tiistai 20. joulukuuta 2016

Alisen Eläimet

Otsikkoa oli vaikea saada tässä kohdilleen, vaikka moni eläin, kuten ötökät, hirvet ja peurat, sudet ja sen sellaiset, onkin yhdistetty Aliseen, haluan kertoa tässä muutaman sanan eläimistä, jotka voivat halutessaan kulkea alisesta keskiseen ja päivastoin. Muutamasta sellaisesta olen kertonut täällä jo aikaisemmin, joten lainaan taas häpeilemättömästi vanhoja tekstejäni uuden postaukseni tueksi.

Kuten siis sanottu (ja kirjoitettu tänne), Vainajala on siis paikka Alisessa, jossa kuolleet ihmiset asuivat. Ihmisten portti Vainajalaan on aika hirtehinen, ja se löytyy kalmistosta, avoimesta haudasta. Alisen maailmaan vieviä portteja on sen sijaan vähän kaikkialla Keskisessä, lähinnä arveluttavissa vaaranpaikoissa kuten railoissa, kuiluissa ja halkeamissa, vesipyörteissä ja pinnan alla, mutta myös esim. vuorokauden aikojen vaihtumisen rajatiloissa.
Sanotaan, ettei elävä voinut lihallisessa muodossaan vierailla Alisessa, tai ainakaan Vainajalassa, ainakaan tullakseen sieltä elossa takaisin..
Vainajala ei kuitenkaan itsessään ollut mitenkään erityisen vihamielinen paikka eläville, mutta koska se oli kuolleiden valtakunta, sillä oli omat, tiukat rajansa. Vainajalan rajat olivatkin se kohtalokkain paikka elävän ylittää, etenkin jos hän halusi yhtä elävänä takaisin Keskiseen. Siksi mm. samaanit ja pohu-ukot kylästivät Vainajalassa lähinnä astraalimuodossa.

Myös osa Keskisen maailman tutuista, elävistä eläimistä pystyi tarjoamaan porsaanreikiä sekä Aliseen tahtoville ihmisille, että niille Vainajalan asukkaille, jotka halusivat takaisin Keskiseen, koska kenties kokivat loppunsa koittaneen epäreilusti, liian varhain, tai jotka muuten vaan kieltäytyivät kuolemasta. Mainitut porsaanrei'ät eivät kuitenkaan olleet ihan helpoimmasta päästä..
Vaikka jokin eläin olikin Alisen sukua, eli luotu Alisessa, ei vielä tarkoittanut, että k.o. eläin pystyi palaamaan elävänä takaisin syntysijoilleen, ei sentään, moiseen kykenevät olivat harvoja, ja hyvin luotuja olentoja. Esim. monet pedot muovattiin Alisessa, ja lähetettiin Keskiseen, koska ne olivat villejä ja vapaita, ja tarvitsivat tilaa elää, ja elämää; Aurinkoa, kuuta, metsää, vettä, maata, tuulta ja lihaa. Monet näistä eläimistä eivät kerran Keskiseen päästyään enää voineet elävinä palata Aliseen, ja niistä tuli Keskisen omia. Samoin on monien Ylisestä kotoisin olevien eläinten, kuten karhun, laita. Karhu saattoi palata Yliseen vasta kuoltuaan.
Mainittakoon myös, etteivät edes Aliseen pääsevät eläimet, paria poikkeusta, ja lintuja ehkä lukuunottamatta, voineet päästä Keskistä pidemmälle, Ylisen maailmaan. Eikä ihminen varsinkaan, edes lintujen matkassa, voinut koskaan päästä Yliseen jumalten tykö.

Hevonen: Hevosen esi-isä, tai ensimmäinen hevosolento, Iku-Tihku, oli Alista syntyperää, hiidet muovasivat sen roudasta ja jäästä. Hiiden hevonen olikin myyttinen, itsenäinen olento, joka liikkui maailmojen välillä miten tahtoi. Se pääsi halutessaan kulkemaan Aliseenkin, ja Yliseenkin, sillä mitkään rajat eivät pidätelleet tätä yliluonnollista raudikkoa. Mytologinen hevonen viihtyi kuitenkin niin paljon Keskisessä maailmassamme, joten sen jälkeläiset, eli tuntemamme Keskisen maailman hevoset luonnollisesti tottuivat myös elämään täällä. Kuitenkin myös näillä Ikun jälkeläisillä on säilynyt synnynnäinen kyky halutessaan kulkea Aliseen ja takaisin, mutta Keskisen kasvattina hevosellamme ei ole enää esikuvansa kykyä päästä Yliseen. Ihminen saattoi liikkua hevosen mukana maailmojen välillä, mutta ratsastajan piti olla unessa, tai muuten se ei onnistunut. Hevonen ei halunnut paljastaa reittejään.

Hirvi: Metsiemme kruunupää on syntyperältään Alisen väkeä, onhan se alkujaan metsähiisien tekemä eläin. Yliluonnollisista hirvistä kuuluisin on tietenkin Hiiden Hirvi; Myyttinen, voimakas olento joka hiisivoimin valmistettiin kaikenlaisesta metsästä löytyvästä materiaalista, kuten sammalesta, kivistä ja oksista. Otus lienee kaikille Kalevalansa lukeneelle tuttu. Yksi Louhen Lemminkäiselle asettamista tehtävistä oli hiiden hirven kaato, missä tämä onnistuikin. Keskisen metsiemme hirvet ovat yhtä lailla tuon hiidenolennon sukua, ja niillä on kyky kulkea maailmojen välillä, vaikka ne viihtyvätkin parhaiten Keskisessä. Uimataitoisina eläiminä hirvet käyttävät liikkuessaan paljon samoja portteja kuin vesilinnut, eli ne voivat painua uppeluksiin noustakseen rannalle Alisen puolella.

Jänis: Jänis on pienikokoinen, ja vikkelä kintuistaan, ja pääsee halutessaan vaikka Aliseen, koska kukaan ei saa sitä kiinni. Vikkelien kinttujensa ansiosta jänis voi siis liikkua maan päällä, ja -alla, kuten lystää. Kerrotaan jopa, että jänis on niin vauhdikas, että se pääsee juoksemaan jopa taivaankannella, eli kenties moinen nopsajalka pääsisi Yliseenkin? Jänis on silti seurailijoilleen sen verran nopeatahtinen, ettei liene toivoakaan päästä muihin maailmoihin jäniksen porsaanrei'istä, kerran otuksen seurailu tuottaa jumalillekin ongelmia.

Käärme: Pääsee tottakai halutessaan luikertamaan Vainajalaan ja takaisin, sillä rajat eivät sitä pidättele. Käärmeiden on myös mainittu talvehtivan hautausmailla, ihmisten arkuissa maan alla, joten niiden mainitaankin olevan Vainajalan vakioeläimistöä. Vainajalan tuoreimmille tulokkaille käärmeet ovat opaskoiran kaltaisia olentoja, joita seurailemalla tulokkaat oppivat liikkumaan Vainajalassa.
Käärmeet ovat kuitenkin sen verran hidastempoisia maailmojen välillä, että niitä on turha seurailla, puhumattakaan että ihminen edes kuvittelisi mahtuvansa läpi samoista raoista mistä käärme pystyy luikertamaan.

Linnut: Kaikki linnut pääsevät taivaaseen.. Mutta vesilinnut, ja etenkin ne, jotka sukeltavat pinnan alle ruoan perässä, pääsevät Aliseen, pääseväthän ne halutessaan sukeltaessaan niin syvälle että putkahtavat pinnalle Tuonelan joesta. Sukeltaessaan uudestaan lintu päätyy jälleen takaisin Keskiseen. Näin sukeltajalinnut siis liikkuivat halutessaan kahden maailman välillä, ja miksei hyvin henkeään pidättelevä henkilö voisikin seurata sukeltajalintua takaisin elävien maailmaan. Alisen vedenalaiset portit ovat kuitenkin petolliset, ja onneaan kokeileva ihminen painui helposti uppeluksiin lopullisesti.
Kuuluisin Alisen linnuista lienee Tuonelan joella elelevä Tuonelan Joutsen; Myyttinen lintu jota kukaan ei voinut tappaa.

Ötökät: Etenkin kaikki maassa mongertavat, lentävät, ja verta imevät syöpäläiset, kuten hyttyset, paarmat, madot, etanat, kotilot ja muut liikkuvat keveästi maailmojen väliä. Ötökät eivät kuitenkaan auta ketään, sillä ne ovat niin pieniä ettei niitä auta seurata mihinkään. Lisäksi etenkin jo-mainitut verenimijät viihtyvätkylmän Alisen sijaan parhaiten keskisessä, jossa niille riittää ruokaa. Lisäksi useimmat ököt luodaan Alisessa, josta ne sitten muuttavat Keskiseen.

Alisessa riittää siis kaikenlaista elävää vipeltäjää, eli ei ihan kaikki ole kylmää ja kuollutta, edes Alisessa. Eikä tarvitse olla kuollut päästäkseen sinne, pitää vaan tuntea oikeat polut tai omata hyvä eläinopas. Näihin sanoihin, ja näihin tunnelmiin Noidankoto toivottelee kaikille lukijoilleen Maagista Talvipäivää :)

Ei kommentteja: