Jakoajan (28.10-10.11) konstit kuuluvat Kekriaikaan, sillä Kekri sijoittuu Jakoajan keskivaiheille. Vaikka Kekri ennen wanhaan oli jopa viikon mittainen, sen pääpäiviin kuuluvat nykyisellään Pyhäinpäivän aatto (30.10), Halloween (31.10), Kekri (1.11) ja Sielujen päivä (2.11). Kekriajan, ja Jakoajan päättää lopulta Veripäivä (10.11).
Sää
-Koska Kekri oli wanha vuodenvaihde, voitiin jakoajan 12 ensimmäisestä päivästä lukea seuraavan vuoden säätila (kylmää, lämmintä, sadetta, kuivaa, aurinkoa, jne). Kahdesta viimeisestä päivästä taas seuraavan Jakoajan sää, eli pyhä- ja arkikekrin säät.
-Kekrin sää oli myös verrannollinen kevään, etenkin Jyrin (23.4) päivästä, alkavaan säähän. Eli satoiko, oliko kaunis ilma, lämmin, kylmä, jne.
-Jos on Kekrinä vielä lehtiä puissa, tuli keväällä takatalvi.
-Jos ennen Kekriä vedet jäätyy, niin Vapuksi sulaa.
-Kun Kekri on kasvavalla kuulla, tulee hyvä satovuosi.
-Kekrinä mentiin metsään ja hakattiin kirveellä lastu tammen kyljestä. Jos lastu oli kostea, tuli ankara talvi.
-Jos Kekrinä oli lehtiä puissa, tuli takatalvea keväällä.
-Jos Kekrinä sataa, tulee huono viljavuosi.
-Mitä ennen Kekriä on järvi jäässä, niin sitä ennen Jyrkiä lainehtii.
-Jos vesistö jäätyy ennen Kekriä, niin sulavat ennen Vappua.
-Marraskuun pakkaset povaavat lauhaa talvea.
Vauraus
-Kekriyönä piti kavuta kolme kertaa muutetun huoneen katolta tähyämään aarnivalkeita. Kun valkea näkyy, pitää ääneti mennä sitä tavoittamaan, ja heittää jotain teräksistä sinne, niin voi nähdä aarteen. Aarteen nostaakseen rahantavoittelijan on tiedettävä juuri k.o. aarteelle asetetut sanat ja taiat että se nousisi.
-Tuvan uuniin piti Kekriaamuna keretä tehdä tuli ennenkuin naapurit ehtivät, niin karja-onni säilyi talossa.
-Kekrinä ja jälkeen piti muistaa pyytäjiä rääppäisillä, tai talo köyhtyi.
-Älä pese pyykkiä kekrinä, tai pedot aiheuttavat karjavahinkoja kesällä.
-Pitoruoat katettiin pöytään ennen talonväen saunaa, ja jätettiin paikoilleen koko yöksi. Saunakin pidettiin lämpimänä yön yli, jotta vainajat, tontut ja henget saattoivat halutessaan käydä maistiaisilla ja saunassa. Tämä toi vaurautta taloon tulevaksi vuodeksi.
-Oravakeitto, Talkkuna ja Turvokkaat (=Haudutetut herneet) olivat vaurautta vahvistavia Kekriruokia.
-Leivo Kekrileipä (=Leipä Kekriksi), niin vauraus pysyy talossa.
-Kekrihalon tuhkat otettiin talteen tuomaan onnea, ja myöhemmin ne sitten siroteltiin pellolle jotta sadosta tulisi hyvä.
-Ruokalautasten alle laitettiin ennen ruokailua suolarakeita, jotka aterian jälkeen otettiin talteen, ja sitten keväällä sekoitettiin karjan ruokaan, niin lehmät pysyivät tallessa koko kesän.
-Kekrinä isäntä itse ruokki ja hoiti hevosensa, niin pysyi hevosonni talossa. Rengit eivät saaneet mennä talliin Kekrinä tai se tiesi onnettomuutta eläimille.
-Kun lampaille antoi Kekrinä talkkunaa, ne saivat hyvin karitsoja kesällä.
-Isäntien piti olla Kekrinä humalassa niin Ruis kasvaisi hyvin tulevana vuonna. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
-Kekrinä ei saanut kehrätä, tai lampaat sairastuivat kesällä.
-Kekriksi piti talon naimattomien naisten kehrätä ainakin kolme vyyhteä lankaa. Mitä enemmän lankaa, sitä enemmän vaurautta se tiesi talolle.
-Jos Kekrinä tuli vieraita, piti ne syöttää hyvin ettei vauraus katoaisi talosta. Vieraan oli aina kohteliasta syödä, tai ei mainittu hyvällä.
-Lampaiden poikiminen taattiin, kun Kekrinä emäntä otti kourallisen turvokkaita, ja vei ne lampaille loitsien "Kippa Kappa Lampaita".
-Kekrilampaan luut viedään lammaskarsinaan, niin tulee paljon karitsoja.
-Jos talossa käy Kekrinä enemmän naisvieraita, synnyttävät lampaat sinä vuonna enemmän uuhia. Jos taas miesvieraita on enemmän, niin myös tulevia pässejä.
-Kun tupa lakaistaan ennen Kekriä, on rikat vietävä sitten lampolaan että lampaat menestyisivät.
-Talosta tulee onneton jos se rakennetaan Jakoaikana kaadetuista puista.
Trullaus
-Jos saa navetassa syödystä Kekriateriasta jotain näpistetyksi mukaansa, niin meni karja-onni talosta.
-Jakoaikana täytyy kerätä olkia eri taloista, ja antaa ne omille eläimille, niin ne menestyvät.
-Jos sai otettua karvoja talteen pedon kaatamasta kotieläimestä, ja sitten piilotti ne Jakoaikana naapurin eläinsuojaan (esim. lampaanvillat lampolaan, lehmän karvat navettaan..), niin pedot alkoivat kesällä verottaa naapurin karjaa.
-Kun emäntä aamulla ehti salaa navettaan ennen kuin kukaan oli uunia kerennyt sytyttää, ja kädellään kupitti parhaan lehmän utareet, sai vuodeksi hyvän maito-onnen.
-Jakoaika on sopiva Paran valmistukseen.
Suojeleminen
-Puita ei saa kaataa Jakoaikana eikä Kekrinä, etteivät sudet tai karhut kuule ääntä ja tule tekemään vahinkoa karjalle.
-Emäntä meni Kekrinä navettaan, ja kastoi linnunsiiven kekriolueen, ja siveli lehmien selät siivellä, niin pysyivät eläimet turvassa vahingollisilta taioilta.
-Jos kekrinä juotti karjalle vettä, johon on sekoitettu multaa kolmen eri kolmesti muutetun rakennuksen katolta, eivät pedot verota karjaa kesällä.
-Jos hevosen juomaveteen sekoitti Kekrinä viinaa, ei hevonen sairastunut koko vuonna.
-Kaikille talon eläimille piti jotain käsintehtyä kakkua syöttää Kekrinä, Se, jolle ei syöttänyt, joutui kesällä hukkaan tai pedon kitaan.
-Kynttilä ikkunalla suojelee pahantahtoisilta henkiolennoilta.
-Keyritär-pelätti pitää pahan poissa ja järjestyksen tuvassa. Keyrittären voi sitten myöhemmin polttaa kekrivalkeissa.
Rakkaus
-Neito voi halutulleen neuloa tai kutoa jotain pientä Kekriksi, näytiksi taidoistaan. laadukas käsityö takasi naimakaupat. Myös sulhasehdokkaat saattoivat samoin taidonnäyteeksi veistää vaikka puutyön halutulleen.
-Kun liiteristä haettiin Kekrinä sylys halkoja, ne laskettiin tuvassa. Parillinen halkomäärä merkitsi kumppanitarjokkaita kesällä.
-Jos menee Kekrinä alasti nukkumaan, ilmestyy tuleva kumppani yöllä herättämään.
-Kekriyönä on mentävä narukerän kanssa saunan tai aitan kulmalle, ja heitettävä kerä rakennuksen taakse niin, että pitää koko ajan toisesta päästä kiinni. Sitten on kysyttävä "Kuka on minun lankani päässä?". Jos haltia nappasi kiinni narusta ja huusi nimen, pääsi kysyjä naimisiin vuoden kuluessa. Aina parempi, jos kysyjä oli itse kehrännyt käyttämänsä langan.
-Jos mies halusi nähdä tulevan morsiamensa, hänen oli Kekrinä mentävä lähteelle, joka sijaitsi kotoaan katsottuna etelässä. Lähteellä on valeltava vettä päälleen, niin että kastuu. Kotona on sitten heitettävä paita pois nurinpäin ja jätettävä kuivumaan. Keskiyöllä tuleva morsian saapuu ja kääntää paidan oikeinpäin.
Tuleva Sulhanen
-Naimaton neito saattoi askarrella jonkin pienen käsityön, jonka sitten antoi Kekrikokkoon. Tämän piti tuoda onnea sulhanen etsinnässä.
-Kekriaattoyönä otetaan peili, kaksi kynttilää, omena ja hiusharja. Peili laitetaan kamariin, ja sen molemmin puolin sytytetään kynttilät. Keskiyön minuuteilla pitää alkaa harjaamaan hiuksiaan, ja haukata omenasta. Keskiyöllä tulevan sulhasen kuvan näkee peilistä.
-Kekrinä naimahaluiset tytöt ratsastivat sialla. Pihassa noustiin ratsaille, ja jos sika suuntasi kohti porttia, tuli ratsastajalle sulhanen vuoden kuluessa. Jos sika taas juoksi lättiin, ei sulhasia sinä vuonna tullut.
-Jos neito nukkumaan mennessään heittää kenkänsä ovensuuhun, ja kengän kärki osoittaa ovelle päin, hän avioituu ja lähtee kotoaan vuoden kuluessa.
-Jos sulhashaluinen tyttö hiipi Kekrin aattoyönä riiheen, ja katsoi riihen ikkunasta ulos, niin siellä näkyi sulhanen.
-Kun kamarinsa lakaisi kekriaattona riihen suuntaan, ja sitten äkkiä kurkisti jalkojensa välistä ovelle, niin näki tulevan sulhasensa.
Terveys
-Vältä turhia töitä Jakoaikana, ettet sairastu tulevana vuonna.
-Polta Kekrinä katajasuitsuketta tai katajahavuja karkottaaksesi syöpäläisiä kodistasi.
-Jos lapseton nainen kehräsi lankaa Kekrinä, teki se hänestä hedelmällisen.
-Jos Kekrinä syö perunoita, saa paiseita.
-Jos Kekripöydässä katsoi ruumislänkien läpi porukkaa, niin joka näytti oudolta, esim. päättömältä, hänen odotettiin kuolevan tai sairastuvan vuoden kuluessa.
-Jokaista perheenjäsentä kohti laitettiin kekrileipään viljantähkä. Jos oma tähkä paloi uunissa, tiesi se kuolemaa tai sairautta.
-Jos Kekrinä tervaa sairastavan henkilön selän, hän paranee.
-Jos Veripäivänä tervaa jalkansa, säästyy yhdeksältä taudilta.
-Jos ei jakoaikana lämmitä lainkaan kotiaan, häviävät sieltä syöpäläiset.
-Tautiolennot kulkivat Jakoaikana. Jos iski puukon ovenpieleen pystyyn, ei joka tauti päässyt tupaan. Näin suojeltiin myös eläimiä.
-Hevosen ruokahaluttomuus parannetaan, kun sen ruoka Kekrinä valmistetaan saunassa ja hämmennetään sekaisin uunin kohennustikulla, joka viskataan sitten jalkojen välistä pois. Sitten mennään talliin, ja ruoka tarjotaan hevoselle jalkojen välistä, ja loitsitaan: "Suden suulla syö, karhun perseellä pasko". Isäntä saattoi myös työntää ruoan hevosen eteen emännän jalkojen välistä, etenkin, jos hevonen oli tamma.
Tulevaisuus
-Tulevia on kuulosteltu Kekrinä pitkälti samoin kuin nykyisenä Vuodenvaihteena.
-Jos valaa tinaa Kekrinä, niin siitä voi tulkita tulevaisuutensa.
-Tulevia mentiin kuuntelemaan riihen seinustalle. Jos kuului jyvien viskelyä, tuli hyvä vuosi. Jos muuta koluamista, vuodesta tuli huono.
-Kekrinä vietiin saunaan puurolautasellinen tontulle. Jos puuro kelpasi, oli se hyvä enne. Jos puuro jäi syömättä, tiesi se pahaa.
-Kekriaamuna, kun oli vielä pimeä, piti lakaista tuvan lattia, ja viedä sitten helmassa rikat ulos, kolmen tien risteykseen, ja jäädä hetkeksi kuuntelemaan tulevia: Jos kuului lautojen käsittelyä, tiesi se kuolemantapausta lähipiirissä. Lapsen itku tiesi aviotonta lasta, ja viulunsoitto häitä.
Hupijuttuja ja -leikkejä
-Kekrinä piti olla varhain jalkeilla. Laiskurit saivat lempinimiä, kuten "Köyry" tai "Keyri", tai "Kekriporsas".
-Kekrivalkeat poltettiin mäen päällä. Kun se oli kokonaan sammunut, juostiin kilpaa ennalta sovittuun paikkaan, vähintään parinkymmenen metrin päähän mäen alle. Joka saapui viimeisenä, sai lempinimen Keyri, ja hänestä voitiin tehdä Keyritär.
-Kekrinä sai pitää lystiä koko vuoden tarpeiksi. Kaikenlainen keinuminen oli suosittua.
