tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kissa

Kesykissa (Felis Domesticus), eli kissa, kassi, kasj, kissi, katti, killi, mirri, misu, kisu, kirnauskis, hiirikoira.. tälläkin eläimellä on monia nimiä, onhan se monien rakastama, ja monien vihaama eläin, joka löytyy varmasti monesta tätäkin tekstiä lukevan taloudesta. Kissat kuuluvat tietenkin kissaeläinten (Felidae) heimoon, ja kuten sen ulkoisista piirteistä voi päätelläkin, kissat ovat leijonien, tiikereiden ja villikissojen sukulaisia. Kissat ovat petoeläimiä, ja niitä maailmamme harvoja, todellisia lihansyöjiä, jotka tarvitsevat lihasta saatavia ravintoaineita (kuten A-, B12-, B1-, ja B3-vitamiinia, tauriinia ja arkidonihappoa) selvitäkseen. Kissat voivat tietenkin syödä myös muuta ravintoa (ja usein syövätkin), mutta terveytensä tueksi kissat tarvitsevat lihaa. Vertailun vuoksi, se toinen ihmisen suosima eläinkumppani, kesykoira, on itse asiassa lähempänä sekasyöjää kuin kissa. Koiran tavoin myös kissa tarvitsee paljon virikkeitä.

Kissa on siis tuttu paitsi sieltä omalta kotisohvalta, myös saduista ja tarinoista. Moni varmasti on jossain elämänsä vaiheessa törmännyt esim. Karviseen, Felixiin, Irvikissaan, Lumipalloon, Tomiin, Kattimattiin, Sylvesteriin, Hello Kittyyn, Fritziin, Simonin Kissaan, ja Rietiin. Kissa hahmona on innoittanut myös supersankari/superroisto genreä, jossa ihminen sivuaa kissaa alter-egonaan, kuten Kissanainen ja Marvelin Musta Kissa. Internetistäkin löytyy liuta kissajulkkiksia, kuten Grumpy Cat, Monty The Cat, Colonel Meow, Shironeko, Kulmakarvakissa Sam. laatikkokissa Maru, ja Honey Bee; sokea kissa, joka viihtyy patikoivan ihmisensä seurassa tämän retkillä. Kissoista on tehty myös paljon animaatioelokuvia, kuten Aristokatit, Pekka Töpöhäntä, Felidae, ja Kissojen Valtakunta. Kissa voi elokuvissa ja tarinoissa olla myös sankari; Rooli, jota ihminen on usein kasaamassa uskollisen ystävänsä, koiran, harteille, mutta sen kummempia kopioimatta, All Dayn:n ja Today:n sivuilla voit tutustua tosielämän sankarikissoihin. Artikkelit ovat englanninkielisiä.

Kun kirjoittaa kissoista yleensä, ongelmana on, että kissa on vaan niin monipuolinen että siitä on vaikea kirjoittaa.. kaikkea, ja yritän pitää postaukseni lyhyenä.. just joo. Keskityn tässä tekstissäni pääasiassa kotikissoihin, ellei toisin mainita, ja lainailen taas väliin vanhoja postauksiani :)

Faaraon Kissa Kulki Näin..

Kissa on kuitenkin kautta historian nähty ja kuvattu uskollista koiraa omapäisempänä, salaperäisenä oman tiensä kulkijana. Kissa on ollut monessa kulttuurissa koiran tavoin ihmisen seuralainen, perheenjäsen, ja ystävä, mutta myös palvottu olento ja jumala. Siinä missä kissoja on kautta aikojen arvostettu eri kulttuureissa, niitä on samoin myös karsastettu ja pelätty. Kissaan onkin liitetty aikojen saatossa monenmoisia uskomuksia. Jumalanveroinen kissa lienee kuuluisin muinaisesta Egyptistä, jossa kissa oli palvottu ja arvostettu olento, joita kunnioitettiin ja hyysättiin kuin piispaa pappilassa. Jos perheen kissa kuoli, ajelivat perheenjäsenet kulmakarvansa surun merkiksi. Ylhäiset, pyhät kissat taas asuivat rauhassa temppelialueilla eikä niitä saanut hätyyttää. Kissan tappamisesta seurasi parhaimmillaan kuolemantuomio. Kun arvostetut kissat sitten elämänsä ehtoolla lopulta kuolivat, ne palsamoitiin, kuin ylhäiset ihmisvainajat, käärittiin liinoihin ja parhaissa tapauksissa asetettiin lopulliseen lepoonsa pieniin, erityisesti kissavainajille suunniteltuihin sarkofageihin.
Varhaiset arkeologit löysivätkin haudoista röykkiöittäin kissamuumioita, ja ymmärtämättömyyttään, ylitarjonnan edessä ja rahanhimoissaan, myivät niitä eteenpäin Englannin hienostolle, joka käytti näitä muinoin niin arvostettuja kissavainajia vain lämmittäkseen talojaan polttamalla muumiot uuneissa.

