perjantai 29. huhtikuuta 2016

Valpurin Taikoja

Nykyisin tunnetuin kevään juhla lienee Valpuri eli Vappu. Kansanomaisesti Vappuun liittyy monenlaisia taikoja ja uskomuksia. Talot tekivät Vapun alla paljon hedelmällisyystaikoja, ja lemmenloitsut olivat nuoremman väen suosiossa. Moista konsteista voi läytää samankaltaisuuksia Laskiaisen tai Pääsiäisen taikoihin.

Vapun aika käsittää kaksi päivää ja kaksi yötä. Vapun aloittaa Vapun aatto (30.4), jolloin yleisesti valmistaudutaan seuraavan päivän juhlintaan, ja aikaisemmat jo vähän aloittelevat. Vapun aattoa seuraa Valpurin aattoyö (30.4-1.5) joka on useimpien aattoöiden tavoin maagisesti latautunut henkimaailman temmellyskenttä, noitien ja trullien yksi maagisesti voimakkaimmista öistä. Valpurin aattoyötä seurasi tietenkin Vapunpäivä (1.5), jolloin sekä ylioppilaat että duunarit juhlivat. Juhannuksesta tai Joulusta poiketen Vappua vietetään aina Vapun päivänä, eikä sen aattona. Vapunpäivää seurasi Valpurinyö eli Huutoyö (1.5-2.5). Valpurinyö oli Valpurin aattoyön tavoin Noitien ja trullien taikayö. Myös Valpurin aattoyöstä puhutaan paikoin Valpurinyönä, olivathan ne molemmat yliluonnollisen rajoiltaan hataria henkimaailman temmellysöitä.
 
Sää:
-Jos näkyy hyttysiä ennen Vappua, tulee kylmä kesä.
-Vapun tuiskut tietävät myöhäistä kevättä.
-Kylmä Vappu, kylmä kesä.
-Kylmä Toukokuu, lämmin kesäkuu.
-Jos Vappuna käy tuuli pohjoisesta, ei tule hallaa kesällä.
-Vesisade Vappuna tiesi poutaa Juhannuksena.
-Luminen Vappu tiesi lumetonta talvea.
-Lämmin tuuli Vappuna tiesi lämmintä kesää.
-Sulat vedet ennen Vappua tiesivät kuivaa vuotta.

Vauraus:
-Valpurinyönä kannattaa etsiä aarnivalkeita, jotka osoittavat haudattujen aarteiden paikan.
-Lapset pukeutuivat Vappuna kelloihin ja tiukuihin, ja juoksivat pihalla ja pelloilla. Tavan tarkoitus oli parantaa eläinten maidontuotantoa, poikimista ja satoa.
-Kalanpyydykset pitää piilottaa niin ettei niitä näe Vappuna. Jos näkee, menee kalaonni.
-Vappuna tehtyihin pyyntivälineisiin ei ikinä mene yksikään elävä.

Suojeleminen:
-Vapuksi piirrettiin ristit ovien päälle, jotta noidat pysyisivät loitolla.
-Sirottele suolavana kynnykselle, niin pahaa aikovat henkilöt eivät päässeet sisälle.
-Vappuna ei saanut kehrätä etteivät eläimet sairastuisi.
-Valpurinyönä on haettava metsästä, tuulen kaataman puun juurakosta yhdeksän kiveä, javietävä ne navettaan/k.o. eläinsuojaan, niin eivät prdot vieneet eläimiä.
-Huutoyö nimitys tulee siitä, että ennen wanhaan poltettiin alueittain yöllä pieniä kokkoja, ja huudettiin niin metsän pedoille kuin paholaisillekin, että ne karkottuisivat pois omasta pitäjästä.
-Taskussa kannettu valkosipuli tai kilisevät asusteet suojelevat Valpurin aattoyössä pahoilta hengiltä.

Trullaus:
-Trullit liikkuivat paljon Valpurinyönä, joka on Vapun aikana parhain trullaukseen. Trullien taioista voi lukea mm. vanhasta postauksestani.
-Valpurinaamuna piti herätä aikaisin, ja haettava salaa varakkaamman naapurin kaivosta vettä. Kun sen sitten kotonaan joi ja käytti talousvetenä, siirtyi naapurin vauraus itselle.
-Maito-onnen sai, kun Vappuna paimenessa teki lepän tuohesta torven, ja sillä soitti ja loitsi: Niin laajalta kuin minun torvesta ääni kuuluu, maito ja voi minulle, kusi ja paska sinulle!"

Kauneus:
-Jos Vappuna pesee kasvot lumella, ei rusketu kesällä.
-Jos Vappuna pesee kasvot maidolla, ei tule kesakoita.

Rakkaus:
-Kun Vappuna haki uuniin puita, ne pinottiin syliin, ja tuvassa laskettiin. Jos tuli parillinen määrä, joutui puunhakija naimisiin sinä vuonna.
-Valpurin aattoyönä kierrettiin kaivo yhdeksän kertaa vastapäivään, ja joka kierroksella katsotaan samasta paikasta kaivoon. Viimeisellä kierroksella näkee oman rakkaansa kuvan.
-Jos saa salaa ujutettua vappukukkansa halutun taskuun Vapunpäivänä, niin hänet saa omakseen.

Tuleva Sulhanen:
-Kun Vappuna laskee 99 ylioppilasta, on sadas vastaan tuleva tuleva sulhanen.
-Valpurinyönä pitää kaivo kiertää yhdeksän kertaa myötäpäivään, ja joka kierroksella kurkistaa kaivoon, Yhdeksännellä kierroksella kaivoveden pinnasta näkyy tuleva sulhanen.
-Naimattomat neidot Vappusaunasta palatessaan heittivät vastansa saunan katolle. Mihin suuntaan tyvipuoli osoitti, sinnepäin pääsivät he naimisiin.
-Naimattomat tytöt kävivät Valpurin yönä sikalaan, ja potkaisivat vuorollaan lätin ovea. Jos sika röhkäisi, pääsi potkaisija naimisiin.

Terveys:
-Kun Vapun aamuna herää, niin pitää huudahtaa että "Kah, selkäni!!", niin ei tule selkävaivoja sinä vuonna.
-Vapun aamuna pitää herättyä olla äääneti aamiaiseen asti, ja heti aamiaisella syötävä keitetty kananmuna. Sitten vasta sai taas puhua. Siten pysyi sen vuoden terveenä.
-Vappuna ei saa käsitellä teräseita, tai ne aiheuttavat vahinkoja kesällä.
-Kirvestä tai vasaraa ei käytetty Vappuna, kun sillä löi lopulta itseään.
-Vappuna kun kylpee yhdeksässä sulassa vedessä, niin pääsee yhdeksästä taudista.
-Jos Vappuna kylpee järvessä, ei ötökät syö kesällä. Tätä sovellettiin paikoin myös kotieläimiin.
-Niin paljon kun on Vapun jälkeisenä aamuna kolikoita lompakossa, niin monta tervettä vuotta on vielä edessä.

Tulevaisuus:
-Valpurinyönä voi mennä kuuntelemaan tulevia kolmesti muutetun huoneen katolta tai kolmen tien risteyksestä.
-Jos ei ole Vappuna heilaa, niin ei ole koko loppuvuonna.

Hupijuttuja:
-Vappuna on myös valehdeltu, ja jekutettu ihmisiä kuten nykyisin Aprillipäivänä. Joka sitten uskoi toisen jekutusta, siitä sanottiin että se "Elää Vapunpäivävalheessa".
-Vappuna lähetettiin joku vähäisempi talonväestä, tai tuorein/vähäisin palvelusväestä lainaamaan naapurista kaikkia kummia juttuja, kuten hännänvetimäpuuta, saparoveistä, torakanlänkiä tai vastaavia, ja hakijalle aina vastattiin että "Ei meillä ole sellaista, mutta kysypäs siltä tai siltä naapurilta", tms. Näin poloista juoksutettiin kunnes hän tajusi että häntä jekutettiin ja palasi nolona kotitaloonsa.
-Vuoden maito-onni varmistettiin ennen wanhaan siten, että lehmät päästettiin jaloittelemaan ulos Vappuna. Sitten lapset, ja aikuiset naisetkin, pukivat päälleen jotain outoa tai hullunkurista, ja ripustivat vöilleen kelloja ja tiukuja. Miehillä oli yksi iso kello. Sitten naiset ja lapset juoksivat ympäri kylänraittia ja kilisyttelivät kelloja. Tätä kutsuttiin kellotteluksi tai kellottelemiseksi. Ne kyläläiset, jotka eivät heiluneet ulkona kellot yllään, saattoivat vaania kellottelijoita nurkkien ja aitojen takana, ja kellottelijan osuessaan kohdalle hänen niskaansa nakattiin kiululla tai sangolla kylmää vettä. Tämä kuului asiaan hupailuna, eikä moisesta juuri pahastuttu. Veden katsottiin symboloivan maitoa, jota kellottelemisessaan kastunut tietenkin sai sitten karjastaan runsaasti.

Sekalaista:
-Jos sovittaa ylioppilaslakkia ennen kuin on itse ylioppilas, niin reputtaa.
-Jos Vappuna kalastaa, menee vuoden kalaonni.
-Jos on Vappuna jaloissa mustat sukat, on mustasukkainen koko vuoden.

Ei kommentteja: