Voikukka (Taraxacum officinale)

Voikukka, joka ennen wanhaan myös Leijonanhampaan nimellä tunnettiin, lienee jokaiselle enemmän tai vähemmän tuttu kasvi kevään ja kesän kukkaloistosta. Kukapa ei olisi lapsena (miksei aikuisenakin) puhallellut voikukan hahtuvaisia siemenpalloja tuuleen? Villiniityllä ja metsissä kasvavaa, luonnonvaraista voikukkaa usein ihastellaan, mutta pihoihin tiensä löytänyttä lähinnä inhotaan ja haukutaan rikkaruohoksi. Voikukka on kuitenkin hyödyllinen ja monikäyttöinen kasvi jota ei ehkä heti kannata myrkyttää koko lähiöstä.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Euroopassa voikukka on ollut tunnettu lääkekasvi jo 1500-luvulta lähtien, ja joskus myöhemmin porukka oppi syömään sitä myös vihanneksena, mm. salaatissa. Lisäksi pula ajalla voikukan juurista valmistettiin kahvin korviketta; juuret kaivettiin ylös maasta, puhdistettiin, kuivattiin, paahdettiin ja jauhettiin. Tällaista korvikekahvia voi nostalgiahengessä kokeilla valmistaa kotonakin :)

Voikukka on maskuliininen, ilman elementtiin liitetty kasvi. Lähteestä riippuen voikukkaa edustava elementti voi olla myös tuli, sekä kukkien kauniin, kullankeltaisen värin, että kasvin maitiaisnesteen polttavankirpeän aromin vuoksi.
Väristään johtuen voikukka on myös yhdistetty moniin aurinkojumaliin, kuten Heliokseen, Belenokseen, Apolloon, Lughiin, ja Dazhbogiin.
Toisaalta, voikukkaan liitetyt jumalattaret taas ovat lähinnä parantajia ja viisaita naisia, kuten Hekate, Dana, Minerva, Brigit ja Rauni. Voikukkaa pidetään myös horoskooppimerkki Jousimiehen onnenkukkana.

Voikukka on parantava, hoivaava ja suojeleva, sen keltaisissa kukissa asustaa sisäinen lapsi, rakkaat muistot ja voima toimia oikein / seurata sydämen ääntä. Voikukalla on myös yhteytensä henkimaailmaan. Kasvin kukista tai juurista valmistettua teetä juomalla on sekä kutsuttu että nähty henkiä, ja teetä tai suitsuketta on samoin uhrattu henkiolennoille.
Voikukka yhdistetään lisäksi enteisiin ja tulevaisuuden tulkintaan, ja voikukanjuurijuoman, eli juuri tämän edellä mainitun korvikekahvin, on mainittu myös herkistävän juojansa piilotajunnan ja henkimaailman viesteille, minkä vuoksi moista olisi hyvä nauttia ennen kristallipallon tai povauskorttien katselua.
Liittyneekö tulevaisuuden enteily kasvin tapaan sulkea kukkansa ennen sadetta ;)

Voikukka sopii sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön (lue kuitenkin eteenpäin). Käyttökelpoisia osia ovat lehdet, juuret ja kukat. Voikukan kukat ovat siis syötäviä, ja sopivat vaikkapa salaatin koristeeksi. Niillä maustettu myös olutta ja niistä on valmistettu kotiviiniä.

Voikukkalevite:
-Hyvää levitettä saat nyppimällä kimpullisen voikukan keltaisia terälehtiä pariin desiin pehmeää margariinia tai notkistettua tuorejuustoketta. Lisää vähän suolaa tai yrttisuolaa, ja mausta levite halutessasi esim. raastetulla sitruunankuorella tai piparjuurella.
-Sekoita levite hyvin ja tarjoa uunituoreen leivän, näkkileivän, tai rieskan kaverina. Nam.

Jos et halua syödä kukkia, ei niitä silti tarvitse heittää pois, ne näyttävät kyllä maljakossa näteiltä ja tuovat kesän aurinkoa myös sisätiloihin
Paras keruuaika vaihtelee vähän kasvinosien mukaan. Keittiötarkoituksiin lehdet on paras kerätä keväällä. Kesän lehdet ovat jo voimakkaamman kitkerän makuisia, mutta niitä voi yhä käyttää kotikosmetiikkaan ja lääkintään. Juuret ovat aromaattisimmillaan kukinnan juuri alettua, tai hetkeä ennen, mutta niitä voi kerätä myös syksyllä. Kukat kerätään tietenkin tuoreina, kukkien juuri auettua.

(Voikukan huuhdeltuja juuria kaivonkannella)

Voikukan lehdet muistuttavat maultaan ehkä hieman rucolaa, ja sopivat hyvin keittiössä sekä parsan, sipulin, kaalin, kananmunien sekä riistalinnun kaveriksi. Mainittakoon, että muodoltaan pyöreäpäiset Voikukan lehdet ovat yleensä miedomman makuisia kuin rosoreunaiset sahalaidat.
Kuivatusta voikukasta saa lisäksi ihanaa viherjauhetta jota on helppo säilöä talven varalle. Voikukan lehdet sisältävät paljon hivenaineita ja rautaa, ja ovat siksi terveellinen ravintolisä, niin salaateissa kuin keitoissa. Voikukka on myös hyvin vitamiinipitoinen ja sisältää A-, B-, C-, ja D-vitamiinia, eli lehtiä kannattaa kuivattaa talven varoiksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Voikukka sisältää melkein kaksi kertaa enemmän A-vitamiinia kuin pinaatti.

Voikukka soveltuu hyvin myös kotiapteekkiin. Voikukan lehdet lisäävät virtsaneritystä, ja sopivat hyvin kehon nesteenpoistoon, esim. hoitamaan turvotusta ja tasoittamaan verensokeria.
Kasvin nesteenpoisto-vaikutuksesta kuitenkin varoittelee kukann humoristisempi englanninkielinen nimi "Piss-in-bed", eli "Yökastelu". Voikukka lisää myös sappi- ja haimanesteen eritystä, on yleisesti vahvistava ja lievästi laksatiivinen. Voikukalla on mainittu olevan myös reumatismia ehkäisevä ja kolesteroliarvoja alentava vaikutus.

(Voikukan siemenpallo)

Voikukan juuret sopivat maksan hoitoon ja puhdistukseen, ja juurista sekä -lehdistä haudutettua teetä suositellaan kaikenlaisiin sappivaivoihin; Kaksi kupillista päivässä keväisin ja syksyisin n. seitsemän viikon ajan.
Voikukkahaudukkeella voi hoitaa myös ruoansulatusvaivoja, ilmavaivoja ja mahavaivoja.
Voikukka sopii myös ihonhoitoon myös ulkoisesti käytettynä. Taitettaessa kasvista erittyy valkeaa maitiaisnestettä, jolla voi ulkoisesti hoitaa niin kaikenlaisia ihottumia, näppylöitä, paiseita, rupia, kuin kiusallisia syyliäkin. Maitiaisnestettä vaan hierotaan hoidettavalle ihoalueelle monta kertaa päivän aikana. Myös lehtihauduketta voi käyttää ihonhoitoon samoin kuin maitiaisnestettä.

Kotikosmeettisesti voikukka sopii käytettäväksi mm. kylvyissä, naamioissa, kasvovesissä, voiteissa, hauteissa, jne. Voikukka vahvistaa ja kirkastaa ihoa, lisää ihon kimmoisuutta, supistaa ihohuokosia ja rauhoittaa ärtynyttä ihoa. Voikukka myös tasapainottaa ja hoitaa rasvaista ja tulehtunutta ihoa, kuten aknea. Myös couperosa-ihosta kärsivä voi löytää avun voikukasta.
Kasvin maitiaisneste voi värjätä ihoa ja vaatteita, mutta se lähtee kyllä yleensä pesussa pois. Hankaliin maitiaisnestetahroihin kannattaa kokeilla hieroa sitruunaa tai ruokasoodaa.

Huom: Voikukka on allergisoiva kasvi, joka voi laukaista allergisen reaktion kaikkein herkimmille jo pelkästä kosketuksesta. Äläkä kerää voikukkaa kotikäyttöön tienpientareilta, sillä se imee itseensä kaikenlaisia saasteita.
Liiallinen voikukan sisäinen käyttö saattaa lisäksi ärsyttää vatsan ja suoliston limakalvoja ja lisätä närästystä.
Älä myöskään käytä voikukkaa sisäisesti yhdessä nesteenpoistolääkkeiden kanssa, tai jos sinulla on lääkitys sappi- tai munuaisvaivoihin. Voikukkaa ei myöskään suositella diabeetikoille sillä se voi häiritä sokeriaineenvaihduntaa. Tarvittaessa keskustele voikukan käytöstä lääkärisi kanssa.

Uskomuksia:
-Jos puhaltaa voikukan siemenhahtuvapalloa, voi toivoa. Jos kaikki siemenet lähtevät lentoon yhdellä puhalluksella, toive toteutuu.
-Kun etsit rakkautta, puhalla voikukan hahtuvapallosta siemeniä neljään ilmansuuntaan. Suunnasta, mistä tuuli puhaltaa siemenet takaisin, kannattaa kokeilla onneaan.
-Tyynyn alle laitetut voikukat vahvistavat ja selkeyttävät unennäkökykyä
-Unessa nähdyt voikukat ennustavat huonoa, unessa nähtyjen hahtuvapallojen taas on mainittu enteilevän jopa perheenjäsenen kuolemaa, etenkin jos uneksit puhaltavasi hahtuvapalloja.
-Kesäpäivänä tai juhannuksena kerätyt voikukat suojelevat, etenkin seppeleenä, pahantahtoiselta noituudelta.