torstai 25. maaliskuuta 2010

Herkullinen Kesäkurpitsarisotto

1 Keskikokoinen kesäkurpitsa
2 dl Riisiä (jasmiini tai basmati)
n.6 dl Kasvislientä
300 g Kikherneitä (säilyke)
1 Iso sipuli
n.100g Kirsikkatomaatteja
3 Valkosipulinkynttä
1 rkl Paprikajauhetta
1/2 tl Jauhettuja korianterinsiemeniä
1-2 tl Chilikastiketta (esim. Chipotle tai Sriracha)
2 rkl Hienonnettua, tuoretta minttua tai sitruunamelissaa
Suolaa ja pippuria
Öljyä paistamiseen

-Huuhtele, kuutioi ja itketä kesäkurpitsa. Huuhtele, valuta ja puristele palat kuiviksi.
-Suikaloi sipuli, hienonna valkosipulinkynnet, viipaloi tomaatit, huuhtele ja valuta kikherneet
-Lorauta laakealle pannulle (esim. wokkiin) öljyä kuumenemaan, ja lisää puolet valkosipulista
-Kuullota valkosipulia hetki ja lisää sipuli ja kesäkurpitsa. Lisää öljyä tarvittaessa ja kuullota kunnes sipuli pehmenee ja muuttuu läpikuultavaksi
-Lisää tomaatit, mausta seos paprikajauheella, korianterilla ja chilikastikkeella, sekoita hyvin
-Lisää pannulle loppu valkosipuli, riisi ja puolet liemestä. Hauduta miedolla lämmöllä kunnes neste imeytyy, ja lisää puolet jäljellä olevasta liemestä. Kun kaadat viimeisen tilkan pannulle, lisää myös kikherneet
-Hauduta kunnes koostumus on sopivaa ja riisit pehmeitä. Lisää tarvittaessa tilkka vettä
-Lopuksi sekoita joukkoon yrttisilppu, ja mausta suolalla ja pippurilla

*Yliherkät ja allergikot voivat tietenkin jättää tomaatin pois. Tarjoa risotto uunituoreen patongin, salaatin tai vaikkapa vihannesten tai hedelmien, kuten appelsiinilohkojen tai mangoviipaleiden kera. Myös sitruunaviipale tai pari annoksen reunalla raikastaa mukavasti. Myös melonia voi kokeilla. Viereen ehkä mintunoksa..

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Rosmariini (Rosmarinus Officinalis)

Rosmariini on nahkealehtisiin kasveihin kuuluva, välimeren alueelta kotoisin oleva voimakkaantuoksuinen mausteyrtti jonka uskotaan karkottavan pahaa. Rosmariinin tuoksu tarttuu herkästi, kuten salvian, ja molemmat tuntuvat samalla tavoin "pihkamaisilta". Monille rosmariini on tutuin keittiöstä, tuoksunsa ja makunsa puolesta; Rosmariinilla on erikoinen, makeankarvas maku, ja voimakas tuoksu. Yrtti sopii rasvaisiin lihapatoihin, mausteisiin piirakoihin ja suolaisiin leivonnaisiin, kuten ciabatta-leipään ja erilaisiin piirakoihin. Rosmariinilla on lisäksi  maustettu myös ruokaryyppyjä, etikkasäilykkeitä, ja öljyisiä salaatteja.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Kasvi tunnetaan myös nimellä Merikukka, mikä viittaa sen latinankieliseen "marinus" ja "rosa" -sanoihin. Marinus tarkoittaa merta, ja rosa ruusua tai kastetta, ja välimeren maissa kasvin uskotaankin syntyneen meren kuohuista kuin Venus-jumalattaren.
Rosmariini on sekä maskuliininen että feminiininen (pääasiassa kuitenkin maskuliininen), tulen ja vesielementin kasvi. Rosmariini edustaa siis tavallaan molempia elementtejä, yhdistyväthän siinä polttavan tulen ja lempeän veden ominaisuudet. Rosmariini yhdistetään maskuliinisuudessaan aurinkoon, ja feminiinisyydessään kuuhun. Rosmariini on pyhitetty Venukselle, ja yhdistetäänkin rakkauden jumaluuksiin, kuten Dianaan, Freijaan, Cupidoon, ja Erokseen.

Kristinuskon levittäytyessä myös kristinkirkko ymmärsi voimakkaan kasvin ominaisuudet, ja yhdisti sen rituaaleihinsa. Rosmariini on siis myös kristityille pyhä kasvi, edustaen järkähtämätöntä mieltä, vahvuuksia ja puhtautta, joka yhdistetään usein ristiinnaulitun Jeesuksen uhraukseen ja uskonsa vuoksi kuolleisiin naispyhimyksiin. Sinisenä kukkiva rosmariini oli myös Neitsyt Marialle pyhitetty kasvi. Roomassa rosmariinia käytetään paljon myös kirkollisissa suitsukkeissa koska sen uskotaan karkotavan pahoja henkiä.

Wicca-perinteessä rosmariini on Jumalattaren kasvi, joka edustaa puhtautta ja elämän kiertoa.  Rosmariinia käytetäänkin paljon myös kevään Ostara-juhlassa sekä myöhäissyksyn Samhain-juhlassa. Kasvia käytetään usein parantavassa ja puhdistavassa magiassa. Monille wiccoille Rosmariini on myös onnea tuova kasvi.

Rosmariini tunnetaan myös voimakkaana afrodisiakana, ja mm. Rosmariinilla maustettu oliiviöljy on mitä mainiointa lemmenmaustetta vaikka kastikkeisiin ja salaattiin. Rosmariinin maineesta rakkauden kasvina kertoo hyvin Välimeren maista kotoisin oleva uskomus, ettei lapsia löydetä kaalimaasta, vaan Rosmariinipensaasta. Ranskasta on lähtöisin uskomus, että mies, joka todella pitää Rosmariinin tuoksusta, on sopivaa aviomiesmateriaalia ja uskollinen rakastaja.
Rosmariinia voi kantaa myös lemmenamulettina, mieluiten punaisessa pussukassa.

Rosmariini on pääosin maskuliinisena pidetty kasvi, vaikka se yhdistetäänkin enemmän naisiin (no hehän siellä keittiössä enimmäkseen häärivät..). Rosmariini kuitenkin edustaa myös feminiinisyyttä, naisen voimaa, nuoruutta, muistia ja naiskauneutta, ja, jos mahdollista, vain Salviaa pidetään maagisesti tätä yrttiä voimakkaanpana.
Rosmariini on myös voimakkaasti pahaa karkoittava kasvi. Maineeseen voimakkaana pirunkarkottimena liittyy eniten kasvin vahva aromi, ja kasvilla onkin karkotettu lähinnä pahalaisia, demoneita, ja pahoja noitia. Uskomuksessa voi siis olla perää, Rosmariini on niitä harvoja kasveja, joita en voi sietää, yök.
Rosmariinin uskotaan myös tuovan onnea, palauttavan menetetyn nuoruuden ja parantavan särkyneen sydämen siinä missä huonon muistinkin.

Rosmariinilla on hieman myös kotikosmeettisia ominaisuuksia. Neidot ja vähän vanhemmatkin naiset ovat pesseet silmäluomiaan rosmariinivedellä saadakseen kauneutta. Rosmariini vahvistaa ihoa ja supistaa ihohuokosia. Helposti rasvoittuvalle iholle rosmariinia ei kuitenkaan suositella sillä se voi stimuloida talirauhasia. Hiushuuhteena rosmariini tuo kiiltoa ja antaa elinvoimaa ohuille hiuksille elvyttämällä hiuspohjaa. Sopii erityisesti tummaveriköille.

Parhaiten rosmariini soveltuu kotiapteekkiin. Tuoretta rosmariinia, kuin myös sen eteeristä öljyä (joka on muuten aika hintavaa) voi hieroa iholle karkottamaan ötököitä, kuten vaikka hyttysiä ja punkkeja.
Tuore rosmariini sopii hyvin mm. kylpyihin, öljyihin, vesiin ja sen sellaiseen. Kylmiä jäseniä voi helliä Rosmariinikylvyllä. Rosmariini on jossain määrin antiseptinen kasvi joka auttaa tulehduksiin, ja esim. akneiholle voi valmistaa kasvovettä rosmariinista ja sitruunasta (Jos iho on kuiva, sitruunan voi jättää pois). Ja vaikkei aknesta kärsisikään, rosmariinikasvovettä voi käyttää tuomaan uutta eloa väsyneelle hipiälle.
Rosmariinin eteerisellä öljyllä voi hoitaa mm. huuliherpestä ja erilaisia hiiva- ja sienitulehduksia. Tähän tarkoitukseen Rosmariinia voi säilöä myös alkoholiin (vodka sopii hyvin, kannattaa lisätä 1 tl glyseriiniä n.3 1/2 dl:n) ja näin syntyvää uutetta käyttää sairaalle ihoalueelle.
Sisäisesti nautittuna Rosmariini lämmittää, ja edistää verenkiertoa. Naisten kasvina Rosmariini voi edesauttaa kuukautisia ja lievittää kramppeja sillä se laukaisee lihasjännitystä.

Rosmariini viihtyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa paikassa kuohkeassa hiekkamullassa eikä pidä liiasta kosteudesta. Mikäli mahdollista, ruukkurosmariinille olisi hyvä järjestää pohjavesi vaikkapa kasvuastian pohjalle laitettavilla ruukunsirpaleilla. Rosmariini sopii Suomen korkeuksilla paremmin keittiöpuutarhaan kuin ulos istutettavaksi, sillä kasvi kylmänarkana ei välttämättä selviä pakkasista. Kuten muutkin mausteyrtit, Rosmariini tuottaa parhaiten satoa jos siihen mahdollisesti ilmestyvät kukat leikkaa irti. Tosi Rosmariinin maku ja tuoksu ovat voimakkaimmillaan kukinnan aikana. Kukilla voi maustaa vaikka sitä jo mainittua oliiviöljyä, mutta myös avokadoöljy sopii.

Huom: Rosmariinia ei suositella raskaana oleville eikä pienille lapsille. Älä myöskään koske kasviin mikäli olet allergikko.

Uskomuksia:
-Unessa rosmariini edustaa kaipausta ja kielii muutoksenhalusta. Voi kertoa myös tulevista suruista ja pyrkimyksistä vaikeuksien voittamiseen.
-Puutarhaan istutettu Rosmariini houkuttelee keijukaisia.
-Rosmariininoksa tyynyn alla tuo naisille enneunia.
-Rosmariini tuo onnea ja hyviä uutisia taloon.
-Rosmariinin tuoksu pitää ihmissudet loitolla.
-Rosmariinin oksa suojelee vesilläliikkujia.
-Rintakukkana tai kenkään piilotettuna Rosmariini takasi joutuisat naimakaupat.
-Rosmariininoksat tai niistä punotut korut, tms. ovat mainioita hedelmällisyysamuletteja.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Aurinkoleipää

Tämä leipä sopii mainiosti Kevätpäivään, ja toinen kuuluu antaa jollekulle rakkaalle ihmiselle :)

Kahteen, halkaisijaltaan n.25 cm:n leipään tarvittavat ainekset:

1,5 dl Kädenlämpöistä vettä
1/4 Palaa hiivaa
1 tl Merisuolaa
1 1/2 tl Kurkumaa
1 tl Jauhettua inkivääriä
n.1/2 dl Oliiviöljyä
n.5 dl Vehnäjauhoja

-Liuota hiiva veteen, ja lisää mausteet sekä öljy.
-Lisää jauhoja vähän kerrallaan, koko ajan vaivaten, kunnes saat tasaisen, hieman sitkeänoloisen, tahmeahkon taikinan joka ei kuitenkaan tartu enää sormiin tai leivinkulhon reunoihin.
-Kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa (esim. uunin päällä) n. 1/2 tuntia.
-Jaa taikina kahteen osaan, ja leivo taikinasta kaksi pyöreää, latteaa leipää. Muista että taikina kyllä kohoaa. Voit käyttää jauhoja apuna jos taikina tuntuu vielä tahmaiselta.
-Tässä vaiheessa leikkaan pentagrammikuvion leipien pintaan siunaamaan taikinan.
-Peitä leivät liinalla, ja kohota vielä n.1/2 tuntia.
-Paista leipiä 200'c uunin alatasossa n.15 minuuttia, tai kunnes pinta on kullanruskea.
-Anna leipien jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua.

*Itse käytän taikinaan alttarisuolaa. Pari palaa leipää olisi myös hyvä viedä luontoon, uhriksi jumaluuksille ja eläimille. Tällöin tapanani on vuodattaa pari pisaraa omaa vertani leivänpaloille (sormenpäästä, enkä halua pelotella ketään), henkilökohtaisena uhrina, mutta juhlava siideri, viini, tai kirkas viina ajaa saman asian. Etenkin suomalaiset jumalat tuntuvat olevan väkijuomien perään.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Kahvinporoista katsominen

Kahvia ei oikein voi lukea samoin kuin teetä, mutta kahvinporoista katsominen on teenlehtien lukemisesta kehittynyt ennustustapa, joskin ehkä aavistuksen verran monimutkaisempi. Näkyvinpänä erona mainittakoon, ettei kahvinporoja tulkita itse kupista, kuten teetä, vaan tassilta. Myös kuvioiden selitykset teestä ja kahvista katsottaessa poikkeavat hieman toisistaan.
Kahvinporokuviot puolestaan, eri tulkintalähteistä huolimatta eivät merkitykseltään taas juuri poikkea toisistaan. Erottavana tekijänä tietenkin kaikenlaiset ammattipovaajat jotka ovat aikojen saatossa kehittäneet itselleen omia menetelmiä, sekä tulkitsevat symbolit monia paremmin "oman tuntuman" pohjalta. Ajan oloon sinäkin voit oppia tekemään samoin.
Kuten muutkin ennustustavat, kahvinporoista katsominen vaatii keskittymiskykyä, ja ainakin hyvää muistia. Kahvinporojen lukemiseen on olemassa monia tapoja, mutta esittelen tässä vain kaksi niistä. Perinteisemmän, wanhan liiton povarien suosiman menetelmän, sekä yksinkertaisemman tavan, joka muistuttaa teenlehtien lukemista. Ennustuskahvi nautitaan näin:

-Ensin keitä hyvät pannukahvit, eli porot ja vesi mitataan pannuun ja kiehautetaan hellalla.
-Tarjoile ja juo kahvit loppuun, jonka jälkeen pannuun jäänyt ohut, juokseva sakka kaadetaan pois niin, että porot jäävät pannun pohjalle.
-Anna pannun jäähtyä ja kuivua vähintään tunnin ajan uunin päällä, ja kaada pannuun kupillinen vettä (n.desi vettä kolmea mitallista kahvia kohden). Kuumenna pannu sumppeineen uudestaan, kunnes se liki kiehuu.
-Sekoita sumppia hieman lusikalla, ja kaada tilkka tassille, tms. posliinilautaselle.
Käytä vaaleaa lautasta, sillä siitä kuvioita on helpompi tulkita kuin esim. mustan ja runsaasti kuvioidun lautasen pinnasta.
-Lautaselle jääneet porot muodostavat kaikenlaisia kuvioita, ja niitä tutkimalla yritetään saada selville salattuja asioita (Mikäli lautaselle molskahtaa liukenematon möykky, älä yritäkään tulkita sitä, vaan lämmitä ja sekoita kahvisakka uudestaan).
-Kuviot tassilla tulkitaan:

Viivat:
Kaikki viivat ennustavat onnellista vanhuutta mikäli niitä on paljon.
Muutama pikkuviiva viittaa omaisuuden lisääntymiseen.
Kuvioista selkeästi erillään oleva, pitkä ja suora viiva kertoo ehkä saapuvasta matkasta; sitä pidempikestoisesta, mitä pidempi viiva.
Lautasen poikki kulkevat viivat kertovat matkasta toisiin maihin, ja jos viiva on katkonainen, matka on vaikea.

Ympyrät, silmukat ja geometriset kuviot:
Jos pyöreä kuvioaihe on hallitseva muihin kuvioihin nähden, tai pyörylöitä on useita, ennakoi se rahantuloa. Mikäli pyöreitä kuvioita on vähän, povaa se rahanmenoa, tai vastoinkäymisiä liikeasioissa.
Ympyrä, jonka sisällä on pisteitä, ennakoi vauvauutisia. Tällaisen, katkonaisen kuvion kerrotaan enteilevän tyttölasta.
Helminauhamaiset kuviot varoittavat sydänsuruista. Jos nauhan toisessa päässä on kolmio, toiveesi tulee täyttymään.
Soikiot lupaavat liikemenestystä, mitä enemmän niitä näkyy.
Kulmiot lupaavat onnea rakkaudessa; mitä enemmän kulmia, sitä enemmän onnea, paitsi nelikulmiot, jotka tuovat epäonnea.
Suorakulmiot enteilevät epäsopua kodin seinien sisäpuolella. Mikäli suorakaiteen ympärillä on ristimäisiä kuvioita, varoittaa se uskottomuudesta. Etenkin naisen.
Kolmioihin liittyy kunniakasta vastuuta ja työtehtäviä. Kolme kolmiota lähekkäin on todella suotuisa enne. Useammat kolmiot ennakoivat rahaa.

Ristit ja kruunut:
Lautasen keskuskuviona risti ennakoi pitkää ikää ja rauhallista kuolemaa sitten kun aika tulee. Neljä vierekkäistä ristiä lautasella ennustavat miehelle, että hän kuolee lopulta kaatumalla tai putoamalla, ja naiselle, että hän menehtyy lopulta vaikean sairauden näännyttämänä.
Useat ristit ennustavat vanhemmalla iällä seuraavaa uskonnollisuutta.
Yleisesti kruunut kuvaavat arvostusta ja menestystä.
Risteistä muodostunut kruunu ennakoi miespuolisen sukulaisen poisnukkumista ennen vuoden vaihdetta. Kolmioista muodostunut kruunu povaa samaa naispuolisesta sukulaisesta.

Talot ja kasvit:
Ympyrä talokuvion vieressä ennustaa povattavasta tulevan talon- tai asunnonomistajan.
Kolmio talokuvion vieressä kertoo lahjoitetusta tai perinnöksi saadusta talosta.
Puut tai pensaat talokuvion vieressä kertovat maalaistalosta.
Kukkapuketti on erittäin onnekas enne. Jos sen läheisyydessä on kolmio, onni tulee olemaan ylitsevuotavaa.
Kukat yleensä enteilevät terveyttä, puut puolestaan surua tai vastoinkäymisiä töissä tai muissa sen sellaisissa toimissa.

Eläinhahmot, taloustavarat ja ikkunat:
Erikokoiset- ja näköiset kalakuviot enteilevät kutsuja ja niihin liittyvää postia.
Linnut puolestaan povaavat menestystä ja onnea. Vangitut linnut taas epäonnea, ja vaihtoehtoja, joista tulisi kieltäytyä.
Matelijat ennakoivat huonoja uutisia, petollisuutta, ja ilkeyttä povattavaa kohtaan.
Nelijalkaiset eläimet enteilevät yleensä huolia ja onnettomuuksia.
Pöytä merkitsee sairautta. Mikäli pöydän ympärillä on ihmishahmoja, ennakoi se oikeuteen joutumista. Z-kirjain kuvion lähellä ennakoi häitä.
Kirstu ennakoi kirjettä, ruumisarkku surua.
Polkupyörä taas kertoo iloisista uutisista.
Ajoneuvo varoittaa sukulaisen väkivaltaisesta kuolemasta, mutta aseiden näkeminen varoittaa huonoista tai hämäristä liikeasioista.
Kaikenlaisten ikkunoiden näkeminen kuvioissa varoittaa varkaista.

Ihmishahmot:
Jos sakka hahmon ympärillä on tummaa, kyseessä on tumma henkilö, mikäli vaaleaa, niin vaalea henkilö.
Kättään ojentava hahmo enteilee saamisia tai lahjoja.
Mikäli ihmishahmo näyttää yksisilmäiseltä, varoittaa se lankeamasta kauniisiin lupauksiin sillä hänet petetään.
Mikäli ihmishahmon lähellä näkyy koiran kuva, kertoo se uskollisesta ystävästä. Mikäli kuvioiden lähellä on lisäksi rengaskuvioita, ikäänkuin kiinni toisistaan, merkitsee se, että puoliso on aina uskollinen.
Keppiä pitelevä naishahmo miehen lautasella varoittaa miestä kevytkenkäisestä naisesta joka haluaa vietellä hänet. Keppiä pitelevä mies varoittaa naista vaarallisesta, viettelevästä miehestä.
Kukka naisenkuvan vieressä merkitsee ystävää, tosin tulppaani varoittaa petollisesta ystävästä.
Ruusu naisenkuvan vieressä lupailee povattavalle kosijaa, sulhasta tai morsianta.
Kolme miehenkuvaa rinnakkain ennakoivat suotuisia tehtäviä, kolme naista taas tuloja tai voittoja.

Kirjaimet ja numerot:
Numerot, etenkin N-kirjaimen läheisyydessä voivat enteillä arpajaisvoittoja. Tällaisia numeroita käytetään mm. lottonumeroina.
A: Tiedossa on mieluisa matka, jolla varkaus voi kuitenkin uhata
B: Onnea lemmenasioissa tai avioliitossa
C: Rakastajia/rakastajattaria tai kosintaa
D: Miellyttävä tai toivottu kirje
E: Avioliittouutisia. Omia tai jonkun muun
F: Odottamaton lahja
G: Iloa ja huvituksia. Talokuvion vieressä kaupunkiasuntoa
H: Vastoinkäymisiä, mahdollinen vankeus
I tai J: Kohtaaminen kaukaisen ystävän tai sukulaisen kanssa
K: Harmeja ja ikävyyksiä. Mielipahaa
L: Vaikeita ja tuottamattomia työtehtäviä
M: Uutisia sairaudesta, sen aiheuttamaa surua
N: Arpajaisvoitto mahdollinen, etenkin jos läheisyydessä on numero
O: Saat sormuksen tai muun arvoesineen
P: Tervetullut kirja
Q: Ristiäiskutsu tai pyyntö kummiksi
R: Joku juonittelee sinua vastaan
S: Pääset pälkähästä. Talokuvion vieressä kaupunkiasuntoa (myös dj)
T: Epäsopu rakkaan tai salarakkaan kanssa
U: Ystävät auttavat tarvitessasi suosituksia
V tai W: Tulipalouutisia
X: Varoittaa työpaikkaromanssista tai epämiellyttävistä työkavereista
Y: Pääsyä ylhäisen/tärkeän henkilön puheilla
Z: Hääkutsua, etenkin jos kirjain on pöydän vieressä
Å: Odottamatonta rahanmenoa ja sen aiheuttamia ikävyyksiä
Ä: Huolia aiheuttava perintö
Ö: Uutisia tuttujen avio/avopuolisoiden välisestä epäsovusta.

Teetulkinta:

Kahvinporoja voidaan tarvittaessa (esim. kiireessä) myös valmistella ja lukea samalla kaavalla kuin teetä, vaikka tulkinnasta tuleekin usein epäselvempi, koska kahvi on hienojakoisempaa kuin tee:
-Anna kupillinen pannukahvia henkilölle, jonka tulevaisuutta haluat tarkastella.
-Kun kahvit on juotu, kuppiin pitäisi jättää sen verran nestettä että poroja voidaan huljutella. Huljuttele sakkaa, ja pyöräytä kuppi alassuin tassille.
-Tassille syntyvät kuviot tulkitaan teenlehtisymbolien tavoin.

*Tässä tekstissä esittelemäni lista kahvinporokuvioiden tulkinnasta on lainattu yhteenvedoksi muutamasta wanhasta ennustuskirjasta, pääinnoittajana on kuitenkin toiminut ehdoton suosikkikirjani; Povarien salaisuudet.
Loppupeleissä kahvinporojen tulkintaan pätee sama, kirjoittamaton sääntö kuin muihinkin ennustusmenetelmiin: Valitse yksi, sinulle sopivin tulkintakaavio, ja käytä sitä tulkintojesi runkona ennenkuin koko kirjastoa, sillä jos käytät montaa eri tulkintakaaviota yhtä aikaa, voivat tulkinnat olla, lähteestä riippuen hyvinkin ristiriitaisia. Maalaisjärkeä ja omaa intuitiota tietenkin sopii, ja on hyväkin, aina käyttää ;)

Wanhojen (1900-luvun alku) povailuoppaiden tulkinnat ovat nostalgisia kaikuja aikansa suosituista seuraleikeistä- ja peleistä, jotka ilmentävät mm. kiinnostusta yliluonnolliseen, tuonpuoleiseen ja ennustamiseen. Kaikki ovat viktoriaanisen ajan kauhuromantiikka-aallon tuotoksia, ja siksi suorempia tulkinnoissaan kuin nykyajan "vakavasti otettavat" ennustuskirjat, joissa esimerkiksi kuolemaa ei ole olemassakaan ja "sinulle voi käydä että..". Wanhoissa povausoppaissa lupaillaan suoraan rahantuloa tai -menoa, varoitellaan pettävästä puolisosta, mahataudista tai äkkikuolemasta. Nykykorvaan nämä suorasukaisen kuuloiset, "sinulle tulee tapahtumaan näin" -tyyliset ennustukset on sivistyksen jyllätessä eteenpäin jätetty kelkasta taikauskoisena höpönlöpönä tai huonoina ennustuksina, mutten kiellä, etteivätkö wanhat konstit toimisi, ainakin seurapeleinä, vielä tänäkin päivänä ilman että moisesta pitäisi kiskaista hernettä nenään ;)

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Pita-leipä

1,5 dl Haaleaa vettä
1/3 Palaa hiivaa
1 rkl Hienoa sokeria
1 tl Merisuolaa
Loraus oliiviöljyä
Vehnäjauhoja

Pinnalle:
Oliiviöljyä
Seesaminsiemeniä

-Liuota hiiva veteen, lisää sokeri ja suola. Sekoita.
-Lisää öljy, ja jauhoja niin että saat pehmeän taikinan, ei haittaa vaikka tarttuu vähän käsiin
-Lohota lämpimässä paikassa, kuten uunin päällä n.10 min.
-Jaa taikina neljään osaan, ja leivo niistä leivinpaperin päälle litteitä leipiä.
-Sivele leivät öljyllä, sirottele päälle seesaminsiemeniä, ja paista leipiä 220'C n.15 min, tai kunnes leipien pinta on kullankeltainen.

*Tämä itämainen leipä sopii mainiosti niin riisiruokien kuin keittojenkin lisukkeeksi.

torstai 18. maaliskuuta 2010

Matopäivä ja Kevätpäivän Tasaus

Kevään alku; Kevätpäivän tasaus on Syyspäivän tasauksen tavoin pienempi sapatti, joka suomalaisittain tunnetaan myös wanhalla nimellään, Matopäivänä. Englantilaisittain Kevätpäivä tunnetaan nimellä Spring Equinox, ja druidit tuntevat juhlan nimellä Alban Eiler.
Kevätpäivän paikka vaihtelee vähän vuosittain, mutta sijoittuu yleensä 19-21.3 paikkeille.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle, ja päivät alkavat jälleen pidentyä. Kuten Syyspäivän tasauksena, tänään yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä. Kaikille pohjoisen asukkaille tämä on valon saapumisen ja päivien pitenemisen päivä.
Alueittain Kevätpäivä tunnetaan myös kevään ytimenä, mutta näin suomalaisittain ilmat ovat harvoin Kevätpäivänäkään niin lämpimät että kevättä erottaisi talvesta muutoin kuin nimen perusteella.
Luonto alkaa kuitenkin havahtua talvihorroksestaan, ja valmistautuu jälleen kasvattamaan antimiaan maan päälle. Kevätpäivän elementti on Ilma.

Ostara

Moni nykynoita ja wicca juhlii Kevätpäiväänsä wanhalla germaanisella nimellä Ostara/Oestar/Eostre, jonka nimestä myös englanninkielinen, Pääsiäistä tarkoittava sana "Easter" -tulee. Easter, eli Pääsiäinen onkin juhlan kristillinen vastine.
Muinaista Ostara- juhlaa vietettiin aikoinaan samannimisen luonnonjumalattaren, sekä kevään, ja luonnon uusiutumisen kunniaksi. Tarinat/folklore lähtökohdista juhlan ympärillä vaihtelee alueittain, mutta eräs tarina kertoo, että kun jumalatar Eostre kulki maan päällä, pieni kani rakastui jumalattareen ja halusi kunnioittaa tätä ihmeellisellä lahjalla. Koska maa hersyi hedelmällisenä jumalattaren myötä, kani muni kuin munikin munia jotka se sitten koristeli kauniiksi kuin jalokivet, ja tarjosi lahjansa Eostrelle. Jumalatar mielistyi niin pienen eläimen lahjoihin, että teki molemmista, sekä kanista että munista, kevätjuhlansa symboleja. Toinen tarina kertoo, kuinka Eostre kohtasi lentokyvyttömän linnun, ja muutti jänikseksi pelastaakseen tämän saalistajilta, mutta koska näin luotu olento ei ollut kuitenkaan oikea jänis, sille jäi kyky munia munia. Vastaluotu jänis päätti silloin kunnioittaa pelastajaansa vuosittain, ja munia vain keväisin.

Jäniksistä ja munista tuli siis vahvoja kevään symboleja, jotka syöpyivät kansan mieliin jopa siinä määrin että  kirkko myöhemmin sisällytti ne myös omaan pääsiäis-juhlaansa, ja sen perinteisiin, minkä vuoksi moni pitää niitä tänäkin päivänä kristittyinä symboleina. Enenn wanhaan, keväisen, Pääsiäisen aikaan maan ollessa vielä köyhä, erilaiset munat tarjosivat maitotuotteiden lisäksi sopivasti ravintoaineita kristittyjen juhlien uskonnollisiin, lihaa vältteleviin ruokavalioihin, ja olivat ihmisille ravitsevaa syötävää ennen varsinaisen paaston aloittamista.

Kuten muidenkin seisaus- ja tasauspäivien, myös Ostaran paikka vaihteli Tasauksen mukaan ja myötäili luonnon kiertoa. Vertailun vuoksi, Wiccojen Ostara-juhla sijaitsee kuitenkin kiinteällä paikalla 21.3. Lisäksi, Kevätpäivän Tasauksen tavoin, myös kristittyjen Pääsiäinen määräytyi lähtöjään kuun vaiheiden mukaan.
Niin, siinä missä monet wanhat Germaani- ja kelttijuhlat, myös Ostara on lainattu paitsi wiccauskontoon, myös nykyiseen pakanagenreen, ja meillä Suomesakin monet ritualistiset noidat ja uuspakanat juhlivat ennemmin vierasperäistä Ostaraa kuin kotoista Matopäivää.

Matopäivä

Wanhasuomalaisen Kevätpäivän Tasauksen "Matopäivä"-nimitys pohjautuu wanhaan folkloretietoon, jonka mukaan käärmeet eli madot nousevat ensi kertaa talvikoloistaan paistattamaan päivää maan päälle Kevätpäivän tasauksena, eikä karjaa vielä päästetty ulos käärmeiden pelossa. Matopäivä voidaan siis "suomentaa" Käärmepäiväksi, tai Käärmeiden Päiväksi. Matopäivä tunnettiin tietyillä alueilla myös Mato-Penttinä, etenkin, jos se Kevätpäivä osui 21.3 (eli Pentin nimipäivään).
Paikoin myös Matin päivää (24.2), eli Talvi-Mattia, on pidetty käärmepäivänä, ja ensimmäisenä kevätpäivänä, kuulostavathan sanat "Mato" ja "Matti" vähän samanlaisilta. Paikoin Matin päivään liitettiinkin samanlaisia tabuja kuin Matopäivään.

Kuten ennenkin eri päivänseisauksista ja -tasauksista, myös Matopäivästä ennusteltiin tulevia ilmoja, esimerkiksi kirkas täysikuu ennen Matopäivää tiesi kauniita ilmoja, päivän jälkeen yöpakkasia. Matopäivää on pidetty myös vuoden kuivinpana päivänä. Vaikeasti kitkettävät kosteikkojen puut kuten lepät ja pajut yleensä hävitettiin tänä päivänä, ja oksista valmistettiiin onkia, mertoja ja muita sen sellaisia pyydyksiä, sillä niillä uskottiin siten saavan paljon saalista.
Samoin pyrittiin torjumaan erilaisia syöpäläisiä, kuten luteita ja russakoita, myös käärmeitä. Etenkin käärmeiltä pyrittiin suojautumaan ja niitä yritettiin ehkäistä monin eri tavoin. Matopäivänä ei saanut kehrätä, tai leipoa pullaa, tai käsitellä mitään naruja tai lankoja tai muutakaan "käärmeenmuotoista", tai tuli kesällä paljon käärmeitä. Käärmettä ei myöskään mainittu nimeltä, ettei se kuulisi ja tulisi kesällä pihaan.
Taloissa, jotka pitivät haltia- eli elättikäärmettä, tapaa ei tietenkään harjoitettu, mutta lyylikäärmeitä saatettiin aina talokohtaisesti jotenkin erityisesti muistaa.

Käärme on symbolina vahva maan olento, joka itämailla on sekä viisauden että oveluuden symboli. Länsimaissa käärme symboloi lähinnä kavaluutta ja syntistä viettelystä kristittyjen "Aatami ja Eeva" -myytin mukaan. Käärmeellä katsottiin olevan myös suojelevia ominaisuuksia, ja esim. tapetun käärmeen pää saatettiin laittaa purkkiin ja haudata talon/kynnyksen alle suojelemaan kotia pahalta. Erityisen voimakkaana pahaa karkottamaan pidettiin tietenkin kyyn, Suomen ainoan myrkkykäärmeen, päitä. Myös käärmeen nahka oli voimakas taikakalu, jolla voitiin parantaa kaikenlaisia sairauksia.
Suomalainen folklore tuntee myös kolmannen maagisen käärmetaikakalun; Käärmekiven. Käärmekivi on läpikuultavan valkoisen, sileä ja munanmuotoinen taikakivi, jonka haltija sai itselleen kyvyn ymmärtää eläinten kieltä, parantaa sairauksia, ja hän sai normaalia pidemmän elämän ja tuli immuuniksi kaikille myrkyille.

Maaginen matopäivä

Noidat ja trullit aloittivat folkloren mukaan lentoharjoituksensa Matopäivänä, ja saattoivat vierailla karjasuojissa napsimassa karvatupsuja elikoista. Matopäivä oli hyvää aikaa kerätä pajunvitsoja, joilla paha silmä ja kirot sitten suomittiin pois omasta tai perheenjäsenten niskasta. Tätä voi kokeilla nykyäänkin; Olan takaa ei siis tarvitse kenenkään nahkaa hutkia, vaan virpomavitsa-tyylillä lyödään hartioita ja selkää kevyesti vitsalla, vaikka vaatteet päällä, ja luetaan jokin pahaa karkottava loru/loitsu (lunttaa vinkit vaikka blogini loitsuosiosta). Matopäivä on sopivaa aikaa myös kaikenlaisille taioille.
Pääosin Matopäivän maaginen lataus on kirkon myötä siirtynyt pääsiäisen tienoille, eivätkä tasauspäivät muutenkaan vedä energiallaan vertoja seisauspäiville.
Tämä on silti hyvää aikaa onnellisuuteen ja rakkauteen, etenkin perheonneen, liittyviin taikoihin ja rituaaleihin. Syyspäivän tasauksen tavoin päivä sopii myös irtipäästämiseen.

Matopäivään sopivia värejä ovat maanläheiset sävyt, etenkin musta, harmaa ja ruskea, mutta myös okra, oranssi ja luonnonvalkoinen sopivat. Suitsukkeina parhaita ovat Santelipuu, Laventeli, Sitruuna, Vanilja, Terva ja Mänty.

Juhlavia Yksityiskohtia

Juhlit sitten wanhaa Matopäivää tai Kevätpäivän Tasausta, juhlapöytään sopivat tuoreet yrtit keittiön talvipuutarhasta, ja vihreät vihannekset ja hedelmät, etenkin palkokasvit, mukulat ja sitrukset. Keväinen leipä on yleensä vaalea, siemenillä tai kurkumalla maustettu.
Perinteisiä keväisiä juhlaruokia Suomessa ovat olleet erilaiset juusto- ja munaruoat. Myös jauhoja ja rasvaa on käytetty esim. leipien ja uuniruokien osalta. Suosi aromikkaita, täyteläisiä ruokia, unohtamatta keveyttä, tuoreutta ja raikkautta. Kokeile vaikka kotijuustoa, talkkunaa tai munakokkelia, tai lisää leipäjuustoa salaattiin, ja tee lisuke appelsiinista ja raejuustosta.
Myös perinteinen peruna, herneet, tumma riisi ja ohrasuurimot, tai eksoottisemmat linssit ja couscous ovat oivallisia juhlaruoan aineksia. Lihoista pöytään sopivat metsälinnut ja järvikalat (suosi kotimaista), etenkin säilötty; kuten suolakala.
Aromaattisia, päivälle sopivia mausteita ovat mm. hunaja, inkivääri, fenkolinsiemen, korianterinsiemen, kumina, mauste-, ja valkopippuri, sinappijauhe, tai eksoottisemmat sahrami, jeera ja kurkuma.

