Suomalaisten Jumalten Luettelo

Tiedot suomalaisten muinaisista jumalista ovat säilyneet nykypäivään lähinnä suullisen kertomatiedon ja kansantarinoiden ansiosta. Kristin oppineet ovat suomalaisten "jumalattomuutta" päivitellessään laatineet aikojen saatossa listan jos toisenkin suomalaisten epäjumalista, ja tunnetuin lienee Mikael Agricolan laatima luettelo joka ilmestyi ensi kerran Psalmikäännöksen; "Dauidin Psalttarin", esipuheessa 1551.

"Epeiumalat monet tesse
muinen palveltin caucan ia lesse.
Neite cumarsit Hemelaiset
seke Miehet ette Naiset.

Tapio Mezest Pydhyxet soi
ia Achti wedhest Caloia toi.
Äinemöinen wirdhet tacoi
Rachkoi Cuun mustaxi iacoi.

Lieckiö Rohot juuret ia puudh
hallizi ja sencaltaset mwdh.
Ilmarinen Rauhan ia ilman tei
ja Matkamiehet edheswei.

Turisas annoi Woiton Sodhast
Kratti murheen piti Tauarast.
Tontu Honen menon hallizi
quin Piru monda willizi.

Capeet mös heilde Cuun söit
Calevanpojat Nijttut ia mwdh löit.
Waan Carialaisten Nämet olit
Epeiumalat cuin he rucolit.

Rongoteus Ruista annoi
Pellonpecko Ohran casuon soi.
Wirancannos Cauran caizi
mutoin oltin Caurast paizi.

Agres hernet Pawudh Naurit loi
Caalit Linat ia Hamput edestoi.
Köndös Huhdat ia Pellot teki
quin heiden Epeuskons näki.

Ja quin Kevekyluö kyluettin
silloin ukon malia iootijn.
Sihen haetin ukon wacka
nin ioopui Pica ette Acka.

Sijtte palijo häpie sielle techtin
quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky
jalosti Ukoi/Wakoi pohjasti pärsky.

Se sis annoi Ilman ia Wedhen tulon
Kejcri se liseis Karian casvon.
Hiisi Metzeleiz soi woiton
Wedhen Eme wei calat vercon.

Nyrckes Oravat annoi Mezast
Hittauanin toi Jenexet Pensast.
Eikö se Cansa wimmattu ole
ioca neite usko ia rucole.

Sihen Piru ja Syndi weti heite
Ette he cumarsit ia uskoit neite.
Coolludhen hautijn Rocca wietin
ioissa walitin parghutin ia idketin.

Menningeiset mös heiden wffrins sait
coska Lesket hoolit ia nait.
Palueldin mös palío mwta
Kivet Cannot Tädhet ia Cwuta.

Nin mös escen Pauin open ala,
cumartik iulceasti ia sala.
Epelughuiset loondocappalet,
Jumalan sias, quin Pyhydhet."

Vapaasti käännettynä:

"Epäjumalat monet tässä,
muinoin palveltiin kaukana ja läsnä
Näitä kumarsivat hämäläiset
sekä miehet että naiset

Tapio metsästä pyydykset soi
ja Ahti vedestä kaloja toi.
Väinämöinen virret takoi,
Rahko kuun mustaksi jakoi.

Liekkiö ruohot, juuret ja puut
hallitsi ja senmoiset muut.
Ilmarinen rauhan ja ilman teki
ja matkamiehet edesvei.

Tursas antoi voiton sodasta,
Kratti huolen piti tavarasta.
Tonttu huoneen menon hallitsi,
kuin Piru monta villitsi.

Kapeet myös heiltä kuun söivät.
Kalevanpojat niityt ja muut löivät.
Vaan karjalaisten nämä olivat
epäjumalat mitä he rukoilivat:

Rongoteus ruista antoi.
Pellonpekko ohran kasvun soi.
Virokannas kauran kaitsi,
muutoin oltiin kaurasta paitsi.

Äkräs herneet, pavut, nauriit loi,
kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Könnös huhdat ja pellot teki,
kuin heidän epäuskossaan näki.

Ja kun kevätkylvö kylvettiin,
Silloin Ukon malja juotiin.
Silloin haettiin Ukon vakka,
niin juopui piika että akka.

Sitten paljon häpeää tehtiin,
kuin sekä kuultiin että nähtiin.
Kun Rauni Ukon nainen härskyi
jalosti Ukko/vakka pohjaan pärskyi.

Se siis antoi ilman ja vedentulon.
Kekri se lisäsi karjan kasvun.
Hiisi metsäläisistä soi voiton.
Veden Emä vei kalat verkkoon.

Nyyrikki oravat antoi metsässä,
Hittavainen toi jänikset pensaasta.
Eikö se kansa vimmattu ole,
joka näitä uskoo ja rukoilee.

Siihen Piru ja synti veti heitä,
että he kumarsivat ja uskoit näitä.
Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin,
joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.

Menninkäiset myös heidän uhrinsa sait,
koska lesket huolivat ja (uudelleen) naivat.
Palveltiin myös paljon muuta,
kivet, kannot, tähdet ja kuuta.

Niin myös uskon Paavin opin ala,
kumarrettiin julkisesti ja salaa.
Epälukuiset luontokappaleet,
Jumalan sijassa, kuin Pyhyydet."

Kuten useimmat kirkkoisien listoista, myös Agricolan luettelo en epätäydellinen eikä kovin luotettava, mutta wanha-asuinen teksti on hauskaa luettavaa, puhumattakaan kristin pikku mokista :)

Tekstiin lisäämäni linkit ovat joko suoria tai viitteellisiä. Isommasta tekstistä löytyy selitystä linkitettyyn termiin tai asiaan.