Muinaisen egyptin tunnetuin kissahahmo lienee kissajumalatar Bast/Bastet, joka yhdistetään elämään ja elämiseen, kuten tanssiin, lauluun, nautintoon ja ilonpitoon. Vanhimmissa jumaltaruissa elämiseen yhdistetty Bastet mainitaan kuolemisen jumala Anubiin äidiksi, mutta myöhemmin taru on muuttunut.

Kissa Se Langoilla Leikki..

Myös muinaisessa Siamissa (nyk. Thaimaa), kissa oli hyvin arvostettu eläin. Kun kuningas kuoli, kuljetettiin uuden hallitsijan kruunajaisseremoniakulkueen ensimmäisissä vaunuissa juhlavasti kissaa. Edesmenneen kuninkaan sielun uskottiin nimittäin siirtyvän kissan ruumiiseen, jolloin vanha kuningas saattoi osallistua näin uuden kuninkaan kruunajaisiin kissan hahmossa. Kun kruunajaiset olivat ohi, kuninkaan sielu jätti kissakehonsa siirtyäkseen taivaiseen kuningaskuntaansa, ja kunnianarvoisasta "kuningaskissasta" tuli jälleen vain kissa.

Vietnamissa taas itämaisen horoskooppimerkki Jäniksen paikalla on Kissa, ja se sijaitsee Jäniksen tavoin; Tiikerin ja Lohikäärmeen välissä. Kerrotaan, että Buddhan pakeille ensiksi saapunut Rotta olisikin huijannut paikalle saapuvaa kissaa, että tapaaminen Buddhan kanssa pidettäisiin toisaalla, jolloin kissa poistui paikalta etsimään Rotan neuvomaa "oikeaa" juhlapaikkaa. Buddha, joka ei nähnyt Kissaa tykönään, antoi Kissan oikeutetun horoskooppipaikan sen jälkeen saapuneelle Jänikselle. Siksi kissat ja rotat ovat tänäkin päivänä vihollisia keskenään. Vietnamilaisessa horoskoopissa Kissan merkki mainitaan sopeutuvaiseksi, kärsivälliseksi, ja seksikkääksi, mutta myös vietteleväksi ja passiivis-agressiiviseksi.

Japanissa ja Kiinassa puolestaan tunnetaan onnea tuova, vilkuttava kissahahmo, Japaniksi "Maneki-Neko" (eli vapaasti suomennettuna "Kutsuva/huiskuttamalla kutsuva Kissa"). Kiinassa Neko tunnetaan nimellä "Kiinalainen Onnenkissa". Maneki-Neko  hahmo esittää laikukasta Japanin Bobtail kissaa, joka istuu ja vilkuttaa tassullaan. Jos Neko vilkutti vasemmalla tassulla, toi se erityisesti bisnes/raha-onnea, ja jos oikealla, niin vaurautta/perheonnea. Joskus Maneki vilkuttaa molemmilla tassuilla, jonka uskotaan tuovan onnea. Myös Maneki-Nekon väri oli tärkeä; Perinteinen, valkoinen ja laikukas Neko oli kaikkein onnekkain. Kokovalkoinen Neko toi onnellisuutta ja puhdisti energioita, Musta karkoitti pahoja henkiä, Kultainen toi vaurautta ja menestystä, Vihreä terveyttä ja pitkää ikää, ja Punainen menestystä rakkaudessa/ihmissuhteissa. Eli siinäpä katras kissoja kaukoidästä :)

Islamin profeetta Muhammedin mainitaan myös pitäneen kissoista, ja hänen suosikkikissansa nimi oli Muezza. Eräänkin tarinan mukaan profeetta oli ryhtymässä päivittäiseen rukoushetkeen, kun Muezza nukkui hänen kaapunsa päällä. Profeetta ei halunnut häiritä nukkuvaa kissaa, joten hän leikkasi kaavustaan irti sen hihan, jonka päällä Muezza nukkui. Tämän jälkeen profeetta taputti kissaa kolmesti, antaen sille seitsemän elämää, ja kyvyn pudota aina jaloilleen. Uskontona Islam opettaa arvostusta ja myötätuntoa kissoja kohtaan, ja Islaminuskoisten keskuudessa kissan kaltoin kohtelu on vakava rikos.

Euroopassa kissaa puolestaan on aina arvostettu rotanpyytäjänä, joka piti ihmisten viljoja syövät tuhoeläimet kurissa. Suomessakin kissaa arvostetaan samasta syystä. Kissaa pidettiin helpporuokaisena, kun se osasi pyydystää itse sapuskansa. Kissat ovat lisäksi meillä olleet aina hyvää seuraa ihmisille, ja etenkin vanhuksille. Aikoinaan Suomessa sanottiin, ettei talous ollut talous eikä mikään ellei siihen kuulunut "kissiä". Suomalaisissa kansantarinoissa Kissa oli älykäs, ja hieman Ketun tavoin veijarimainen hahmo, muttei mikään "vakioroisto" kuten Susi tai Kettu.

Kis Kis Kippurahäntä

Kissalla kuitenkin on myös pimeämpi puolensa, esimerkiksi kissa mainitaan monen maan folkloressa olennoksi, joka voi ihmisen tavoin palata kummittelemaan kuoltuaan, etenkin, jos kuolema on ollut epäoikeudenmukainen tai väkivaltainen. Englannissa kissakummitukset vainosivat ihmisaaveiden tavoin miljöitä tai huoneita jossa ne olivat kuolemansa kohdanneet, ja Japanissa kuolleen kissan henki saattoi riivata murhaajansa, jolloin tämä alkoi mm. käyttäytyä ja naukua kissan tavoin, ja lopulta näivettyi pois. Kissan riivaamaksi joutumiselta tarinan mukaan välttyi, jos söi palan kissasta heti kun oli tappanut sen, tai jos riivauksen alettua tappoi toisen kissan ja söi sen.

Japanilaisessa mytologiassa kissa on ovela ja juonikas hahmo, ja paikallinen folklore tuntee useita kissakummituksia ja -mörköjä, kuten ihmislihaan mieltyneen Nekomatan, naiskummituksen/demonin, joka viihtyy oranssin kissan hahmossa, ja joka pystyy aina halutessaan muuttumaan naiseksi vain vietelläkseen pahaa-aavistamattomat uhrinsa ennenkuin se syö heidät.
Toinen mainittava, japanilainen kissamörkö on Bakeneko, joka viihtyy samoin oranssin kissan hahmossa, ja joka on mieltynyt ihmislihaan. Bakeneko on pahaksi hengeksi muuttunut kissa, joka on usein kärsinyt väkivaltaisen kuoleman. Myös Bakeneko saattoi halutessaan muuttua naisen hahmoiseksi.

Irlannin ja Skotlannin nummilla puolestaan kummittelee Cat Sìth, eli Cait Sidhe; Koiran kokoinen aavekissa, joka kuvataan kuin mustaksi kissaksi, jolla on rinnassaan tai kaulassaan valkoinen laikku, ja joka varastaa kuolleilta sieluja, jos se onnistuu ylittämään tien arkun kantajien edestä. Cat Sìthiä onkin hautajaisiin valmistauduttaessa yritetty harhauttaa mm. kissanmintulla, musiikilla ja tanssilla. Cat Sìthin on myös uskottu voivan muuttua noidaksi.
Samhainina on ollut tapana jättää maitovati talon pihalle tai ulko-ovelle, jolloin Cat Sìth siunasi kyseistä taloa eikä talon asukkaille näin tapahtunut mitään pahaa.

Myös länsimaisittain kissa on saanut monia ikäviä piirteitä, ja siihen on suhtauduttu epäillen. Kissan on mm. uskottu varastavan sieluja nukkuvilta ja kuolevilta. Kissojen uskottiin jopa järjestävän onnettomuuksia ja kärkkyvän kastamattomia lapsia ja syntisiä vanhuksia vieden heiltä, tilanteen niin salliessa, hengen tuonpuoleiseen.
Suomalaisessa folkloressa kuolleet, joilta oli eläessään jäänyt jotain kesken tai muuten hampaankoloon, saattoivat palata kummittelemaan kissan, ja useimmiten juuri valkean kissan, hahmossa. Myös kissan hengitykseen on suhtauduttu epäluuloisesti, etenkin, jos kissa hengitti kohti; Sen uskottiin aiheuttavan mm. erilaisia keuhkotauteja, sisäloisia ja yskää.

Länsimaiden negatiiviset kissauskomukset johtuvat pitkälti kristin kirkosta, ja kissa onkin kotieläimistä ainoa, jota ei mainita kristin pyhässä kirjassa, eli Raamatussa. Länsimaiset uskomukset kissoista (ja etenkin mustista sellaisista), epäonnentuojana liittyvät vahvasti noitavainojen aikaan, jolloin uskollinen hiirikoira leimattiin noidan tavoin paholaisen kätyriksi. Noidan uskottiin voivan ottaa kissan hahmo, tai paholaisen uskottiin ilmestyvän noidille kissan hahmossa. Paikoin uskottiin, että mustat kissat levittivät tauteja, tai noitien kirouksia, tai että niiden hampaat ja kynnet olivat myrkyllisiä. 1400-luvulla kissojen joukkovaino oli pahimmillaan, ja etenkin mustia kissoja poltettiin joukoittain koreissa roviolla. Kissakantojen romahtaminen puolestaan aiheutti mustarottakannan nousun, joka puolestaan aiheutti Euroopan ruttoepidemian leviämisen käsiin .. ja loput tiedetään.

Niin, paholaisen välikappaleena pidetty musta kissa tuntui tietenkin tuovan onnettomuutta vain hyville kristityille, etenkin jos sen polku ristesi hänen kanssaan ja kisu juoksi vaikkapa tien yli. Silloin oli jo piru merrassa. Olihan musta yleisesti tunnettu surun värinä, eikä synkän värinen noidankätyri voinut tietää hyvää!
Tästä on kuitenkin monia versioita. Eräs tarina kertoo, että mustan kissan ylitettyä tien saa seuraava ohikulkija esittää toivomuksen. Siinä missä mustan kissan on väitetty tuovan pahaa ja enteilevän jopa kuolemaa, valkeaa kissaa on pidetty usein mustan vastapainona; onnen enteenä. Uskomus tunnetaan myös hieman päinvastaisena, jolloin valkean kissan on mainittu enteilevän sairautta. Vaikka valkoista yleisesti pidetäänkin puhtauden, ehdottomuuden ja neitseyden värinä, on se kuitenkin mm. Kiinassa, Japanissa ja Suomessa kuoleman ja surun väri. Lähi-idässä valkoinen on surun-, ja Intiassa epäonnen väri. Paikoin myös Englannissa valkeita kissoja pidetään huonoina enteinä.
Suunnalla oli myös väliä. Mainitaan, että vasemmalta oikealle tien poikki kipittävä kissa enteili huonoa, oli se minkä värinen tahansa. Oikealta vasemmalle kipittävä taas oli onnen enne.

Huonoa onnea tuovilta kissoilta suojautumiseksi tunnettiin monia keinoja joista moneen sisältyy sylkemistä, kuten:
-Sylkäise vasemman olkapään yli kolme kertaa
-Pysähdy ja käänny takaisin mistä tulit. Älä katso taaksesi
-Piirrä tielle ympyrä ja sylkäise sen keskelle
-Sylkäise maahan ja sano "Perkele"
-Odota paikoillasi jos kissa ylittäisi tien toistamiseen

(Muutama kuuluisa kissa)

On Saapasjalkakissa Ja Kissa Pistoksissa, Vaan Kiplingillä Kissa on Villin Viidakon..

Puhekielessäkin kissa kummittelee aika ajoin. esim. Kun kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, on se kuin "Kissanpäivät". Mikä vain turhanpäiväinen, sosiaalinen tapahtuma, johon pitää muodon vuoksi vaivautua, on kansan suussa "Kissanristiäiset". Kun lähdetään ruotimaan tärkeitä, tai arkojakin, asioita nikottelematta, "Nostetaan kissa pöydälle". Jos jostakin ilmoitetaan selkeästi, tai jokin lukee isoilla, näkyvillä kirjaimilla, se on "Kissankokoisin kirjaimin". Kun joku puhuu kuuntelijan mielestä lööperiä, hänelle sanotaan "Kattia kanssa", eli "Pötyä". Kun joku on innoissaan ja jännittää tulevaa hän on kuin "kissa pistoksissa". Keskenään riitelevät osapuolet ovat "Kuin kissa ja koira", ja keskenään kilpailevat osapuolet pelaavat "Kissa ja hiiri -leikkiä". Miesten suussa seksikäs nainen on "kissa", kun taas komea mies on naisten suussa "kolli". Myös englanninkielessä kissaviittaukset naisiin ovat tunnettuja, tutuimpana kenties naisen sukupuolielimiin viittaava sana "Pussy", joka tarkoittaa sekä mirriä että, no, mirriä. Vertailun vuoksi, myös englannin alamaailman slangissa 1800-luvulla naisten muhvista puhuttiin "kissana". Muistuttihan pörröinen kädenlämmitin naisen sylissä makaavaa kissaa. Muhveja ei siis lähtöjään kuitenkaan valmistettu kissannahasta.. Hyvässä lykyssä muhvi olikin arvosaalis, ennen käsilaukkujen valtakautta moni varakkaampi nainen säilytti rahojaan ja muita arvoesineitään kalliista turkiksesta valmistetun muhvin sisään ommelluissa taskuissa.

Mainittakoon loppuun vielä, että kissakammo tunnetaan nimellä Ailurofobia (aktuaalit lemmikkieläimet ja kesykissat), ja Gatofobia (kissat, fiktiiviset kissat; kuten kissapatsaat, tms. kissahahmot, esim. elokuvissa ja piirroksissa). Kissaeläimiin yleisesti suuntautuva pelkotila taas on nimeltään Felinofobia.

Uskomuksia:
-Kissalla on yhdeksän henkeä.
-Jos vihaa ja kiusaa kissoja eläessään, hiiret syövät ruumiin kuoltuaan.
-Kissa oppii nimensä paremmin, jos se päättyy vokaaliin, etenkin i:hin tai e:hen, tai jos nimi sisältää paljon i-kirjaimia.

Sanontoja/Lainauksia:

"Söisihän kissakin kaloja, muttei kastelisi tassujaan."
(Eli kun haluaa jotakin, mutta valmiina)

"Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa"
(Kierrellä varsinaista aihetta/Lähestyä jotain epävarmasti tai varovasti)

"Kukas se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse."
(Eli jos haluat saada jotain aikaiseksi, tee se itse. Tämän vastakohtana voidaan pitää tuota listan ensimmäistä.)

"Kissa kiitoksella elää."/"Ei kissakaan kiitoksella elä"
(Eli kun työn tekijä on pettynyt jos uurastuksesta ei saakaan mitään kouriintuntuvaa käteen, ja odottaa parempaa palkkiota, koska elämän eväät, kuten vaikka ruoka, ei ole ilmaista)

"Ei ole kissaa/koiraa karvoihin katsominen"
(Eli älä tee olettamuksia toisesta pelkän ulkonäön perusteella)

"Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydillä"
-Sananlasku-

"Koirilla on omistajia, kissoilla henkilökuntaa."
-Sanonta-

"Talvella olisi paras rikkaan kissana."
-Suomalainen sanonta-

"Parempi ruokkia yhtä kissaa kuin monta hiirtä."
-Norjalainen sananlasku-

"Älä luota ihmiseen joka pelkää kissoja."
-Irlantilainen sanonta-

"Leiki kissan kanssa, ja unohda naarmut."
-Jiddišinkielinen sanonta-

"Kun hiiri nauraa kissalle, lähellä on varmasti hiirenkolo."
-Nigerialainen sananlasku-

"Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä"
-Sigmung Freud-

Huumorilla:

-Hiiri pelkää kissaa, kissa pelkää koiraa, koira pelkää isäntää, isäntä pelkää emäntää, ja emäntä pelkää hiirtä.. (Tuntematon)
-Hankkiuduin eroon miehestäni, kissa tuli allergiseksi. (Tuntematon)
-Mieheni käski minun valitsemaan joko hänet tai kissan. Miestä on joskus ikävä. (Tuntematon)
-Mitä enemmän tapaan ihmisiä, sitä enemmän pidän kissoistani. (Mark Twain)
-Kissan kylvettämiseen tarvitaan raakaa voimaa, sinnikkyyttä, vakaumuksellista rohkeutta - ja kissa. Usein viimeksi mainittu on vaikeinta saada. (Stephen Baker)
-Eivät kissat meitä hyväile, ne hyväilevät itseään meitä vasten. (Antoine de Rivarol)
-Kissani antaa minun nukkua sängyssä. Reunalla (Jenny DeVries)
-Koira katsoo ihmistä ja ajattelee: "Hän majoittaa minut, ruokkii minut, hemmottelee minua, ja viettää aikaa kanssani, hän on jumala." Kissa katsoo ihmistä ja ajattelee: "Hän majoittaa minut, ruokkii minut, hemmottelee minua, ja viettää aikaa kanssani, minä olen jumala." (Tuntematon)

*Olenkin jo täällä ehtinyt esitellä pari kissaihmisille, ja miksei muillekin, sopivaa teosta:
Mystisiä Kissatarinoita, ja The Good Cat Spell Book.

Ei kommentteja: