Seuraavanlaisia sanoja on luettu kaikenlaisia kiputiloja, kuten pään- ja hartiasärkyä, naistenvaivoja, jomotuksia, tms. kolotuksia kuin myös haamusärkyjä vastaan.
"Tuonne ma kivut lähetän,
Tuonne tuskat tuikkaelen,
Keskelle meren selosta,
Mustaa Tuonelan jokea
Joen keskellä selällä
Kiputyttö, tuonen neito,
Istua tyhyttelevi,
Kiven kirjavan laella,
Paaen paksun partahalla,
Luinen kampi kätösessä,
Siellä kiertävi kipuja,
Sekoittavi surkuloita.
Vaskisella värttinällä,
Kivut kiertävi kerälle,
Sykkyrälle syyllättävi,
Kerän vetävi jokehen.
Syytävi veteen syvähän,
Sielt' ei sitä nouettane,
Sinä ilmoista ikänä,
Kuuna kullan valkeana."
Suomalaisen mytologian, Kalevalan, mukaan Tuonelan virran kivisellä luodolla, Kipumäen eli Kipukallion laella kyyhöttää Kiputyttö, Loviattaren nuorempi sisar, edessään Kipukivi, ja jauhaa jauhinkivellä ihmisten kipuja. Usein kivensilmä vuotaa yli, ja kivut karkaavat takaisin ihmisille. Tällaisella loitsulla omat kivut saattoi lähettää takaisn jauhettaviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti