Haapa (Populus Tremula)

Haapa on poppeleiden (Populus) sukuinen, harmaarunkoinen lehtipuu, jonka tunnistettavin ominaisuus lienevät jäykähköt, pyöreähköt lehdet jotka havisevat tuulessa kuin paperinpalat. Suomessa tavattava lajike, Metsähaapa (Populus Tremula) kasvaa koko maassa.

Ekologisesti Haapa on Suomessa tärkeä puu. Haavan lehdet ja puuaines ovat monien mm. hyönteisten pääravintoa. Maamme kolopesijöille Haapa on pehmeän puuaineksensa vuoksi ihanteellinen, ja kolopesijöiden hylkäämiä asumuksia käyttävät suojana monet muut lajit. Haapapuussa viihtyvät mm. harvoin äkätyt valkoselkätikka ja liito-orava. Myös monet käävät ja lahottajasienet suosivat Haapaa.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Haavan pehmeää, myrkytöntä puuainesta on käytetty etenkin saunanlauteisiin, laitureihin, kattopaanuihin, ja tulitikkuihin, sekä kokopuisien veneiden; ruuhien valmistukseen. Haavasta valmistetaan myös paperia.
Haapa on sitkeä, nopeakasvuinen puu, jota on vaikea hävittää sillä se uudistuu helposti juuriversoista.

Maagisesti Haapa muistuttaa ominaisuuksiltaan Leppää. Haapa on maskuliininen (joidenkin lähteiden mukaan feminiininen), ilman ja veden elementtiin sekä Neptunus-planeettaan liitetty kasvi. Haapa yhdistetään siis paitsi vesistöjen ja taivaan jumaliin, myös Akka-aspektin ja kuoleman jumalattariin, kuten Hekateen, Valkeaan naiseen, Louheen, Baba Yagaan sekä Cerridweniin.
Lepikon ohella haavikko oli paikka jonne kuoleva itarus saattoi haudata ja asettaa aarteensa. Lepikon tapaan haavikko piti povensa, eikä ulkopuolinen saanutkaan aarteita haltuunsa ihan noin vain. Kuitenkin, toisin kuin lepikoissa, haavikossa elelevät haltijat jotka vartioivat maan poveen kätkettyjä kalleuksia, olivat tunnollisempia, ja aina vuosikymmenen tai parin välein "tuulettivat" aarretta, eli nostivat sen näkyville jottei home iskisi arvokaluja pilaamaan. Tällöin aarteen saattoi saada itselleen, jos onnistui tarpeeksi ääneti hiipimään paikalle, ja vikkelästi koskettamaan aarteita. Uskottiin, ettei haltijalla ollut enää valtaa helyihin, joita ihminen kerkesi koskettamaan.

Haapa, monien muiden puiden tavoin toimii yhdyssiteenä tai porttina kuolleiden maailmaan, ja puun alla onkin uskottu voitavan kommunikoida kuolleiden kera. Myös edesmenneiden lemmikkien sanotaan näyttäytyvän haavikoissa.
Vaikka Haapa liitetäänkin kuolemaan, se on myös uusiutumisen, pitkän iän ja vanhuksien puu. Haapa on Leppää ihmisystävällisempi, lempeä puu, jonka lehtien havina on etenkin kuolevalle lohdullista kuunneltavaa, sillä Haapa viestii ettei kuolemassa ole mitään pelättävää, vaan se on osa elämää ja luonnonkiertoa.
Haapapuinen taikasauva on voimakas väline työskenneltäessä kuolleiden kanssa, kannattaa siis pitää varansa. Monet pitävät Haapaa myös parhaana Ogham-tikku materiaalina.

(Talvinen haapapuu)

Haapapuun havina liitetään etenkin kristinuskossa arkuuteen ja pelkoon, ja Haapaa pidetäänkin yleisesti paholaisen puuna. Kristillisen mytologian mukaan Haapa oli jumalan luomista puista ainoa joka pelästyi Pääpirun karjahdusta, ja alkoi siksi havista peloissaan. Näin piru sai puun itselleen. Toisen tarinan mukaan Juudas (opetuslapsi, joka kavalsi opettajansa; Jeesuksen) hirttäytyi Haapapuuhun, ja kolmannen mukaan Jeesuksen risti olisi ollut Haapapuusta valmistettu. Tästä johtuen Haapaa pidetään myös epäonnen ja tylsämielisyyden puuna, jonka avulla ihmisiä voitiin kirota ja pilata. Haapapuisen taikakalun avulla loitsutaitoinen saattoi taivuttaa toisen tahdon, tappaa lapsen äitinsä kohtuun, tai sitten lapsesta kasvoi vajaamielinen ressukka. Tällainen loitsuesine saattoi olla vaikkapa tulitikku.

(Vanhan haapapuun runko. Haavankeltajäkälä on kaarnassa tuttu näky.)

Toisaalta, suomalaisessa folkloressa haapapuuta on myös käytetty torjumaan pahaa. Pehmeänä puuna Haapa oli lämmin, ja mm. lemmenkylmennystä saatettiin hoitaa vihtomalla saunassa haavanoksista tehdyllä vastalla. Haavanoksavitsa karkotti vastoinkäymiset ja edesauttoi menestystä.

Haapapuun tärkeimmät ominaisuudet ovat lähinnä maagisia, mutta sillä on jonkin verran myös lääkinnällistä arvoa. Etenkin silmuja ja nuoria lehtiä pidettiin erityisen tehokkaina. Haavan on uskottu puhdistavan verta. Haavan lehdistä ja/tai kuoresta keitetyllä hauteella on hoidettu kuumetta ja vatsavaivoja, kuten ripulia ja närästystä, mutta myös virtsatieinfektioita ja eturauhasvaivoja. Haapa on miedosti antiseptinen, ja ulkoisesti haavanlehtihauteella on parannettu savipuolta ja tulehduksia.
Wanha kansa on parantanut myös kuumetta kiinnittämällä potilaan hiuksia haapaan, ja lukemalla loitsut perään.
 
Huom: Haapaa ei suositella jatkuvaan sisäiseen käyttöön, sillä etenkin siitepölyallergikoilla se voi oireilla nokkosihottumana.

Uskomuksia:
-Kun Haapa havisee, kuolleiden voi kuulla puhuvan.
-Vampyyrien naulitsemiseen tarkoitetut vaarnat olivat usein haapapuuta. Myös noita, siinä missä vampyyrikin, saatettiin naulita hautaansa lyömällä haapapuinen seiväs sydämen läpi.
-Jos haluat enneunia, nauti kolme haavansilmua ennen nukkumaanmenoa.
-Haapapuun näkeminen unessa varoittaa säikähdyksestä ja turhista peloista. Jos puu on luminen, kertoo se että saat pian ratkaisun ongelmaasi.