torstai 18. joulukuuta 2014

Jouluviikon Taikoja ja Tapoja

Joulu tulla jolkottaa, ja vuoden pisin yö on kohta jälleen käsillä, joten laitetaanpa tähän väliin jotain ajankohtaisesta kansanmagiasta, sillä kuuluuhan aika vuoden maagisimpiin, ja yhdelle viikolle mahtuu nyt monta taianomaista juhlaa. Maagisimmat ajankohdat jouluviikolla ovat Talvipäivä (tarkista kalenterista, päivämäärä vaihtelee vuosittain), Tuomaanpäivä (21.12), Jouluaatto (24,12), Aattoyö (24-25.12), Joulupäivä, eli Ensimmäinen Joulupäivä (25.12), Taika-, eli Jouluyö (25-26.12), ja Tapaninpäivä, eli Toinen Joulupäivä (26.12). Joulukuun loppuun sijoittuva Vuodenvaihde ja Uuden Vuoden juhlinta lasketaan myös kuuluvaksi joulunaikaan, mutta silloin tehtiin vuodenvaihteen taikoja. Joulunaika vetääkin pituudessaan kaikkine juhlineen vertoja Kekrille, sillä juhlallisuudet päättyvät lopulta vasta Loppiaisena (Tammikuussa, tarkista kalenterista), jolloin viimeistään pakataan ne jouluvalot varastoon. Joulupäivän ja Loppiaisen välinen aika tunnettiin Vanhan ja Uuden Joulun välinä ja Svätkinä. Ennen Wanhaan Joulunaika päättyi Nuutinpäivään (13.1). Sanottiin, että "Hyvä Tuomas joulun tuopi, Paha Nuutti pois viepi."

Muistutan taas, etteivät vuotuisjuhlataiat ole perustaikoja kummempia, vaan ihan tavallisia, perinteisiä tai talokeskeisiä juttuja vähän tilanteeseen sopien. Siinä missä Kekrinä kuulosteltiin enteitä, Vapun alla nostettiin hedelmällisyyttä, ja Juhannuksena keskityttiin lemmentaikoihin, Jouluna (21-26.12) tehdyt taiat keskittyivät lähinnä vaurauteen; sekä sen haalimiseen että säilyttämiseen. Trullitkin liikkuivat jälleen samoin kuin Matopäivänä tai Juhannuksen korvilla.
Pimeä Jouluviikko ja Talvipäivä olivat valoisan Juhannusviikon ja Mittumaarin vastakohta, ja paikoin molempina juhlina on harrastettu hyvin samanlaisia konsteja, puhumattakaan, että wanhan Kekrin sulauduttua nykyjouluun, monet Kekri- ja joulutaiat ovat hyvin samanlaisia. Kekrikokoelmastani poiketen, olen yrittänyt tähän listata ihan vain Joulunaikaan ja Tapaniin tarkoitettuja konsteja. Samankaltaisuuksia on kuitenkin väistämättä havaittavissa, dah ;)

Sää

-Leuto Joulukuu tietää rankkaa Maaliskuuta.
-Joulun pakkaset povaavat suojaa Kynttilöiden päivälle.
-Vihreä joulu, valkea pääsiäinen.
-Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut.
-Myrskyt jouluna enteilivät myrskyjä keväällä.
-Lumisateet ennen Tuomaanpäivää enteilevät vettä Jouluksi.
-Sumuinen Talvipäivä enteilee hallaa Kesäpäivänä.
-Kirkas tähtitaivas Taikayönä enteilee hyvää sienivuotta.
-Talvipäivän sumu enteilee Kesäpäiväksi hallaa.
-Kun Talvipäivänä on pakkanen, keskitalvella helpottaa.
-Jos aurinko ei näy Talvipäivänä, tulee sateinen kesä.
-Mitä ennen joulua tuiskuttaa, se Vuodenvaihteessa vetenä virtaa.
-Jouluinen kuura povasi hyvää viljavuotta.
-Jos Tapanina tuiskuaa, tulee syksyllä paljon marjoja.

Vauraus

-Talvipäivänä pitää talon haltioille ja tontuille antaa ruokauhri että vauraus ja onni säilyisi talossa.
-Metsänväelle kannatti samoin viedä Talvipäivänä ruokauhreja sopiviin paikkoihin, jotta riista-onni säilyisi eivätkä pedot verottaisi talon karjaa kesällä.
-Jos Tuomaanpäivänä kehräsi, tai Talvipäivänä kaatoi puita, veivät pedot karjan kesällä.
-Vauraus ja onni säilyivät kun koko Joulun söi. Yölläkin piti syödä.
-Jos Jouluna jotain unohti, niin että piti lainata ruokatarpeita esim. naapurilta, niin sitten piti lainailla rahaakin pitkin vuotta kun ei omat riittäneet.
-Tupa piti lakaista yhdeksän kertaa Jouluaattona, niin tuli hyvä naurisvuosi.
-Kun Taikayön kirnusi kotonaan, pysyi voi-onni talossa.
-Jos kalastusvälineitä pitää tuvassa Taikayön, saa niillä hyvin kaloja.
-Jos Talvipäivänä kalasti tai metsästi, katosi riista-onni talosta. Talvipäivänä saatu saalis saattoi olla myös marras.
-Jouluksi on hankittava kaikki lainatavarat takaisin, niin omaisuus pysyy hyvin tallessa koko vuoden.
-Jouluaattona eikä Joulupäivänä saanut kylästää, niin karja pysyi paremmin kotona.

Hevos-Onni

-Hevosonni säilyi talossa jos muisti tallitonttua Tapaninpäivänä.
-Jouluaamuna kun ajettiin hevosella kirkolle, niin se, joka sai kirkon pihassa varastettua toiselta ratsupiiskan, sai hyvän hevos-onnen.
-Joulukirkosta jos näpistää kynttilän, ja sen talilla voitelee hevosen karvaa, niin siitä tulee terve ja kiiltäväkarvainen hevonen.
-Jouluaamuna piti ehtiä viemään heiniä naapurin hevosen suusta, ja syöttää ne omalle hevoselle, niin se menestyi.
-Tapaninateria nautittiin perinteisesti tallissa, ja esim. paistin luut jemmattiin joko tallinparvelle tai hevosen karsinaan jotta hevos-onni säilyisi talossa. Jos näitä luita varasti Tapaninyönä esim. naapurista omaan talliin, siirtyi naapurin hevos-onni itselle.

Vilja-Onni

-Linnuille piti antaa Jouluna jyviä, niin niitä riitti myös ihmisille tulevana vuonna, eivätkä linnut syö satoa.
-Jouluyönä piti isäntien juoda, niin vilja kasvoi hyvin kesällä. Jos joi liikaa ja sammui, vilja lakosi.
-Jouluksi lattialle levitettiin olkia, mutta jos oljilla kovin piehtaroitiin, lakosi vilja kesällä.
-Riihen ovet pidettiin Jouluaaton yli auki, että tuli satoisa kesä.
-Jos halusi hyvän ohrasadon, piti Joulupäivän aamuna jättää vainajille viinauhri.
-Jouluaattona piti mennä naapurin riihen alle ja sanoa. "Joo-o, joo-o, sinun oljet, minun jyvät", niin sai vilja-onnen.
-Kun vei omasta uunista joulutuhkat naapurin peltoon, tuli viljaan nokisientä, ja pilasi naapurin sadon.
 
Suojeleminen

-Sytytä Talvipäivänä paljon kynttilöitä valoiksi pimeyteen.
-Ruoanlaittajan oli ensiksi jouluaterialla otettava ruokaa ja syötävä, niin mitään pahaa ei tapahtunut talolle kuluvana vuotena.
-Vesiämpärin pohjalle laitettiin hopearaha, ja sitten annettiin eläinten juoda ämpäristä. Tämä suojeli eläimiä pahantahtoisilta taianteoilta.
-Hevosia suojeltiin laittamalla kaivon vinttiin hopealusikka Jouluaamuna, ja sitten juotettiin kaivovettä hevosille. Näin eivät mitkään pahat taiat pystyneet eläimiin.
-Jäniksenkäpälä oli wanhan joulun aikaan suosittu amuletti pahaa vastaan. Käpälä oli usein edellisvuoden Tapanin jäniksestä otettu.
-Jouluna ei saanut tehdä puutöitä, vuolla tai veistää, tai kotieläimet saivat jalkavaivoja kesällä.
-Risti (+), jonka ympärille piirrettiin kehä oli  vahvasti suojeleva symboli joulunaikana. Sitä piirrettiin niin oviin, kuin kirnun ja oluttynnyrien pohjiin. Kaikkeen, jota haluttiin suojella pahalaisilta ja pahantahtoiselta noituudelta.
-Toinen suojeleva symboli oli Tervaristi, eli tervalla piirretty risti (+).

Trullaus

-Taikayö oli hyvää aikaa valmistaa Para. Sen kerrotaan olleen k.o. ajankohtana myös helppoa. Kirkko piti kiertää kolme kertaa myötäpäivään ja sanoa: "Tule Para, Tule Para", ja viimeisen kierroksen lopulla piti sanoa mitä halusi paran tekevän.
-Taikayönä piti käydä toisten lehmiä lypsämässä, niin lypsetyltä katosi maito-onni.
-Aatto- tai Taikayönä kun meni ja parturoi hyvien lypsylehmien päitä, ja nämä karvat laittoi kirnunpohjiin, sai hyvän voi-onnen.
-Lammasonnen vei toiselta, jos meni keritsemään muiden lampaita Taikayönä. Parhaat lampaat piti keriä poskilta, lapojen edestä ja lantiolta ristiluun päältä.
-Suosittu konsti niin trullien kuin varkaiden kesken oli napata joulukirkosta saarnastuolista kynttilä, kun sillä pääsee joka lukosta. Kynttilä sytytetään aina suljetun lukon kohdalla, ja tiputetaan vähän talia lukkoon, niin se avautuu kuin itsestään.
-Kun Tapanina meni aamulla toisten eläinsuojaan, ja ihan ylenpalttisesti antoi eläimille heiniä syödä, meni karja-onni talosta.
 
Rakkaus

-Tupa lakaistaan Aattoyönä lattian keskelle. Siitä rikat otetaan mukaan ja kannetaan ulos ovesta. Rikat viedään neljän tien risteykseen, ja jäädään hetkeksi katselemaan: Jos paikalle tulee harakka nokkimaan, pääsee lakaisija naimisiin vuoden kuluttua.
-Jos haluat auttaa naimatonta ystävääsi löytämään heilan, niin kun hän nukkuu, ompele salaa Taikayönä jotain hänen paljon pitämäänsä vaatekappaleeseen.
-Tapanina piti naimattoman livahtaa talliin, ja kuiskata hevosen korvaan "Löydänkö rakkauden?". Jos hevonen hörähti tai pudisti päätään, ei puolisoa sinä vuonna löytynyt. Tytön piti kuiskata orihevosen, ja nuorukaisen tamman korvaan, paitsi jos rakkaasi on kanssasi samaa sukupuolta, kuiskaa tietenkin omaa sukupuolta olevan hevosen korvaan.
-Tapanina naimattomat tytöt ottivat leipäpalat ja menivät talliin. Yhtäaikaa jokainen ensin haukkasi vähän leivästään, ja sitten yhtäaikaa tarjosivat leipiään parhaalle hevoselle. Jonka leipäpalan hevonen ensin söi, pääsi naimisiin vuoden kuluessa.
-Taikayönä naimattomat ottavat kukin lemmikinraksun, ja asettavat ne lattialle (ei yhteen kasaan). Sitten lemmikki (kissa tai koira) päästetään huoneeseen, ja jonka raksun se ensin syö, se löytää armaansa vuoden kuluessa.
-Jos lemmentaikojalla on rahaa taskuissaan, hän saa varakkaan puolison. Paitsi että; ennen taikomaan ryhtymistä oli vilunkia laittaa rahaa taskuihin. Vasta taikojen jälkeen tarkastettiin, löytyikö käteistä ;)
-Kun joulusaunassa iskemättömällä vihdalla vihtoo, ja jää paljon lehtiä ihoon, saa varakkaan puolison. Jos jää vain lehden paloja, saa puolison, joka vain esittää varakasta, mutta on oikeasti rahavaikeuksissa. Jos ei jää yhtään lehtiä ihoon, tuleva puoliso on varaton.
-Naimattoman pitää Aattoyöksi avata vasemmalla kädellä kaikki kaapinovet ja laatikot ennen nukkumaanmenoa. Unessa sitten tuleva puoliso tulee ne sulkemaan.
-Naimattomalle laitettiin Joulupäivän ja Vuodenvaihteen välillä salaa avain tyynyn alle, niin se näki unessa tulevan puolisonsa.
 -Jos ei jouluaattona syö lainkaan, ja menee muiden ruokaillessa ikkunan takaa katselemaan, näkee tulevan puolisonsa istuvan oman sängyn päällä.
-Naimattoman piti ottaa yksi halko puupinosta, ja laittaa se vasempaan kainaloon. Sitten silmät kiinni on takaperin kolme kertaa kierrettävä asuinrakennus ympäri, ja nukuttava halko vieressään yön yli, niin unessa näki tulevan sulhasen tai morsiamen.

Tuleva Sulhanen

-Kun Jouluaattona pukeutuu uusiin, käyttämättömiin vaatteisiin, ja Aattoyönä vaille keskiyötä ottaa peilin ja pyhän/taikakirjan mukaansa yksinäiseen huoneeseen, istuutuu, laittaa kirjan jalkojen alle, ja katsoo peiliin, niin näkee siinä tulevan sulhasen.
-Aattoyönä vaille keskiyötä laita kamariin pöytäpeili, ja sen molemmille puolille kaksi kynttilää palamaan (eli yhteensä neljä kynttilää). Keskiyöllä tuleva sulhasesi kurkistaa olkasi yli. Jos sinulla on esim. peilipöytä, se sopii tähän mainiosti.
-Joulunajan piti emännän olla aikaiseen ylhäällä ja jaksaa emännöidä, niin tyttäret saivat nuoria sulhasia.
-Aattoyönä ennen nukkumaanmenoa kata esim. yöpöydälle lasillinen vettä, lasi viiniä ja lasi viinaa. Yöllä sulhanen sitten unessa tulee juomaan jostakin lasista. Jos juo vettä, on köyhä mies, jo viiniä on herra, ja jos juo viinan, niin on juoppo.
-Raapaise Taikayönä tulitikku, pitele sitä pystyssä ja anna sen sammua itsestään. Minne päin palanut pää on kääntynyt, sieltä suunnasta tulee sulhanen. Jos sormet palaa, on se varoitus kyseisestä sulhosta.

Terveys

-Etelätuuli jouluna povaa tautista vuotta.
-Jouluaamuna ei saanut harjata hiuksia, tai tuli täitä kesällä.
-Kun joulusaunassa oli ääneti, niin eivät ötökät kiusanneet kesällä.
-Joulusaunasta tullessa piti astua raudan päälle, niin raudan vihat eivät sinä vuonna iskeneet.
-Jouluna piti olla vaatetuksessa jotain uutta, niin ei tullut hiiriä taloon.
-Jos jouluaattona tervasi selkänsä, ei vuoteen sairastunut.
-Jos Talvipäivänä rasvasi jalkansa ruumiin rasvalla, ei tuntenut kylmää koko talvena.
-Jouluna ei saanut olla avojaloin muuten kuin saunassa, muuten tuli jalkavaivoja kesällä.
-Jos Aattoyön nukkui kengät jalassa, eivät käärmeet purreet kesällä.
-Tuomaanpäivänä ei saanut kehrätä tai hyönteiset söivät kesällä.
-Jouluna ei saanut syödä kokonaisia perunoita, tai tuli paiseita kesällä. Muusia tai laatikkoa sai syödä.

Tulevaisuus

-Jos ensimmäinen jouluvieras on nainen, tulee huono vuosi, jos mies, niin hyvä vuosi.
-Tapaninpäivänä näki salattuja asioita jos otti länget mukaansa vaikka tienristeykseen tai muutetun huoneen katolle ja kurkisteli niiden läpi. Pelästyä ei saanut vaikka mitä näki, tai jäi loppuiäkseen säikyksi. 
-Perheen pään tai vanhimman henkilön tulisi suorittaa tämä: Kun Aattoyönä poistuu ruokapöydästä, menee ulos, ja sitten ikkunasta katsoo ruokailevaa perhettä, voi nähdä kummia. Se ruokailijoista, joka näyttää tai vaikuttaa oudolta, voi odottaa jotain ikävää tapahtuvan itselleen vuoden kuluessa.
-Voit samoin katsella ruokailevia perheenjäseniäsi silkkiliinan läpi.
-Aatto- tai Taikayön ajaksi sytytettiin jokaiselle perheenjäsenelle oma kynttilä pöydälle palamaan. Jos joku kynttilöistä oli aamulla sammunut, tapahtui sille henkilölle jotain pahaa.
-Ennen nukkumaanmenoa otetaan vasemmasta jalasta sukka, ja laitettiin sinne avain, kampa ja sormus. Sitten sukka laitettiin tyynyn alle, ja  unessa nähdään tulevia. Jos näkee kirstun, tietää se kuolemaa.
-Aattoyönä käytiin aitan avaimenreiästä kuulemassa tulevia. Kilinä merkitsi rikkautta, lapsen äänet vauvauutisia, suhina rakkautta, itku suruja, ja puutavaran äänet kuolemaa.
-Tulevia kuunneltiin salaa myös ikkunoiden alla. Joulupäivän jälkeisenä aikana mentiin jonkin ikkunan alle kuuntelemaan mitä sisällä puhuttiin. Jos kuului hyviä asioita, tiesi hyvää, jos huonoja, tiesi pahaa. Hääpuheet tiesivät häitä ja hautajaispuheet kuolemaa, jne.
-Jos koira haukkuu Taikayönä, niin sudet tekevät kesällä vahinkoa.
-Jos halkopino kaatuu jouluna, tiesi se kuolemantapausta talossa.

Hupijuttuja

-Taikayönä ei saanut nukkua, tai pysyi saamattomana ja laiskana läpi vuoden. Nukkujalle tehtiin kepposia, oli mm. tapana ommella nukkuja vuodevaatteisiinsa kiinni.
-Jouluaatto ja Joulupäivä olivat pyhiä perhejuhlia, eikä silloin saanut kulkea kylässä toisten joulurauhaa häiritsemässä. Joka jouluna kävi vieraisilla toisen luona, kannettiin sikolättiin.
-Jos vääntäytyi vieraisille toisen luona jouluna, saattoi talonväki laittaa vieraalle länget kaulaan ja heittää tuhkaa silmille. Vierailijaa haukuttiin Jouluporsaaksi.
-Tapanina herättiin aikaisin ja lämmitettiin naapurin sauna. Sitten mentiin herättämään talonväki ja kutsuttiin heidät kylpemään. Tavan tarkoitus oli leikkimielisesti ilkkua toisten "laiskuutta".

Sekalaista

-Jos jouluyönä ensimmäistä kertaa opettaa lasta lukemaan, niin siitä tulee hyvä lukija.
-Jos nainen halusi poikalapsen, hänen piti Joulunaika polttaa tulisijassa halkaisemattomia halkoja.
-Jos halusi oppia soittopelille, niin piti rohkeasti Taikayönä mennä valitsemansa instrumentin kanssa kolmesti muutettuun saunaan odottamaan. Lopulta tuli soittaja opettamaan.
-Jos peluri halusi hyväksi kortinkäsittelijäksi, hänen oli Taikayönä mentävä kirkon rappusille ja syötävä Pataässä. Tämän jälkeen ei tarvinnut kuin puhaltaa korttiin, niin heti oli oikeat silmät. Paras kirkko tälle konstille kuuluu olevan Jämsässä sijaitseva Kuoreveden kirkko.
-Taikayö on pidetty aina valot tuvassa, eikä ovia lukittu, että vainajat näkivät liikkua ja pääsivät käymään kotona.
-Jouluruoat on aina jätetty pöytään yöksi, sekä tontun, että vainajaväen syödä.

Sanontoja

-Nälkäinen kuin susi Jouluaamuna.
-Tuomaasta housut naulaan, alkaa Joulurauha.
-Akat on akkoja Joulunakin.
-Ennen kesä viinatta kuin joulu akatta.
-Kun on Joulu nii on Joulu ja juhlitaan; Paistahan, akka, toinenkin silakka.
-Joulu tulee ettei kerkeä silmiään pestä.
-Tulis Joulu, joutus juomat, ja sitte ko oikein janottas.
-Joulu tulla jollottaa, siankinkku kollottaa, lapsille on voita syyä, ja ämmille talkkunata.
-Tulee se Joulu köyhällekin.
-Viinaton Joulu, leivätön Juhannus.
-Lyhyt mutta lysti, niinkuin sian joulu.
-Joulu-juhlista jaloin, pikku-jouluista kontaten.

*Kaikkia lemmensairaita muistuttaisin vielä myös lemmentaikojen vaaroista.

Ei kommentteja: