keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Hulluruoho (Datura Stramonium)

Hulluruoholla on monta nimeä, se tunnetaan trumpettikukkana ja piikkiomenana, myös Paholaisen torvena (eng. Devil's trumpet). Lähinnä hoodoossa ja englanninkielisten noitien keskuudessa yrtti tunnetaan nimellä Jimson weed. Hulluruoho on kautta maailman tunnettu, monien muiden, myrkyllisyydellään loistavien "noitayrttejen" tavoin koisokasvi. Suomessa hulluruohoa tavataan satunnaisesti, Pääosin Etelä-Suomessa, mutta hyvällä kasvupaikalla kasvi voi viihtyä vuodesta toiseen. Hulluruoho on yksi- tai parivuotinen, mutta se tuottaa paljon siemeniä, jotka kasvi syksyllä kuihtuessaan varistaa ympärilleen.

(Kuva: Wikipedia)

Hulluruoho on helppo tunnistaa trumpettimaisista kukista, ja viimeistään piikikkäästä siemenpalosta. Siemenpalko on ensi alkuun vihreä, mutta muuttuu kypsyessään kullankeltaruskeaksi, ja avautuu kuin Alien-muna. Siemenpalko on täynnä pieniä, mustia siemeniä jotka varisevat maahan palon auettua ja itävät seuraavana vuonna.

Hulluruoho on sekä ilma- että vesielementtiä edustava, kolkosta ulkomuodostaan huolimatta feminiininen kasvi.
Kasvi on yhdistetty sekä viisaisiin tietäjiin, että soturijumaluuksiin, kuten Apolloniin, Baaliin, Thotiin, Shivaan, Bellonaan, Kaliin, Pallas Atheneen sekä Hekateen.
Toisin kuin esimerkiksi Katkoa, Hulluruohoa ei ole varsinaisesti koskaan pidetty pahana tai saatanallisena kasvina myrkyllisyydestään huolimatta. Hulluruoho on salaperäisyyttä ja jumalten mystiikkaa tihkuva kasvi, jonka läheisyydessä erilaisten luonnonhenkien kerrotaan viihtyvän. Kasviin onkin liitetty myös kyky kommunikoida eläinten kanssa.
Hulluruoho oli avain toiseen näköön ja psyykkisiin kykyihin, ja monien oraakkelejen tiedetään nauttineen hulluruohoa saadakseen vilauksen tulevaisuudesta. Hulluruohoa on kautta historian käytetty vähän kaikkeen, mutta kasvi pitää paikkansa kansan mielissä vain "Noitayrttinä". Ovathan noidat ja poppamiehet käyttäneet kasvia matkoillaan Kyöpeliin, Hiiteen ja Aliseen.

Hulluruoho kotipuutarhassa suojelee asukkaita, ja sen kerrotaan antavan myös enneunia. Mikäli haluat vahvistaa selvänäkökykyäsi, sinun ei tarvitse syödä myrkkykasvia, vaan voit vaikka vierailla kasvin luona, ja meditoida sen vierellä pyytäen kasvia/kasvin henkeä auttamaan sinua ja vahvistamaan kykyjäsi. Tällainen rituaali muistuttaa esim. puunhalausta.
Kotiisi asetetut loitsut voi nostaa ripustelemalla pieniä hulluruohokimppuja sinne tänne asuntoosi, mielellään nurkkiin.
Eräs lähde kertoo, että kasvi auttaa myös unettomuuteen: Kasvin lehtiä laitetaan sängyn alle, tai sängyn alle kenkiin niin, että lehtien kärjet osoittavat kohti lähintä seinää.
Kuivattuja kasvinosia voi käyttää sekä alttarikoristeina ja amuletteina, tosin mukana kannettavalle amuletille kannattaa valmistaa joko pussukka tai pieni rasia, että amuletti säilyisi, eikä sinun tarvitsisi koko ajan kosketella myrkyllistä kasvia. Kasvinosia voi myös kuivattaa lasipurkkeihin kodin kaunistukseksi, ja suojeluksi.

(Hulluruohopensas. Kuva: Wikimedia Commons)

Kotipuutarhassa kasvi voi vaatia erityistä huolenpitoa, sillä eräät toukat sekä etanat ovat myrkyistä huolimatta kovin mieltyneitä hulluruohoon. Etanoita voi karkottaa mm. sirottelemalla tuhka/suolakehän kasvin ympärille.

Hulluruohon alkaloidit estävät unennäköä, mutta tuottavat unenkaltaisia tiloja joissa ihminen näkee näkyjä. Koison myrkkyjen huumaavan vaikutuksen vuoksi myös lemmensairaat ovat käyttäneet tätä koktaileihinsa hurmatakseen sydämensä valitun. Usein huonoin tuloksin lähinnä annosteluvirheiden vuoksi. Tietenkin, kuten myrkyllisillä kasveilla yleensä, on tälläkin päästetty päiviltä kiusallisia ihmisiä, kuten talon vaivoiksi käyneitä sairaita ja vanhuksia. Etenkin viktoriaaniseen aikaan tämä oli salamurhaajien suosiossa. Lemmenhupsujen aikakausi sijoittui lähinnä barokkiaikaan.
Kasvia on käytetty myös lääkkeenä, mm. kurkkutulehduksen ja erilaisten kiputilojen hoitoon, Homeopatiassa kasvia käytetään edelleen samaan, lisäksi astman hoitoon. Nykylääketiede käyttää kasvista eroteltuja alkaloideja edelleen rauhoittavana- ja kipulääkkeenä, sekä mm. Parkinsonin taudin hoidossa, sekä sappi- ja munuaiskivien ehkäisyyn, sekä esimerkiksi synnytysanestesiaan käytettävissä aineissa.

(Hulluruohon siemenpalko. Kuva: Wikimedia Commons)

Huom: Pitkäaikainen hulluruohon rohdoskäyttö voi aiheuttaa pidemmän päälle levottomuutta ja sekavuustiloja. Kotiapteekkiin, saati kosmetiikkaan hulluruoho ei myrkyllisyytensä vuoksi sovellu, joten älä edes kokeile!!
Koko kasvi on hyvin myrkyllinen, ja etenkin siemenet ja kukkaversot voivat olla tappavia. Käytä suojakäsineitä aina käsitellessäsi kasvia, sillä myrkky voi imeytyä verenkiertoon, etenkin jos kätesi ovat haavaiset, hikiset tai muuten kosteat. Muista, että myrkkypitoisuudet vaihtelevat kasviyksilöittäin. Muiden myrkyllisten koisokasvien tavoin hulluruoho sisältää mm. Hyaskyamiinia, skopolamiinia, belladonniinia ja atropiinia. Hulluruoho vaikuttaakin hyvin samalla tavoin kuin Belladonna, mutta sen myrkyt ovat voimakkaampia, eli myrkytysoireet voivat tuntua vahvempina. Oireilu alkaa, vähän henkilön koosta ja annoksesta riippuen, yleensä yhden-neljän tunnin aikana kasvinosien syömisestä.
-Lieviä myrkytysoireita ovat mm. Pupillejen laajentuminen, lievä huimaus, suun kuivuminen, ja jano/veden tarve.
-Pahempia myrkytysoireita, joista on syytä huolestua (ja jotka yleensä viittavat siihen että kasvia on nielty), ovat levottomuus, kordinaatiokyvyn heittely tai häiriöt perusmotoriikassa, sekavuustilat, nielemisvaikeudet, vapina, lihasten nykiminen/spasmit, kuumotus/kuumeilun kaltaiset tuntemukset, punoitus, huimaus, pahoinvointi, lievät hallusinaatiot, päänsärky ja nopeutunut pulssi.
-Vakavia myrkytysoireita puolestaan ovat hyperventilointi ja muut sellaiset hengitysvaikeudet, pahoinvointi, punoitus, maanisuus, vainoharhaisuus, hallusinaatiot, ja halvaantuminen (osittain tai kokonaan).
Yliannostuksen ollessa kyseessä kuolema aiheutuu yleensä hengitysteiden lamaantumisesta tai sydämen pysähtyessä muutaman tunnin kuluttua kasvin nauttimisesta. Lievänkin hulluruohomyrkytyksen oireet voivat olla pitkäaikaisia, ja altistuksen jälkeen tuntua jopa viikkoja, olon välillä helpottuen. Koska oireilu voi kestää päiväkausia, on helppo luulla oireiden aiheutuvan useammasta altistumasta, vaikka hulluruohoa olisi nautittu vain kerran. Syötynä osa kasvin alkaloideista jää elimistöön pitkiksi ajoista, ja toistuva hulluruohoaltistuma voi ajan kuluessa tuottaa vahvempia, ja niin ollen vakavampia, oireita. Kasvi on erityisen vaarallinen pienille lapsille, vanhuksille, herkille allergikoille ja lemmikkieläimille. Joka tapauksessa kasvi on Suomessa harvinainen, ja kannattaa jättää kasvamaan mistä sen sattuu bongaamaan. Kasvi on kaunis, ja lapsillekin voi aina opettaa ettei kasviin saa kajota ja miksi.

Uskomuksia:
-Hattuun laitetut hulluruohonlehdet suojelevat hatunkäyttäjää auringonpistokselta sekä aivohalvaukselta.

Ei kommentteja: