torstai 5. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on valtiokohtainen kansallispäivä, jolloin juhlitaan k.o. maan itsenäiseksi valtioksi tulemisen, eli itsenäistymisen, tapahtumaa.
Meillä Suomessa Itsenäisyyspäivää vietetään 6. Joulukuuta. Se on palkallinen vapaapäivä sekä  maamme virallinen liputuspäivä. Itsenäisyyspäivänä juhlimme isänmaatamme ja muistamme sotiemme veteraaneja.

(Suomen lippu. Kuva: Wikipedia)

Vuoteen 1917 asti Suomi kuului Suomen Suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Vaikka Suomella oli itsehallinto-oikeus, olimme silti osa Venäjänmaata, eräänlainen pienempi provinssi täällä rajan toisella puolen.
P. E. Svinhuvudin johtama Itsenäisyyssenaatti antoi Tiistaina, 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen, joka allekirjoitettiin seuraavana päivänä, Keskiviikkona. Suomi itsenäistyi siis itse asiassa jo 5.12.1917.
Eduskunta hyväksyi Itsenäisyysjulistuksen kuitenkin vasta seuraavana päivänä, eli Torstaina 6.12, jolloin allekirjoittaminen julkistettiin ja julistus luettiin kansalle kirkkojen saarnastuoleista. Lehdissä tapaus sai huomiota pikku palstan verran, sillä kansa reagoi uutiseen hitaasti.

Suomen itsenäistyminen ei kuitenkaan ollut niin helppoa, meidän oli saatava vielä itsenäisyystunnustus, ensiksi tietenkin vanhalta emämaalta, eli Venäjältä. Svinhuvudin Itsenäisyyssenaatti pyysi tunnustusta Venäjän uudelta bolsevikkihallitukselta Pietarista, mistä se lopulta, Maanantaina, 31.12 samana vuonna, myönnettiin, vaikka Venäjän sotilashallituksen johtajat tietenkin vastustivat Venäjän jakamista pienempiin, itsenäisiin, valtioihin. Suomen porvaripuolueiden mielestä Suomen olisi pitänyt julistautua yksipuolisesti itsenäiseksi, kun taas sosiaalidemokraattien mielestä itsenäistyminen olisi pitänyt hoitaa yhteistyössä Neuvosto-Venäjän uuden hallituksen kanssa.

Seuraavan vuoden, 1918 aikana, Suomi sai itsenäisyystunnustuksen naapurivaltioiltaan, sekä monilta Euroopan mailta. Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat meidät vasta vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.

Itsenäisyyspäivän ohjelmaa

Suomen Itsenäisyyspäivään kuuluu paljon kaikenlaisia perinteitä ja tapoja, joista nykytallaajalle tunnetuin lienevät ikkunalaudalle sytytetyt kaksi kynttilää. Kynttilät ovat yleensä sinivalkoisia, kuten lippumme, ja ne sytytetään alkuillasta ja palavat iltayhdeksään.
Tapana kynttilänpoltto juontuu etappijääkärien ja siviilienkin tapaan merkata etappitalo tai talo turvalliseksi, ettei siellä ollut "ryssän kätyreitä". Mainittakoon myös, että Suomessa on sortovuosina poltettu kynttilöitä myös Runebergin päivänä (5.2) vastalauseena venäläistämistä vastaan.

Itsenäisyyspäivän ohjelmisto ja perinteet ovat tavoiltaan pitkälti Suomen sotia muistavia ja niiden veteraaneja kunnioittavia. Esimerkiksi Ylen kanavat esittävät vuosittain Edvin Laineen koskettavan sotadraaman; Tuntematon Sotilas, Itsenäisyyspäivän kunniaksi. 1980-luvulla elokuva ilmaantui Itsenäisyyspäiväksi myös elokuvateattereiden ohjelmistoon.

Suomen Tasavallan presidentti järjestää myös vuotuisen Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton, eli kansanomaisemmin "Linnanjuhlat", joita on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Ensimmäiselle juhlavastaanotolle osallistui vain 150 henkeä, ja juhlissa tarjoiltiin mm. kahvia ja virvokkeita. Vastaanotto kesti n.tunnin verran.
Nykyään tapahtumaa, juhlijoita ja asuja voi seurata televisiosta. Juhlavieraiden joukossa on paitsi vanhoja sotaveteraaneja myös nykypäivän tunnustamia julkimoita, ja muita median tähdittämiä kasvoja.
Itsenäisyyspäivänä Suomen presidentti myös myöntää vuoden ansiomerkit ja puolustusvoimien ylennykset.

Kristityt viettävät myös edelleen Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta isänmaamme merkittävän tapahtuman muistoksi. Itsenäisyyspäivän liturginen, eli kirkkovuoden eri tapahtumia ja aikoja symboloiva, väri on valkoinen, mutta jos päivä osuu adventin kanssa samaan, voi pastori käyttää myös sinistä väriä. Alttarikynttilöitä tapahtumassa on yleensä neljä. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksissa saattaa vierailla paikallisia arvohenkilöitä. Tunnetuin on tietenkin Helsingin Tuomiokirkossa pidettävä jumalanpalvelus, joka televisioidaan, ja lähetetään myös radiossa.

Ylioppilaat ovat vuodesta 1951 (eli Marsalkka Mannerheimin kuolinvuodesta) lähtien järjestäneet Itsenäisyyspäivänä soihtukulkueen. Kulkueita järjestävät ympäri Suomea eri Ylioppilaskaupunkien ylioppilaat, tarkoituksenaan kunnioittaa sodissa kaatuneita. Kyseessä on hiljainen vaellus paikallisille sankarihaudoille, jonne juhlallisesti lasketaan yhdessä muistoseppele. Ohjelmaan kuuluu yleensä seppeleen lisäksi yhteislaulua ja muistopuheita. Helsingissä soihtukulkue vaeltaa Hietaniemen hautausmaalta Senaatintorille, marsalkan hautajaisreittiä mukaillen. Kulkue huipentuu torilla ulkoilmajuhlaan.

Lisäksi Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu mm.  Tähtitorninmäen lipunnosto, Puolustusvoimien paraati, ja vierailu sankarihaudoilla.

Ei kommentteja: