Matti Varosen alkujaan vuonna 1898 ilmestynyt teos esittelee pitkälti wanhaa, suomalaista juhlaperinnettä, jossa vainajien kunnioittaminen oli keskeisellä sijalla, ja joka nykymaailmassa on valitettavasti painumassa unholaan. Nykymaailmassa kun kuolemalle edes käsitteenä ei tunnu olevan sijaa kuin pelkistetyn muodolliseksi supistetuissa hautajaisissa. Ennemminkin aihetta vältellään ja pelätään sen sijaan että hyväksyttäisiin kuolema osaksi elämää. Yhä harvempi meistä enää edes jouluna muistaa rakasta, edesmennyttä ukkiaan ettei se ruoja vaan tuo Viikatemiestä mukanaan meidän kaksioon ja lyö Mustia kylmäksi ;(
Juhlaperinnetapojen ja -uskomusten lisäksi kirja esittelee vainajanpalvontaa käsitteenä; Sen juuria sekä kuolleiden ja elävien maailman välistä, salaperäistä verhoa. Millaiseksi kuoleminen käsitettiin, kuinka vainaja valmistettiin viimeiselle matkalle, ja kuinka heitä estettiin kummittelemasta kuoltuaan.
Kuvassa Oy Kirjaparonin kustantama uusintapainos vuodelta 2009.
Kirjan lopussa sana- ja asiahakemisto, sekä kirjallisuus linkkejä- ja vinkkejä.
354 sivua +Liitteet.
+Kovakantinen
+Alkuperäinen kirjoitusasu säilytetty myös uusintapainoksessa
-Kuvitus puuttuu, vaikka mielestäni parille aihekuvalle olisi ollut sijaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti