Suomessa ainoa tavattava tammilajike on Metsätammi (Quercus Robur), mutta tammia on toki muitakin lajikkeita eri puolilla maailmaa.
Kautta aikojen jyhkeää ja kaunista tammea on arvostettu ihmisten parissa. Tammenoksilla on koristeltu niin vaakunoita, lippuja, mitaleita kuin kolikoitakin, ja tammi esiintyy myös lauluissa ja runoissa halki historian. Suomalaisittain Tammi on Varsinais-Suomen maakuntapuu. Tammen puuainesta käytetään nykyään lähinnä huonekaluteollisuudessa, mutta myös panimoteollisuus suosii tammitynnyreitä kaikkein parhaimpien juomiensa kypsyttäjinä. Näistä mainittavimpia lienevät erilaiset konjakit ja brandyt, portviinit, ja, jopa Pommac-limonadin valmistukseen käytettävä juomatiiviste kypsytetään tammitynnyrissä.
Esim. erilaisissa rituaaleissa voi käyttää juomisena ja tarjottavana tammitynnyreissä kypsytettyjä juomia, mikäli tammi on erityisesti aiheeseen sopiva.
(Kuva: Wikimedia Commons)
Mm. druideille, germaaneille ja kelteille tammi on ollut, ja on edelleenkin pyhä puu. Koska tammi voi elää hyvinkin vanhaksi, se tietenkin edustaa mm. pitkää ikää, iän tuomaa viisautta, vakautta ja arvokkuutta. Tammi kertoo myös maltillisuudesta ja sisäisestä rauhasta; Ei pidä hätäillä.
Kelttiläinen puukalenteri tuntee Tammen nimellä Quir (myös Ouir ja Duir), ja sen hallinnassa on 10.6-7.7 välinen aika. Muita tammea edustavia aikoja ovat talvi (Talvipäivänseisauksesta Kesäpäivänseisaukseen), Toukokuu (eritoten 29.5), Kelttien Imbolc-juhla sekä Torstait. Tammen päiväksi on mainittu myös 1.6.
Kelteille tammi oli vuoden talvipuoliskoa hallitsevan, Tammikuningas -nimisen metsänjumalan (hänen vastavoimansa ja veljensä oli kesää hallitseva Orjanlaakerikuningas) asuinsija ja ilmentymä, Skandinavisessa mytologiassa taas Ukkosenjumala Thorin puu. Eli siinä missä tammi on symboloinut ihmisille vanhuutta vanhana, viisaana miehenä, on se ollut nuoremmille symboli myös kovasta ja taipumattomasta, raudanlujasta soturista.
Tammi onkin maskuliininen, tulielementtiä ja maata edustava puu. Eri mytologioissa tammi on pyhitetty jos jonkinlaisille jumalolennoille, yleisimpinä mainittakoon soturit ja ylijumalat, kuten. Herne, Horus, Baldur, Ukko, Odin, Brahma, Zeus ja Jehova, mutta se on liitetty vahvasti myös tuonpuoleisen jumaliin, mm. Haadekseen ja Osirikseen, ulottuvathan tammen juuret syvälle maan poveen; kuolleiden maailmaan, siinä missä sen lehvästö tavoittelee taivaita.
Jumalattarista tammi on pyhitetty lähinnä ylijumalattarille ja alisen naisille, kuten Heralle, Kybelelle, Cerekselle, Hekatelle ja Louhelle.
Suomalaisittain tammi on myös mytologinen maailmanpuu. Kalevalan kertomuksen mukaan maalmanpuu on mahtava tammipuu, nimeltään Tasmatammi tai Rutimoraita, jonka rehevä latvus peittää koko taivaankannen. Maailmanpuun roolissaan tammi symboloi tietenkin luontoa, ja vuodenaikojen vaihtelua, mutta myös kykyä säilyttää itsensä maailman alati muuttuessa ympärillä. Runoelman mukaan suomalaisen maailmantammen oksat toivat kantajalleen ikuisen onnen, ja lehvät ikuisen rakkauden.
Vertailun vuoksi, Skandinaavisessa mytologiassa maailmanpuu on kuvattu Marjakuuseksi tai Saarnipuuksi. Shamaanien maailmankuvan maailman-, eli napapuu on puolestaan Lehtikuusi.
Tammimetsät ovat pyhiä, seesteisyyden ja rauhan paikkoja, jonka vuoksi monia, rakentajilleen pyhiä rakennuksia on pystytetty tammistoihin. Tammimetsiköt ovat pyhyydessään olleet kokoontumispaikkoja; luonnollisia kokoustiloja joissa asioita on päätetty, onhan tammen viisaus silloin läsnä, ja esim. druidit ovat viettäneet seremonioitaan tammien alla. Myös erinäisten, eläinhahmoisten/eläimenhahmoon tekeytyneiden, jumalolentojenkin sanotaan viihtyvän tammimetsissä. Wiccojen keskuudessa tammi puolestaan on sarvipäisen metsänjumalan pyhä puu. Kerrotaan myös, että sitä, joka vuodatti sivullista/viatonta verta (ihmisen tai eläimen) tammimetsässä, kohtasi valtaisa epäonni, tai hän oli loppuikänsä kirottu.
