Karamellikakku

Teen todella harvoin tällaisia kahvikakkuja, vaikka pidän niistä paljon. Tämä on yksi vanhimmista resepteistäni, ja kutsun tätä karamellikakuksi karamelli-, eli kakkukirsikoiden vuoksi, joista en muuten juuri pidä, mutta tähän ne sopivat :)

2 dl Sokeria
2 tl Etikkaa
1/2 dl Markissulaa
2 dl Mantelimaitoa
1 dl/1 prk Punaisia säilykekirsikoita liemineen
1 tl Jauhettua kardemummaa
1 Pieni sitruuna
1 1/2 tl Vaniljasokeria
4 1/2 dl Vehnäjauhoja
1 rkl Perunajauhoa
2 tl Leivinjauhetta

Lisäksi:
Markisnokare
Korppujauhoja
Rengasvuoka

-Sekoita jauhoihin perunajauho, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma
-Valuta kirsikat (ota liemi, n.1/2 dl, talteen), ja hienonna sopiviksi
-Voitele rengasvuoka markiksella, ja korppujauhota hyvin
-Laita uuni lämpeämään
-Pese sitruuna hyvin, ja raasta kuoren keltainen osa talteen. Lopun sitruunan voit käyttää myöhemmin miten haluat
-Vaahdota sokeri, etikka ja markissula, lisää pari rkl jauhoseosta
-Lisää seokseen kirsikanpalat, sitruunankuori, ja tilkka mantelimaitoa. Sekoita hyvin
-Lisää puolet mantelimaidosta, ja puolet jauhoista koko ajan sekoittaen
-Lisää loppu mantelimaito, kirsikoiden liemi, ja loput jauhoseoksesta, ja sekoita hyvin
-Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan, ja paista 200'C asteessa 1 tunti
-Anna kypsän kakun tekeytyä vuoassaan n.15 minuuttia, ennen kuin kumoat sen jäähtymään. Pese vuoka, niin voit käyttää sitä kakkukupuna.

*Uunin tehosta riippuen, voit laskea lämpötilaa 175'C:n, jos kakun pinta meinaa tummua liikaa tai palaa, tai peittää vuoan alumiinifoliolla. Jos jäähdytät kakun ritilän päällä, se ei tiivisty pohjasta, kuten kuivakakut usein tekevät. Mikäli kakun pinta tuntuu kuivalta sen vielä jäähtyessä, sumuta hieman vettä kakun päälle, ja jäähdytä loppuun vuoan alla tavalliseen tapaan.

Samanismin ja Noituuden käsikirja

Merja Virolaisen 1994 ilmestyneessä teoksessa kerrotaan otsikon mukaisesti samanismista ja noituudesta ennen ja nyt. Kirja on jaettu tavallaan kahteen osaan; molemmille käsitteille omaansa.
Kirjassa esitellään myös jotain työskentelytapoja, yrttejä, välineitä ja historiaa kerettiläisistä ja noitavainoista aina Siperian samaanejen vaiheisiin

"Myöhäiskeskiajan kristillisyys lisäsi ja korosti noituudessa piirteitä, jotka eivät liity yhtä selvästi šamanistiseen ajatusmaailmaan, Yksi niistä oli uskomus, että noidat harjoittivat ihmissyöntiä. Varsinkin pienten lasten sydänten ja veren väitettiin olevan noitien suurinta herkkua. Heidän uskottiin kaivavan jopa vainajia haudoistaan öisiin syöminkeihinsä.
Mustaa ja vihreää alettiin pitää noitien väreinä. Musta selittyy sillä että sen uskottiin olevan pimeyden ruhtinaan Perkeleen väri.
Vihreä puolestaan liittyi pakanallisiin hedelmällisyysjuhliin sekä keijukaisiin ja muihin kristinuskoa edeltäneisiin luonnonhenkiin. Ne samoin kuin aikaisemmat pakanalliset jumalat oli kristinuskon myötä julistettu paholaisiksi."

Kirja vertailee shamanismia ja noituutta, mutta ei yhtäläisyyksistä huolimatta rinnasta käsitteitä lähtökohtaisesti samanlaisiksi. Virolainen tarkastelee tekstissään molempia aiheita sujuvaitsenäisesti.
Shamanismiosiosta löytää kattavaa tietoa shamaanin maailmankuvasta, työskentelytavasta ja tarvikkeista, mutta myös shamaanin ja tietäjän eroja pohditaan. Tekstissä on jotenkin mielestäni havaittavissa yhtäläisyyksiä Siikalan samaanitutkielmaan, mutta kyseisen teoksen löytyessä lähdeteosten listalta, ei havainto liene outo.

Noituusosassa käsitellään mm. noitavainoja ja noituuden käsitettä, sekä noidan ja Wiccan eroja. Itse henkilökohtaisesti pidän Suomalaisia noitaoikeudenkäyntejä -osiosta, jossa kerrotaan suomalaisten, noituudesta syytettyjen ihmisten tarinoita.
Kirjantekijän omat näkemykset kuvastuvat tekstistä useaan otteeseen, mikä tekee loppuptuloksesta sekä taiteellisen että feministisen.

"Keskustelin yli parinkymmenen ihmisen kanssa, joita voitaisiin nimittää meidän aikamme šamaaneiksi, noidiksi tai parantajiksi. He eivät kuitenkaan tavallisesti halunneet suostua haastateltaviksi, koska he pelkäsivät, että heitä alettaisiin alkaa vainota kuten noitia on vainottu aikaisempina vuosisatoina. Usein he sanoivat myös tuntevansa asiaa vasta niin vähän, että eivät halua esiintyä asiantuntijoina."

Teoksen lopussa esitellään lisäksi kirjailijan suorittama shamaaniharjoitus, muutama loitsu ja taianteko. Osa loitsuista on vanhasuomalaista kansanperinnettä, osa taas lainattu Wiccalaisilta.
195 sivua. Kirjan lopussa lähdeluettelo josta voi bongata monia mielenkiintoisia kirjoja.

+Kovakantinen
+Kuvitus on kaunista, mutta voisi olla runsaampaa.

-Koska kirjassa esitellään myös myrkyllisiä aineksia, ota maalaisjärki käyttöön kirjan kanssa; Kärpässienten popsiminen nuotion äärellä ei tee sinusta velhoa.
-Kirja on ennemmin tietoteos kuin varsinainen noitakirja. Nimi on siis hieman hämäävä.

Pizzaleivät

Nopeaa ja simppeliä :)

9 Viipaletta leipää (tai niin monta kuin uunipellille mahtuu)
1 tlk Valmista pastakastiketta (esim.Dolmio)
2-300g Uuninkestävää, suunmukaista juustokeraastetta
Suunmukaisia pizzantäytteitä

(Mieheni tykkää kinkkupizzaleivistä)

-Vuoraa uunipelti leivinpaperilla, ja asettele leipäviipaleet vierekkäin pellille niin että jää pieni väli. Laita uuni lämpeämään 250'C asteeseen
-Paloittele/leikkaa pizzantäytteesi sopiviksi (suikaloi sipuli, kuutioi paprika, viipaloi oliivit, jne.)
-Voitele leipäviipaleet pastakastikkeella. Jos laitat kuivaa yrttimaustetta, valkosipulia tai sipulia, laita ne kastikkeen päälle ennen kuorruttamista
-Lopuksi lisää vähän juustoketta kastikkeen päälle, ja täytä leivät tasaisesti halutuilla täytteillä
-Halutessasi voit ripotella täytteen päälle vielä hieman juustoketta, jolloin kokonaisuus pysyy paremmin kasassa
-Paista leipiä 250'C asteessa pizzan tavoin kunnes juustoke pehmenee ja leivän reunat saavat vähän väriä (n.10-15 min).

*Esimerkkikuvissa siis Grahampaahtoleipää sekasyöjä-mieheni suosimilla täytteillä, tummia oliiveja, oreganoa, valkosipulia, ananasta ja kinkkua. Leipäpohjaksi sopivat myös ranskan-, maalais-, tai hiivaleipäviipaleet,  Lapin rieskaset tai tumma leipä (esim. ruispalat/ -puikulat). Pastakastikkeen sijaan voit käyttää myös ketsuppia (joko tavallista tai maustettua), tai, jos olet tomaattirajoitteinen, tomaatitonta pizzakastiketta tai pizzamajoneesia. Lisää potkua pizzaleipä saa pirauksesta chilikastiketta tai -jauhetta. Sekoita se tomaattikastikkeeseen ennen kuin levität seoksen leiville, saat tasaisemman tuloksen.
Muista, että kyseessä on leipä jonka kantokykyluokka on rajoitettu. Valitse siis kahdesta neljään täytettä, ja annostele täytteet tasaisesti leipien kesken. Älä yritä ahtaamisen maailmanennätystä tai pizzasi voi vesittyä tai lörähtää pellille..

Kohtaloiden ja Luonteiden Lukeminen

Gabrielle Rosieren mainio tulevaisuuden tulkintakirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1942, tässä kyseessä on toinen painos.
teos siis sisältää kaikenlaisia tapoja tulkita tulevaisuuden enteitä esim. unennäöstä ja teenlehdistä, opetella tunnistamaan ihmisluonnetta vaikka käsialan perusteella, ja ehkä jopa ennustaa millainen elämäsi tulee olemaan jos otsasi on korkea.

Kirja on jaettu käteviin kappaleisiin "ennustustavan" perusteella, ja listasta löytyy vähän kaikkea Arpanopista Kabbalistiseen avaimeen. Kirjassa käsitellään myös astrologiaa, kuten syntymäpäiviä ja horoskooppeja.
Tähän mennessä paras ja käyttökelpoisin oraakkelitaulu johon olen törmännyt löytyy myös kirjan sisäsivuilta, ja mikäli opus sattuu käteen esimerkiksi kirpputorilta, kannattaa se poimia mukaan. Minulla tälle on ollut kovasti käyttöä, enteiden ahkera tarkkailija kun luonnostani olen.

+Kovakantinen
+Kuvitus mustavalkoista ja havainnollista.
+Säilytetty vanha kirjoitusasu.

-Epäilen, että alkuperäistä painosasua on kannen osalta muutettu sillä kuva näyttää kovin modernilta.
-Edelliseen viitaten, uudet painokset tämän tyylisissä vanhoissa kirjoissa ovat muutenkin epäilyttäviä, koska tekstiä karsitaan lähes väistämättä. Pistää miettimään mitä tästä on poistettu..

Paistettu Riisi Maailmalla

Paistettu riisi on sekä herkullinen lisuke itämaisille ruoille että täyttävä ruoka ihan siltäänkin. Paras paistettu riisi valmistetaan eilisestä, tähteeksi jääneestä, keitetystä riisistä. Variaatiota on ruokalajista monia, kuten mm. Intiassa ja Thaimaassa omansa, mutta laitan tähän ihan yleisohjeen ja pari vinkkiä, joiden avulla ruoka on helppo muokata mieleisekseen :)

Tarvitaan:
Keitettyä riisiä, n.1 kupillinen syöjää kohden
n. 1/2 dl Kasviöljyä, ei kuitenkaan oliiviöljyä
Pari hienonnettua valkosipulinkynttä
Suolaa
Mausteita/täytteitä maanosan mukaan (lue teksti loppuun)
Lisukkeita maun mukaan

Riisin Paistaminen

-Kaada öljy laakealle pannulle ja kuumenna. Lisää valkosipuli, ja kuullota hetki
-Lisää valitsemasi täyte tai pari, tms, paista minuutti tai pari
-Lisää riisi pannulle, ja paista sekoittaen hyvin, ettei riisiin jää paakkuja
-Riisi on valmista kun se on sekoittunut tasaisesti ja on kauttaaltaan kuumaa.

*Jos aiot laittaa paistettua riisiä aterian lisukkeeksi keitetyn riisin tavoin, et tarvitse muuta kuin öljyä ja suolaa. Kuumenna tilkka öljyä pannulla, ja paista siinä riisiä sekoitellen niin, että jyvät irtoavat toisistaan ja riisistä tulee kuohkeaa. Mausta tarvittaessa kevyesti seesaminsiemenillä/-öljyllä, pippurilla, currylla tai kurkumalla.

Miksei oliiviöljyä? Koska se antaa liikaa makua, jonka vuoksi sitä ei juuri itämaisissa keittiöissä käytetä. Hyviä öljyjä itämaisten pöperöiden kotikokkaajille ovat perus rypsi-, rapsi-, ja pähkinäöljy, seesamöljy on itsessään hyvin voimakkaan makuista, mutta sillä voi pirskotella lopuksi ruoalle aromia. Myös kookosrasvaa kannattaa kokeilla jo ihanan tuoksun vuoksi.
Paistetun riisin kera voi tarjoilla vihreitä kasviksia, makeaa chilikastiketta, tai vaikka thaimaalaisittain limettilohkoja. Riisin maku raikastuu ihanasti pirauksesta tuoretta limettimehua.

Parina maustesääntönä mainittakoon:

Japanissa riisi yleensä paistetaan paljaaltaan, ja suolataan kevyesti. Varsinainen riisin paistaminen on japanissa harvinaista muutamia kiinalaisen ja länsimaisen keittiön ruokavaikutteita lukuunottamatta. Paistettaessa lisätään korkeintaan vain yksi aines, kuten herneet tai sienet, ja muut mahd. lisukkeet valmistetaan/lämmitetään erikseen ja tarjoillaan riisin kera. Yleisimmin riisi valmistetaan hauduttamalla riisi ensin puolikypsäksi, ja sitten lisäämällä mausteita ja halutut täytteet (niitäkin yleensä yksi tai kaksi) riisiin, ja haudutetaan loppuun.

Intiassa maustehässäkät yleensä lämmitetään pannulle kaadetussa öljyssä tai paahdetaan ennen öljyn lisäämistä niin, että ne alkavat tuoksua. Esikypsennystä vaativat täytteet paistetaan etukäteen, tai mainitussa maustehässäkässä ennen riisin lisäämistä. Intialaisittain kannattaa käyttää myös kokonaisia mausteita (kuten kanelitankoa tai kardemumman luotteja), jotka poimitaan pois ruoasta ennen tarjoilua. lisukkeena tarjotaan usein leipää ja raitaa ja/tai chutneyta.

Kiinalaisittain esikypsennystä vaativat täytteet (esim. paistettu tofu) valmistetaan ensin, ja vihannekset paistetaan puolipehmeiksi ennen riisin lisäämistä, ja maustetaan kevyesti suolalla ja/tai soijalla ja pippurilla. Täytteet lisätään riisin paistuessa. Jos tarjoat kasvikset erikseen, paista nekin ensin, ja tarjoile lisäksi dippiä, esim. etikkaista soijakastiketta.

Korealaiset maut ovat vahvoja, joten chiliä uskaltaa lisätä. Pelkkä paistettu riisi usein maustetaan kevyesti suolalla tai soijalla ja sokerilla. Pyttipannutyyliin esikypsennystä vaativat ainekset valmistetaan ensin, ja lisätään ruokaan riisin paistuessa. Tarjoa korealaisittain paistetun riisin lisukkeena vaikka bibimjangia, kimchiä, hillosipuleita tai etikkakurkkuja.

Thaimaalaisittain ruoan voi myös maustaa tulisesti. Kuullota chiliä öljyssä valkosipulin kanssa. ja mausta riisi kevyesti suolalla. Perinteisesti riisiruokien kera tarjotaan dippinä chilikastiketta, joko tulista tai makeaa. Lisukkeena kuuluu tarjota erilaisia tuoreita yrttejä (etenkin minttua ja pyhää-/thai-/kanelibasilikaa), kasviksia tai hedelmälohkoja (kuten limettiä), joilla ruoka höystetään ruokaillessa.
Thaimaalaisittain myös viherlautanen käy hyvin paistetun riisin lisukkeeksi.

Protskujen lisääminen paistettuun riisiin ei ole välttämätöntä, mutta se tekee annoksesta ruokaisamman. Extra-kasvisten tai protskujen lisääminen riippuu myös vähän siitä, minkä maalaista sapuskaa haluat ja mitä jääkaapistasi löytyy. Voit myös tarjoilla kasvikset ja protskut erikseen paisettuna lisukkeena paistetulle riisille, tai paistaa riisin seuraksi erikseen vaikka sopivat pihvit.

Paistettuja Riisiruokia Maailmalta

Ruoan nimi, ja sen mausteet ja lisukkeet vaihtelevat vähän maan mukaan. Tässä muutamia esimerkkejä:

Biryani: Intialaisittain ehkä tunnetuin paistettu riisiruoka on Biryani. Lisää esim. keitettyjä linssejä ja/tai kikherneitä, ruskittettua sipulia, taateleita tai rusinoita, ja mausta sitruunankuorella ja currymausteilla, kuten esim. kurkumalla, jeeralla, sahramilla, kuivatulla chilillä ja kardemummalla. Tarjoile halutessasi sopivan pihvin tai pyöryköiden, ja chilikastikkeen tai chutneyn kera.

Chao Fan: On kiinalaisittain maustettua paistettua riisiä. Valitse kahdesta-neljään täytettä. Lisää esim. kuutioitua, paistettua tofua, siitake-, tai herkkusieniä, kananmunaa, ja jotain vihanneksia, kuten porkkanaa, maissia, herneitä, vihreitä papuja tai sipulia. Mausta riisi vaikka tähtianiksella, tuoreella inkiväärillä, valkospipulilla, kanelilla, valko-, tai setsuaninpippurilla, seesaminsiemenillä tai maapähkinöillä.

Yakimeshi: Japanilaisittain paistettu riisi on Yakimeshi. Valitse riisiin simppelisti yksi tai kaksi täytettä, esim. tofua, seitania tai vihanneksia (kuten herneet tai pavut, kaali tai kastanjat) tai levää, sieniä (talvijuurekkaita, tupaskynsikästä, siitakkeita, osterivinokasta), tms. Mausta maun mukaan esim. soijalla, chilillä, pippurilla ja/tai tuoreilla yrteillä, kuten chisolla tai mizunalla.
Jos paistat kasvikset/tms. ainekset erikseen, ja lisäät ne eilisestä lämmitettyyn riisiin, tai jos lämmität eiliset veget ja riisin erikseen, ja sekoitat ne toisiinsa lämmitettyinä, saat herkullisen ruoan joka tunnetaan nimellä Mase Gohan :)

Khao Pad: Thaimaalainen paistettu riisi on Khao Pad (tai Khao Pat). Lisää riisiin kahdesta neljään täytettä, vaikka Vegefärssiä, tofua, sieniä, purjoa tai kevätsipulia, paprikaa, vihreitä papuja, herneitä, paistettua munakoisoa tai kesäkurpitsaa, ja mausta/koristele esim. tuoreella chilillä, limetillä, kookoshiutaleilla, inkiväärillä, korianterinlehdillä, thaibasilikalla, jne.

Bokkeumbap: Koreassa riisipaistos tunnetaan nimellä Bokkeumbap. Valitse yhdestä-kolmeen täytettä, esim. seitania tai tofua, pavunituja, sipulia, sieniä, levää tai lehtivihanneksia. Mausta gochujangilla ja/tai gochugarolla, seesamiöljyllä, kevätsipulilla ja mustapippurilla. Koristele annos halutessasi kizami norilla, paahdetuilla seesaminsiemenillä, ja tuoreilla herkuilla, kuten ohueksi suikaloidulla porkkanalla, tuorekurkulla tai sipulilla, ja hienonnetulla kevätsipulilla, ja tarjoile esim. Paistetun kananmunan, kimchin tai suunmukaisen namulin kera.

Nasi Goreng: on ruoan Indonesiassa ja Malesiassa tunnettu versio, joka muistuttaa intialaisen ja kiinalaisen paistetun riisin yhdistelmää. Valitse kahdesta neljään täytettä. Kokeile tofua, vihanneksia, ananasta, sieniä, kookoshiutaleita, tuoretta tai kuivattua chiliä, kananmunaa ja lähikaupan curryjauhetta tai currytahnaa.

*Pääsit siis varmaan jyvälle? Herkullista makumatkaa :)

Valkosipuliöljy

Valkosipuliöljy on helppoa valmistaa, ja sitä voi käyttää niin ruoanlaitoon, ihon-, ja hiustenhoitoon, kuin lääkintäänkin. Seos sisältää vain oliiviöljyä sekä valkosipulia. Esim. Italiassa valkosipuliöljy on arvostettu, hieno mauste ja tunnetaan nimellä Aglio Olio.

Perusohje:

Tähän ei todellakaan tarvita kuin öljyä (n. 1 dl, mielellään Extra Virgin -oliiviöljyä), ja kolme tuoretta valkosipulinkynttä. Halutessasi voimakkaampaa öljyä, voit käyttää neljää tai viittä valkosipulinkynttä, mutta desiin öljyä on turha lotrata kuutta kynttä enempää, sillä pidä mielessä, että valkosipulinkynnet sisältävät myös mehua, eli nestettä, mikä ei ole öljyn pidempiaikaista säilyvyyttä ajatellen paras yhdistelmä. Vesi myrryttää öljyn.

-Purista kynnet oliiviöljyyn valkosipulipuristimella tai raasta mausteraastimella.
-Sekoita, kuumenna hellalla tai mikrossa pari minuuttia. Huom: Seos ei saa kiehua.
-Siivilöi halutessasi, ja säilö johonkin pulloon tai purnukkaan, säilyy huoneenlämmössä n. viikon, jääkaapissa n. pari viikkoa.
-Säilymisen edistämiseksi kannattaa välillä vähän hölskytellä pulloa, jotta mahdolliset nestekertymät hajoavat eivätkä ala myrryttää öljyä niin nopeasti.

Valkosipuliöljy ruoanlaitossa:

Tämä sopii siis mainiosti ruoanlaittoon, esim. leivän päälle, kastikkeeksi/kastikepohjaksi salaatteihin, tuorekäyttöön, ja kypsennettäviin pöperöihin. Öljystä siivilöidyn valkosipulimurskan voi lisätä valkosipulin tavoin salaattiin, salaatti-, tai dippikastikkeeseen, lämpimään ruokaan (esim.pataruokiin, risottoon tai vaikka pihvitaikinaan,) tai syödä leivän päällä levitteenä sellaisenaan, sillä se ei ole enää kitkerää tuoreen valkosipulin tavoin.

Kuivatusta valkosipulista tämä öljy ei siis oikein onnistu, mutta mikäli pitää kuivatun valkosipulin mausta ja haluaa kokeilla keittiössään uusia juttuja, niin go for it :)
Kuivatusta valkosipulista valmistettu öljy kyllä säilyy paremmin, sillä öljyssä ei ole tuolloin vettä jota tuore valkosipuli sisältää.

Jos lisäät Aglio Olioosi hieman rouhittua mustapippuria, saat yksinkertaisen, mutta herkullisen salaattikastikkeen. Kokeile höysteeksi myös tuoretta chilipalkoa tai basilikaa.

Valkosipuliöljy Kotikosmetiikassa:

Valkosipuliöljyä voi hyvin käyttää myös kotikosmetiikassa ja kotiapteekissa, niin ulkoisesti kuin sisäisesti; Hiero suoraan iholle jolloin se pehmentää kuivaa ihoa, ja hoitaa mm. tulehduksia, haavoja, raapeumia. Valkosipuliöljyhoito myös auttaa haavojen arpeutumista ja lievittää mustelmia.
Hiushoitona valkospipuliöljy auttaa hilsettä ja kuivaa hiuspohjaa vastaan, ja antaa hiuksille kiiltoa ja ryhtiä.
Kylpyveteen tai jalkakylpyyn voi lorauttaa hieman hoitavaa valkosipuliöljyä mikäli kärsit ihottumista, savipuolesta, kuivasta ihosta, halkeilevista jalkapohjista tai jalkasienestä. Silti, etenkin sieniin tehokkainta on tuore valkosipuli..

Sisäisesti nautittuna valkosipuliöljy sisältää samat vitamiinit ja hivenaineet kuin tuore valkosipulikin, ja siinä on mukana oliiviöljyn hyvät ominaisuudet. Säännöllinen, mutta kohtuullinen, valkosipulin nauttiminen auttaa vastustuskykyä ja puhdistaa verta.

Huom: Maalaisjärki käyttöön; Valkosipuliöljyä ei tietenkään pidä käyttää edes ulkoisesti, mikäli olet allerginen valkosipulille.
Sama pätee oliiveihin..

Mäkimeirami (Origanum Vulgare)

Mäkimeirami on monille tuntemattomampi maustekasvi, vaikka se on tutumpi kuin arvaisittekaan. Tästä mainiosta yrtistä nimittäin saadaan monien suosimaa pizzamaustetta; Oreganoa. Oregano on siis yksinkertaisesti vain kuivattua Mäkimeiramia. Oregano on kuitenkin alkanut vakiintua yrtin nimenä, ja lähikaupasta voi ostaa tuoreyrttiruukkuja, jossa lukee "Oregano" vaikka termi onkin virheellinen. Eihän maustehyllyn Oreganopurkeissakaan lue "Mäkimeirami" o_O
Mäkimeirami on sukua lähes yhtä ihanalle Meiramille, eli Maustemeiramille (Origanum Majorana).

(Kuva: Wikimedia Commons)

Pääasiassa Mäkimeirami on sukulaisensa tapaan keittiökasvi, jolla on eniten arvoa ruoanlaiton maailmassa, kuin esim. kotilääkinnässä tai magiassa.
Keittiössä Oreganolla tai tuoreilla Mäkimeiramin lehdillä kannattaakin kokeilla maustaa mm. öljyjä ja etikoita, miksei jopa ruokaryyppyä. Mäkimeiramilla höystetty viina sopii hyvin syksyiseksi uhriksi mm. metsänhengille. Mäkimeirami on kaunis, hyväntuoksuinen pensas, joka jotenkin rauhoittaa kasvuympäristönsä ja saa hyvälle mielelle.

Mäkimeirami viihtyy puolikosteassa hiekkamullassa lämpimällä ja aurinkoisella paikalla. Kotipuutarhasta lehtiä voi nappailla käyttöön ympäri vuoden suoraan ruukusta. Kasvin sanotaan tuoksullaan karkottavan tuholaisia, kuten käärmeitä, muurahaisia ja hiiriä.

Mäkimeirami ja Oregano ovat maagisesti erilaisia aineksia, joten kerron kummastakin erikseen:
Mäkimeirami on maskuliininen, ilman elementtiin yhdistetty kasvi, joka on liitetty moneen veijarijumalaan ja kujeilijaan, kuten Kojoottiin, Merkuriukseen ja Lokiin. Mäkimeiramilla on jonkin verran suojelevia ja karkottavia ominaisuuksia ja sillä onkin pidetty loitolla myös pahantahtoisia henkiolentoja, piruja sekä kummituksia.
Mäkimeiramilla on yhteytensä myös Venukseen, vaikka se liitetäänkin enemmän rakkauden pimeään puoleen. Mäkimeiramin, siinä missä Maustemeiraminkin, tuoksu tuudittaakin helposti omiin ajatuksiin, ja mikäli jonkun haluttiin rakastuvan itseensä, sekoitettiin taikajuomaan meiramia. Yksi kasvin monista nimityksistä onkin ollut Uniruoho. Suitsukkeena kasvi puolestaan auttoi unohtamaan myös menneet rakkaat, irtipäästämään, ja siirtymään eteenpäin.
Kristillisen mytologian mukaan Mäkimeirami oli yksi kasveista, joilla riivaaja ajettiin ulos ihmisestä.

Oregano puolestaan on maskuliininen mauste, joka yhdistetään tulielementtiin ja aurinkoon. Oregano on sotureiden ja viisaiden jumalten kasvi, ja yhdistetty niin Marsiin ja Arekseen, kuin Horukseen, Belenokseen, Thoriin, ja Thotiin. Se sopiikin hyvin talvimausteeksi, tuomaan ripauksen lämmintä kesän tuntua ruokiin.
 Mäkimeirami, kuten Oreganokin sopivat hyvin potpurreihin, amuletteihin, vesiin ja öljyihin. Amulettina kasvi sopii mainiosti varallisuuteen ja onnellisuuteen. Kodin negatiiviset energiat puolestaan tasoittuvat näppärästi pirskottamalla mäkimeiramivedellä, tai sirottelemalla nurkkiin Oreganoa.

Kotikosmeettisesti Mäkimeirami sopii väsyneelle ja rasvoittuvalle iholle. Parhaimmillaan se on höyrytyksessä, kylvyissä ja naamiona.
Liottamalla tuoreita Mäkimeiramin lehtiä kylmässä vedessä saa virkistävää huuhdevettä tai kasvovettä. Kiehautettuna seos käy suuvedeksi ja kurlaukseen, hoitamaan suun tulehduksia sekä pahanhajuista hengitystä.

Mäkimeirami soveltuu mainiosti kotiapteekkiin. Mäkimeirami on lievästi antiseptinen, ja murskatuilla Mäkimeiramin lehdillä tai eteerisellä öljyllä (laimenna oliiviöljyllä) voikin hoitaa haavoja ja raapeumia. Vetenä tai keitteenä sillä voi hoitaa myös suun ja nielun tulehduksia. Mäkimeirami parantaa ruoansulatusta, ja sitä voi esim. teenä tai salaatissa nauttia ähkyyn tai ilmavaivoihin. Pureskelemalla tuoreita lehtiä ja vihreitä varsia voi helpottaa pahanhajuista hengitystä. Satunnaisesti jopa sorateiden varsilla rehottava kasvi auttaa pikaisesti vaikka kainalohikeen; kainalot kuivataan paperilla, ja pidetään muutamaa meiraminoksaa kainaloissa. 5 min. Oreganon tuoksulla on todistetusti vietelty useampia treffikumppaneita kuin tujulla äijähikoilulla.

Huom: Mäkimeirami on suhteellisen turvallinen käyttää, ellet ole allergikko. Eteerinen öljy voi aiheuttaa iho-oireita tai hengenahdistusta herkimmille.

Uskomuksia:
-Talon ympärille istutettu mäkimeirami suojelee taloa ja sen asukkaita
-Mäkimeirami unessa voi kieliä huonosta keskittymiskyvystä
-Mäkimeiramiteen nauttiminen ennen nukkumaanmenoa edesauttaa enneunien näkemistä

Ihana Pastasalaatti

3-400g Pienikuvioista pastaa
2-300g Silkkitofua
2 dl Herneitä (tuore tai pakaste)
1 Maustekurkku
Punainen paprika
2-3 Kevätsipulia varsineen
2 Tuoretta maissintähkää
Suolaa ja pippuria
1 rkl Hienonnettua, tuoretta persiljaa
1 rkl Hienonnettua, tuoretta basilikaa tai mäkimeiramia
1 Annos majoneesia

-Laittaessasi majoneesiaineksia blenderiin, lisää ylimääräinen tl sinappia, kaksi valkosipulinkynttä sekä n.1 rkl valkoviinietikkaa. Valmista majoneesi muuten ohjeen mukaan
-Keitä pasta kypsäksi, huuhtele kylmällä vedellä, laita kulhoon
-Leikkaa tofu kuuteen osaan
-Kiehauta ja valuta tofu, ja taputtele vielä kuivaksi keittiöpyyhkeeseen. Murustele tofu kulhoon
-Huuhtele vihannekset, perkaa tarvittaessa
-Kuutioi paprika ja maustekurkku. Laita kulhoon pastan kanssa
-Leikkaa veitsellä (pitkin tähkän pintaa) maissintähkästä jyvät pois, erottele jyvät ja lisää kulhoon
-Viipaloi sipulit, hienonna yrtit, lisää kulhoon
-Lisää majoneesi, mausta suolalla ja pippurilla, sekoita hyvin. Tofu murustuu tässä lisää, mutta se kuuluu asiaan
-Anna salaatin tekeytyä kylmässä 15-30 min ennen tarjoilua.

*Parasta jääkaapissa tekeytynyt salaatti on seuraavana päivänä.

Loitsu Pakkasen Lannistamiseksi

Tässäpä wanha, oiva loitsu jolla Pakkasta on lepytelty :) Luin tämän itsekin aamulla palattuani nenä jäässä kauppareissulta ja toivon ettei enää kylmenisi kovasti: 
 
"Pakkanen, Puhurin poika
Hyytämöinen, kylmän poika,
Kuuraparta, kalmakynsi,
Lumitähtien tekijä,

Älä kylmä kynsiäni,
Älä huurra nenänpäätä. 
Älä pane varpaitani,
Älä lihaani lamauta!

Kylmä kylmiä kiviä,
Kylmä lähteen pohjukoita,
Hallaa hauven hankasia, 
Palella puuntyviä!

Mie kun otan valkiata, 
Tulisihin hiiliin tartun,
Kouriin otan kipinäiset, 
Käpäliini kekäleiset,

Pakan re'estäni puotan,
Puotan reestä reen perähän,
Kesän laitan keskirekeen, 
Itte istunki suvehen."

Borsch

Eli kotoisammin Borssi-keitto. Nam.
Mikäli koulunkeittiön einesborssi ei kuulunut suosikkiruokiisi, kehotan kokeilemaan kotitekoista borssia. Ainakin tällä reseptillä sydämet sulavat ;)

4-5 Punajuurta
2 Sipulia
2 Porkkanaa
4-500g Keräkaalia
n.1/2 dl Tuoretta rakuunaa
n.1/2 dl Tuoretta persiljaa
1 Sitruuna
2 Valkosipulinkynttä
n. 3 l Kasvislientä
Öljyä paistamiseen

Mausteseos:
2 Laakerinlehteä
1 rkl Kuminaa
1 rkl Kuivattua timjamia
1 rkl Suolaa
1 rkl Sokeria
1 rkl Rouhittua mustapippuria

Lisäksi:
Persiljasilppua
Vegefraichea (esim. Oatly)

-Vegefraiche kannattaa laittaa jo edellisenä iltana jääkaappiin valustumaan, esim. kahvinsuodattimen sisälle
-Kuori sipulit, valkosipulinkynnet, porkkanat ja punajuuret. Poista kaalin pinnalta nahistuneet/huonot lehdet, jos niitä on.
-Suikaloi sipulit, porkkanat, punajuuret, ja kaali. Hienonna valkosipulinkynnet
-Lisää pannulle hieman voita tai öljyä ja kuullota kasviksia ja valkosipulia hetki. Lisää kasvikset kattilaan, huuhtele pannu parilla desillä vettä, ja kaada huuhteluvesi kattilaan
-Lisää liemi, ja mausteet.
-Hauduta keittoa miedolla lämmöllä n. tunti, ja purista tuona aikana mehut sitruunasta, ja hienonna tuoreyrttien lehdet (älä käytä yrttien varsia).
-Kaada puolet sitruunamehusta kattilaan, ja hauduta vielä tunti
-Lisää loppu sitruunamehu, ja puolet tuoreyrttisilpusta, ja jatka hauduttamista. Keitto saa hautua n. 3-3 1/2 h, kunnes peksuimmat kaalinpalat ja punajuuret pehmenevät. Samalla keitto tavallaan kiehuu kokoon, joten vettä ei välttämättä tarvitse lisätä (tarkista toki maku)
-Lopuksi lisää loppu yrttisilppu, kiehauta, ja anna keiton tekeytyä kannen alla n.10 min.
-Vatkaa vegefraiche kuohkeaksi juuri ennen tarjoilua
-Tarjoile persiljasilpun ja smetanasydämen kanssa :)

*Muista, että punajuuri värjää leikkuulaudan nopeasti punaiseksi. Punajuuret kannattaa siksi suikaloida vaikkapa lautasen päällä, tai peittää leikkuulauta erikseen vaikka leivinpaperilla.
Rakuunalla tarkoitan tässä tietenkin ranskalaista rakuunaa (Artemisia Dracunculus), vaikka kyseessä onkin venäläinen ruokalaji. Venäläistä rakuunaa (Artemisia Dracunculoides) voi paremman puutteessa käyttää, mutta annostele sitä varovaisesti, sillä sen maku on hieman kitkerämpi kuin ranskalaisessa rakuunassa.

Alunperin borssi on ollut vähävaraisten ja duunarien sapuskaa, johon on harvoin ollut laittaa lihaa. Myöhemmin kehittynyt lihaborssi on nykyisin monelle tutumpi ja alkuperäisenä pidetty versio. Mikäli laitat borssiisi lihaa, voit käyttää myös lihalientä.
Alkuperäiseen borssiin kuuluu myös lurauttaa hieman (1-3 rkl) hapanta punajuurimehua (jota voi tuurilla löytää venäläisistä tai virolaisista elintarvikeliikkeistä) jotta mausta tulee totutun hapan. Mikäli siis löydät/käytät hapanta punajuurimehua, voit unohtaa reseptistä sitruunan jota käytän tässä juuri punajuurimehun sijaan. Jos sinulla ei ole sitruunaa (tai olet allergikko) eikä punajuurimehua, voit lorauttaa keittoon myös vähän punaviiniä tuomaan sopivaa happamuutta, mutta älä ikinä käytä etikkaa (saati etikkapunajuuria!!) vaikka monet nykykokit niin borssiinsa höystävätkin. Etikan maku on ikäänkuin "väärällä" tavalla hapan/kitkerä, ja hutiloi keiton luonnollisen lempeän, happaman-makean maun.
Lisää borssiisi halutessasi myös 1-2 hienonnettua sellerinvartta, tai hieman suikaloitua juuriselleriä ;)
Borssin kyytipojaksi sopii hapanlimppu, ruisleipä, tai vaikka näkkileipä. Jälkiruokana maistuu kotitekoinen omenapiirakka :)

Lykyn Avain

Tässä Suomen Kirjallisuuden Seuran alunperin v.1991 kustantamassa opuksessa on laaja valikoima wanhoja taikoja, konsteja ja uskomuksia sekä rikkauden että rakkauden saavuttamiseksi. Vaikeitahan ne ovat, ainakin tarvittavia aineksia ajatellen, sukkavarkaisiin kun toisen kotiin ei ole nykyisin helppoa mennä ja saunan uunikin on monella kesämökkimatkan päässä..

Kirja on siitä huolimatta hauskaa ja avartavaa luettavaa, ja voihan tämän vaikka juhannuksena ottaa suuntaa antavaksi oppaaksi jos mielii perinteisiä juhannustaikoja koettaa.

"Kun syö silakkaa niin tulee posket punaisiksi" -Orimattila 1948-

Kirja on jaoteltu aihepiireittäin, kuten ihmisten askareisiin, kyläilyyn, naimisiin menoon ja kuolemiseen. Ja kyllähän joka kappaleesta löytyy nykyihmiselle ainakin pari helppoa kikkaa joita voi vaikka kotona koettaa mikäli haluat eksyttää naapurin lehmät metsään tai lihoa hyvinvoivan näköiseksi ennen häitä. Nykyiseltään moiset kuulostavat kuulostavat vain viihteellisen hauskalle mutta kertovat silti paljon elämisestä ja olemisesta ennenvanhaa. Teoksen on kuvittanut Pekka Vuori.

"Siltä, jonka käteen jää avain lukosta, vievät toiset heilan" -Ruovesi 1922-

+Kätevän kokoinen, kovakantinen.
+Teksti on helppolukuista, ja hyvin jaoteltua, eikä kaikki yhdessä pötkössä.

-Kuvitus on hienon näköistä, mutta todella niukkaa ja väritöntä.
-Loppuu liian äkkiä kun pääsee lukemisessa vauhtiin.

Kasvis-pastavuoka

n.400g Suunmukaista kuviopastaa (tässä minipenneä)
n.200g Tuoreita herkkusieniä
1 Iso sipuli
2-4 Valkosipulinkynttä
1 Keltainen tai punainen paprika
2-3 dl Herneitä
1 tlk (n.500g) Tomaattimurskaa
1/2 dl Tuoretta, hienonnettua basilikaa
1 tl Oreganoa
1 rkl Sokeria
200g Silkkitofua
1 dl Ravintohiivaa
Suolaa ja pippuria
Öljyä paistamiseen

Kuorrutukseen:
Korppujauhoja
1 dl maunmukaista juustoketta raasteena

-Keitä pasta nippa nappa kypsäksi (eli al dente)
-Laita uuni lämpeämään 175'C asteeseen
-Pastan kiehuessa kiehauta tofu, valuta ja jäähdytä
-Perkaa kasvikset, viipaloi herkkusienet, suikaloi sipuli, hienonna valkosipulinkynnet karkeasti, ja kuutioi paprika
-Murustele tofu hienoksi, kuivaa tarvittaessa keittiöpyyhkeellä taputellen, ja laita sivuun
-Kuumenna pannulla tilkka öljyä, ja kuullota siinä sipulia ja valkosipulia, kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi
-Lisää pannulle sienet, ja paista muutama minuutti. Lisää paprika ja tomaattimurska, huuhtele purkki pannulle tilkalla vettä
-Vähennä lämpöä, lisää yrtit ja mausteet ja hauduttele kastiketta kunnes neste hieman haihtuu ja kastike sakenee
-Lisää lopuksi herneet, tarkista suola (muista että pasta keventää suolan makua), ja nosta kastike sivuun

-Kaada pasta kastikkeen joukkoon, lisää tofumurut ja ravintohiiva, ja sekoita.
-Kaada pastaseos voideltuun uunivuokaan, tasoita hyvin, ja peitä foliolla
-Paista 175'C n.40 minuuttia. Poista folio, kuorruta korppujauhoilla ja juustokeraasteella ja paista vielä 20 min, kunnes kuorrutus saa väriä.

*Tämä on todella täyttävää pöperöä. Hyvää vaikka talkooporukalle. Tarjoa lisäksi patonkia ja salaattia :)