Kevätpäivälle sopivia värejä, esim. kynttilöitä ajatellen ovat raikkaat ja pehmeät värit, kuten taivaansininen, vaaleanvihreä, vaaleanpunainen ja liila. Suitsukkeisiin sopivat kukkaistuoksut, kuten lilja, ruusu, ja orvokki.
 
Matopäivään sopivia puuhasteluja:

-Nouse varhain, ja lähde aamukävelylle tervehtimään aurinkoa
-Tee "Vihreä Siivous". Kerää vanhat, tarpeettomat tavarat ja vaatteet ja vie ne kierrätykseen
-Puhdista ja siunaa asuntosi vapaaksi turhista talven hyyryläisistä ja pimeän hengistä
-Leivo leipä ystävälle tai rakkaalle
-Muista käärmettä, viisauden symbolia
-Aika miettiä vuoden ensimmäisiä puutarhajuttuja. Kaiva vanhat ruukut kaapin perältä ja osta kukkamultaa ja siemeniä. Laita vuoden ensimmäiset mausteyrttisi itämään
-Istuta jotain helppoa ja nopeaa vihreää, kuten vihanneskrassia, rairuohoa tai vehnänorasta
-Mikäli olet kalastajatyyppiä ja menossa mökkeilemään, valmista perinteinen mato-onki tai sido viehe lasikuituvavallesi.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Falafel

n.500g Keitettyjä kikherneitä
1 rkl Tahini-tahnaa
1 Pieni tai keskikokoinen sipuli hienonnettuna
2 Valkosipulinkynttä
n. 3 rkl Hienonnettua, tuoretta korianteria tai persiljaa
Suolaa ja pippuria
Vehnäjauhoja
Vettä tarvittaessa

Mausteseos:
1/2 tl Garam-masala maustesekoitusta
1/2 tl Jeeraa
1/2 tl Jauhettua korianteria
Ripaus jauhettua kardemummaa
Chiliä maun mukaan

-Muhenna kikherneet joko käsin (perunanuijalla tai haarukalla) tai blenderissä. Voit käyttää vesitilkkaa apuna notkistamaan tahnaa
-Laita valmiit, muussatut kikherneet taikinakulhoon
-Lisää loput ainekset kikhernemössön sekaan ja sekoita tasaiseksi massaksi
-Lisää vehnäjauhoja pienissä erissä niin että saat sopivan napakan, koossapysyvän mutta pehmeän taikinan joka ei tartu käsiin eikä kulhon reunoihin
-Pyörittele taikinasta pieniä palleroita (samoin kuin lihapullataikinasta) lautaselle. Kostuta tarvittaessa käsiä tai lisää jauhoja jottei taikina tartu
-Paista valmiit falafel-pyörykät joko pannulla öljyssä (napakka taikina), tai leivinpellillä (pehmeä taikina) uunissa (250'C 10-15 min). Voit myös uppopaistaa falafelit. Uunissa paistaminen on toki vähärasvaisin vaihtoehto.

*Muista, että voit vaihdella mausteita mielesi mukaan. Autenttisinta kuitenkin olisi pitää ne itämaisina. Tarjoile falafel esim. keitetyn riisin, salaatin ja jogurttikastikkeen tai raita -kastikkeen kera. Myös itämaistyyliset leivät, kuten roti tai pita, sopivat erinomaisesti kyytipojaksi. Kuvassa lisukkeena intialaisittain maustettua, paistettua riisiä ja kebab-kastiketta.
Falafel on kotoisin lähi-idän alueilta, ja variaatioita on monia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Egyptissä falafel valmistetaan usein härkäpavuista, jota voi toki kokeilla kotonakin.
Mikäli kikherneiden keittäminen pitkästyttää, voit hyvin käyttää säilykeherneitä, jotka tarvitsee vain valuttaa ja huuhdella lävikössä :)

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Riimukivet

Riimut ovat aakkoset, joita muinaiset skandinaavit, germaanit ja anglosaksit alkoivat käyttää n.1500 vuotta sitten. Riimut vastaavat latinalaisia, kreikkalaisia, heprealaisia tai kyrillisiä aakkosia, vaikka ovatkin paljon enemmän kuin aakkoset. Riimut muuttuivat ajan saatossa riimukiviksi; voimakkaaksi taika- ja ennustusvälineeksi. Riimu (eng.Rune) nimenä merkitsee salaisuutta, kätkettyä, arvoitusta. Sana onkin yhteydessä saksalaiseen verbiin Raunen-Kuiskata, ja iirin sanaan Run-Salaisuus.
Riimuilla on erottamaton yhteys luojakansojensa tarustoon. Vanhat tarut kertovat, kuinka Odin riippui oman keihäänsä lävistämänä yhdeksän päivää ja yötä ylösalaisin suuresta Yggdrasilista; Maailmanpuusta (jonka on sanottu olevan Marjakuusi), jotta hän saisi omakseen kätketyt salaisuudet; riimujen viisauden. Tarokki-korteissa "Hirtetty mies", nilkastaan roikkuva hahmo, kuvasi alunperin Odinia ja riimujen hankkimista.

Kun kristinuskoa levitettiin keskiajalla Pohjois-Eurooppaan, vanhojen jumalten valta heikkeni, mutta ei sentään tyystin kadonnut. Riimuja käytettiin mm.sala-opillisiin tarkoituksiin vaikka kirkko yritti perinpohjaisesti hävittää riimukirjoituksen. Kielellisesti islanti on lähinnä muinais-skandinaavin kieltä. Vielä vuonna 1639 Islannissa laki kielsi riimujen käytön, mutta 1800-luvun lopulla joidenkin syrjäseutujen papeilta vaadittiin riimujen luku- ja kirjoitustaitoa.
Riimut äännettiin aakkosina niiden nimen ensimmäisen, tai kahden ensimmäisen kirjaimen mukaan (Kenaz=K, Thorn=Th). Riimukirjainten nimet siis vaihtelevat lähteittäin, ääntämisasusta kirjoitusasuun (Uruz/Ur, Isa/Is), ja jokainen riimuja tunteva tuntenee silti riimunsa ehkä eri nimillä kuin toiset, vaikka alkukirjaimet pysyvätkin samana. Samanlaisia eroja on havaittavissa mm. Tarokki-korteissa, enkä nyt tarkoita mitään spesiaalipakkoja, vaan peruskorttien nimiä yleensä (Torni/Sortuva torni, Rakastavaiset/Rakkaus, Kohtalonpyörä/Peili). Merkitys säilyy kuitenkin samana.

Futharkin perheet

Varhaisimmat ja "oikeina" pidetyt perusriimut tunnetaan nimellä Futhark. Se sisältää 24 kirjainta jotka jakautuvat kolmeen ryhmään joita kutsutaan perheiksi. Kukin "perhe" sisältää 8 riimukirjainta.
Ensimmäinen perhe on nimetty hedelmällisyydenjumala Freyrin mukaan, ja se on "Freyrin riimuperhe" (Feoh - Wunjo), toinen perhe on "Hagalin riimuperhe", raesade-riimun mukaan (Hagalaz - Sigel) ja viimeinen, kolmas perhe on saanut nimensä sodanjumala Tyriltä; "Tyrin riimuperhe" (Tyr - Odel).

Joskus perussetti sisältää yhden "ylimääräisen", tyhjän riimun nimeltään Wyrd, joka ei varsinaisesti kuulu yhteenkään varhaisista riimuperheistä vaikka riimusetistä löytyykin. Wyrdiä on pidetty tarpeettomana sillä useimmat riimut sisältävät sen merkityksen kohtalon edustajana, toiset taas vannovat sen nimeen.
Sääntöhän tämä ei ole, kuten Tarokki-korteissa, myös riimuissa on poikkeuksia; Joissakin Futharkeissa oli 16 riimua. Anglosaksisessa 28 (myöhemmin 33) riimua, joista uudemmat kehittyivät vastaamaan kirjainten sijasta erilaisia äänteitä.
Vertailun vuoksi voidaan miettiä, että suomalaiset aakkoset, jotka koulussa opitaan sisältävät 28 kirjainta. 29 jos vierasperäinen W lasketaan mukaan. 27, jos vierasperäiset W ja Å jätetään pois laskuista. Englanninkielisissä maissa opitaan vain 26 kirjainta, sillä aakkoset loppuvat Z:hen eikä öökkösiä käytetä lainkaan. Wyrdiä voisi oikeastaan verrata aakkosten Q:hun. Q kuuluu latinalaisten kirjaintemme ryhmään vaikka sen voisi korvata k-v -yhdistelmällä. Silti se on mukana, koska sillä on paikkansa sanoissa (kuten Quinoa ja Quebec), samoin kuin Wyrdillä on oma sanomansa ennustettaessa.

(Odinia kuvaava "Hirtetty Mies" -kortti Haindl-tarokista )

Riimujen Tulkinta

On monia eri tapoja ennustaa riimukivistä. Kuten muidenkin välineiden kohdalla, on hyvä muistaa antaa myös riimuille uhri; Sytytä siis suitsuke tai kynttilä ennen jakoa.
Riimuja voi nostaa pussista yksitellen, tai tarvittavan määrän voi jakaa suoraan pöydälle, kuten Tarokki-kortitkin. On ihmisiä, jotka lukevat riimujaan aina luonnonhelmassa, eivät koskaan sisällä. Riimuilla on kyllä Tarokki-kortteja vahvempi yhteys luontoon ja maahan, ja monet asettavatkin riimujensa lähelle luonnonesineitä, kuten Kiviä, käpyjä tai oksia tulkitessaan kiviään.
Kivet, kuten kortitkin voidaan jakaa kuvapuoli alaspäin, tai ylöspäin, lukijasta riippuen ja monet riimujen pöytäjaot muistuttavatkin Tarokki-kortti pöytiä.
Itse parhaaksi tavaksi tulkita riimuja on yksinkertaisesti poimia intuition varassa pussista yksi kivi, ja selvittää mitä se kertoo sinulle.

Paras paikka säilyttää riimukiviä on luonnonmateriaalista, kuten vaikka pellavasta tai nahasta tehty pussukka joka kulkee kätevästi mukana, mutta esimerkiksi puurasia käy hyvin tarkoitukseen.

*Riimut on liitetty myös tiettyihin kivilajeihin, joita voi käyttää apuna riimuamuletteja tai kivisettejä valmistettaessa, sekä puihin, ja kasveihin. Erilaisissa rituaaleissa riimujen merkitystä ja energiaa voi korostaa tai vahvistaa esittämällä riimut eri materiaalejen yhteydessä, esim. koristelemalla alttari tietyillä kukilla tai piirtämällä riimuloitsu omiin tarkoituksiin sopivaan puuhun tai kiveen. Kasvin kasvamista niin puutarhassa kuin ruukussa voi myös yrittää edistää sijoittamalla sitä edustava riimukivi/merkki kasvin lähelle.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Simppeli Kebab-kastike

-Kaikille kotikokeille :)

1 Pussillinen tomaattikeittojauhetta
2 Valkosipulinkynttä (tai maun mukaan)
1-1 1/2 tl Jauhettua korianteria
1 rkl Chilimausteseosta
1-2 rkl Hienoa sokeria

-Tarkista vesimäärä keittopussin takaa ja jaa se kahdella. Jos pussin ohjeessa neuvotaan sekoittamaan keitto esim. yhdeksään desiin (9 dl) vettä, sekoita keitto ohjeen mukaan vain päälle neljään desiin (4,5 dl) vettä.
-Lisää mausteet ja keitto veteen. Murskaa joukkoon myös valkosipulinkynnet. Sekoita, ja kiehauta nopeasti.
-Hauduta kastiketta kunnes se sakenee sopivaksi, ja nosta kastike levyltä.
-Anna tekeytyä n.15 minuuttia ennen tarjoilua

*Tämä helppo kastike sopii niin kotitekoiselle- kuin pakastekebabille ja muille sellaisille einesruoille, riisille, hampurilaisiin ja ranskalaisten keralle.
Kastike on pehmeän mausteista, mutta mikäli haluat tulista kastiketta, lisää jo alussa cayennenpippuria tai chilijauhetta maun mukaan.
Intialaistyylisen kastikkeen saat lisäämällä valmiiseen kastikkeeseen silputtua, tuoretta korianteria.