Koska tammi on luonnonhenkien suosiossa, henget suojelevat tammea, ja antavat sille voimia. Ihmiset kautta aikain ovat halunneet tätä hyvää energiaa osakseen, ja käyneet tilaisuuden tullen koskettelemassa/taputtelemassa/koputtelemassa tammen runkoa. Tästä tavasta elää yhä jäänne keskuudessamme; Kun puhumme onnesta tai sen enteistä "ohi suumme" (=Onpas ihana päivä/Minulle ei koskaan ole sattunut mitään... jne.) haluamme "koputtaa puuta" ja toivomme ettemme menettäisi onneamme ;)
Tammen terhoja tai puunpaloja voi kantaa amuletteina tai noitapussissa tuomaan onnellisuutta, vaurautta, ja pitkää ikää. Naisille terhot sopivat myös hedelmällisyysamuleteiksi, tai säilyttämään nuoruuden hehkua. Miehet taas voivat pitää terhoja mukanaan vahvistaakseen esimerkiksi maskuliinisuuttaan tai potenssia.
Salamaniskemää tammea puolestaan pidetään aivan erityisen voimallisena ja onnekkaana (?), jopa niin, että arpaa kannattaa folkoren mukaan raaputtaa salamaniskemän tammen kaarnanpalalla..
Tuoreita tammenlehtiä voi kantaa vaikka taskussa, ja tiukan paikan tullen murskata ja nuuhkia niistä irtoavaa, lehtevää tuoksua. Virtaahan tammessa muinaisten soturien veri.
Vaikka Tammi on yhdistetty myös Alisen jumaluuksiin, puu ei auta pahoja ihmisiä eikä ilkeitä noitia pyrkimyksissään. Tammipuiset taikasauvat vahvistavat hyvän noidan voimia, ja sopivat erityisesti miespuoliselle noidalle. Käytä aina vain itsestään pudonneita oksia.
Tammi on myös suojeleva puu, joka puoltaa oikeamielisyyttä.
Tammenlehtien polttaminen puhdistaa ympäröivän tilan negatiivisilta vaikutuksilta ja ajaa pahat henget pakosalle.
Tammi on enemmänkin magian ja energian puu, eikä sillä juuri ole kotikosmeettisia ominaisuuksia, ja se soveltuu vaihtelevasti kotiapteekkiin, vaikka sitä onkin käytetty historiassa vähän joka vaivaan;
Tammea on käytetty kansanlääkinnässä lähinnä sisäisesti, esim. Tammenkuoriteellä on aikoinaan lääkitty mm. kurkkukipua ja ripulia. Tammikeitehuuhteella taas on ulkoisesti hoidettu erinäisiä haavaumia, ja mm. peräpukamia. Naiset puolestaan ovat lääkinneet huuhteella erilaisia alapääntulehduksia ja naistenvaivoja.
Suuvetenä tammikeitettä on samoin käytetty erilaisten suun haavojen ja ientulehdusten hoitoon.
Jauhettuja tammenterhoja on käytetty myös lemmenlääkkeenä, lähinnä seksuaalista haluttomuutta vastaan. Jauhettuja terhoja on sekoitettu ruokiin ja juomiin, sekä nautittu teenä.
Wanha, alkujaan kai englantilainen kotiohje puolestaan neuvoo hoitamaan syyliä tammenkaarnalla. Vastakaadetusta puusta kerätään muutama pussillinen kaarnaa, joka silputaan, ja jota keitetään n. kahden-kolmen tunnin ajan vedessä. Syyläisiä paikkoja sitten liotetaan mahdollisimman kuumassa kuorikeitteessä, kunnes keite jäähtyy, ja lisäksi syyliä pestään jäähtyneellä vedellä kerran päivässä. Hoidon kerrotaan kestävän kahdeksan päivää jonka aikana syylät katoavat.
Monet tällaiset wanhan kansan konstit elävät kuitenkin nykylääketieteessä vielä tänäkin päivänä, ja esimerkiksi peräpukamalääkkeet ja palovammahoidot voivat sisältää tammiuutetta.
Huom: En oikein voi suositella tammea kotiapteekkiin, lähinnä kuoren sisältämien parkkihappojen vuoksi. Tammenkuoriteen eli -keitteen jatkuva sisäinen käyttö voi rasittaa maksaa ja munuaisia, ja aiheuttaa vakaviakin maksavaurioita. Tammen sisäistä käyttöä ei myöskään suositella pienille lapsille, vanhuksille, tai mikäli sinulla on maksa-, tai munuaissairauksia.
Uskomuksia:
-Legendojen kuningas Arthurin kuuluisa "Pyöreä pöytä" on tarinoiden mukaan valmistettu tammipuusta.
-Tammen näkeminen unessa tietää onnea.
-Kotona ikkunalaudalla pidetyt terhot suojelevat taloa salamaniskuilta.
-Jos saat puusta putoavan lehden kiinni, vältyt seuraavana talvena flunssalta.
-Nainen tuli helpommin raskaaksi, jos hän rakasteli puolisonsa kanssa tammen alla.
-Thorin vasara; "Mjölnir" -amuletti valmistetaan useimmiten metallista, mutta aivan erityisen voimakkaan amuletin saat jos valmistat sen tammipuusta.
-Istu tammen alla saavuttaaksesi sisäistä hyvinvointia ja rauhaa. Tammi opettaa myös muita vahvuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti