Viime aikoina on kyllä hulissut ja tapahtunut taas paljon kaikenlaista, on itketty ja naurettu, mutta nyt alkaa jo vähän helpottaa. Tarkoitan tietenkin myös blogilleni suunnattua, alun alkujaan vähintäänkin kyseenalaisena pitämääni jeesus-pommitusta joka, hassua kyllä, rikkoi myös tähän astisen kommenttiennätyksen; 60kpl!!
Uskonnonvääntäminen sai jopa tähän asti hiljaiset lukijani ottamaan osaa kommenttijauhantaan, mikä liikutti minua todella paljon tuntiessani, etten olekaan yksin tulilinjalla. Oli mukavaa saada konkreettista tukea samalla tavoin ajattelevilta ihmisiltä, niin etten ihan repinyt kaikkia hiuksia päästäni :)
Nyt kun tarpeeton riskaus ja hampaiden kiristely on päässyt laantumaan, ajattelin kirjoittaa jotain teille lukijoilleni, jotka jaksatte kirjoitteluani seurata, ja tarpeen vaatiessa näköjään myös avaatte sanaisen arkkunne, jossa todella on varteenotettavaa sisältöä itse kullekin. Teillä oli ihailtava kyky selittää ja yrittää selittää asioita maallikolle vielä, kun itse meinasin jo hermostua koko touhuun. Erikoista, sillä olen luontojani hyvähermoinen, rauhaa rakastava ja kumma kyllä myös suhteellisen sosiaalinen ihminen. Se on myös yksi syy miksi perustin bloginkin; Yksityinen yleinen paikka jossa ihmiset pääsevät kurkkimaan elämääni vaikuttavia asioita olematta liian henkilökohtainen. Tässä postauksessa haluan siis kertoa jotain syvempää itsestäni, eli avaudun ja menen todella niihin henkilökohtaisuuksiin, joita 60 kommenttia mm. mainitsi haluavansa kuulla. Katsotaan, mitä siis saan sanottua itsestäni:
Minä
Ensiksikin, lukijani; Olen todella pahoillani jos tuntuu että ärähtelin kommentoidessani, tai vaikutin sananvapautta rajoittavalta natsilta, mutta kuten myös varoitin, minulta palaa hermo kaikenlaisten uskonnontuputtajien/kyseenalaistajien kanssa todella nopeasti. Miksikö? No, tuntuu, että kun kevät koittaa, mokomiin törmää myös ulkona liikkuessaan useammin kuin rauhaisen talven tiesuolaisilla kaduilla. Kyllähän se pinnaa kiristää..
Olenkohan minä sittenkin ihan erityisen huonohermoinen? Jaa-a. Sain kuulla lapsena erilaisuudestani, olin ikäisiäni lyhyempi, ja siksi(kin) mm. koulukiusattu. Toinen pääsyy oli etten muiden ikäisteni tyttöjen lailla kiinnostunut hevosista, saippuasarjoista, meikeistä tai pojista. Koulupsykologinkin mukaan vika oli automaattisesti minussa tai vanhemmissani (eihän kukaan normaali lapsi nyt valitse kirjaa karkkipussin sijasta?). Muistan jopa joskus lapsena rukoilleeni jumalalta että koulukiusaamiseni loppuisi (kuuluin silloin vielä luterilaiseen kirkkoon, enkä nähnyt asiassa ristiriitaa), mutta eipä hän korvaansa lotkauttanut, ja kenties tapahtuma on osaltaan vaikuttanut polkuni kehitykseen. Ympäristö muokkaa meidät tietynlaisiksi, sehän on totuus. Minulle se on opettanut myös tiettyä kärsivällisyyttä, uskokaa tai älkää ;)
Sitä on elämässä joutunut kohtaamaan jos jonkinlaista vipeltäjää, esimerkiksi, töiden puolesta. Ollessani pikkukaupassa kassana, miesasiakas yritti käpälöidä minua tiskin yli, ja toinen ehdotteli suoraan tiettyjen "palveluiden" ostamista liikkeen takahuoneessa. Yök. Liikkeessä kävi vähintäänkin kerran viikossa joukko kristittyjä tuputtajia, eivät ostoksilla, vaan tuputtamassa uskontoaan. Myymälään! Voi hyvät hyssykät. Mitäs siinä sitten, yritä selittää edustamasi myymälän puolesta, ettei liike ole uskonnollinen, vaan aatteellisesti neutraali. Emme ottaneet vastaan myöskään vaalimainoksia (täsmennettäköön vielä että kyseessä oli normaali, sisustustavaroita ja elintarvikkeita myyvä liike). Hymyillään ja kohteliaasti kehotetaan porukkaa jatkamaan matkaa. Onneksi siviilissä ei aina tarvitse olla ihan niin korrekti, kun edustat vain itseäsi :)
No mikäs krisseissä sitten tökkii? Ei muu kuin se alituinen tuputus, johon ei vaan kasva toleranssi. Asun kirkkojen keskellä. Tässä on ympärillä vähintään parinsadan metrin säteellä seurakuntatoimintaa, pari kirkkoa, kappeli ja sen sellaista. Ne harvat päivät jolloin voin kaupassa käydä ettei joku tyyppi lähesty minua ja halua keskustella jeesuksesta o__O
Tai sitten Saatanasta; Oletko saatananpalvoja/Haiset Saatanalle! (mitä ikinä se tarkoittaakaan)
Tyylini on hieman tavallisuudesta poikkeava, ja pukeudun pääasiassa mustaan, mutta se ei tee minusta saatananpalvojaa! Aihetta olen jo käsitellyt "Noituutta ja Saatanaa" -postauksessa osiossa Pimeä Puoli. -Aina olen pyrkinyt sarveni viilaamaan ;D
Tähän saatananpalvontakysymyksestä johtuen poikkesin tavoistani sen verran, että otin kuvan päivän asustani:
(Tässä siis teidän Siten Admin.. joka pukeutuu niinkuin tykkää ;D Vähän huonoja kuvia, minulla ei ole mitään hyvää kuvaustilaa kämpässä.)
Gootti
Joo, tuollaisia ovat minun arkivaatteitani. Toinen mitä minulta siis tullaan usein kadulla kysymään, on: Ootsä joku gootti/ ja mitä se tarkottaa/Millasia gootit on/Pukeutuuko kaikki gootit noin?
-Voi hyvä helv...*hampaiden kiristelyä* aivan samanlaista toistoa kuin noissa noita-kysymyksissä.
Kyseleekö kukaan tuulipukutyypeiltä, miksi he valitsevat juuri tuulipuvun? Edustavatko he jotain aatetta käyttäessään tuulipukua? Onko kaikilla tuulipuvun käyttäjällä samanlaiset/väriset/merkkiset tuulipuvut? Jaksaisitko itse selitellä moisia päivästä toiseen?
Minulle nyt esimerkiksi goottius on gotiikan ihailua eri muodoissaan, kauneuskäsitykseni voi olla hieman tavallista synkempi, mutta asiat joista pidän, tai en pidä eivät ole määriteltävissä sen kummemmin ulkonäköni saati esimerkiksi uskonnollisten valintojeni tai valitsematta jättämisen perusteella.
Ihmeteltävän monet ihmiset tuntuvat ajattelevan, että jos vaikkapa lähikaupassa ostoskorissani on pussillinen perunoita, rasiallinen teetä ja paketillinen Allways-siteitä, se liittyy automaattisesti jotenkin siihen miltä näytän ulospäin. Vähemmästäkin alkaa ketuttaa ;(
Nainen
Törmään myös silloin tällöin ihmisiin jotka haluavat ottaa minusta valokuvan. Mitä hittoa? Onhan se kiva että on harrastuksia, mutta silti, Kylmät väreet kulkevat selkäpiissä kun joku vanha setä tulee viereen kähisemään että "Nätti tyttö, tuletkos valokuvaan" tai sitten tyyppi mutisee kännykkäkameransa takaa olevansa ammattikuvaaja. Joo, keneltäkään ei ole vielä käyntikorttia herunut, että menkää vaan kotiinne. Miellän tuommoiset samaan kastiin kuin nekin hiipparit jotka nappaavat kuvansa salaa, tulevat kyselemään, paljonko veloitan yöltä, tai ne perverssit jotka tarraavat kiinni joko persukseen tai tisseihin keskellä katua ja päivänvalossa (kyllä, niistäkin on kokemusta). Nyt alkoi taas oksettaa :(
Oletettavasti tuulipukutyyppikään ei sen kummemmin ihastu tai vihastu jokapäiväiset toimensa keskeyttävästä ihmettelijästä kuin nyt sitten vaikka gootti (esim.), mutta kumma kyllä vain tuulipukutyypillä tuntuu olevan oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä niin että häntä myös kuunnellaan, ja hänet jätetään asian tiimoilta rauhaan. Vain koska en pukeudu samoin kuin valtaväestö, tai kuulu johonkin tiettyyn uskontoryhmään, minun pitäisi siis antaa tälle valtaväestölle oikeus tarkastella ja vaikka valokuvata minua miten ja milloin lystäävät, ja ehkä sitten myöhemmin antaa kudosnäytteitä valtiolle ja luovuttaa ruumiini tieteelle??
Noita-akka
Alkaa siis todella kyllästyttää selittely. Rasittavinta on kun oletetaan että pelkkä ulkonäkö (siinä missä nimike) oikeuttaa täysin tuntemattomat ihmiset kohtelemaan minua jollain tietyllä (usein epäkunnioittavalla tai halventavalla) tavalla, koska he mielessään kokevat minun jollain tavalla provosoivan itseään siihen. Ovatkohan he samaa mieltä niistä tuulipukutyypeistä? Ja millainen tilanne olisi jos olisin vaikkapa verotoimistossa töissä o__O
Rinnastan siis tässä pukeutumisen pakanuuteen, sillä se on helppoa näin vertauskuvallisesti. Noituus kun ei näy päällepäin, niin siitä on sivullisen vaikeampi alkaa vääntämään. Kuitenkin siihen, että joku tunnustaa olevansa noita, olen huomannut ihmisillä liittyvän samanlaisia ennakkoluuloja, kuin jos joku kertoisi olevansa homoseksuaali, feministi, eläinaktivisti tai domina. Lisäksi tavallisuudesta poikkeava ulkonäkö tuntuu oikeuttavan ihmiset tällaisen valinnan yleiseen paheksumiseen.
Jos joku vaikkapa ruokaostoksilla kysyy pentagrammistani, ja saatan mainita olevani noita (KOSKA MIELESTÄNI EI PITÄISI OLLA SYYTÄ HÄVETÄ SITÄ). Moni hyväksyy sen loogisena selityksenä, mutta on sitten ne ihmiset, jotka heti alkavat suhtautua jotenkin oudosti minuun. Jos kantaisin vaikka ristiä kaulassani, ja sanoisin sen olevan rippiristini, koska olen vaikka luterilainen, ei kukaan kiinnittäisi asiaan sen kummempaa huomiota ja suhtautuisi minuun kuten kehen tahansa tuntemattomaan ihmiseen.
Siellä näyttöpäätteittenne ääressä ette näe minua koko ajan, eikä se ole tähdellistäkään, sillä tämä ei ole esimerkiksi asutyyliblogi. Sen sijaan sivupalkissa pieni teksti kertoo teille että olen (tai ainakin miellän olevani) noita ja gootti. Kuitenkin, koska kirjoitan blogiani noitana, olen täällä oikeastaan vain tällainen noitatyttö, ja törmään nyt noitana yhä samanlaiseen "mitä se tarkoittaa?" -uteluun vaikka olen täällä jo asiaa kattavasti käsitellyt.
Pistäähän se miettimään että miksi udellaan jos ei kerran vaieta saaduilla vastauksilla? Enkä tunne täälläkään tarvetta selitellä itseäni (en nais-minää, gootti-minää tai sen enempää noita-minää) sen kummemmin kuin nyt jo teen, sillä silloinhan joutuisin menemään esim. loitsu- ja rituaaliosastolla henkilökohtaisuuksiin, ja suunnilleen laittaisin lukijoilleni sanat suuhun? Sitä en siis aio tehdä koska edelleenkään en opeta täällä noituutta, taikoja tai loitsintaa, vaan kerron ja käsittelen niihin liittyviä asioita yleisesti enkä yksityisesti.
Toki, kysyähän siis aina saa, ja pyrin parhaani mukaan vastaamaan asiallisiin kysymyksiin. Päällekäyviä korppikotkia kehotan edelleenkin tutustumaan ensin blogisisältöön ja linkkivinkkeihin, tai painumaan toisille blogeille meuhkaamaan ja vääntämään kättä.
Ihminen
Mielestäni aikuisella ihmisellä on oikeus olla, ajatella ja pukeutua kuten itse haluaa, ilmaista itseään, olla vapaasti oma itsensä maailmankatsomuksesta, alakulttuurista, sukupuolesta, hiusten- tai ihonväristä, kengännumerosta ja allergioista riippumatta. Enkä usko olevani ainut (Huom: ei-uskonnollinen viittaus vaikka lauseessa mainittiinkin sana "usko").
Kuitenkin, niin kauan kuin elämme yhteiskunnassa, jossa blondit ovat tyhmiä, maahanmuuttajat rikollisia, naiset huoria ja ruotsalaiset homoja, se ei taida olla mahdollista, mutten hitto vie aio ostaa tuulipukua tai värjätä päätäni vähemmän provosoivaksi koetulla värillä vain että minua arvostettaisiin jotenkin parempana ihmisenä.
Uteliaat häiriköt etsikööt siis ennemmin kärsivällisempiä selittäjiä tai hakekoon tietonsa vaikka internetin ihmeellisestä maailmasta, sillä minua ei kiinnosta tippaakaan jos osa teistä pitää minua umpimielisenä, ja neuvon seuraavaakin tuputtajavalokuvaajamoralistiperverssiä hyppäämään kaivoon :)
Kiitos. Toivottavasti siinä tuli kaikki tarpeellinen, enkä liikaa säikytellyt lukijoitani ;D
On mukava tietää että olette siellä noinkin monilukuisina, ja pyrin jatkossakin jatkamaan höpinöitäni täällä.
Kotonoita kiittää ja pokkaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti