Herne-Linssipihvit, tai -Nuggetit

200g Tuoreita, tai pakasteherneitä
1 3/4 dl Punaisia linssejä
1 Pienehkö sipuli
1 Valkosipulinkynttä
1 tl Suolaa
Mustapippuria myllystä
2-3 rkl Hienonnettua, tuoretta korianteria
1 rkl Maissitärkkelysjauhoa
3/4 dl Kikhernejauhoa
Vehnäjauhoa
 
Lisäksi:
Kasviöljyä paistamiseen ja leivontaan
Tilkka kasvislientä tarvittaessa

Mausteseos:
1 tl Jauhettua korianteria
1/4 tl Jauhettua neilikkaa
1/2 tl Chilijauhetta
1/2 tl Fenkolinsiemeniä
1/2 tl Kuminansiemeniä
1/2 tl Kardemummaa
1 - 1 1/2 rkl öljyä
-Rouhi kokonaiset mausteet tasaiseksi morttelissa, ja sekoita kaikki mausteet keskenään
-Kaada mausteseos laakealle paistinpannulle, ja käännä levy päälle. Paahda mausteita kunnes ne alkavat tuoksua
-Lisää öljy, ja sekoita mausteet tasaiseksi massaksi
-Lisää seos sekoituskulhoon.

-Ota pakasteherneet sulamaan jääkaappiin jo edellisenä päivänä
-Huuhtele linssit kylmällä vedellä, ja keitä suolalla kevyesti maustetussa vedessä n.15-20 min. kunnes pehmeitä. Siivilöi linssit, huuhtele kylmällä vedellä, valuta, ja laita sekoituskulhoon
-Pilko sipuli ja valkosipuli karkeasti
-Laita herneet, sipulin-, ja valkosipulinpalat tehosekoittimeen, lisää tarvittaessa tilkka kasvislientä, ja sekoira herneet tasaiseksi. Lisää seos sekoituskulhoon
-Lisää myös maissitärkkelys ja kikhernejauho, ja sekoita ainekset tasaiseksi
-Lisää seokseen vehnäjauhoja niin, että saat tasaisen, muovailtavan seoksen
-Lorauta pannulle reilusti öljyä, ja laita pannu kuumenemaan
-Kostuta kädet öljyssä, ja muotoile taikinasta suoraan pannulle max. kätesi kokoisia pihvejä (Muista, että pienemmät pihvit on helpompi kääntää kuin isot), tai n. golfpallon kokoisia pallukoita, jotka kevyesti litistät pannulle nuggeteiksi
-Paista pihvit tai nuggetut molemmilta puolin, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.

*Tarjoile pihvit tai nuggetit paistetun-, tai keitetyn riisin tai paistettujen perunoiden kera. Lisukkeeksi pihveille, ja dipiksi nuggeteille sopii hyvin sekä Kebab-kastike, Kurkkuraita että Jogurttikastike. Kokeile myös Avokadodippiä ;)

Lost in Translation #7

Google-kääntäjä porskuttaa ja pistää jauhot suuhun:

Laita jääkaappiin tekeytymään - Put it in to fridge to impersonate
Jääkaapintyhjennysruoka - Refrigerator to drain food
Mikronkestävä - Micron-resistant 
Omaan nälkään riitti kolme pikkupizzaa, miehelle kuusi - Your hunger a little pizza was enough for three, six man
Makuelämykseen tarvitaan - Terms of taste are required

(Pirkka-ruokalehdessäkin osataan..)

Tyttöjen rihveleitä - Shibi Girls
Perusvesi - Basic on water
eng. Tears - Test&Tears
Maaginen vesi - Magical rain
Koristeleikkaus - Ornamental surgery
Mutta pääasiassa lampivesi sopii hiisien ja pienten kalajumalien houkutteluun - But the main pond water is hiisien and small fish to attract the gods
Juuriselleri - Celeriac (oikein) ja heti seuraavassa lauseessa: Celery (väärin)
Valheellinen lumous - False the spell
Kasvisten itkettäminen - Vegetable tearfulness
Pelikorteista katsominen - Game viewing a certificate

Kuusessa ollaan - Let's spruce
Kraanaveden sijasta lunta - Tapwater instead of snow
Smetanaa, Voita, Maitoa - Sour cream, Win, Milk
Leikkaa kanta-, ja kärkiosat pois - Cut the stem and toe off
Hajottamaan heinämaata - To break down the country in July
Tarjoile tuoreeltaan persiljan kera - Serve with fresh parsley sauce
Menivätkö keitetyt ja raa'at munat jääkaapissa sekaisin? - This ruin cooked and raw eggs in the refrigerator crazy?
Monet rakastavat - A lot of love
..oli välttynyt jotenkin joutumasta surman suuhun ja piileskellyt hämähäkkiä melkein pari viikkoa - ..was somehow able to escape from being killed in my mouth and hiding in a spider almost two weeks

Ja tällä kertaa:
Jakoaika - Time allocation
(taitaa olla tähänastisista lähinpänä totuutta)

Lisäksi google-kääntäjässä häiritsee todella paljon, että desilitra (dl) käännetään usein edelleen muotoon "cup", eli kuppi. Kuppi on kyllä keittiössä käytettävä tilavuusmitta, mutta toisin kuin 1 dl, 1 cup on n.2,5 dl. Tee- ja ruolakusikalliset kääntäjä kyllä osaa oikein o_O

Busut Bokkeum Deopbap

Tämä on simppeli, mutta herkullinen ruoka. Hienosta nimestään huolimatta tämä on helppo herkku; vain sekasienipaistosta riisipedillä :)

Keitettyä riisiä
Bibimjangia (halutessasi)
 
Busut Bokkeum:
3-400g Sekalaisia ruokasieniä
1 Valkosipulinkynsi
1 Pieni sipuli
2 rkl Soijakastiketta
1 tl Sokeria
Suolaa ja pippuria
Tilkka Paahdettua seesamiöljyä
1 rkl Paahdettuja seesaminsiemeniä 
Öljyä paistamiseen

-Huuhtele, perkaa ja viipaloi sienet
-Kuori sipuli ja valkosipulinkynsi, ja suikaloi sipuli
-Sekoita soija, sokeri ja seesamiöljy keskenään
-Kuumenna pannulla tilkka öljyä, ja purista joukkoon valkosipulinkynsi. Sekoita hyvin, varo ettei valkosipuli pala
-Lisää sipuli, ja paista kunnes se alkaa pehmetä
-Lisää pannulle sienet ja paista kunnes neste alkaa irtoamaan
-Lisää soijaseos, ja paista sekoitellen, kunnes neste haihtuu
-Mausta lopuksi suolalla, pippurilla ja seesaminsiemenillä, ja sekoita hyvin
-Annostele riisi kulhoihin, ja lusikoi päälle sienipaistosta
-Lisää annokseen nokare Bibimjangia, ja koristele esim. Hienonnetulla kevätsipulilla, paahdetuilla seesaminsiemenillä, ja Norihiutaleilla.

*Itse käytin tähän kuivattuja, liotettuja siitakkeita, herkkusieniä ja mustasieniä, mutta oikeastaan mitkä vaan sienet, joko tuoreet tai kuivatut, viljellyt, ja/tai metsäsienet, sopivat tähän. Kokeile esim. osterivinokkaita, talvijuurekkaita, orakkaita, haperoita tai vahveroita.
Ruokaisuutta lisäät käyttämällä tässä täysjyväriisiä.

Noitanaisen Älä Salli Elää

Taiteen Lisensiaatti Leena Virtasen tutkielma keskittyy Ahvenanmaan noitavainoihin 1600-luvulla ja tarkastelee noituudesta syytettyjen ja tuomittujen naisten tarinoita. Teoksessa tutkitaan aikansa vallitsevaa noitalakia, ja selvitetään, millaista oikeastaan oli tuomittavaa magia; Mikä oli pahaa, mustaa magiaa eli noituutta, ja mikä pelkkää harmitonta kansanperinnettä eli taikuutta, ja kuinka syytettyä kuului kuulustella että valehtelematon totuus käytetyn magian luonteesta paljastuisi. Valitettavaa vain, kuinka monta kertaa aikansa vallitsevan lainkirjaimen kuitenkin syrjäytti uusi, uraauurtava noitatutkielma; Malleus Maleficarum eli Noitavasara (Der Hexenhammer). Noitavasarasta valitettavan moni aikansa pappi sitten otti tietonsa noidista ja näiden oikeaoppisesta kuulustelusta virallisesta laista piittaamatta. Kirjassa tarkastellaankin hyvin syytösten lähtökohtia sekä pappien mielivaltaa vallitsevaa lakia vastaan.

"Se ei ollut tuolloin lajissaan lainkaan ainoa, mutta teoksen avoin ja peittelemätön naisvihamielisyys on nostanut sen historiankirjoituksessa ylitse muiden. Noitavasaran avulla pyrittiin todistamaan noituuden olevan todellisuutta mutta on huomionarvoista, että kirjassa ei puhuta noitien lentämisen taidosta mitään, kuten ei Raamatussakaan. Muutenkaan Raamattuun ei viitata, koska "Noitavasaran" teorian mukaan suurten profeettojen aikana noitalahkoa ei vielä ollut, Noidat olivat uusi, maailmanlopun lähestymisestä aiheutuva ilmiö. Toinen kirjan tavoite liittyi naisen heikkouden kertakaikkiseen todistamiseen miessukupuoleen verrattuna."

Leena Virtasen kirjasta käy ilmi mm. se surullinen seikka, ettei monikaan kiduttaja jäänyt odottamaan korkeamman tuomioistuimen lupaa, vaan hyväksyi kidutuksella ja uhkailulla irtisaadut, eli kiduttajan itsensä tahtomat, tunnustukset. Kirjassa on paljon yhtäläisyyksiä Jean Guilloun Noitien Asianajajaan, teokseen, jossa keskityttiin pääasiassa Ruotsin noitavainoihin. Teoksen lopusta käykin ilmi, että Noitien Asianajaja on toiminut tässä lähdeteoksena.
Noitanaisen Älä Salli Elää sivuaa myös jonkinverran tuomitsijoiden ja valtaa pitäneiden pappien elämää ja vaiheita, kuten Noitien Asianajajassa mainittua Nils Psilanderia; Noidantuomitsijoista pahinta.
Noitien Asianajajan tavoin kirja on kattava tietoteos, mutta samalla myös surullinen kertomus Ahvenanmaan noitavainoista, ja niiden kytköksistä emämaahan, Ruotsiin.

"Kirkkoherra tivaa Annalta useaan kertaan eläimen väriä. Anna vastaa joka kerta sen olleen valkoinen. Ilmeisesti kirkkoherran mielestä valkoisella pässillä on mahdotonta lentää paholaisen pitoihin, sillä hän yrittää hellittämättä saada kuulusteltavan muuttamaan mieltään ja myöntämään pässin olleen musta. Lopulta Anna toteaa, että kun arvoisa Bryniel kerran niin sanoo, hän ei voi muuta kuin myöntää, sillä kirkkoherra pakottaa ja piinaa häntä sanoilla ja vaatii tunnustamaan sen, minkä on itse sanonut edeltä. Tämä riittää kirkkoherralle tunnustukseksi. Hetken hiljaisuuden jälkeen Anna toteaa: tosiasiassa pässi oli kuitenkin valkoinen."

Teoksen lopussa lähdeviitteitä, ja Liitteet; kuten luettelo Ahvenanmaan kirkkoherroista noitavainopitäjissä, lista kuulusteluista ja tuomioista vuosina 1666-1667, Luettelo kuolemaantuomittujen ilmiannoista, sekä Kartta.
Kovakantinen, 287 sivua. WSOY 2013.

+ Monipuolinen.
+Ihmisiä kuvaillaan hyvin, kiihkoilematta.
+Kirjalla on komea ulkokuori myös ilman kansipaperia.
+Vaikuttavaa, vaikkakin surullista luettavaa.

-Olisihan tätä lukenut enemmänkin.

Korealainen Curryriisi

Japanista tuttu Curryriisi (eli Karee Raisu) tunnetaan myös Koreassa. Korealainen versio on nimeltään Karé-Raise, ja curryroux-palojen sijaan korealainen curry saadaan jauheena pussista.

n.300g Tofua, kuutioitua seitania tai oumphia
2 Keskikokoista sipulia
2 Keskikokoista perunaa
1 Porkkana
5 Kuivattua siitakesientä + Sienten liotusvesi
n. 7 dl Vettä
1 Pussi korealaista curryjauhetta
Tilkka soijakastiketta
Markista tai öljyä paistamiseen

-Laita sienet liokamaan kylmään veteen jääkaappiin jo edellisenä päivänä. Viipaloi sienet, ja korvaa osa mainitusta vesimäärästä sienten liotusvedellä
-Kuori ja viipaloi sipuli
-Kuori ja perkaa kasvikset, kuutioi karkeasti
-Mittaa kippoon pari desiä kylmää vettä, ja lisää curryjauhe. Sekoita hyvin, nosta sivuun:

(Veteen sekoitettu, valmis curryseos)

-Sulata pannulle nokare markista tai tilkka öljyä ja paista tofuun/seitaniin/oumphiin hieman väriä. Nostele sivuun lautaselle
-Lisää pannulle tarvittaessa öljyä, ja ruskista sipulit kevyesti. Lisää loput kasvikset, ja paista hetki
-Kaada pannulle loppu vesi, ja hauduta miedolla lämmöllä kunnes porkkanat ovat vähän pehmenneet (niiden ei tarvitse kiehua muusiksi)
-Lisää tofu/seitan/oumph takaisin pannulle ja sekoita hyvin
-Lisää curryseos pannulle, ja sekoita hyvin, ja hauduttele kunnes kastike sakenee ja perunat ovat pehmeitä. Tarkista suola, lisää tarvittaessa, ja mausta halutessasi soijalla
-Tarjoile keitetyn riisin kera samalta lautaselta. Koreassa kare-raisu syödään yleensä puikoilla, mutta voit hyvin käyttää halutessasi haarukkaa.

*Korealaista curryjauhetta myydään about 100g:n annospusseissa. Kyseessä on mausteseos joka sisältää curryn lisäksi myös hieman tärkkelystä, mikä auttaa kastikkeen sakomisessa. Currya myydään yleensä kolmea laatua, Mild (mieto), Medium (keskivahva), ja Hot (tulinen), ja japanilaisista currypaloista poiketen korealainen curry on mausteisempaa, ja erot eri vahvuusasteiden välillä voivat olla huomattavia.

("Ottogi-Curry" Medium ja Hot curryjauheseokset)

Sienet eivät varsinaisesti Koreassa kuulu perinteiseen curryriisiin, mutta tykkään laittaa niitä ruokaan maun ja tekstuurin vuoksi. Curryriisiin voi laittaa myös liotettua, paloiteltua tofutikkua, vaikka k.o. aines ei juuri perinteiseen, korealaiseen keittiöön kuulukaan.

Paistetut Makeat Sipulit

2 Keskikokoista (eli vähän tennispalloa pienempää,) sipulia per ruokailija
Suolaa, about 1/2 tl per 2 keskikokoista sipulia
Fariinisokeria (lue eteenpäin)
Markista tai öljyä paistamiseen

-Kuori sipulit, leikkaa kanta- ja kärkiosat pois
-Halkaise sipulit puoliksi ja viipaloi sipulit
-Kuumenna pannulla reilu nokare markista tai hyvä loraus öljyä

-Lisää sipulit, ja paista kunnes palat irtoavat toisistaan, muuttuvat läpikuultaviksi ja seos muistuttaa suikaleita
-Mausta kevyesti suolalla paistamisen aikana, ja jatka paistamista kunnes sipulit alkavat ruskistua
-Lisää 2-3 rkl fariinisokeria ja jatka paistamista kunnes sokeri sulaa ja sipulit ovat ruskistuneet

*Tarjoile sipulit lisukkeena. Sipulit ovat harvoin samankokoisia. Käytä pieniä sipuleita puolet enemmän (3-4/ruokailija), ja isoja puolet vähemmän (1/ruokailija). 1 rkl sokeria/sipuli on yleensä riittävä määrä. Jos käytät pieniä sipuleita, laske kaksi sipulia yhdeksi, niin sipuliseoksesta ei tule ällöimelää :)
Tavallista paistettua sipulia saat tietenkin jättämällä sokerin pois..
Käytin tässä keltasipuleita, mutta myös miedompaa punasipulia voi kokeilla.

Hevonen

Hevonen (Equus Caballus), eli Polle, eli Hepo, eli Heppa, eli Heponen, eli Hevoinen, eli Kauramoottori. Uroshevonen tunnetaan oriina/orina, ja naaras tammana. Hevosenpoikanen taas on nimeltään varsa. Huonompikuntoiseen hevoseen viittaamme usein nimillä Koni tai Kaakki, mutta nimihän ei hevosta pahenna? Suomalaisen hevosen esi-isänä voidaan pitää Alisen piiriin kuuluvaa olentoa; Iku-Tihkua. Iku-Tihku oli hiisien hevonen joka edusti vesielementtiä ja vaikeuksien voittamista. Hiidet valmistivat Ikun roudasta ja jäästä.

(Neste Tuuliharjan komeita hevospatsaita Lahdentien varrella)

Kun hevoset päästettiin kesälaitumelle, oli tapana lyödä kevyesti hevosta otsaan sormenpäillä, oksalla tai piiskalla ja sanoa jotain seuraavan lorun tapaista:

"Kotonais kon kaikki kuollu,
Etkä tainna täältä liikkuu,
Ennen kun ittekin liikun,
ennenkun liikkuu kallio!"

Hevosille luettiin myös pidempiä loitsuja, etenkin, jos pelättiin että hevosia uhkasi jokin, ja yleensähän niitä uhkasi, kuten huono heinävuosi, metsän pedot, tai ihmisten kateus. Seuraavankaltaisilla loitsuilla rukoiltiin Iku-Tihkulta suojelusta hevosille:

"Tahvatar, hepoisten herra,
Iku-Tihku Lierron poika,
Hiien hallava hevonen,
Lumiharja, luukavio!

Anna suojas suurenmoisin, 
Apusi ajantakasin,
Lykky havan avaajalle,
Lykky haasta poistujalle

Voima varson viimaharjan,
Päitse avun autuahan,
Jottei turhia tulisi, 
Kateloita katsantohon.

Kun hevon kevolle panen,
Niitylle hallavaharjan,
Umpinilkan ulkosalle,
Tasahännän tanterelle, 

Puremaan kullaista kuvoa,
Hajottamaan heinämaata,
Meheväistä mättähästä, 
Kortta kullankukervaista

Tuorehesta turpehesta
Muhevista maan sijoista
Tänä suloisna suvena
Ukon kullaisna kesänä!

Tahvatar, hepoisten herra,
Iku-Tihku, Lierron poika,
Riiden raivoisa ruuna,
Hyytharja, Rautakavio!

Tules tuota todistamaan,
Salolta siristämähän, 
Ennen noian nousemista,
Ennen kouvon kohomista!

Katso kaikesta pahasta,
Pidä pahoista piloista,
Vihoista vihoveräjän, 
Mustan suoven sortumasta! 

Kun saat vainun vihulaista,
Tunnon tuta tuhonnasta,
Niin sie siivellä sivalla, 
Lentimellä levähytä!
 
Tulimmaisna tuiskuaja,
Lähetä, lieto letoille,
Hajota huonolta hampaat,
Puhti paina puiman alle!"

Ruskealla ruunalla, valkealla varsalla..

Yleisesti monissa kulttuureissa hevonen edustaa voimaa ja kestävyyttä, vahvuuksia ja viisautta. Hevonen yhdistetään myös maskuliinisuuteen ja seksuaalisuuteen, mutta myös arvaamattomuuteen, tuliseen luonteeseen ja intohimoihin. Suomalaisittain hevonen oli hahmo, johon noita tai trulli saattoi itsensä muuttaa. Joissakin tarinoissa Paholainen muuttaa trullit hevosiksi, että he ehtisivät juhlistaan nopeasti kotiin ennen auringon nousua.

Ympäri maailmaa kerrotaan myös tarinoita sekä hyvistä että pahoista hevosolennoista. Brittein saarella tunnetaan Kelpiet, hevosenmuotoisiksi mainitut vedenolennot, jotka ovat pahansuopia ja ilkikurisia, vähän kuin suomalaiset vetehiset. Skandinaavisessa mytologiassa Aasajumala Odinin ratsu oli kahdeksanjalkainen Sleipnir -niminen hevonen, jonka mainitaan olleen myös keppostelijajumala Lokin poika. Myös taistelussa kaatuneiden sotureiden sielut taistelukentältä Valhallaan saattelevat Valkyriat ratsastivat hevosilla. Kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Diomedeellä oli neljä hurjaa tammaa jotka söivät ihmislihaa. Tunnetuin mytologinen hevonen lienee kuitenkin kreikkalainen, siivekäs Pegasus, Medusan ja merenjumala Poseidonin poika. Pegasos yhdistetään taiteisiin ja tunnetaan myös Runoratsuna.
 
(Musta Taalainmaanhevonen)

Paitsi tärkeä työtoveri, hevonen oli ihmisille myös tärkeä taikaeläin. Ylössuin oven päälle naulattu hevosenkenkä piti onnen ja vaurauden talossa, hevosen hiki antoi nauttijalleen paitsi hevosen voimat, myös orimaista potenssia. Rakennettaessa uunin muuriin muurattu hevosenkallo piti syöpäläiset loitolla. Hevosen kallo saattoi olla muutenkin esillä, ulkorakennuksia tai tupaa koristamassa, sillä se karkotti huolet ja söi surut. Hevosen harjajouhia saatettiin punoa rannekoruihin tai hiuspantoihin, jos haluttiin paksut ja pitkät hiukset, ja hevoselta kyseltiin myös lemmenasioita tärkeinä juhlapyhinä, etenkin Tapaninpäivänä.

Mainittakoon taika-asioissa vielä myös kuuluisa hevospatsas, Taalainmaanhevonen (Dalahäst), joka tunnetaan myös Taalainhevosen, ja Dala-hevosen nimellä. Taalainmaanhevonen on, nimensä mukaisesti, Taalainmaalta kotoisin oleva, puusta veistetty perinnepatsas joka on suosionsa myötä vakiintunut liki ruotsin symboliksi. Puusta veistetty hahmo esittää neljällä jalalla seisovaa hevosta, joka on maalattu koristeellisesti. Hahmon pohjaväri on yleensä punainen, mutta niitä voi löytää kaiken värisinä. Kuviointi on perinteisesti valkoinen. Taalainhevonen on yleensä pieni, kämmenelle sopiva, tai isompi koriste-esine. Maailman suurin Taalainmaanhevonen on 13m korkea, ja löytyy Ruotsin Avestasta.  Alunperin nämä puuhevoset syntyivät puutöiden ohessa leluiksi talon lapsille, olihan hevonen maatalossa tärkeä eläin Vähän samoin kuin nykyään voit ostaa marketista muksuille pussillisen muovijäljitelmiä maatalon eläimistä.. Puisia hevosia on veistelty ainakin 1700-luvulta lähtien.
Taalainhevosta pidetään paitsi koristeena, myös onnea tuovana hyvänmielen maskottina.

Hevostelematta

Hevosen oikukkuus, ja yhdistäminen seksuaalisuuteen heijastuvat myös nykyisin puhekielessämme. Ei-toivottu, turhan vapautunut, villihkön koominen tai ärsyttävä käytös on "Hevostelua", ja tyttöjä härnäävistä pojista sanotaan kiusoitellen että "Rakkaudesta se hevonenkin potkii". Suuri tai vahva lääkekuuri on "Hevoskuuri", ja puoskari tunnetaan "Konitohtorina". Hyvinvoipa tai ylpeä ihminen on "Pollea", ja seksuaalinen mies "Ori". Äänekäs nauraminen on "Hirnumista", ja suuria, tai muuten ärsyttäviä sanoja päästelevän suun omistajalle tiuskaisemmekin että "Turpa kii."
Väärän vaihtoehdon, etenkin minkäänlaisessa urheilussa tai vedonlyönnissä, valinnut "veikkasi väärää hevosta"
Englantia puhuvissa maissa ensikäden uutiset ja tiedot tulevat "straight from the horse's mouth", eli "suoraan hevosen suusta".

Wanha eläinsatu Hevosen ja Lampaan syömiskilvasta lienee monille tuttu:
"Lammas kerskui Hevoselle kuinka sillä oli ruokahalua enemmän kuin hevosella, ja pystyi vähintään syömään kaiken minkä Hevonenkin. Eläimet alkoivat syödä, ja Hevosen edelleen rouskutellessa Lammas paneutui lopulta makuulle. Hevonen arvasi että Lammas oli syönyt itsensä täyteen eikä jaksanut enää. Lammas sen sijaan puolustautui, että "Söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä heikot sääret."

Lampaan puolustuspuhetta käytetään nykyäänkin sanontana kun halutaan kuvata vilpillisiä selityksiä ja sen sellaisia verukkeita: "Kyllähän minä muuten, mutku..".

Sanontoja Sun Muita:

-Älä sinä sure, anna hevosen surra kun sillä on niin iso pää.
-Rahalla saa ja hevosella pääsee.
-Heinä kärryjä vetää, eikä hevonen.
(Eli ilman ruokaa/polttoainetta ei kukaan pysty tekoihinsa)
-Rattaat lepäävät talvella, reki kesällä, mutta hevonen ei ikinä.
-Nenästä mies tunnetaan, hampaasta hevonen.
-Lahjahevosen suuhun ei saa katsoa.
(Eli lahjoja pitäisi arvostaa niissä piilevän hyvän ajatuksen, eikä rahallisen arvon takia.)
-Voit taluttaa hevosen joelle, muttet pakottaa sitä juomaan.
(Tarkoittaa että voit kyllä neuvoa toisille asioita, muttet voi vaikuttaa siihen noudattavatko he niitä tai oppivatko esimerkeistäsi mitään.)

Ihana Chilidippi

Ihanan tulinen, mutta raikas chilidippi sopii tarjottavaksi niin snacksejen ja tuoreiden vihannesten, kuin ranskanperunoiden, ja sen sellaisten grillattujen tai uppopaistettujenkin herkkujen kanssa:

200g Vegefraichea
1-2 Sopivan kipakkaa, punaista chiliä
1 Valkosipulinkynsi
2 rkl Suunmukaista chilikastiketta
1 tl Sokeria
Vajaa 1 tl suolaa
1/2 tl Cayennenpippuria
1 rkl Markista

-Kuori valkosipulinkynsi ja  purista se fraichen sekaan
-Perkaa ja hienonna chilit, lisää fraicheen
-Lisää vielä loput mausteet, ja sekoita hyvin
-Tarkista chili, suola ja sokeri, lisää tarvittaessa
-Sulata markis kattilassa tai mikrossa, kaada fraichen joukkoon ja sekoita hyvin
-Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia, tai yön yli ennen tarjoilua

*Markiksen on tässä rasvana tarkoitus paitsi pyöristää vegefraichen makua, myös tasoittaa chilin makua. Siksi tähän uskaltaa rohkeasti käyttää niitä vähän kipakampiakin lajikkeita, etenkin, jos pidät tulisesta dipistä. Itse suosin tähän Rawittia ja/tai oranssia Habaneroa. Chilikastikkeeksi tähän sopivat perustuliset kastikkeet, esim. Encona, Aroi, tai Sriracha.
Mikäli haluat ohentaa dippiä, sekoita joukkoon 1-2 rkl tuoretta sitruuna- tai ananasmehua. Jos haluat pehmentää makua lisää, lisää ripaus sokeria.

Kotonoita myös kiittää ystäväänsä Millaa, jonka alkuperäisestä chilidippireseptistä tämä Noidankodon versio vegeilyn ja erinäisten yliherkkyyksien kautta sittemmin kotikeittiössäni jalostui :)

Kaneli (Cinnamomum)

Kaneli, eli Tavan Kaneli, eli Makea Kaneli, on yksi vanhimmista tunnetuista mausteista, jota on aikoinaan käytetty sekä liikelahjana että kaupankäynnissä. Kaneli matkasi kaukaisista maista maitse ja meritse rikkaiden ruokapöytiin vuosisatoja ja oli jopa painonsa arvoista kullassa.
Kanelipuu (C.Verum), eli Ceyloninkaneli, on laakerikasvien sukuinen puu, jonka versojen kuoresta/jälsistä saadaan tuttua kanelimaustetta. Kaneli on siis oikeammin samaa puun osaa kuin mistä Suomessa aikoinaan valmistettiin pettujauhoa. Kokonainen kanelimauste, eli kanelitanko, muistuttaa molemmista päistään rullautunutta pergamenttia, jauhettu kaneli puolestaan haalistunutta paprikajauhetta.

Myös Kassiakaneli, eli Cassia, eli Kassia eli Kiinankaneli (C.Aromaticum) on sukua kanelille, ja molemmat voidaan tarvittaessa korvata toisillaan. Mainittakoon kuitenkin, että Kassia sisältää enemmän kumariinia (lue eteenpäin) kuin Kaneli.
Kaneli on meillä ollut kautta aikain tunnettu mauste mm. paistetuista, makeista omenaruoista, puuroista ja joulusta, ja kanelilla maustetaan myös erilaisia kahvisekoituksia ja glögiä. Nykyisin tiedämme kanelin kuuluvan myös mm. Intian, Korean ja Indonesian keittiöihin.

(Kuva: Wikipedia)

Kaneli on maskuliininen, Aurinkoon ja tulielementtiin yhdistetty kasvi. Kaneli on pyhitetty monille aurinojumalille, kuten Ra:lle, Lughille, Heliokselle, Belenokselle ja Vishnulle. Wiccat yhdistävät kanelin Sarvipäiseen metsänjumalaan. Muinaisessa Egyptissä Kanelia käytettiin Mausteneilikan tavoin ylhäisten vainajien balsamointiin, joten sillä on tietty yhteytensä tuonpuoleiseen. Nykyisinkin, esimerkiksi hautajaisissa vainajalle osoitetut, kukkatervehdykset voi esimerkiksi koristella kanelitangolla. Jos sirottelet tietyn henkilön haudalle kanelia, häneen on helpompi saada tarvittaessa yhteyttä.
Kaneli on ystävällinen henkiolennoille ja sen sellaisille kummituksille, joten se sopii mainiosti kommunikointiin henkien kanssa. Kanelin uskotaan myös parantavan selvänäkökykyä ja avaamaan mielen tuonpuoleisen viesteille. Kaneli on myös lämminhenkinen, nostalginen mauste, joka auttaa tasapainottamaan suuria tunteenpurkauksia ja opastaa vastaanotettujen tunteiden käsittelyssä.

Juutalaisten keskuudessa kaneli tunnettiin paitsi pyhänä, myös lemmekkäänä mausteella, jota siroteltiin mirhamin ja aloen lisäksi morsiusvuoteeseen. Kanelia käytettiin myös öljyissä, hajusteissa ja maustesekoituksissa, niin jumalille, kuninkaallisille, kuin rakastetuille tarkoitetuissa.
Kristillisessä perinteessä kaneli liitetään puhdistukseen ja synninpäästöön. Wicca-perinteessä kanelia taas suositaan lemmen saralla.
Kaneli sopii hyvin potpurripusseihin ja amuletteihin, mutta sitä voi kokeilla varovaisesti myös kylpyihin ellet oireile kanelin kosketuksesta (lue eteenpäin).

Kaneli on, etenkin miesten keskuudessa aina ollut suosittu afrodisiaka, jota nauttimalla on pyritty saamaan apu niin huonoon makuuhuonekuntoon kuin rumaan naamaankin. Kanelin tuoksulla on pyritty lumoamaan naisia, ja mainitaan, että kanelilta tuoksuva mies on aina naisten silmissä charmikas ja viehättävä. Mies voi leipoa naiselle lemmenkakkusia, jos hän höystää ne kanelilla. Tämä saa naisen haluamaan leipuria.

Kanelilla on yhteytensä myös urakehitykseen, menestykseen ja vaurauteen. Kerrotaan, että jos työhaastattelussa haastattelijan silmän välttäessä onnistut ripottelemaan paikalle vähän kanelia, sinulla on suotuisammat mahdollisuudet saada hakemasi paikka. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi Kaneli voidaan menestys-, ja vaurausasioissa yhdistää myös tähtianikseen.
 
Kaneli sopii hyvin kotiapteekkiin, mikäli et ole sille yliherkkä tai allerginen (lue eteenpäin).
Kaneli parantaa ihon pintaverenkiertoa, ja tuo esim. kasvoille tervettä hehkua. Esimerkiksi monet nykyajan "Plump"-huulikiilloista, yms. sisältävät kanelista uutettuja ainesosia. Turvottavien ominaisuuksiensa vuoksi kanelikeite, vaikka kasvovetenä, häivyttää pintaverisuonia, juonteita ja värivirheitä. Kaneli sopii parhaiten elottomalle, rasvoittuvalle, akne-, ja kuivalle iholle. Koska kaneli voi pidemmän päälle ärsyttää ihoa, kokeile kanelia ja kanelihoitoja korkeintaan kerran tai pari viikossa.
Mainittakoon, että mikäli lisäät kotikuroiseen huulirasvaasi hieman eteeristä kaneliöljyä, saat luonnollisen, huulten muotoja korostavan ja hieman turvottavan plump-huulivoiteen. Ihan kaupan tuotteiden veroista se ei ole, mutta ainakin luonnonmukaisempaa..

Hiushuuhteena kaneli on talvella omiaan, se lievittää kuivan päänahan kutinaa ja tasapainottaa hilseilyä. Kaneli myös edistää verenkiertoa hiuspohjassa, mikä edistää hiusten kasvua. Kanelista voikin löytää avun ennenaikaisesti pakenevaan hiusrajaan. Kaneli on hyvä yhdistää  esim. oliiviöljyyn, hunajaan tai majoneesiin, etenkin, jos teet siitä päänahkahauteen. Ihonhoidossa kanelin käyttöön voi liittyä pientä kihelmöintiä, mikä on normaalia. Mikäli kihelmöinti muuttuu kivuliaaksi pistelyksi tai poltteluksi, pese hoito HETI pois; kaneli EI silloin sovi sinulle. Mutta kuten jo mainitsin, kokeile aina kotihoitoa etukäteen pienelle ihoalueelle. Levitä kanelinpolttamiin rasvaista perusvoidetta tai Bepanthen-lääkerasvaa. Hiuspohjaa on myös hyvä ravita sokeroidulla kookosrasvalla mahdollisten kanelinpolttamien jälkeen.

Kaneli sopii vaihtelevasti kotiapteekkiin. Sisäisesti kaneli edistää ruoansulatusta ja auttaa erinäisiin vatsavaivoihin, kuten ripuliin. Kanelin mainitaan auttavan (siis miehiä) ennenakaisen siemensyöksyn vaivassa. Kanelinpalojen pureskelu poistaa pahanhajuisen hengityksen. Eteeristä kaneliöljyä voi myös, esim. pumpulipuikolla, sivellä ensiavuksi kipeälle hampaalle.
Ulkoisesti kaneli sopii huuhteluvedeksi hiivatulehdukseen ja sammakseen. Kylmille jaloille voi kokeilla kanelihaudetta tai lisätä kanelia jalkakylpyveteen. Yhdistä kanelin teho sylihuopaan ja tujaukseen konjakkia, ja jäsenkylmyys katoaa kuin taikaiskusta.
Mikäli erilaiset ihottumat, tms. vaivaavat, kannattaa Kanelia lisätä kylpyveteen, tai tehdä haude vaikka hunajan tai jogurtin kera.
Ulkoisesti höyryhengityksenä kanelista voi löytää avun sydämen rytmihäiriöihin tai heikkoon pulssiin.
Eteerinen kaneliöljy antaa rohkeutta ja itsevarmuutta. Olen kuullut, että tuoksuterapiana kaneliöljy sopisi myös kehonrakentajille, sillä se antaa varmuutta treenaukseen ja auttaa näkemään oman minän paremmassa valossa. Kanelimantra kuuluu "Minä pystyn".
 
Huom: Mikäli olet allerginen koivulle, saatat olla yliherkkä kanelille. Jos parikin viikkoa kanelin nauttimisen jälkeen tunnet kihelmöintiä kehosi limakalvoilla, saat haavaumia limakalvoille, nenää/nenäonteloita alkaa kutittaa tai saat hiivatulehduksen, nokkosihottumaa tai vatsavaivoja, viittaavat oireet yliherkkyyteen, eikä kaneli silloin sovi sinulle.
Kotikosmeettisesti Kaneli voi aiheuttaa todella pahoja oireita joutuessaan kosketuksiin ihon kanssa. Eli mikäli et tiedä, kuinka ihosi reagoi kanelihoitoihin, tai oletko allrginen tai yliherkkä kanelille, kokeile aikomaasi hoitoa ensin pieni määrä kyynertaipeeseen tai jalkopöytään, eli huomaamattomaan, ohutihoiseen paikkaan (eli samalla tavoin, kuin kaupan kemiallisia hiusvärejä kokeillaan ennen käyttöä). Mikäli saat oireita (pistelyä, kirvelyä, punoitusta ja/tai näppylöitä) parinkymmenen minuutin sisällä, pese ihoalue välittömästi, ja levitä paikalle lääkevoidetta, kuten Bepantheniä tai Hydrokortisonia. Mikäli oireilu ei lakkaa puolen tunnin kuluessa, ja pahenee, kuten muuttuu esim. vesikelloiksi tai avohaavoiksi, ota heti yhteys lääkäriin. 

Kanelin rohdoskäyttöä tulisi myös välttää jos olet raskaana tai imetät. Ole kuitenkin huoleti, normaali maustekäyttö on yleensä turvallista.
Kaneli sisältää myös luonnollista kumariinia, jonka liikasaanti rasittaa pidemmän päälle maksaa ja munuaisia, ja voi aiheuttaa mm. ihottumaa ja pahoinvointia, mutta myös altistaa syövälle. Tai siis, eläinkokeissa kumariini on aiheuttanut rotille maksakasvaimia, ja hiirille keuhkosyöpää. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kumariini ei kuitenkaan olisi ihmiselle vaarallinen karsinogeeni. Kanelia tulisi kuitenkin nauttia kohtuudella, eikä päivittäin, sillä pitkällinen kanelin käyttö voi myös aiheuttaa/pahentaa yliherkkyyksiä ja allergioita. Jälleen voit olla huoleti, normaali maustekäyttö (kuten ripaus tai pari puuroon tai maustekakkutaikinaan) on yleensä turvallista.

Uskomuksia:
-Kaneli unessa enteilee uutisia. Jos nainen syö unessaan kanelia, kertoo se seksuaalisesta turhautumisesta. Jos mies syö unessaan kanelia, kielii se suurista unelmista (ehkä liian suurista). Jos saat kanelia lahjaksi, enteilee se menestystä yrityksissäsi.
-Kaneli on Horoskooppimerkki Oinaan onnenkasvi.
-Mukana kannettu kanelitanko ehkäisi puolison uskottomuutta.
-Jos suutelet hautakoristeena olevaa kanelia, voit kylmentää itsesi suurilta tunteilta.
-Jos neitsyt tarjoili itsekkäälle ihmiselle kanelilla höystettyä ruokaa, tämä puhdistui; alkoi epäillä itseään ja ajautui elämää suurempien kysymysten äärelle.