perjantai 22. heinäkuuta 2016

Mätäkuu

Mätäkuu on loppukesään, Heinä-Elokuun väliin sijoittuva, about kuukauden pituinen ajanjakso, johon on aina suhtauduttu epäillen, ja johon on yhdistetty kaíkenlaisia ikävähköjä uskomuksia.

Mätäkuu sijoittuu ajalle 23. heinäkuuta - 23. elokuuta, auringon ollessa Leijonan merkissä, ja sitä yleisesti pidetään kesän kuumimpana aikana. Uskomuksessa on perää, sillä suurimmat kesähelteet koetaan usein juuri loppukesällä. Suomessa Mätäkuu aloittaa itsensä yleisesti vieroksutulla Akkain Viikolla, Olgan nimipäivänä. Akkain Viikolla Olgaa karsastettiinkin juuri mainitusta syystä..

Vaikka näin suomalaisittain voisi olla helppoa ajatella Mätäkuun olevan kotimainen juttu, se kuitenkin tunnetaan myös muissa Pohjoismaissa. Alkujaan Mätäkuu on lähtöisin muinaisesta Mesopotamiasta, jossa kyseinen ajanjakso tunnettiin kesän helteisimpänä aikana, ja kyseistä aikaa kutsuttiin "Koirapäiviksi". Hauska nimi juontuu Canis Majorin, eli Ison koiran, tähtikuvion kirkkaimmasta tähdestä, Siriuksesta, eli Koirantähdestä. Koirapäivät tarkoittivat aikaa, jolloin Sirius näkyi paikallisella yötaivaalla. Myös muinaisessa Egyptissä Koirapäivät olivat tärkeät, sillä Niilin tulvat ajoittuivat vuosittain k.o. ajanjaksoon.

Canis Major on yksi yötaivaan kuuluisimpia tähtiä, jonka tarina sivuaa Orionin tarua. Muinaisen kreikan tarusto kertoo Orion-nimisestä metsästäjästä, jolla oli apunaan kaksi taitavaa metsästyskoiraa, isompi ja pienempi. Koirien koolla viitataan tarustossa myös koirien väliseen hierarkiaan, ison koiran ollessa johtava, ja arvojärjestyksessä tärkeämpi kuin pienempi kumppaninsa. Orion itse taas oli jättiläinen, jonka kerrotaan olleen maailman paras metsämies. Orionin elämästä ja kuolemasta on useita erilaisia tarinoita, mutta hänen kerrotaan olleen kuollessaan metsästäjäjumalatar Artemiin palveluksessa, jonka johdosta hän kuoltuaan pääsi tähtikuvioksi taivaalle. Orionin kuoltua isompi koira, Canis Major, etsi epätoivoisesti isäntäänsä, ja liikuttuneena eläimen surusta Artemis nosti myös koiran tähtikuvioksi taivaalle. Myös pienempi koira, Canis Minor, pääsi isäntänsä mukaan tähtikuvioiksi. Tähtikuvio Iso koira löytyy taivaalta Orionin vierestä, kun taas Pieni koira Kaksosten tähtikuvion vierestä, eli sillä on isäntäänsä yksi merkki väliä.

Roden Eller Rådden ?

Useimmissa kyseisen ajanjakson tuntevissa maissa puhutaan siis koirapäivistä tai koirakuusta, kun taas Suomessa puhumme "Mätäkuusta". Miksi?
Mätäkuun nimi tulee meille aika suoraan ruotsin kielen termistä "rötmånad" tai "rötdagar", eli "Mätäkuu" tai "Mätäpäivät". Nimien pohjana on todennäköisimmin anglosaksinen "Rodendage", joka kääntyi Saksassa muotoon Rodenmonad, tarkoittaen koirakuun sijaan kaskeamiskuuta, eli aikaa jolloin puut on hakattu ja pellot kaskettu. Tähän on pohjoismaalaisittain sekoittunut todennäköisemmin tanskankielen "mätää" tarkoittava sana (rådden), jolloin Saksan Rodenmonad on taipunut muotoon Råddenmåned, eli Mätäkuu. Kieliopillisesti kun Koirapäivät olisi esim. tanskaksi Hundedagene. Vertailun vuoksi, englanninkielisissä maissa mätäkuu tunnetaan autenttisemmin nimellä "Dog days", eli "Koirapäivät".

Mätäkuu on siis meillä Suomessakin kielellisesti omaksuttu mätäisenä kuuna, ja moni meistä lienee edes jossain vaiheessa kuullut, ja kenties uskoo itsekin, etteivät esim. haavat parane Mätäkuussa, tai ne märkänevät, samoin kuin ruumiit, lihat, kalat, maitotuotteet ja ruoat pilaantuvat nopeammin kuin tavallisesti. Totta toinen puoli, Mätäkuu itsessään ei ole sen saastaisempi kuin muukaan kesä. Totuus on, että loppukesä, johon Mätäkuukin sijoittuu, on tunnetusti aina kesän kuumin jakso, ja bakteerit rakastavat lämpöä. Hellekautena kuin hellekautena kaikki huonosti puhdistetut ja suojatut, tai muuten vaatteiden hautomat haavaumat varmasti tarjoavat muhevan kasvualustan kaikenlaisille pöpöille. Nykyisinkin esim. tatuoinnin tai lävistyksen ottamista lykätään usein Mätäkuun yli.
Mätäkuun helteet ovat myös hankalia meille pohjoisen asukkaille, sillä emme ole tottuneet moisiin lämpötiloihin valtaosan vuodesta ollessa kevyemmillä ilmoilla varustettu.

Mätä Mätäkuu

Mätäkuuta pidettiin siis paitsi helteisenä, myös muutoin erittäin negatiivisena minkään tekemiseen tai aloittamiseen. Tämä koski niin koti-, kuin pihatöitä, ammattiasioita, ja oikeastaan mitä tahansa tekemistä tai uuden aloittamista. Mätäkuussa ei kaadettu puita, teurastettu eläimiä, vedetty hampaita, kirnuttu voita tai leivottu leipää. Mätäkuussa ei myöskään suoritettu mitään leikkauksia vaativia lääkinnällisiä operaatioita, ei edes rokotuksia annettu. Mätäkuussa hakatut halot lahosivat liiteriin ja kaikki rakennettu otti hometta tai sai lahovaurioita.
Kaiken Mätäkuussa tehdyn uskottiin pilaantuvan, mätänevän, tai muuttuvan muuten vain ikäväksi ja kostautuvan myöhemmin, ja myös käärmeiden, sammakoiden ja kaikenlaisten syöpäläisten uskottiin ilmaantuvan ihmisten kiusaksi juuri Mätäkuussa.

Jopa Mätäkuussa solmittujen ihmissuhteiden uskottiin kariutuvan alkutekijöihinsä; Mätäkuun kihlausten sanottiin purkautuvan, avioliittojen epäonnistuvan, ja keskenmenojen yleistyvän. Mätäkuussa synnyttäneillä uskottiin tietenkin olevan suurempi riski verenvuotoon, tulehduksiin ja muihin sen sellaisiin synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin kuin muina aikoina, niin eläimillä kuin ihmisillä. Kuukautisetkin olivat pelätyt Mätäkuussa, silloin pelättiin paitsi tulehduksia, myös lapsettomuutta. Pahimmassa tapauksessa neito saattoi jäädä vanhaksi piiaksi, jos hänen uskottiin olevan Mätäkuun kuukautisten johdosta hedelmätön..

Koska ruokien kylmäsäilytys oli aikoinaan nykyistä hankalampaa, monet ruoka-aineet todella olivat vaarassa pilaantua Mätäkuussa herkemmin ennen wanhaan kuin nykyisin. Tosin, jos unohdat vaikka ruokakattilan huoneenlämpöön kesällä, on se taatusti aamulla pilalla.
Pilaantuvien ruoka-aineiden tarjotessa lisää kasvualustaa bakteereille ja pöpöille, myös kaikenlaiset vatsa-, ja suolistosairaudet kuten ripuli ja mahakatarri yleistyivät helposti aina Mätäkuussa, kun ihmiset söivät pilaantunutta ruokaa.

Pöpöjen leviäminen alkaa jo Akkain Viikolla, jolloin sateet huuhtovat, varsinkin maatiloilla tunkioista ja käymälöistä bakteereita vesipaikkoihin, kuten kaivoihin, ja rannan tuntumassa uimaveteen. Sateen jälkeiset helteet taas tekevät kaikista vesipaikoista bakteeriviljelmiä luonnollisesti. Vedestä bakteerit puolestaan pääsevät maaperään, josta ne kuivalla säällä pölyävät helposti myös hengitysilmaamme. Myös veden ansiosta lisääntyvät hyönteiset, kuten kärpäset ja paarmat levittävät kärkkäästi tahoillaan erilaisia taudinaiheuttajia, joiden seuraukset olivat ennen wanhaan omiaan tukemaan yleistä käsitystä Mätäkuusta täytenä paskana. Voidaan siis sanoa, että tavallaan tuo Koirakuun käännöskukkanen on Suomen oloihin hyvin osuva, ellei jopa alkuperäistä parempi.

Mitään Hyvää?

Mätäkuun uskottua pilaamisvoimaa osattiin myös tietyissä yhteyksissä käyttää sitä itseään vastaan. Uskottiin, että jos esim. peltoa vaivaavaa pajukkoa, ohdakkeita tai vastaavaa kasvustoa vähän Mätäkuussa trimmaa tai harventaa, niin se tuhoutuu täysin syksyyn mennessä. Peltoja ja kasvimaita oli myös hyvä kääntää Mätäkuussa, sillä siten maa pysyi kuohkeana.
Mätäkuussa tehty ero oli lopullinen, eikä vanha suola alkanut enää janottaa. Koska Mätäkuussa leikatut kynnet kasvoivat uskomuksen mukaan nopeammin, ja hiukset hitaammin, saattoi pitkät kynnet haluava leikata niitä Mätäkuussa, samoin kuin hiukset lyhyenä pitävä leikkasi hiuksiaan.

Useimpien vuoden tärkeiden ajankohtien tavoin myös Mätäkuu on ollut suosittua aikaa ennustella loppu/tulevan vuoden ilmiöitä. Etenkin tulevan talven luonnetta on tarkkailtu Mätäkuussa. Jos lehdet alkoivat irrota puista ennen Mätäkuuta, uskottiin talvesta tulevan todella leuto, ja että se kostautui sitten keväämmällä pahemmin. Jos lehdet alkoivat lähteä Mätäkuun aikana, ennustettiin siitä märkää Maaliskuuta.

Moni muistaa varmaan myös jossain elämänsä vaiheessa kuulleensa termin "Mätäkuun juttu". Tämä ei kuitenkaan tarkoita ihan Aprillipäivän veroista puijaamista, vaan kaikkia erinäisiä turhia, epämääräisiä ja vähäarvoisia uutisia, joita uutisoidaan pelkästä uutisoinnin tarpeesta, kun kesän kuumimpana aikana helteen puuduttamat aivot eivät parempaankaan pysty. Mätäkuussa lehtien pääotsakkeet voivat siis kääntää pään useammin kuin kerran kun pääuutisena koreilee jotakin turhaa ja puolivillaista.

Uskomuksia:

-Koirien uskottiin olevan levottomampia koirapäivien aikana.
-Jos mätäkuu alkaa poudalla, tulee kuuma mätäkuu. Jos sateella, niin kylmä ja sateinen mätäkuu.
-Monivuotisia kasveja ei saa istuttaa mätäkuussa, tai ne eivät menesty.
-Tarvepuut on hyvä hakata mätäkuussa, etteivät halkeile.
-Mätäkuussa leivottu leipä homehtuu.
-Tulehdusriski on suurin mätäkuussa.
-Kaikenlaisia kirurgisia operaatioita, niin ihmisille kuin eläimille on vältetty mätäkuussa, ettei tule komplikaatioita.
-Mätäkuussa solmitut avioliitot eivät kestä.
-Mätäkuussa naimisiin menneiden parejen lapsista tulee mielenvikaisia.
-Mätäkuussa siitetyistä tai syntyneistä lapsista tulee hidasälyisiä, tai muuten vähän epänormaaleja.

1 kommentti:

Mari Zanze kirjoitti...

Jälleen kerran hieno kirjoitus!
Mätäkuu on erittäin mielenkiintoinen juttu, ja ei kauaakaan sitten siihen saatiin jopa tieteellistä todistusta (en kuitenkaan onnistunut nyt löytämään kyseisiä artikkeleita, linkkaan kun löydän!) kun tiedemiesryhmä suoritti kokeita kumotakseen näitä perinteisiä mätäkuuväittämiä. Tulokset yllättivätkin kaikki, sillä lähtökohtainen odotus oli, että kaikki väittämät todellakin kumoutuu, sen sijaan tutkimus vahvisti niiden pitävän paikkaansa niin pitkälle kuin ne nykyään voivat pitää paikkansa. Esimerkiksi tuo mainitsemasi kylmäsäilytys nykyään niistää jo ison osan ongelmista pois, mutta mm.lääketieteen parissa suoritetut tutkimukset osoittivat, että haavat yms todellakin paranevat huomattavasti hitaammin ja huonommin mätäkuun aikana, myös sairaaloissa ja laitoksissa, joissa niistä voi olettaa pidettävän parempaa huolta kun kotioloissa. Artikkeli oli erittäin mielenkiintoinen ja todisti, ettei vanha kansa ihan metsässä ole ollut vaikka nykyään onkin liian helppo niin ajatella!