Guilin Soya

Soijapalat Guilin-chilikastikkeen ja kasvisten kera on sekä kauniin värinen että herkullinen ruokalaji :)

100g Kuivattuja, vaaleita soijapaloja
1 tlk (n.150g) Bambunversoja
1 Iso porkkana
10cm Purjon vihreää osaa
1 rkl Hienonnettua, tuoretta inkivääriä
2-3 Hienonnettua valkosipulinkynttä
1 Punainen chilipalko
1 rkl Guilin chilikastiketta
1 rkl Fariinisokeria
Loraus soijaa
Tilkka vettä
Suolaa tarvittaessa
Öljyä paistamiseen
 
Suurus:
1/2 dl kylmää vettä
1 rkl maissisuurustejauhoja

-Laita soijapalat edellisenä iltana jääkaappiin likoamaan
-Keitä soijapaloja 10-15 min. kasvisliemessä, johon on lisätty 1 rkl tummaa riisiviinietikkaa. Siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä
-Kaada bambunversot siivilään, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta
-Suikaloi porkkana, pilko purjo karkeasti
-Öljyä kätesi ja perkaa ja hienonna chilipalko. Pese kädet hyvin
-Kuumenna pannulla hieman öljyä, ja lisää valkosipuli, chili ja inkivääri. Kuullota niitä hetki, lisää soijapalat, ja paista kunnes ne saavat vähän väriä
-Lisää pannulle tilkka öljyä, ja lisää porkkanat, purjo ja bambunversot, sekoita ja paista kunnes porkkana vähän pehmenee
-Lisää pannulle fariinisokeri ja soijapalat, ja mausta ruoka kevyesti soijakastikkeella, sekoita, ja lisää chilikastike
-Lopuksi lisää suurus. Sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa tilkka vettä niin että saat vähän kastiketta ruokaan
-Koristele annos hienonnetulla kevätsipulilla ja tarjoile keitetyn riisin kera

*Makeamman muunnelman ruoasta saat lisäämällä joukkoon pikkutölkillisen paloiteltuja ananasrenkaita ennen soijan lisäämistä. Jos haluat makeamman ruoan, valmista suuruste tällöin tölkin ananasmehuun.

Loitsu palohaavaan

Tulenvihoja ennen vanhan tyynnytelty vaikka millaisilla loitsuilla, mutta laitan tähän muutaman joista itse pidän eniten. Koska apua on ruokoiltu sekä veden hengettäriltä että Ukolta, voitaisiin melkein sanoa niitä miesten ja naisten versioiksi. Viimeinen on hieman lorumaisempi, lapsillekin hyvin sopiva versio :)

Tulen vihat-1:

"Nouse neitonen norosta,
Puhasmuotoinen murasta,
Imikkö märältä maalta,
Sinisukka suon sopesta,

Hyisen hettehen sisästä,
Lasisen lähtehen likeltä.
Hallassa hamehen helmat,
Neito konsa kyytehinen

Iho kaikki iljamessa,
Vaattehet lumen väessä,
Hyytä hynkäre sylissä,
Jäätä jänkkä kainalossa,

Nosta virrasta vilua,
Jäätä karkon karsinasta,
Jäisen kaivon kainalosta,
Vierest' kiven kylmänlaisen

Hamehesi hallan alta,
Suosta jäistä jäähykettä,
Vilua Panun vihoihin,
Tulen tuimille jälille,

Heitä polville potevan,
Paikoille palanehille,
Tulen suulle sulkimiksi
Panun päälle painimeksi."

Tulen vihat-2:

"Oi Ukko, ylinen herra,
Ukko pilvien pitäjä,
Hatakoihen hallitsija,
Sateen seppä, sään tekijä,

Olet kihlan kiinnittänyt,
Ilman luottehet lukinnut
Raota porttia vähäsen,
Paremmin sen varmistaikses

Iätä iästä pilvi
Nosta lonka luotehesta,
Länkä lännestä lähetä
Limitysten noita liitä

Syrjin yhtehen ytyä,
Syrjin toisehen syseä,
Kyljelle nokia laita,
Musta vieri vaaittele

Sa'a hyytä, sa'a jäätä
sa'a voietta hyveä
Tulen tuimille jälille,
Tee tuli tehottomaksi,

Valkea varattomaksi,
Vesi suussa, vesi päässä,
Vesihattu hartioilla,
Vesi kaiken varpahilla

Astuos tulista tietä,
Säkehistä säikyttele,
Viskele vilua vettä,
Paikoille palanehille,

Tulen tuiki polttamille,
Ett' ei polta poikoasi,
Pahentele panemaasi,
Turmele tekemätäsi."

Tulen vihat-3:

"Tule sinä Pohjan neito,
Hyytisine kutreinesi,
Hyytisine hilkkoinesi,
Hyytisine vyötteinesi,

Hyytisine sukkinesi,
Hyytisine kenkinesi,
Hyytisine hihoinesi,
ja heitä hyyettä palaneen päälle"

*Ihon pieniä palohaavoja voi myös kotihoitona lievittää Aloen lehdistä saatavalla geelillä tai piharatamolla, sekä jääpalapussilla.

Kiinankaalikääröt ja Makeahko Chilidippi

Tästä ohjeesta tulee kahdeksan käärylettä (neljälle), mutta määrät on helppo tuplata jos ruokailijoita on enemmän tai heillä on sudennälkä ;D

Täyte:
300g Kiinteää tofua
4-5 Kuivattua siitakesientä
100-150g Pavunituja
2 Keskikokoista porkkanaa
2 Vartta kevätsipulia
2 rkl Hienonnettua, tuoretta inkivääriä
2-3 Palaa valkoista fermentoitua tofua
2 rkl Maissitärkkelystä
2 rkl Soijaa
1 tl Suolaa
1/2 tl Valkopippuria tai chiliä

Lisäksi:
1 Iso kiinankaali
Vettä
Suolaa

Ja vielä:
Steamer
(tai wokkipannu, höyrytysosa ja kansi)
Hyvät ottimet

-Ensiksi kannattaa valmistaa dippi (lue eteenpäin)
-Laita sienet likoamaan, vaikka jo edellisenä päivänä jääkaappiin
-Huuhtele, valuta ja kuivaa tofu
-Kuori ja perkaa porkkana, kiehauta idut
-Murustele tofu kulhoon, ja sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään:

-Irrota kiinankaalista isot lehdet yksi kerrallaan, ja leikkaa tyviosa tasaiseksi. Tarvitset siis kahdeksan kaalinlehteä
-Kaada laakealle, syvälle pannulle vettä, ja mausta suolalla
-Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita kaalinlehdet veteen nurjapuoli ylöspäin. Lisää tarvittaessa vettä
-Kiehauta, ja keitä lehtiä muutama minuutti, huuhtele kylmällä vedellä ja nosta valumaan
-Valmistele Steamer tässä välissä lämmitystä vaille

-Mikäli lehdet ovat kovin kosteita, kuivaa niitä vähän keittiöpyyhkeellä ennen työstämistä, tai työskentele keittiöpyyhe alustanasi
-"Fileoi" kaalinlehtien paksua lehtiruotia ohuemmaksi tarvittaessa
-Nosta kaalinlehti kerrallaan työskentelyalustalle, nurja puoli ylöspäin, ja annostele 2-3 rkl täytettä kaalinlehden keskivaiheille, ja käännä lehden tyviosa pallon päälle niin, että täyte jää napakasti puristuksiin
-Käännä lehden sivut tyviosan päälle (litistä täytettä tarvittaessa) ja käännä eteenpäin
-Käännä lehtien sivuja taas keskiosan päälle, ja rullaa loppuun
-Sauman ei tarvitse jäädä käärön alle, vaan lehden reunus voi näkyä (Mielestäni se on koristeellinen)
-Voit taitella kääröt suoraan steameriin, tai vaikka tarjottimelle valmiiksi, josta sitten lopuksi nostelet ne steameriin kypsymään:

(Kyllä, nämä voi hyvin höyrytellä kaksikerroksisessa steamerissa)

-Höyrytä kaalikääröjä steamerissa n.15-20 min. Ole varovainen nostellessasi niitä tarjoiluvadille, ja kallistele kääryleitä vähän ottimilla kattilan päällä, sillä niiden sisään kertyy usein ylimääräistä nestettä (joka on, sanomattakin selvää; tulikuumaa)
-Tarjoile kääröt kuumina makuhermoja hivelevän chilidipin ja keitetyn riisin kera.

Makeahko Chilidippi:
1 dl Soijaa
2 rkl Seesamiöljyä
2 rkl Chiliöljyä
2 rkl Hienonnettua ruoho- tai kevätsipulia
2 tl Sokeria

-Laita kevätsipulisilppu kippoon jossa sekoitat dipin
-Kuumenna seesamiöljyä kattilassa kunnes se alkaa tuoksua, ja kaada kevätsipulisilpun päälle kippoon
-Lisää chiliöljy, soija ja sokeri
-Sekoita ainekset ja anna tekeytyä jääkaapissa n. puoli tuntia.

*Kokeile lisätä halutessasi täytteeseen hienonnettua valkosipulia inkiväärin lisäksi tai sen sijaan.
Työskentelyn nopeuttamiseksi voit esivalmistella täytteen jo edellisenä päivänä jääkaappiin:
-Sekoita sienet ja vihannekset keskenään, laita jääkaappiin pakasterasiassa
-Murustele esikäsitelty tofu, mausta kevyesti soijalla, ja laita rasiassa jääkaappiin
-Ennen ruoanlaittoa yhdistä seokset, lisää fermentoitu tofu ja mausteet, ja sekoita täytteeksi.

Voit valmistaa täytteen myös ilman tofua. Kokeile tällöin lisätä täytteen joukkoon pari hienonnettua, itketettyä ja huuhdeltua kiinankaalinlehteä, vihreitä papuja, ja/tai enemmän sieniä.

Lisää vaihekuvia ja rullausapuja kaalikäärylepostauksessani :)

Tarokki

Tämä on takuulla useimmille tuttu juttu, onhan kysessä todennäköisesti maailman suosituin ennustusmuoto. Maailmanlaajuisesti kortit tunnetaan yleisnimellä Tarot. Italiassa tarokin nimi on Tarocchi, Portugalissa Tarô, Virossa Taro, Japanissa Tarotto, ja Kiinassa Tǎ luō pái. Wanhassa maailmassa tarokki tunnettiin myös Paholaisen kuvakirjana ;D
Vanhin tunnettu pakka on Visconti-Sforza n. vuodelta 1450, vaikka tarokin arvellaankin syntyneen Italiassa jo 1300-luvulla. Ensimmäisillä Tarokkipakoilla oli eri teemoja ja kuva-aiheita, ennenkuin pakka vakiintui tunnetuimpaan, "klassiseen" muotoonsa.

Nykyään  tarokkipakkoja on jo  saatavana uksille ja saranoille, perinteisistä, käsinpiirretyistä/maalatuista moderneihin, tietokoneella suunniteltuihin Clip Art-pakkoihin, ja teemat ja kuva-aiheet vaihtelevat jälleen.

(Erilaisia pakkoja)

Markkinavoimat huomioivat laatutietoiset ja vaativat nykynoidat niin hyvin, että jokaiselle löytyy taatusti se oma pakka. Perinteisten pakkojen rinnalle on ilmestynyt mm. valoisia New Age -pakkoja (mm. Keiju-, Jumalatar- ja Enkelikortit), synkkiä, goottityylisiä pakkoja (vampyyri-, lohikäärme-, ja Horror-pakat), lapsenmielisiä (esim. Hello Kitty-, Magical Forest-, ja Disney Afternoon -Tarot), Eroottisia, ja jopa hieman, köh, pervohkoja, pakkoja (kuten Decameron- ja Casanova-tarot), eri kulttuurit huomioivia (mm. Celtic Tarot, Ukiyoe, ja Egyptiläinen Tarot) ja jopa erilaisille uskonnollisille ryhmille, kuten wiccalaisille ja kristityille erikseen suunnattuja kortteja (esim. Pagan wicca-Tarot, Jesus-cards, ja Tarot of the Saints). Paradoksi on jo haistettavissa o__O
Myös erikoisia, pelikortit ja Tarokin yhdistäviä povaus-/peli-pakkoja löytyy, niissä Tarokkikortin kuva-aiheisiin on lisätty pelikortin maa ja lukuarvo, ja ne yleensä sisältävät pelikorttien tavoin 52 korttia, ilman Jokereita ja Nihtejä.
Nykypakat voivat olla perinteisen suorakaiteen muotoisia, isoja tai pieniä, mutta myös pyöreitä pakkoja on olemassa. Jokaiselle siis löytyy jotakin. Esim. täällä voi katsella erilaisia pakkoja (sivusto on englanninkielinen).

Kortit ja Pakat

Perinteinen tarokkipakka on siis suorakaiteen muotoinen, tavallista pelikorttipakkaa isompi, ja sisältää 76 korttia. Pakassa on kaksi osaa; Suurten salaisuuksien, eli Suuren Arkanan 22 korttia, ja Pienten salaisuuksien eli Pienen Arkanan 56 korttia. Nykyisissä erikoispakoissa korttien määrä voi kuitenkin järjestyksen tavoin vaihdella, mutta aion kertoa tässä ihan tästä perustarokista.
Pientä Arkanaa pidetään pelikorttejen kantamuotona, ja se muistuttaakin paljon pelikortteja, sillä se koostuu neljästä maasta: Maljat/kupit, Sauvat/nuijat, Kolikot/rahat ja Miekat/tikarit. Jokainen maa liitetään myös elementtiin, ilmansuuntaan, vuodenaikaan ja sillä on pelikorttivastineensa:

Maljat-Vesi, Länsi, Syksy, Hertat
Sauvat- Tuli, Etelä, Kesä, Ristit
Kolikot- Maa, Pohjoinen, Talvi, Ruudut
Miekat- Ilma, Itä, Kevät, Padat

Eri maat edustavat myös eri aloja ja ihmisiä, ihmisten välisiä suhteita ja elämistä. Itse luokittelen maat seuraavasti:
Maljat edustavat jokapäiväisissä toimissa rakastavaisia/lemmen-seikkailijoita, tunneasioita ja intuitiota
Sauvat edustavat jokapäiväisissä toimissa työläisiä/duunareita, ihmisten välistä kanssakäyntiä ja innoitusta
Kolikot edustavat jokapäiv.. jne. kauppiaita ja porvareita, raha-asioita, ja viisautta
Miekat edustavat jne. sotilaita/sotureita, asioiden eteen ponnistelua, saavuttamista ja oivallusta.

(Hovikortteja eri pakoista: Maljanihti/Magical Forest Tarot, Miekkojen Ritari/Zombie Tarot, Sauvojen Kuningatar/Medieval Cat Tarot, ja Kolikkokuningas/Nefertari Tarot)

Erikoispakoissa korttien maat ja maiden nimet voivat vaihdella esim. elementtejen tai vuodenaikojen mukaan, mutta perusajatus alkuperäisestä maasta on yleensä tunnistettavissa. Kuitenkin myös täysin erilaisia, "säännöistä" poikkeavia pakkoja löytyy, joissa on ihan omanlaisiksen nimetyt, vanhasta kaavasta riippumattomat maat, hovit, ja kortit.

Pieni Arkana jakautuu pelikorttejen tapaan hovikortteihin, tosin pelikorteista poiketen hovikortteja on neljä kappaletta:

Nihti/Lähetti (Knave/Page)
Ritari/Jätkä (Knight/Soldier)
Kuningatar/Rouva (Queen/Lady)
Kuningas (King)

Nihti, Ritari ja Kuningas kuvataan yleensä miespuolisina hahmoina, Kuningattaren ollessa hovin ainoa nainen. Jossain uudemmissa pakoissa Nihti voidaan kuvata myös naispuoliseksi hahmoksi nimen vaihtumatta, tai kortin nimi on Nihdin sijaan Tytär/Prinsessa. Samoin miespuolinen nihti voi joissakin pakoissa olla Prinssi -niminen.
Hovikortit edustavat pääasiassa ihmishahmoja. Nihti on nuori, nuorekas mies tai nainen. Kuningatar taas on aina nainen, Nihtiin rinnastettuna yleensä vanhempi nainen. Ritari taas on nuorehko mies, ja Kuningas vanhempi mies. Jokainen hovikortti voi siis edustaa kysyjää itseään, etenkin Nihti.

Suuren Arkanan kortit edustavat Pientä syvempiä asioita, tunteita ja olotiloja, salattuja asioita, piilotajuntaa ja paljastuksia. Suuri Arkana sisältää ne useimmille "stereotyyppiset", tutuimmat kortit, kuten Narrin, Rakastavaiset, Kuoleman, ja Tornin. Klassinen Suuren Arkanan järjestys kortteineen on seuraava:

(Suuri Arkana eri pakoista koottuna. Klikkaa kuvaa isommaksi. Lähdepakat mainittu kursiivilla seuraavassa korttien nimi -luettelossa: )

O- Narri (Haaveilija, Hullu), Medieval Scapini Tarot
I- Taikuri(Maagikko, Maagi, Velho), Halloween Tarot
II- Ylipapitar (Paavitar), The Black Tarot
III- Hallitsijatar (Keisarinna, Kuningatar), Ghosts and spirits Tarot
IIII- Hallitsija (Keisari, Kuningas), Anne Stokes Gothic Tarot
V- Ylipappi (Hierofantti, Paavi, Pappi), Tarot of the Cat people
VI- Rakastavaiset (Rakkaus), Dark Grimoire Tarot
VII- Vaunut (Voitonvaunut, Sotavaunut), The Gothic Tarot
VIII- Oikeus (Oikeudenmukaisuus), Dark Angels Tarot
VIIII- Erakko (Joogi), Manara Erotic Tarot
X- Kohtalonpyörä (Onnenpyörä, Peili, Kohtalo), Russian Tarot of St. Petersburg
XI- Voima (Vahvuus, Intohimo), Haindl Tarot
XII- Hirtetty mies (Hirtetty, Hirtetty milloin mikäkin), Labyrith Tarot
XIII- Kuolema (Viikatemies), Dark Fairytale Tarot
XIIII- Kohtuus (Tasapaino, Taito, Alkemia), Dark Tarot
XV- Paholainen (Viettelys, Kahleet), Deviant Moon Tarot
XVI- Torni (Sortuva/Horjuva/Kaatuva torni), Victoria Frances Favole Tarot
XVII- Tähti (Tähdet, Ilma), The Lovers Tarot
XVIII- Kuu (Yö), Alchemy Gothic -Tarot
XVIIII-Aurinko (Päivä), Tarot of Casanova
XX- Tuomio (Rangaistus, Aikakausi, Uudistuminen), Tarot of the Witches
XXI- Maailma (Maailmankaikkeus, Universumi), Old english Tarot

Suluissa siis jotain muita tunnettuja nimiä k.o. kortille. Pakasta riippuen korttien järjestys voi hieman vaihdella (kuten Rider Waite -pakassa), tai kortit ovat kokonaan eri nimiset (Kuten esim. Aleister Crowleyn Thotin pakassa). Lista ei myöskään päde erikoispakkoihin (Kuten vuoden 1988 Elementtitarokkiin).

Tarokkiin Tutustuminen

Tarokkiin pätevät samat tulkintasäännöt kuin moniin muihinkin menetelmiin: Kuuntele sisintäsi ja luota intuitioon. Jokaisella kortilla on oma merkityksensä, ja se symboloi jotain tiettyä elämänaluetta tai tapahtumaa. Opit kyllä ajan oloon tulkitsemaan kortit parhaiten sinulle sopivalla tavalla. Monille pakoille on olemassa nykyään jo erikseen oma opaskirjansa, joiden kanssa voi päästä hyvin alkuun kirjaan sopivan pakan kanssa. Muista kuitenkin, että eri Tarokki-oppaat ovat eri tavoin tulkitsevien henkilöiden/tulkitsijoiden kirjoittamia, ja heidän näkemyksensä voivat poiketa toisistaan varsin radikaalisti, etenkin jos kyseessä on peruskortit sisältävä peruspakka. Samoin kuin tämä esittelykin on vain yhteen tulkintatapaan urautuneen yksityishenkilön lyhyt opastus tarokkien maailmaan. Pää menee siis helposti pyörälle.
Lisäksi etenkin Suuren Arkanan korttien moniselitteisen luonteen vuoksi voi niissä tuntua olevan paljonkin tulkinnanvaraa, jos et vielä tunne korttejasi hyvin. Tämän kyseenalaisen tulkinnanvaran vuoksi en kerro tässä joka kortin merkityksestä erikseen, jottei kukaan tuntisi tarvetta verrata näkemyksiäni omiinsa.

(Nihdin ei tarvitse aina olla mies, eikä ihmishahmokaan. Nihtejä eri pakoista: Vaaleakutrinen Veitsien Tytär/The Tarot of the Vampyres, yksisarvinen Miekkanihti/Epic Tarot, eläinhahmoksi kuvattu Sauvojen Tytär/The Wild Unknown Tarot, vedenalainen Maljalähetti/The Shadowscapes Tarot, ja susilauma Kolikkonihti/Tarot Familiars).

Pakan Tasapaino - Hyvä ja Paha

Osa Tarokin käyttäjistä jakaa korttinsa suoraan hyvää ja huonoa ennustaviin kortteihin, kun taas toisten mielestä "huonoja" tai "huonoa ennustavia" kortteja ei ole olemassakaan.
Itse kuulun tuohon ensimmäisen ryhmään, ja sanon että että molempi parempi. Jotta tulkinta voisi olla täydellinen, täytyy elämää kuvaavassa pakassa silloin olla pakostikin olla niistä huonommistakin asioista kertovia kortteja (kuten vaikka Paholainen tai Miekkakymppi), sillä niitä on elämässä itsessäänkin.
Lisäksi, kuten olen aina sanonut, asioilla on aina kaksi puolta; Hyvä kortti voi olla negatiivinen elämäntilanteesta riippuen, ja sateen jälkeen paistaa aurinko. Muista että hyvä ja paha vastakohtina täydentävät toisiaan, eikä toista voisi olla ilman toista. Monien korttipakkojen mukana tulevassa lehtisessäkin kerrotaan yleensä tällainen kortin käänteinen merkitys. Mikäli käytössäsi oleva opas kertoo vain kortin hyvistä puolista, mieti, mikä sen huono puoli/vastakohta voisi olla.

Otetaan esimerkiksi pakan ensimmäinen kortti; Narri:
Kortti symboloi aloittelijan matkaa tuntemattomaan, avointa, turmeltumatonta mieltä ja siitä johtuen kenties naiivia asennetta. Tuntematon matka ja riskin ottaminen voi tuoda niin ihania yllätyksiä kuin karvaita pettymyksiäkin. Aloittelija on käytännössä usein tietämätön mihin oikeastaan on ryhtynyt. Avoimen mielen vastakohta voikin olla suppea käsityskyky, kykenemättömyys sisäistää kaikkia uusia asioita, ja lapsekas asenne voi kostautua sinisilmäisyytenä ja kieliä tietämättömyydestä. Narri voi olla vapaa maailman taakasta, mutta häntä voi olla siksi myös helppo naruttaa ja hyväksikäyttää.

Koska osa korteista on lähtöjään positivisia, ja osa negatiivisia, voidaan jokaisessa kortissa silti nähdä molemmat (sekä posi-, että negatiivinen) puoliskot, joten kortteja on tarkasteltava kokonaisuutena pöydässä; Tulkinta riippuu siis siitä mihin kohtaa jakoa kukin kortti sijoittuu. Mikäli esim. luonnostaan positiivinen kortti, kuten vaikka Aurinko, sattuu pöydässä edustamaan ongelmaa tai kysyjää haittaavia asioita, tulkitaan kortista tällöin sen negatiivinen puoli, tai mietitään, kuinka mikään positiivisena pidetyn Aurinko-kortin edustama asia voisi olla tilanteessa ongelmallinen. Samoin toimitaan negatiivisen kortin (esim. Paholainen) ollessa kyseessä positiivisista asioista kertovalla paikalla.

(Erilaisia selkämyksiä; Dark Angels Tarot, Tarot of St. Petersburg, Tarot of the Secret Forest, Deviant Moon sekä Old English Tarot)

Kortit Väärinpäin?

Jotkin tarokkioppaat ja tulkitsijat väittävät, että vasta kortin sijoittuessa jakoon ylösalaisin, siitä pitää tulkita kortin käänteinen merkitys (eli hyvästä kortista huono, ja huonosta hyvä). Mielestäni se on vain merkki todella leväperäisesti sekoitetusta pakasta (valahtivatko kortit ehkä lattialle?). Mikäli todella sekoittelet korttejasi ihan miten sattuu, osa korteistahan on siis aina ylösalaisin. Se taas tekee niistä automaattisesti joko posi-, tai negatiivisia kortteja, joiden tulkitseminen automattisesti rajoittuu kortin jompaankumpaan puoliskoon. Auttavatko pakassa väärinpäin olevat kortit ketään lähtöjäänkään, sillä ovathan pakan kortit ovat jo valmiiksi tulkittavissa jomminkummin tahansa, siis ihan oikeinpäin jakoon sijoittuessaan (etenkin, jos osaat tarkastella jakoa kokonaisuutena).
Sinulle ei siis ainakaan jää tulkinnanvaraa käänteisen kortin kanssa jos vaihtoehdoista rajataan heti sen vastakohta pois.. Eli pidetään ne kortit vaan kaikki oikeinpäin, eikö?

Mainittakoon, että markkinoilla on myös pakkoja joilla on sananmukaisesti kaksi puolta. Parhaana esimerkkinä mainittakoon Tarot of the Secret Forest, jonka selkämykseen on kuvattu kääntöpuolen värikuva mustavalkoisena, ja hieman "varjomaisena". Näin, pakkaa kääntämällä on mahdollista käyttää samaa pakkaa sekä positiivisten että negatiivisten asioiden tulkintaan ilman, että kortteja tarvitsee sekoitella leväperäisesti ylösalaisin tai nurinpäin.

Hyvänä, ja ehkä ainoana, neuvona sanonkin kaikille aloittelijoille, että oikoteitä ei ole, opetelkaa korttinne hyvin: Tutustukaa joka korttiin merkityksineen yksi kerrallaan, ja miettikää sekä kortin hyviä, että huonoja puolia.
Tarokkipakan kauniit ja värikkäät kuvat ilmeikkäine hahmoineen voivat helposti kiihottaa mielikuvitustamme ja avata piilotajuntamme portteja. Saatat nähdä kortissa merkityksen, josta opaskirja ei mainitse halaistua sanaa. Älä hämmenny; Kun todella opit tuntemaan omat korttisi, et tarvitse enää opaskirjoja, eikä kaikki korttiesi sisältö välttämättä enää lopulta merkitsekään ihan samaa kuin oppaan tarjoama ehdotelma opetteluvaiheessa. Tämä on vain piilotajuntasi tapa kertoa sinulle että alat oppia, joten turha yrittää väkisin takoa mieleen väärältä tuntuvia opetuksia jokaisesta kirjasta, vaikka alussa siitä voi olla paljonkin apua. Anna pakan sen sijaan elää.
Opetellessasi kannattaa sitäpaitsi lukea vähän kaikkia, äitiä, isää, teddynallea, kassaneitiä, postinkantajaa, korttelin pummia ja naapurin koiraa. Kun leikit lukevasi jollekulle tietylle henkilölle, se auttaa sinua oppimaan kortit suhteessa toisiinsa (eikä hänen tarvitse edes olla paikalla).

(Pienen Arkanan Ässiä ja erilaisia maita; Kivet/Haindl Tarot, Ruusut/Favole Tarot, Maa/Manara Erotic Tarot, ja Kolikot/Tarot of the Witches.)

Tarokin Tulkinta

Tarokin tulkintaan on erilaisia tapoja; jakokuvioita eli pöytiä, ja jokaisella asialleen omistautuneella ennustajalla taatusti omia rituaaleja onnistuneen tulkinnan saamiseksi. Itse sytytän yleensä kynttilän tai suitsukkeen uhriksi lukiessani, sillä se on mielestäni kunnioittavaa. Yhtä hyvin joku saattaa himmentää hiukan valoja, ja toinen laittaa klarinettisinfonian soimaan.
Muiden ennustusvälineiden tavoin Tarokkipakka on hyvin henkilökohtainen, ja monet ovatkin siitä tarkkoja. Muista siis aina kysyä lupa ennenkuin ajatteletkaan kajota kenenkään pakkaan, sillä monet ovat tässä suhteessa hyvin ehdottomia, minä myös.
Tarokkikortteja voi säilyttää rasiassa tai pussissa, ja jopa niiden alkuperäisessä pakkauksessa, jos se tuntuu sopivalta. Pidä kuitenkin mielessäsi, että jos kuljetat kortteja usein mukanasi, alkuperäinen pahvipakkaus ei ehkä suojaa kortteja tarpeeksi hyvin, ja se rähjääntyy reissussa. Tärkeintä silti on että ennustaja ja pakka sopivat hyvin yhteen, sillä korttien tarkoitus on opastaa intuitiotasi tulkinnan aikana.

Mieti ennen pöydän jakamista, onko tulkinta todella tarpeen, ja mieti, mitä oikeastaan haluat tietää. Korteilta on turha kysyä itsestäänselvyyksiä, sillä se on loukkaavaa kuten mitä tulkintatapaa käytettäessä tahansa. Joskus vain pelkkä korttejen katselu riittää antamaan sinulle tarvitsemasi vastauksen.
Mikäli luet vain itsellesi, kerran viikossa tai kahdessa on hyvä aikaväli tarkastella kortteja, sillä tilanne kerkeää yleensä muuttua, ja voit vertailla asioiden kehitystä korttejesi kertomaan. Näin et unohda jakojasi niin helposti.

(Kuva-aiheet pakoissa vaihtelevat vaikka kortin nimi ja merkitys säilyisivätkin samana. Kuvassa uudistumista ja muutosta symboloivia "Kuolema"-kortteja eri pakoista: Perinteinen Viikatemies vaeltaa taistelukentällä Labyrinth-Tarokissa, Kuolema tanssii naisenhahmoisen paholaisen kanssa Manara Erotic-Tarokissa, Viikatemies poseeraa intialaisen Shiva -jumalan tavoin Medieval Scapini -pakassa, Favole -pakan kuolema esittää Hamlet-näytelmän hukkunutta Ofeliaa, ja Deviant Moon Tarokin kuvassa esiintyy luukasvoinen, tumma naisolento lapsensa kanssa.)

Minun Tarokkini

Tarokki on Kotonoidan ehdoton suosikki mitä ennustusmenetelmiin tulee. Harrastan Tarokin tulkintaa, vaikken mikään ammatti-madame olekaan (et siis voi soittaa minulle ja kuunnella ennustuslöpinöitäni lompakkosi vuotaessa kuiviin, sorry). Olen joskus antanut tarokkiopetusta parille ystävälleni, ja tähän tekstiin olen tiivistänyt osan noista oppitunneista. Tunnustan myös keräileväni erilaisia pakkoja, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän postauksen monipuolisen kuvituksen :)

Olen itse käyttänyt Tarokkia n. 10-vuotiaasta lähtien (ottiatuota.. siis jo vaille kolmekymmentä vuotta), ja luotan todella kortteihini. Muistan, kun äitini sai pakan jostain tilaajalahjaksi ja antoi kortit minulle. Kyseessä oli Marseille-tarokki, keskiaikastyylisine, koruttoman naivistisine piirroksineen. Rakastuin Tarokkikortteihin, vaikka olen myöhemmin vaihtanut pakkaani, ensin ystäväni lahjoittamaan Tarot of The Witches -pakkaan (X-files ja James Bond-faneille tuttu Solitairen pakka), muttei sekään unenomaisine kuvineen tuntunut niin omalta; Klassikkopakkojen uusinnoissa kun on usein vikana pelkistetty, ristikkoruudutettu tukkutausta, joka ei miellytä silmää millään tavalla. Nykyinen pakkani vakiintui minulle sattumalta, löydettyäni kauniin pakan shoppaillessani :)

Lopuksi vielä sanon, etten oikein pidä Tarokeilla lukemista ennustamisena. Pahoittelen siis kielenkäyttöäni, "ennustaminen" vain on helppotajuisempi termi kirjoitettaessa tällaisista asioista kuin vaikkapa "tulkinnasta" puhuminen. Tarkemmin sanottuna ennustaminen itsessään on tulevaisuuden/tulevien tapahtumien tarkastelua jotakin tiettyä välinettä apuna käyttäen. Tarokilla ei siis niinkään lueta tulevaisuutta/tulevia tapahtumia, vaan elämää, valintoja, vaihtoehtoja ja seurauksia.
Tarokkia on hyvä tarkastella jos olet elämäsi käännekohdassa tai risteyksessä. Kortit voivat näyttää keinon selviytyä tilanteesta, kuten parhaan vaihtoehdon johon turvautua. Kortit voivat myös tarvittaessa kertoa, kuinka käy jos pysytään valitulla tiellä, tai varoittaa kartettavista vaihtoehdoista. Psyykkisesti herkät lukijat voivat kehittyä todella taitaviksi tulkitsemaan piilossa olevia asioita korteillaan (mielestäni Tarokki todella on paras väline moiseen), jolloin tällaiset ihmiset voivat saada "selvänäkijän" maineen ;)
Tarokkikorttien tarkoitus on siis auttaa sinua avaamaan alitajuntasi, näkemään asiat oikeassa valossa, ja luottamaan intuitioosi tilanteiden tulkinnassa.

"Usko, ja luota itseesi, mahdollisuutesi ovat rajattomat" -XXII-

Moussaka

Kaupassa on syytä olla varuillaan. Oli nytkin niin kauniita munakoisoja, että alkoi tehdä aivan kamalasti mieleni moussakaa :) Tällaisia kaunokaisia lähti siis mukaan, eivätkö olekin suloisia pötkylöitä:

3 Keskikokoista munakoisoa
400g Vegefärssiä
1 Iso sipuli
4 Valkosipulinkynttä
500 g Tomaattimurskaa
1 tl Tomaattipyreetä
n. 1/2 dl Hienonnettua, tuoretta persiljaa
Annos Béchamel-kastiketta
1 dl Ravintohiivahiutaleita
1 1/2 dl Parmesan-juustoketta raasteena
Oliiviöljyä paistamiseen ja voiteluun
Suolaa itketykseen
Vähän korppujauhoja kuorrutukseen

Mausteseos:
n.1 tl Rouhittua mustapippuria
1/2 tl Jauhettua kanelia
Reilu 1 tl Organoa
Ripaus suolaa

-Nosta vegefärssi sulamaan huoneenlämpöön n. 1/2-1 h ennen ruoanlaittoa
-Sekoita mausteseos jossain kipossa, voitele syvä uunivuoka öljyllä
-Huuhtele munakoisot ja leikkaa kannat irti. Viipaloi munakoisot ohuiksi viipaleiksi ja itketä munakoiso (Toimi suhteellisen nopeasti etteivät munakoisoviipaleet pääse kovasti tummumaan)
-Kuori valkosipulinkynnet ja sipuli, hienonna molemmat
-Huuhtele, ja puristele munakoisoviipaleet itketyksen jälkeen kuivaksi, ja erottele viipaleet esim. keittiöpyyhkeen päälle kuivamaan. Käsittele näin kaikki viipaleet
-Kuumenna laakeassa paistinpannussa tilkka öljyä, ja ruskista muutama munakoisoviipale kerrallaan molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Nostele valmiit viipaleet sivuun ja paista näin kaikki viipaleet

-Paistettuasi munakoisoviipaleet, lisää tarvittaessa vähän öljyä pannulle, lisää sipulisilppu, ja kuullota sitä hetk. Lisää vegefärssi (ja tarvittaessa loraus vettä), ja ruskista siihen vähän väriä. Lisää (uusi) loraus vettä, ja mausteseos, hienonnettu valkosipuli, tomaatti pyrè ja tomaattimurska. Hauduttele miedolla lämmöllä kunnes neste imeytyy/haihtuu, mutta seos on yhä kosteaa (lisää tilkka vettä tarvittaessa). Tarkista suola, laita kastike sivuun
-Sekoita béchamel-kastikkeeseen ravintohiiva, ja vajaa desi parmesanjuustoketta, ja laita uuni lämpeämään 200'C asteeseen.

Moussakan kokoaminen:
-Lado ensin uunivuoan pohjalle kerros paistettuja munakoisoviipaleita, ja lusikoi päälle annos färssiseosta. Lado päälle toinen kerros munakoisoja, ja kerros färssiseosta, jne, kunnes sinulla on vuoassa kolme färssikerrosta, ja päällimmäisenä kerros munakoisoviipaleita (munakoisoviipaleita tulee siis yhteensä neljä kerrosta)
-Kaada béchamel-kastike vuokaan päällimmäiseksi (on ihan ok vähän "hölskytellä" vuokaa tässä välissä). Ripottele päälle jäljelle jäänyt parmesan-juustoke ja ripauta päälle vielä vähän korppujauhoja
-Paista 200'C asteessa n. 35-45 minuuttia, tai kunnes ruoka on saanut kauniin, kullanruskean sävyn
-Tarjoile Moussakan kera esim. patonkia ja salaattia.

*Ruoan kuorruttamiseen kannattaa kokeilla myös tuoreita korppujauhoja, ja raastaa parmesanjuustokkeeseen myös jääkaapista mahdollisesti löytyneet jämäjuustokkeet.
Tällainen "kolmikerroksinen" moussaka (lausutaan "musaka", suomalaisittain "mussakka") johon kuuluu vaalea kastike on ruoan kreikkalainen versio, tunnetaan laajalti sekä Välimeren, että Itäisen Euroopan, maissa. Vertailun vuoksi, turkkilainen moussaka kootaan yleensä vuokaan aines ainekselta sen kummempia kerrostelematta, ja itä-Eurooppalaisittain munakoiso on usein korvattu perunalla. Suomalaisesta versiosta puolestaan tomaatti yleensä puuttuu, pääraaka-aineena käytetään perunamuusia, jolloin ruoka muistuttaa perunalaatikkoa.
Perinteisesti moussakaan laitetaan siis tissijuustoa ja jauhettua lammasta, mutta suosittelen anywho kokeilemaan myös keittiöni vegeversiota. Tämä vegaaninen kreikkalais-moussaka on yksi lempiruoistani, ja pidän tästä enemmän kuin siitä perunaversioista (salaisuus on munakoison itkettäminen ja ruskistus).

Tuoreen munakoison (Solanum Melongena) tuoksu on miellyttävän kesäinen, ja muistuttaa vähän vihreitä luonnonkasveja tai aamukasteista nurmikkoa. Nuorissa ja pienissä munakoisoissa on yleensä myös vähemmän havaittavia siemeniä kuin isommissa, joiden sisus muistuttaa kesäkurpitsaa. Tuore munakoiso on kokoonsa nähden aika köykäinen, kiinteä, pinnaltaan tasainen ja tuoksultaan raikas.
Munakoiso valitettavasti kuuluu monien keittiöällökkeihin nykyäänkin, lähinnä huonojen ruokakokemusten vuoksi, itkettämätön munakoiso kun maistuu vahvasti läpi, ja kasvin ominaismaku on monesta todella epämiellyttävä. Itsekin vierastin kasvin käyttöä pitkään, syötyäni huonosti itketettyjä yritelmiä. Kun lopulta päätin tarttua munakoisoon itse, tulokset olivat todella makuhermoja hiveleviä.
Itkettäminen on munakoisoa käsiteltäessä tärkeä työvaihe, jolla munakoison kasvimehun luonnollinen, "hikisukkamainen" maku saadaan kesytettyä ilman turhaa maustehässäkkää (joka edes harvoin auttaa peittämään kasvin mieltäkääntävää makua). Vaikka osa nykyisistä munakoisoista onkin usein saatu jalostettua liki hajuttomiksi ja mauttomiksi, hämmästyttävän moni jättää mainitsematta itketyksen munakoison yhteydessä (kuten myös liotuksen maksan yhteydessä, naminam). Sanoisin siis ettei vara venettä kaada o__O

Mens sana in corpore sano?

Eli terve sielu terveessä ruumiissa.. Vai onko?

Nykymaailmaan mahtuu vaikka mitä kauhukuvia ja -tarinoita sodista, luonnonmullistuksista ja pandemian uhasta, ja sitten ihmetellään kuinka fiktiivisiä kauhuelokuvia voi kukaan pitää viihdyttävinä. No juuri siksi, että kaikki, edes hetkelliset, pakoreitit tästä maailmasta voivat olla piristävä kokemus. Todellisuus on hyvin pelottava ja masentava paikka.
Siinä missä muutama vuosi sitten ällisteltiin urakalla teuraseläinten epäinhimillisiä elinolosuhteita, on viime aikoina otsikoihin päässyt nykyinen elintasokulttuuri lisäaineineen. Tiedätkö sinä mitä syöt?
Sain vihdoin käsiini ja luettua Mats-Eric Nilssonin "Aitoa Ruokaa" -kirjan, jonka jälkeen teki mieli hengittää seuraavat puoli tuntia paperipussiin. Olen jo pitkään itsekin miettinyt nykyruoan surkeaa tilaa (ja outoa makua), ja päädyin näin ruoanlaittajan ominaisuudessa lopulta kirjoittamaan pohdintojani tännekin.

Edeltäjänsä "Petos Lautasella" -kirjan tavoin myös "Aitoa Ruokaa" ruotii ruokakulttuurin ongelmia, joita monikaan meistä ei edes ajattele olevan olemassa. Teos kertoo mm. lisäaineista ja niiden valmistuksesta, ja erilaisista tavoista joilla kuluttaja saadaan ottamaan vastaan kaikki mitä esivanhempamme olisivat pitäneet vähintäänkin epäilyttävänä. Teoksessa tarkastellaan myös sataaviittakymmentä eri elintarviketta, joukossa sekä tuoreita, aitoja ruoka-aineita, että kemiallisesti muokattuja eineksiä. Suomennettu painos on lisäksi mukautettu Suomen oloihin, joten elintarvikelistoilta löytyy myös meikäläiselle kuluttajalle tuttuja tuotteita. Kirjan lopusta löytyy tietoa erilaisista luomu- ja ympäristömerkeistä, joihin kannattaa myös kaupassa asioidessaan kiinnittää huomiota.
Kirja esittelee myös yksinkertaisia ja hyviä vaihtoehtoja ja kehottaa nykyihmistä tekemään enemmän itse ruokansa eteen. Itse olen todella samaa mieltä.

Vaikka listattujen, ja etenkään tuomituimpien syötävien joukossa ei ollut kovinkaan paljon tuotteita joita itse käytän, nosti kirjan lukeminen suurta myötähäpeän tunnetta jälleen koko systeemiä kohtaan. Esivanhempien olisi todellakin aika nousta vähän kurittamaan jälkeläisiään jotka muuttavat hyvät elintarvikkeet täysin tunnistamattomiin muotoihin, sekä jälkeläisiään, jotka hyväksyvät moisen mössön myös omalle lautaselleen.

Loppupeleissä tiedämme lisäaineistakin varsin vähän. Kalkkeutuuko aortta stabilointiaineista sen kummemmin kuin puhtaasta läskistä? Auttaako kuluttajaa tieto että "juuri tämä" lisäaine ei aiheuttanut komplikaatioita laboratoriorotille, mutta "saattaa ehkä aiheuttaa" komplikaatioita ihmisille. Hyvänä esimerkkinä epäilyttävistä lisäaineista mainittakoon kiistanalainen E-250, Natriumnitriitti, jonka on todettu aiheuttavan syöpää koe-eläimille. Sitä vastoin ainetta saa syöttää ihmisille useimmissa maissa, sillä se "ei ehkä aiheuta" syöpää ihmisissä. Mihin niitä eläikokeitakaan sitten oikeastaan tarvitaan? Haloo!! o__O
Lisäaineet huolestuttavat minua aika paljon, sillä tutustuttuani lisäaineiden ihmeelliseen maailmaan paremmin, tajusin itsekin kärsiväni lisäaineyliherkkyydestä. E-951, Aspartaami, kuuluu myös tätä nykyä kiisteltyjen lisäaineiden listalle, ja itse saan aspartaamia sisältäviä tuotteita nautittuani aivan järjettömän migreenin. Elämäni on helpottunut huomattavasti osattuani yhdistää jomotuksen sen aiheuttajaan. Meillä siis äidin eikä isän suvussa ole ollut taipumusta migreeniin, joten kyse ei ole perintötekijöistä, vaan elintarviketeollisuudesta.
Mutta minkäs tekee pieni ihminen, ja kaikesta huolimatta jaksamme luottaa systeemiin, niin taitavasti se meitä manipuloi.. Valtiohan ajaa etujamme ja viranomaiset ajattelevat parastamme :D

Kukapa meistä ei sitäpaitsi joskus sortuisi eineksiin? Etenkin kun einekset ja prosessoidut ruoat ovat halvempia, ja niin helppoja valmistaa; sen kun avaat pakkauksen ja heität sisällön mikroon tai uuniin. Sitten vielä kehdataan ihmetellä miksi uusavuttomuus yleistyy? Vaikka nykyruokaan totutetun kuluttajan, itseni mukaanlukien, eineshammasta aina silloin tällöin kolottaisikin, mielestäni kelmuun ahdettu, pakkauskaasulla ja E-koodeilla kyllästetty sekametelisoppa tavallaan vesittää ruokailun nautinnon, sillä siitä puuttuu täysin ruoanlaiton ilo.
Ihmiset totutetaan eineksiin lapsesta asti, ja meistä on täysin luonnollista ostaa luonnotonta ruokaa. Vaikka einesvalmisteet eivät laadultaan ja ravintoarvoiltaan (saati sitten maultaan) vedä vertoja aidoista raaka-aineista valmistetulle kotiruoalle, ne pystyvät selvästi kilpailemaan alhaisilla hinnoillaan.
Einekset ovat nykymaailmassa myös yksi kierrätyksen muoto, esimerkiksi jauhelihapihviin voidaan käyttää kaikki teurastamoilta ylijääneet lihanriekaleet sun muut työpöydälle tai sen alle jäävät ruohonosat. Jos maku tai väri ei heti houkuttele, korvataan se väriaineilla ja aromeilla, ja johan einespiffi maistuu. Sen sijaan että tällaiset tunnistamattomat ruhonosat käytettäisiin ilman väriaine-ja aromilisiä vaikkapa lemmikinmurkinaan, ne syötetään ihmisille korvikeaineilla höystettynä. Lemmikeille menee sitten kaikki mitä ei enää voida prosessoida ihmisravinnoksi.

Tällainen teollinen, lihankaltainen sekoite monien muiden joukossa pistää väistämättä miettimään että peruspulliaiset ja duunarit ruokitaan halvoilla, hyvin naamioiduilla tähteillä, kun taas aidosta ruoanlaitosta tuntuu olevan tulossa pääasiassa rikkaiden harrastus.
Ruoanlaitto, ja varsinkin leivonta on kyllä kemiaa, mutta tämä alkaa olla jo naurettavaa o__O
Ihan kuin eläisimme uutta pula-aikaa korvikkeineen vaikka elintason pitäisi olla korkeampi kuin koskaan ennen? Ajan kysymys tuntuu olevan, koska "aidot" raaka-aineet katoavat kokonaan ruokavalmisteiden tuoteselosteista ja elämme todellakin pelkillä teollisuuden korvikeaineilla.

Tarkoitukseni ei ole pelotella ihmisiä, en usko että laiskottelupäivän einespizza pahentaa ketään. Itsekin joskus sorrun "helppoon vaihtoehtoon", kuten resepteistänikin voitte huomata, mutta sen ei silti tarvitse olla jokapäiväistä. Pieni valmisruoka silloin tällöin voi, kumma kyllä, jopa tehdä arjesta juhlavampaa; hetkeksi helpottavaa ja kiireetöntä, josta osaa nauttia vain jos ei tarvitse elää eineksillä joka ikinen päivä. Pulla tai munkki kahvin kanssahan lukeutuu jo perinneruokiin, mutta en kiellä etteikö se maistuisi makeammalta jos pulla on tuoretta ja omasta kotiuunista lähtöisin..

Mitä nykyään sitten uskaltaa suuhunsa laittaa? Monet hedelmät alkavat olla yltiöjalostettuja, viljatuotteet ovat täynnä ties mitä lisäaineita, valkaistu jauho ja sokeri on myrkkyä, rasva lihottaa ja lääkkeitä täyteen pumpattu liha rääkätään henkihieveriin ennen teloitusta!
Vähemmästäkin nousee karvat pystyyn. Ihmisten ruokailutottumuksia ei voi kuitenkaan muuttaa hetkessä, sillä välinpitämättömyys tuntuu olevan valttia. Elintarvikkeiden evoluutiota seuratessa herkempi alkaa murehtia hiuksensa harmaiksi, eikä kohta uskalleta syödä mitään. Harvoin eläimenkään kärsimyksiä tulee enää siinä vaiheessa ajateltua kun se pihvi on lautasella rapsakoiden paistinperunoiden seurassa, eikä aromiaineiden haitallisia vaikutuksia ajatella siinä vaiheessa kun ripotellaan aromisuolaa keitinveteen..

Mutta joo.. Tärkeintä ruoka-asioissa on kokonaisuus. Myös aidon ruoan suhteen voimme riidellä siitä kuinka sokeri ja rasva lihottavat, hiilihydraatit on pahasta ja proteiini hyväksi ja kasvikset ovat pelkkää vettä. Ihmiskeho kuitenkin tarvitsee kaikkia luonnollisia ruoka-aineita voidakseen hyvin. Prosessoitujen, valkaistujen vehnäjauhojen ansiosta hiilareilla on niin huono maine, ja sokereistakin tulee pelkät namit mieleen. Ei kukaan nyt elä pelkällä pullamössöllä ja karamelleilla. Proteiinit ovat rakennusaineita, hiilihydraatit polttoainetta, rasvat ravintoaineita ja kuitua ja salaattia syömällä ruoansulatuselimistö toimii paremmin. Hedelmistä ja marjoista saadaan vitamiineja ja vastustuskyvylle tärkeitä antioksidantteja. Mitä aidommassa muodossa ja monipuolisemmin niitä nautit, sitä paremmin voit. Vältä siis lisättyjä vitamiineja tai lisättyä ravintokuitua, ym. mainostettiin niitä kuinka terveellisinä tahansa.

Toki esimerkiksi luomu on hieman kalliimpaa, mutta sitä olisi hyvä suosia edes silloin tällöin. Ole silti tarkkana; Aito Luomu ei sisällä lisäaineita, ja luomuelintarvikkeissa vähintään 95% aineksista pitää olla luonnonmukaisesti tuotettuja. Monia tuotteita voidaan kaupata Luomuna vain myynninedistämistarkoituksessa kuten aikoinaan harhaanjohtavia kevyt-tuotteita. Kasviksissa ja hedelmissä kannattaa suosia kotimaisia vaihtoehtoja, tai laittaa vaikka mökille oma vihannespenkki tai ryytimaa. Keittiöpuutarhassa kasvattaa hyvin mausteyrttejä, ja mikäli omistat parvekkeen, parvekelaatikkoon ja sankoon mahtuu hyvin kasvamaan salaattia, papuköynnös tai tomaattipensas. Lihat on paras ostaa tuoretiskeiltä tai, aina parempi, hankkia suoraan ystävällisiltä lihatiloilta (jotka ovat tätä nykyä käymässä harvinaisiksi) joissa eläimet saavat elellä vapaana hyvällä rehulla. Tehotuotantoeläimet ovat myös niin pilalle lääkittyjä että pitkällä aikavälillä niiden syöminen voi aiheuttaa mm. immuunikatoa. Kannattaa välttää yltiöprosessoituja tuotteita, ja, etenkin merenelävistä puhuttaessa, kannattaa välttää uhanalaisia lajeja, kuten tonnikalaa. Pakasteet kannattaa jättää väliin tai pakastaa vaikka itse.
Mitä maustesekoituksiin ja -kastikkeisiin tulee, parhaan tuloksen saat aina tekemällä itse. Ainakin tiedät silloin mitä syöt. Itse pidän hyvänä löytönä elintarviketta jonka pakkausselosteessa mainitaan maksimissaan viisi lisäainetta.

Hyvänä vinkkinä suosittelen kaikkia hankkimaan E-Koodiavaimen, pienen vihkosen jonka voi löytää lähikaupasta ja johon on listattu kaikki E-lisäaineet.
E-koodilista löytyy myös "Aitoa Ruokaa" -kirjan lopusta, samoin kuin monien muiden ruokatietoudesta kertovien kirjojen lopussa.

Huh huh, tulihan taas jaariteltua, ja luulen, ettei tämä jää tähän.. Pitäisiköhän laittaa asian tiimoilta uusi osio? No joo..
Kuitenkin, taas näin antoisan paasauksen (heti tuli kevyempi olo,) lopuksi minun täytyykin kysyä teiltä, oi lukijakuntani, kuinkas paljon teidän taloudessa käytetään eineksiä ja valmisruokia ;)

Baklava

Rapsakkaa, makeaa, tahmeaa ja pähkinäistä.. mikä se on:

4-500g (paketillinen/rulla) Filo-taikinaa
150g Hyvin pehmeää margariinia
5 dl Erilaisia manteleita ja pähkinöitä
1 rkl Jauhettua kanelia tai kardemummaa

Makusiirappi:
3 dl Sokeria
2 1/2 dl Vettä
n. 1/2 dl Agavesiirappia
2 rkl Tuoretta sitruunamehua
1/4 tl Jauhettua neilikkaa
1 rkl Ruusuvettä

-Mittaa sokeri, vesi ja siirappi kattilaan, sekoittele miedolla lämmöllä kunnes seos on tasaista ja ainekset liuenneet. Lisää sitruunamehu ja neilikka, ja hauduta välillä sekoitellen n. 10 minuuttia kunnes seos sakenee, ja saa vähän väriä.
-Nosta kattila levyltä, lisää ruusuvesi, sekoita hyvin, ja anna jäähtyä hissukseen.

Lisäksi:
Puhdas keittiöpyyhe
Sumutuspullo

-Rouhi pähkinät karkeaksi morttelilla tai blenderissä. Mikäli käytät kokonaisia mausteita, jauha ne morttelissa (ja purista sitruuna).
-Kuumenna paistinpannu ilman rasvaa, ja paahda sillä pähkinärouhetta kunnes se alkaa tuoksua ja saa hieman väriä.
-Laita valmis, paahdettu rouhe kulhoon odottamaan ja sekoita kaneli tai kardemumma kuumaan pähkinärouheeseen.
-Kastele pyyheliina tms. kylmällä vedellä, ja purista kuivaksi. laita sivuun taikinan viereen.
-Laita uuni lämpeämään 175'C asteeseen
-Avaa Filorulla varovasti. Avaa taikinapakka (n.12 lehteä) ja leikkaa levyt keskeltä kahtia, että saat kaksi pinoa taikinaa (n.2x12 kpl). Nosta toinen pino varovasti toisen päälle (Taikinalevyjen puolikkaat ovat siis ohjeessa nyt pelkkiä taikinalevyjä).
Pidä kostea pyyhe käsillä, ja peitä taikinalevyt pyyhkeellä jos teet välillä muuta, etteivät ne kuivu. Voit myös sumuttaa taikinalevyjä kevyesti kuivumisen estämiseksi työskennellessäsi
-Voitele standardi (siis n.puolikkaan filoarkin kokoinen) uunivuoka markiksella, ja laita vuokaan taikinalevy. Taita kulmat tai reunat sisään tarvittaessa Voitele ohuelti markiksella. Laita päälle toinen levy, voitele, jne. Kerrostele näin ensin 6 levyä taikinaa.
-Voitele taas päällimmäinen levy markiksella, ja sirottele päälle 1/3 pähkinärouheseoksesta.
-Laita päälle taas taikinalevy, voitele, jne. kerrostele näin taas 6 levyä taikinaa.
-Voitele päällimmäinen levy, ja sirottele päälle puolet jäljellä olevasta pähkinärouheseoksesta.
-Toista taas kuuden taikinalevyn kerrostelu, ja voitele markiksella, lisää loput pähkinärouheseoksesta.
-Kerrostele loput taikinalevyt vuokaan markiksella voidellen, ja voitele päällimmäiseksi jäävä levy markiksella.
-Leikkaa terävällä veitsellä pari ylintä kerrosta ristikkoruuduiksi (Huom: samalla mallilla leikkaat sitten valmiin baklavan myöhemmin), ja paista 25 min.
-Vähennä uunin lämpötilaa 150'C asteeseen, ja paista vielä 35 min.
-Nosta baklava uunista, ja leikkaa ristikkoruudut pohjaan asti. Kaada siirappi baklavan päälle (tasaisesti joka kohtaan), kääräise jäähtynyt vuoka muovipussiin ja jäähdytä jääkaapissa tai parvekkeella 2-3 tuntia. Mielestäni baklava on silti parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä ;)

*Käytä ohjeeseen siis käsittelemättömiä (suolaamattomia, paahtamattomia) pähkinöitä, ja pähkinänsydämiä, kuori siis esim. saksanpähkinät tarvittaessa.
Käsittele ohutta filotaikinaa varovasti, ja pidä se kosteana, sillä kuivuessaan se repeilee ja lohkeilee helpommin.
Mikäli baklava tuntuu turhan kuivalta leikatessa, sumuta vähän vettä levyjen päälle ennen kuin kaadat siirapin. Ruusuvettä ei myöskään tarvitse lisätä siirappiin, vaan sen voi pirskotella baklavalle ennen siirapilla peittämistä.
Baklava tunnetaan nykyisin sekä Kreikassa että Itäisen Euroopan maissa, mutta on alkujaan todennäköisesti turkkilainen herkku, jolla on uskottu olevan myös lempeä nostattavia ominaisuuksia. Miesten baklava höystettiinkin tästä syystä kanelilla ja naisten kardemummalla. Noidan kyökissä valmistui illanistujaisiin tällainen unisex-baklava, sillä laitoin joukkoon sekä kanelia että kardemummaa ;)

Rakkausyrtit ja Muita Lemmenrohtoja

Suvi Heinon teos lupailee ainakin takakannellaan "Uutta eloa ja iloa rakkauselämään". Kirjaan on koottu sekä uusia että wanhoja lemmennostatukseen käytettyjä kasveja sun muita rohdoksia, myrkyllisistä vaarattomiin. Teoksen alussa esitellään lemmennostatuksen historiaa sekä suomessa että maailmalla.
Erilaisten afrodisiakkejen käytöstä kerrotaan myös hyvin, vaikka teksti paikka paikoin onkin aika tiivistettyä. Myös erilaisia reseptejä sekä kastikkeisiin, lemmendrinksuihin että maustesekoituksiin on tarjolla, joita kaikkia voi kokeilla vaikkapa kotikeittiössä.

Kirja ei kerro pelkästään kasveista ja rohdoksista, vaan sisältää myös tietoa elimistölle suotuisista vitamiineista ja hivenaineista, ohjeita rentouttaviin hierontoihin ja kylpyihin, sekä erilaisista fyysisistä harjoituksista, joilla parantaa yleiskuntoa lakanoiden välissä tai kiinteyttää lantionpohjan lihaksia. Monista muista lemmenrohtokirjoista poiketen tämä teos tarkastelee myös jotain rakkauselämän kiusallisia ongelmia, kuten seksuaalista kylmyyttä ja impotenssia.

Kirjan lopussa lähdeviittauksia ja kirjallisuutta, ja runsaat neljä hakemistoa; Suomenkielisten nimien mukainen, latinankielisten nimien mukainen, asiahakemisto ja reseptihakemisto.
175 sivua

+Kovakantinen
+Kätevän taskukokoinen teos
+Selkeä jaottelu, kasveista kerrotaan asiallisesti
+Piirroskuvitus, mutta kasvit tunnistaa kuvien perusteella

-Kuvitus on runsasta, mutta ankean mustavalkoista
-Erillinen kansipaperi joka nuhraantuu helposti

Suan La Tang

Tämä perinteinen kiinalainen, happaman tulinen keitto saa lempeän tulisuutensa chilin sijaan valkopippurista.

250g Tofua
5 Kuivattua siitakesientä
1 Porkkana
1 Pieni sipuli
1 l Kasvislientä
4 Viipaletta inkivääriä
2 rkl Valkopippuria
2 rkl Soijakastiketta
3 rkl Tummaa viinietikkaa
Seesamiöljyä
Suolaa tarvittaessa

Suurustukseen:
1/2 dl Kylmää vettä
2 rkl Maissitärkkelystä

Lisäksi:
Hienonnettua kevätsipulia

-Laita sienet likoamaan lämpimään veteen, ja viipaloi ne
-Kuori ja suikaloi porkkana, ja sipuli, huuhtele, valuta ja kuivaa tofu, leikkaa kuutioiksi
-Mittaa liemi kattilaan ja lisää inkivääri. Kuumenna, ja lisää kattilaan  tofu, sienet, porkkana, sipuli, soija, etikka ja valkopippuri
-Keittele hiljalleen n.15 minuuttia
-Lisää suurustetta keittoon niin että koostumus muuttuu vähän paksummaksi, ja sekoita kunnes koostumus on sopiva. Lorauta keittoon vielä tilkka seesamiöljyä
-Tarjoile keitto hienonnetun kevätsipulin ja keitetyn riisin kera.

*Mikäli haluat tulisempaa keittoa, lisää valkopippuria, jos taas happamampaa makua, lisää etikkaa.
Tämä perinteinen keitto on kotiutunut myös Vietnamiin, missä se tarjoillaan usein Pho-tyyliin riisi-, tai vehnänuudelien kera. Eli nuudelit keitetään erikseen, annostellaan annoskulhoihin, ja sitten annostellaan keittoa päälle :)

Suomalainen Kansanperinne

Leea Virtasen tutkielma esittelee (nimensä mukaisesti, jälleen kerran) suomalaisen kansanperinteen wanhoja ja nykyisiä tuulia. Wanhat perinnetavat painuvat unholaan tai muuttavat muotoaan uusien syntyessä. Paikka paikoin teos on hieman akateemisen oloista luettavaa, mutta tylsäksi teosta ei voi väittää. Kirja kertoo loistavasti myös ulkoisten vaikuttajien, kuten idän ja lännen osuudesta perinteeseen, jonka me automaattisesti oletamme olevan "supisuomalainen".

"Sosialoituminen tapahtuu paljolti vaiheittain, aste asteelta, mutta silti jotkut jaksot voidaan määritellä elämänkaaren kannalta muutosvaiheiksi. Kyseessä voi olla biologinen tapahtuma (esim. ensimmäinen menstruaatio) tai sosiokulturaalinen tekijä (koulun lopettaminenm häät, eläkkelle siirtyminen; Howard 1986). Siirtymäriiteiksi nimitetään seremonioita, joilla yksilö siirretään tietystä sosiaalisesta asemasta toiseen. Siirtymäriitti tekee sekä yksilölle että tapahtuman piiriin kuuluvalle yksilölle selväksi tapahtuvan muutoksen ja auttaa hyväksymään sen (esim. hautajais- ja hääseremoniat)."

Ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen arkena ja juhlana, juhlaperinteet, yksityiset rituaalit ja itseilmaisu ja sen sellaiset niin esi-isien aikaiset kuin modernimmat kansantavat avautuvat kirjan lukijalle aivan uusilla tavoilla. Jokainen meistä suorittaa päivittäin tavallisina ja jokapäiväiseen elämäämme kuuluvia suurempia, ja vähäisempiä rituaaleja, mutta harvoin sitä tulee ajatelleeksi että miksi oikeastaan teemme niin ja pidämme tapoja yllä.

319 sivua. Kirjan lopussa kirjallisuusluettelo ja yhdistetty asia- ja henkilöhakemisto.

+Monipuolista tietoa ja selkeä hakemisto
+Kovakantinen
+Loistava lahjaidea kansantieteistä vähänkään kiinnostuneille

-Kirjan kuvitus on niukkaa ja mustavalkoista.
-Paikka paikoin teksti muuttuu kuivakaksi

Soijapaloja Hoisin-kastikkeessa

150g Vaaleita soijapaloja
10 cm Purjon vihreää osaa
4 Kuivattua Siitakesientä
1 tlk (225g) Bambunversoja
Kämmenen kokoinen, n.2cm:n paksuinen viipale Juuriselleriä
2 rkl Hienonnettua, tuoretta inkivääriä
2 Hienonnettua valkosipulinkynttä
2 rkl Hoisin kastiketta
Öljyä paistamiseen
Suolaa tarvittaessa
 
Marinadi:
1 rkl Fariinisokeria
1 rkl Soijakastiketta
1 rkl Tummaa riisiviinietikkaa
1 rkl Maissitärkkelystä
1/2 tl Suolaa

-Soijapalat kannattaa laittaa likoamaan jääkaappiin jo edellisenä päivänä
-Laita kuivatut sienet likoamaan veteen n. puoleksi tunniksi, ja kuori juuriselleriviipaleesta pois kovat kuoret, ja suikaloi juuriselleri ohuiksi nauhoiksi
-Kiehauta soijapalat pehmeiksi vedessä, johon on lisätty 2 tl tummaa riisiviinietikkaa ja suolaa. Siivilöi ja huuhtele palat kylmällä vedellä
-Sekoita marinadi soijapalojen joukkoon
-Suikaloi purjo sopiviksi paloiksi ja suikaloi sienet
-Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja paista soijapaloihin vähän väriä. Lisää tarvittaessa öljyä, soija saattaa imeä sitä. Nosta valmiit palat sivuun
-Lisää pannulle tarvittaessa öljyä, kuumenna, ja lisää inkivääri
-Lisää juuriselleri, ja kuullota pehmeäksi. Lisää valkosipuli ja purjo, ja kuullota hetki
-Lisää bambunversot, sienet, ja soijapalat, sekoita
-Lisää Hoisinkastike ja jatka paistamista kunnes kastike on tasaisesti sekoittunut ruokaan

*Tarjoile keitetyn riisin kera. Voit halutessasi korvata siitakesienet kuivatuilla mustasienillä, jotka vaativat lyhyemmän liotusajan. Koristele annos halutessasi ruoho- tai kevätsipulisilpulla, tai vaikka paahdetuilla seesaminsiemenillä.

Exploring Candle Magick

Patricia Telescon teos on yksi parhaista kynttilöiden käyttöä käsittelevistä oppaista, ja johdattelee kokemattomammankin aiheesta kiinnostuneen kynttilämagian maailmaan.
Kirja on jaoteltu aiheittain pieniksi tietopaketeiksi, joissa esitellään sekä kynttilöiden ja niiden käytön historiaa sekä folklorea, erilaisia- ja mallisia kynttilöitä erilaisiin tarkoituksiin, erilaisia kynttilämagiatekniikoita ja -rituaaleja, ja kosolti sekalaisia niksejä ja vinkkejä.
Nimestään huolimatta kirja ei kuitenkaan käsittele pelkästään Kynttilämagiaa, vaan oikeammin kynttilöiden käyttöä (myös magiassa).
Teos on siis todella monipuolinen, sillä kirjoittaja on liittänyt mukaan myös perustietoja mm. kynttilöiden käytöstä Feng Shuissa ja astrologiassa, sekä juhlapäivinä ja sapatteina.

Teos voi olla hieman perusenglantia vaikeampi, sillä se sisältää paljon lauseita ja sanamuotoja joilla voi olla useampi merkitys. Pitää ymmärtää teksti kokonaisuutena, että sisältö avautuu ilman väärinkäsityksiä.
190 sivua.

+Mainio perusteos kokeneemmankin noidan kirjahyllyyn
+Kätevän kokoinen, mahtuu hyvin vaikka käsilaukkuun
+Helppolukuinen, hyvä kappalejako

-Pehmeäkantinen
-Suppea mustavalkokuvitus

Nakkistroganoff

Nakkistroganoffini on tietysti vegeversio perinteisestä lehmä-stroganoffista, mutta on paitsi lihattomampaa, myös edullisempaa, ja herkullista:

n.2-300g Vegenakkeja
1 Iso sipuli
2-3 Valkosipulinkynttä
3 rkl Vehnäjauhoja
n.5 dl Kylmää vettä
1-2 rkl Tomaattipyreetä
1 tl Kuivattua timjamia
2 rkl Vegesmetanaa
1 Maustekurkku kuutioina
Suolaa ja pippuria
Öljyä paistamiseen

-Ota pakastevegenakit jääkaappiin sulamaan jo edellisenä päivänä. Paloittele nakit
-Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet
-Lämmitä öljy tai voi pannulla ja paista nakkeihin hieman väriä, nosta sivuun
-Lisää pannulle valkosipuli ja sipuli. Kuullota pehmeäksi
-Lisää jauhot pannulle, ja ruskista kunnes seos saa väriä. Ole varovainen ettei seos pala
-Lisää vesi koko ajan sekoittaen. Käännä tässä vaiheessa levyä pienemmälle lämmölle.
-Nosta nakit takaisin lihat pannulle ja sekoita hyvin
-Mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla, ja lisää pyree
-Hauduttele seosta rauhassa miedolla lämmöllä vajaa tunti, kunnes neste haihtuu ja kastike alkaa saeta.
-Viimeiseksi lisää kastikkeeseen smetana ja maustekurkkukuutiot.
-Tarjoile kuorinperunoiden tai muusin kera.