pyöritä paloista palloja leivinpellille, ja litistä vähän jokaista palloa sormin.

-Paista 225'C uunissa n.15 min, tai kunnes leivosten pinta on saanut kullanruskean sävyn.

*Tässä erässä käytin mustikoilla maustettua jogurttia (siksi taikina näyttää vähän violetilta), mutta maustamaton sopii hyvin.

Myytillisiä Tarinoita

Lienee yksi vanhimmista kirjoistani, sain tämän kirjan aikoinaan syntymäpäivälahjaksi. Olen aina tykännyt wanhoista suomalaisista kansantarinoista, joten tämä kirja pääsi jo lapsena kestosuosikkeihin, sitä lainattiin vain silloin kirjastosta :)

(Kuvassa vuoden 1947 -painos)

Suomen rikas tarinankerrontaperinne on melkeinpä yksissä kansissa tässä kirjassa. Kirjan tarinat kertovat wanhan Suomen uskomusolennoista, kuten haltioista ja kummituksista, joilla on sijansa ihmisten piilotajunnassa vielä tänäkin päivänä. Tarinat kerätty aikojen saatossa vähän ympäri suomea, ja esim. osa tarinoista onkin ihanasti murreasussaan taltioituja.

Myytillisiä Tarinoita on kattava kokoelma kansantarinoita, jotka on jaettu aihealueittain kertomuksessa esiintyvän olennon tai ilmiön mukaan, kuten Haltiat, Noidat ja Trullit, Vainajat, Aarteet, Käärmeet, Tautiolennot, Piru, Jättiläiset, Lintukotolaiset, jne. Jotkin tarinoista ovat hauskoja ja opettavaisiakin, toiset puolestaan jopa vähän pelottavia ;) Letkeää tarinankerrontaa värittää Erkki Tuomen eläväinen, kuvitus.
Ihana kirja.

+ Tarinat ovat lyhykäisiä, jaksaa lukea.
+ Paljon tarinatietoa erilaisista olennoista
+ Selkeä hakemisto
+ Komea mustavalkokuvitus

- Aika hankalankokoinen tiiliskivi.

Appelsiinimunkkiset

(16 kpl pieniä, tai 12 kpl isoja munkkeja:)

1/3 Palaa hiivaa
3 dl Lämmintä vettä
1/2 dl Vastapuristettua appelsiinimehua
1 Appelsiinin raastettu kuori
Ripaus jauhettua kardemummaa
n.80g Sulatettua margariinia
n.3/4 dl Hienoa sokeria
n.5 dl Vehnäjauhoa.
Kasviöljyä uppopaistamiseen (esim. Rypsi)
Sokeria viimeistelyyn.

-Liuota hiiva veteen, sekoita joukkoon 1 rkl sokeria. Lisää appelsiinimehu ja n.1 dl jauhoja.
-Lisää appelsiininkuoriraaste, loput sokerista ja margariinisula.
-Sekoita joukkoon loput vehnäjauhot. Vaivaa kunnes taikina on tasaista ja pehmeää. Ei haittaa jos jää vähän tahmeaksi, kunhan ei tartu kamalasti näppeihin eikä sekoitusastian reunoihin.
-Peitä leivinliinalla ja kohota 1h lämpimässä paikassa, esim. lieden päällä. Taikina kohoaa astian reunoihin, n. kaksinkertaiseksi.
-Leipomisvaiheessa voidaan lisätä vähän jauhoja, jos taikina tuntuu liian tahmealta (ota sivuun n. sormenpäänkokoinen pala taikinaa). Jaa taikina kahteen osaan, ja vielä puolikkaat kahtia, että sinulla on 4 palaa taikinaa.
-Jos haluat isoja munkkeja, jaa taikinaneljännekset kolmeen, jos pieniä, neljään palaan.
-Helpoin tapa jakaa taikina on pyöritellä taikina pötköksi ja leikata veitsellä osiin. Valmiit palat pyöritellään käsin palloiksi leivinpaperin päälle.
-Peitä valmiit pallot leivinliinalla ja kaada öljy kuumenemaan kattilaan tai wokkipannuun.
-Kaada keittolautaselle hienoa sokeria, jossa valmiit munkit pyöritellään. Alussa erotetulla taikinanpalasella voit kokeilla öljyn paistovalmiuden.
-Paista kolme munkkia kerrallaan. Työnnä sormet taikinapallon läpi vastakkaisilta puolilta, pyöräytä reikä munkkiin ja laske se varovasti paistorasvaan. Munkit käännetään kerran paistamisen aikana, jotta väri on tasainen. Munkki paistuu kuumassa öljyssä alle minuutissa.

-Nosta valmiit munkit sokerilautaselle ja laita uudet paistumaan. Pyörittele munkit sokerissa ja laita jäähtymään asetille tai vadille. Jatka näin kunnes kaikki munkit on paistettu ja sokeroitu.

*Vahvempaa sitruksen makua saat jos lisäät taikinaan lisäksi pari rkl raastettua sitruunan kuorta. Mausteisempaa tuntumaa munkkeihin saat lisäämällä myös n.1 tl jauhettua inkivääriä.

Tuorekurkku (Cucumis sativus)

Tuorekurkkua on aina hyvä pitää jääkaapissa, mielestäni se on paras (ja taatusti yksinkertaisin) kasvonaamio ikinä. Häivyttää tummat silmänaluset, hälventää juonteita, elvyttää väsyneen ihon. Todellakin, ei kukaan voi olla niin kiireinen, ettei olisi kahtakymmentä (20) minuuttia päivästä maata sohvalla kurkkuviipaleet naamalla? Minusta on ihanaa laittaa taustalle jokin kiva sävelmä soimaan, asettua makuulle, laittaa kurkut naamaan, rentoutua, ja antaa ajatusten vaellella.

Tuorekurkku on valtaosin nestettä, se kosteuttaa ja elvyttää kuivaa ja väsynyttä ihoa. Kurkku ei siis ime ihosta mitään, vaan iho imee kurkusta kosteutta. Siksi kurkkuviipaleet tuntuvat kuivilta ja nahkeilta jälkeenpäin. Kurkku sopii kosteuttajaksi erityisesti rasvoittuvalle iholle, sillä se ei sisällä rasvaa, eikä näin ollen muodosta iholle hautovaa kalvoa, kuten monet purkista saatavat kosteusvoiteet (oli sitten puhe rasvasta tai geelistä) saattavat tehdä.

Kurkku viipaloidaan ohuiksi siivuiksi, ja laitetaan viipaleita puhtaalle iholle. Annetaan vaikuttaa n.20 min. Jos hoidettava iho-alue on laajempi, kurkun voi raastaa jolloin myös siitä erittyvä neste käytetään. Mikäli iho jää nahkeaksi kurkun poiston jälkeen, ihoa voi pyyhkiä kevyesti vaikka pehmeällä paperinenäliinalla.
Kurkku toimii hyvänä pohjana kaikenlaisille naamioille ja kasvovesille. Kurkkuraaste valutetaan, ja raasteeseen sekoitetaan esim. haluttuja yrttejä. Valutetun kurkkumehun voi käyttää pikahoitona vaikka kuiville käsille.

Kylmillä kurkkuviipaleilla voi hoitaa myös auringonpolttamia, pieniä palovammoja, kuivettumia, ja atooppista ihoa. Tuorekurkku sopii siis pitkälti samaan kuin aina mainio Aaloe (Aloe Vera), vaikkei olekaan mikään varsinainen rohdoskasvi.
Kurkku sopii tottakai myös naposteltavaksi ;)

Mapo Doufu

4-500g Maustamatonta, kiinteää tofua
150-200g Vegefärssiä
2-3 Vartta kevätsipulia
1 Pieni keltasipuli
3 Valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl Hienonnettua, tuoretta inkivääriä
2-3 rkl Douban Jiang/djang Chilipapukastiketta
1 tl Setsuaninpippuria
Tilkka soijakastiketta
4 dl Vettä tai kasvislientä
Sokeria
Öljyä paistamiseen

Suurus:
1/2 dl Kylmää vettä
1 rkl Maissitärkkelystä
-Sekoita keskenään

-Huuhtele, valuta ja kuivaa tofu. Leikkaa kuutioiksi
-Hienonna sipuli ja kevätsipuli erikseen. Hienonna kevätsipuli
-Rouhi pippurit morttelissa
-Kuumenna pannulla loraus öljyä, ja kuullota siinä hetki pippuria, inkivääriä ja valkosipulia kunnes seos alkaa tuoksua
-Lisää hienonnettu keltasipuli, ja kuullottele kunnes sipuli alkaa muuttua läpikuultavaksi
-Lisää chilipaputahna, ja paista sekoitellen kunnes seos alkaa tuoksua. Sekoita joukkoon tilkka soijaa ja sokeri
-Lisää pannulle vegefärssi, ja kaada pannulle vesi tai liemi, hauduttele sekoitellen kunnes vegefärssi ei enää turpoa, mutta seos on silti mehevää (lisää tarvittaessa vettä tai lientä)
-Sekoita joukkoon tofut, ja hauduttele hetki niin, että tofu sekoittuu hyvin kastikkeeseen ja kastikkeen koostumus ei ole liian vetinen (Lisää vettä tai lientä mikäli seos on kovin kuivakkaa)
-Hauduttele seos sopivaksi, käännä levy pois päältä, tarkista suola, ja lisää tarvittaessa
-Lopuksi lisää kevätsipuli, ja suurus, sekoita hyvin, ja anna ruoan hautua jälkilämmössään kunnes poreilu lakkaa
-Tarjoile keitetyn riisin kera.

*Tämä aromaattinen tofuherkku on kotoisin Sichuanin maakunnasta, ja ruoan nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna "Vanhan, arpikasvoisen rouvan tofu". Sen kerrotaan saaneen nimensä naispuolisen ravintolanpitäjän mukaan, joka ensimmäisen kerran keksi hauduttaa tofua ja kasviksia chilitahnassa :)
Myöhemmin joku keksi lisätä hienonnettua lihaa, ja nykyiseltään tunnetuin versio oli syntynyt.
Mapo Doufu on silti edelleen yksi tunnetuimmista kiinalaista tofuruoista, ja siitä on aikojen kuluessa versonut paljon erilaisia versioita. Ruokaan saatetaan, keittiöstä riippuen, lisätä esim. sieniä, fermentoituja mustapapuja, vesikastanjoita, minimaissia, tomaattia, porkkanaa, pähkinöitä ja/tai paprikaa, jolloin ruoka muistuttaa enemmän alkuperäisversiotaan. Jos siis haluat autenttisempaa Mapo Doufua, lisää ruokaan vähän sopiviksi pilkottuja/hienonnettuja kasviksia samaan aikaan chilitahnan kanssa, ja hauduttele niitä hetki tilkassa lientä tai vettä ennen färssin ja tofun lisäämistä.

Loitsukirja

Paula Havasteen "Loitsukirja" yllätti iloisesti näin modernina kautena julkaistuksi teokseksi. Ulkoasu oli mielenkiintoinen, joten aloin tarkastella sitä lähempää, ja päädyin lopulta ostamaan sen kotiin. Kansikuvan lumovoima säilyy sisäsivuille asti. Kirjassa on yksinkertaisia, wanhoja loitsurunoja mm. parannukseen, luonnolle ja tuonpuoleiselle. Kirjoittaja kertoo hauskasti myös loitsujen soveltamisesta nykypäivään, esim. Karkailevan Karjan Loitsun.

Kirjan loitsurunot eivät ole täydellisen kalvalamittaisia, mutta kuitenkin luettavia. Loitsuihin perehtyneen on tosin tarvittaessa helppo lisätä säkeitä jos kirjan esimerkki ei sovi suuhun. Mielestäni tämä sopiikin kaikille suomalaisen kansanperinteen loitsinnasta ja muuten perinteistä kiinnostuneille noidille vaikka harjoituskirjaksi. Tällaisen voisi ostaa myös kesämökille tai vastaavaan, jossa se pääsisi oikeuksiinsa, sillä kaikesta huolimatta kirja mielestäni kaipaa mielestäni ympärilleen aitoa luontoa.
77 sivua. Kuvitus: Jussi Kaakinen

+Yksinkertaisuudessaan kaunis kuvitus
+Selkeästi jaoteltu aihealueisiin
+Kätevän kokoinen, kulkee vaikka laukussa mukana

-Mustavalkoinen kuvitus
-Säejako ei joka loitsussa seuraa perinteistä, kalevalaista kavaa

Vihreä Pesto

Italiasta kotoisin oleva, maukkaan yrttinen, vihreä pesto-kastike, Pesto Verde, kannattaa parhaan (ja lisäaineettoman) tuloksen takaamiseksi valmistaa itse kotona. Nam :)

n. 1 l Tuoreita Basilikan lehtiä
1 tl Merisuolaa
3/4 dl Pinjansiemeniä
3 Keskikokoista valkosipulinkynttä
3/4 dl Ravintohiivahiutaleita tai Vegaanista parmesanraastetta
About 1 dl Extra Virgin- oliiviöljyä (Lisää tarvittaessa)

-Paahda pinjansiemenet pannulla kauniin kullankeltaisiksi
-Kaada blenderiin n. deli oliiviöljyä, lisää basilikanlehdet, siemenet, suolaa ja valkosipuli, aja tasaiseksi
-Lisää tarvittaessa tilkka oliiviöljyä
-Lopuksi lisää ravintohiiva tai vegeparmesan, ja sekoita kunnes sekoitus on tasaista mössöä. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä että saat sopivan koostumuksen
-Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa tai ravintohiivaa/vegeparmesania.

*Hyvä pesto ei ole tankeaa puuroa eikä löysää lirua. Sopiva koostumus on kevyen vanukasmainen massa jossa lusikka ei pysy pystyssä :)
Pesto sopii hyvin pastan tai perunoiden lisukkeeksi sellaisenaan, tai vaikkapa pizzan ja uunisämpylöiden täytteeksi.
Mikäli et kasvata basilikaa itse vaan käytät kaupan valmiita yrttipusikoita, kaksi basilikapuskaa yleensä riittää tähän. Valitse reheviä, raikkaan tuoksuisia puskia joissa ei näy kuolleita tai ruskeita lehtiä. Valmis pesto säilyy hyvänä suljettavassa astiassa jääkaapissa n. viikon verran (En osaa sanoa pidemmästä ajasta, ei ole koskaan jääny tähteitä).

Basilika (Ocimum Basilicum)

Basilika on minulle keittiökasvien vakio salvian ohella. Basilikaa on monia eri lajeja, kuten eksoottista kanelibasilikaa (O.Basilicum "Cinnamon"), Pyhää Basilikaa (O. Tenuiflorum), sekä makeaa Sitruunabasilikaa (O. Basilicum "Citriodorum"). Tässä haluan kuitenkin kertoa lähinnä tutuimmasta, eli perusbasilikasta :)
Basilika tunnetaan varmaan parhaiten keittiöstä, sopiihan se monenlaisten, niin liha- kuin kasvisruokien höysteeksi. Ruokiin Basilikalla saa loihdittua välimerellisiä aromeja, ja parhaimmillaan Basilika lieneekin pastaruoissa, esim. valkosipulin, tomaatin, kesäkurpitsan ja paprikan seuralaisena.
Basilikassa on lisäksi ihana, pehmeä tuoksu, minkä vuoksi basilikaa voi kuivattaa vaikka vaatekaapissa, jotta vaatteisiin tarttuisi hyvää tuoksua ;)

Basilika on maskuliininen, tuli- ja vesielementtiä edustava kasvi, joka nykyisin liitetään pääasiassa rakkauteen että rahaa. Wanhassa noituudessa kasvia kuitenkin käytetään sen muiden "avujen" vuoksi. Basilika tuo hyvää onnea noidille, mutta huonoa muille. Basilikan avulla noita saattoi lumota uhrinsa niin, ettei tämä aavistanut pahaa.
Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset yhdistivät kasvin hulluuteen ja eripuraan. Kasvin huonoilta vaikutuksilta yritettiinkin suojautua kiroamalla kasvia sitä istutettaessa. 1600-luvulla Basilikan syöntiä rajoitettiin, sillä kasvin uskottiin olevan suurina anoksina tappava. Kreetalla Basilika symboloi rakkauteen pettyneiden kyyneliä, ja sitä pidetään edelleen Paholaisen kasvina. Italiassa, ironista kyllä, basilikaa pidetään pahana ja petollisena noitien kasvina, ja jossain vaiheessa sen kotikasvatusta pidettiin vähintäänkin epäilyttävänä. Monissa englannikielisissä maissa basilika tunnetaan nykyäänkin liikanimellä "Witch-herb" tai "Witche's herb" (Eli Noita-/Noitienyrtti).

Paikoin Euroopassa on ollut tapana laittaa vainajan käteen basilikaa ennen hautajaisia, jotta vainaja pääsisi turvallisesti tuonpuoleiseen, basilikan suojellessa sielua demoneilta. Myös muinaisessa Egyptissä saatettiin paikoin laittaa balsamointiainesten joukkoon basilikaa, sillä sen uskottiin takaavan sielun pääseminen paratiisiin.
Intiassa basilika on suosittu kasvi kotonakin, sillä sen uskotaan suojelevan taloa pahantahtoislta henkiolennoilta.

Basilika on voimakas kasvi, joka yhdistetään mm. Vishnuun, Krishnaan, Tulasiin, ja Erzuliehen, ja rakkauden kasvina Basilika yhdistetään rakkauden ja lemmen jumaluuksiin, kuten Afroditeen ja Cupidoon. Finanssivoimansa kasvi saa soturiplaneetta Marsilta. Tämän vuoksi basilikalla on myös suojelevia ominaisuuksia.
Basilika on tunnettu afrodisiaka. Eräskin wanha lemmenrohto-ohje mainitsee, että valkoviini kannattaa höystää basilikalla mikäli haluaa herättää juojien välille lämpimiä tunteita. Tällainen basilikaviini oli suosittua myös hääillallisilla, jottei tuore pariskunta liikoja ujostelisi häävuoteessa. Nykyään vaikkapa rakkaalle suunnatun salaatin voi höystää basilikalla.
Lempensä voi nostaa basilikakylvyllä, ja yksinkertainen, rakkautta houkutteleva amuletti syntyy laittamalla basilikanlehtiä sopivanväriseen (esim. pinkki tai punainen) pussukkaan. Basilika sopii hyvin amuletteihin, potpurreihin, vesiin ja öljyihin.
Kukkien kielessä Basilika viestii inhosta vastakkaista sukupuolta kohtaan, ja kertoo rahavaikeuksista.

Basilika sopii hyvin kotikosmetiikkaan. Basilikalla on elvyttävä ja lämmittävä vaikutus, joten se sopii jalkakylpyihin ja kasvovesiin. Basilika myös supistaa ihohuokosia, ja kuivatulla basilikalla voi kuoria näppyläistä ihoa.
Basilikanlehtien pureskelu raikastaa hengityksen, ja pikainen deodorantin korvike syntyy hieromalla basilikanlehtiä esim. kainaloihin.

Basilika soveltuu myös kotiapteekkiin. Sisäisesti nautittuna, esim. teenä, Basilika edistää ruoansulatusta ja helpottaa mm. ilmavaivoja. Basilikan nauttiminen edistää myös kuukautisia ja helpottaa erilaisia naisten vaivoja, kuten vaihdevuosia. Basilikanlehtimössöä kannattaa kokeilla myös syylien ja sen sellaisten hoitoon. Anna vaikuttaa yön yli.
Basilika sopii myös ikävien ötököiden karkoitukseen, ja basilikanlehtiä kannattaa hieroa ihoon pitämään esim. hyttyset ja punkit loitolla. Myös heinikossa mielellään kirmaavan koirakaverin turkkiin voi suihkuttaa basilikavettä.

Basilika on paras kasvattaa siemenistä keväällä. Ruukku täytetään muhevalla mullalla, (mukaan voi lisätä vähän lannoitetta) kastellaan, ja ripotellaan keskelle vähän siemeniä. Hieman multaa ripotellaan päälle, taputellaan tasaiseksi ja peitetään elmu-kelmulla. Kelmuun pistellään reikiä, ja ruukku laitetaan itämään pimeään ja huoneenlämpöön. Komero sopii hyvin tähän. Basilika itää n. kuudessa päivässä, ja lehtiä kerätään käyttöön sitä mukaa kun niityä tulee. Oksien katkominen auttaa kasvia haaromaan. Basilika pitää auringonpaisteesta, on arka kylmälle ja viihtyy kosteassa mullassa. Kovin runsaaksi kasvavan basilikapensaan voi jakaa useampaan ruukkuun jos yksi ruukku käy ahtaaksi.
Myös kaupan yrttihyllyn basilikapuskan voi laittaa ruukkuun kasvamaan. Muista vain eristää se ensin muista yrteistäsi, ja tarkkailla mahdollisia tuhohyönteisiä.

Huom: Muistathan, että allergikkojen on silti syytä välttää kotirohtoja. Liiallinen basilikan mutustelu voi aiheuttaa erilaisia sekavuustiloja, kuten vahvaa poissaolon tunnetta. Basilikayliherkkyys näkyy usein erilaisina iho-oireina, kuten nokkosihottumana tai kutinana. Basilikaa ei suositella migreenipotilaille, sillä sen tuoksu voi laukaista kohtauksen. Basilikaa, etenkään eteeristä öljyä, ei myöskään suositella raskaana oleville, eikä ihan pienimmille lapsille. Maustekäyttö on yleensä turvallista.

Kotikeittiössä Basilikaa voi kokeilla esim. seuraavissa resepteissä:

Goi Cuon - Kesäkääryleet
Hernelevite
Insalata Caprese
Pastaa ja Pieniä Tomaatteja
Vihreä Pesto

Uskomuksia:
-Taskussa kannettu basilikanoksa tuo rahaa.
-Basilikapensaat unessa viestivät rakkaudenkaipuusta, mutta sisältävät myös varoituksen. Mikäli uneksit syöväsi basilikaa, sinulla on salainen ihailija. Uni voi myös enteillä rahanmenoa.
-Basilikan on uskottu kasvavan sitä paremmin, mitä huonommin ihmisillä menee.
-Basilikan syöminen aiheuttaa köyhyyttä.
-Basilika on voimakkaimmillaan Perjantaina ja Sunnuntaina.
-Basilika suojelee skorpioneilta.
-Basilikan lisääminen ruokaan syöjän tietämättä näivettää ruokahalun.
-Kumppanin yli tämän nukkuessa siroteltu basilika ennaltaehkäisee hänen syrjähyppynsä.
-Keittiönikkunalla kasvava basilika suojelee taloa ja sen asukkaita.

Piffileipiä

Tämä on helppo mutta täyttävä välipala, jota voi helposti varioida omaan makuun sopivaksi :)

Suunmukaista leipää viipaleina (tässä Grahampaahtoleipää)
Tuorejuustoketta maun mukaan
Tuoreita yrttejä (oman mieltymyksen tai saatavuuden mukaan)
Tuoretta valkosipulia
Suunmukaisia vegepihvejä
Béchamel-kastiketta
Mustapippuria, tms. suunmukaista pippuria myllystä
Öljyä paistamiseen

-Paista pihvejä n. 2 min. molemmilta puolin, kunnes pihvit ovat lämmenneet tai kypsiä
-Voit paahtaa leivät jos haluat, mutta se ei ole välttämätöntä
-Voitele leipäpalat juustokkeella, hienonna leivälle vähän valkosipulia, ja rouhi päälle hieman pippuria
-Hienonna yrtit, ja ripottele yrttisilppu tasaisesti leiville juustokkeen päälle
-Leikkaa pihvit puoliksi, ja asettele palat leipien päälle. Jos pihvit ovat isoja, ei tarvitse puolittaa. Kruunaa leipä parilla ruokalusikallisella kastiketta, ja koristele halutessasi yrtinoksalla.

*Jos tykkäät mausteisemmasta leivästä, puserra muutama tippa sopivan kipakkaa chilikastiketta Bechamelin päälle koristeeksi ;)
Yliherkät ja allergikot voivat tietenkin jättää tästä valkosipulin pois.
Voit hyvin laittaa leiville niin itse tehtyjä-, kuin einespihvejäkin. Esim. eilisen tähteet sopivat tähän hyvin, senkuin vaan lämmität pihvit pikaisesti. Itsetehdyt pihvit ovat toki parhaita, mutta kun joskus laiskottaa.. Itse käytin tähän jo-suosikiksi-vakiintuneita Hälsan's Kök:in soijapihvejä. Tähän sopivat hyvin myös esim. tofu-, soija-, juuresraaste-, tai quorn-pihvit. Muistathan kuitenkin, etteivät quornpihvit ole vegaanisia.

Jos muuten valmistat kastikkeen varta vasten näille leiville, jätä se hieman tavallista paksummaksi, niin se pysyy paremmin leivillä ruokailun ajan :)