-Kun Sielujen päivänä kylästettiin naapurissa, piti se keyripukkihenkeen tehdä tietenkin teatraalisesti hullutellen, uhkaavastikin mutta leikillään; Vieraat "uhkasivat" kaataa uunin, ja isäntäpari oli lepyttelevinään keyrittäriä sitten tarjoamalla viinaryypyt ja ruokaa. Eteisestä jo huudettiin "Kekriä vaiko uunia?", ja isäntäväki vastasi "Kekriä, Kekriä".
-Kekrinä nuoret ulkotyöläiset, kuten paimenpojat, kasasivat Kekrinä havuista nuotion, jotka sitten poltettiin Köyrivalkeina. Savuavien Havujen yli hypättiin vuorotellen. Samalla rallatettiin "Köyri, köyri, koukkuselkä". Se joka oli Kekriaamuna herännyt viimeisenä tönäistiin hiipuvien havujen päälle, ja hänet nimitettiin Köyriksi. Valkean sammuttua hänet sitten noettiin hiilillä mustaksi.
-Paikoin näiden pienten Köyrivalkeiden hiilloksessa myös paistettiin mustiksi perunoita, joilla unikeko sitten noettiin.
-Kekrinä miehet leikkivät erilaisia taito- ja voimaleikkejä, kuten Väkipulkkaa (eli Karhunkoinaa): Miehet asettuvat rinnakkain selin makuulle, molempien pää toisen jalkoihin päin. Sitten sisimmäiset jalat nostetaan pystyyn ja otetaan kaverin jalasta hyvä ote omalla jalalla, ja aletaan vääntämään. Se, kuka ensin vääntää toisen nurin, on voittaja.
-Myös Kravun Salvaus oli suosittu miestenpeli. Suunnilleen pirtinpöydän korkeudelle sidottiin kaksi vahvaa narua niin että niillä oli about selän leveys väliä. Leikkijä kiipesi nelinkontin narujen varaan, kädet ja polvet naruilla, kasvot kohti narujen kiinnityspaikkaa. Sitten siitä piti kääntyä ympäri, eli kasvot kohti pepun taakse jäävää narujen kiinnityspaikkaa. Tämä oli vaikeaa, sillä pudota ei saanut. Tuvassa tällaiset narut saatettiin kiinnittää ikkunoista, ulkona leikittäessä käytettiin yleensä puita.
-Ennen wanhaan kylän ukot kylästivät toisiaan jo ennen Kekriä, sopimassa Kekriviinoista kylän viinanpolttajien kanssa. Kaikki olivat mukana järjestämässä Kekrijuomia, ja hakumies tai viinantoimittaja sai aina sovitun palkkionsa ja ryypyt päälle. Hankitut juomat piti säästää Kekriksi. Kekrinä sitten ukot pitivät omat Kekrit sivussa akoilta, mukana olivat niin isännät, rengit kuin torpparitkin samoissa ryyppäjäisissä. Viimeistään Sielujen päivänä oltiin ihan umpihutikassa koko päivä.
-"Joka kesän kyykkii, se Keyrinä ryyppii", eli kun on ahkera koko kesän ja saa satoa, niin joutaa syksyllä sitten vähän rentoutumaan.
-Muista kysellä Kekrin jälkeen tutuiltasi, tarvitsevatko he "lukkaria vai kupparia"?
Sekalaista
-Jos on Kekrinä aikaisin ylhäällä, tulee vaihderikas vuosi.
-Vältä teräaseiden käyttöä Jakoaikana. Voit vahingoittaa ohikulkevaa henkilentoa.
-Jos harkitset työpaikan vaihtoa, jätä (irtisanomisaika huomioiden) eroanomuksesi Kekriksi.
-Sytytä oma kekrivalkea (esim. kynttilä ikkunalle), karkottamaan pahalaisia.
-Kata erikseen oma pöytä mahdollisille henkivieraille ja kuolleille. Sytytä pöytään kynttilä jokaista toivottua henkeä kohden. Voit myös merkitä istumapaikat hienosti nimikortilla. Mikäli esim. leivot kakkusia tai ostat viiniä vartavasten näille kuolleille, kata nekin pöytään. Seuraavana aamuna voit haudata antimet maahan, vaikka oman kotipuusi juurelle. Voit myös viedä antimet heidän haudalleen, jos vaikka asut lähellä kirkkomaata.
-Jos haluttiin taloon mustavillaisia lampaita, piti lampaita juottaa Jakoaikana padasta.
-Sytytä kekrihalko aina käyttämättömällä päreellä tai ota tulitikku iskemättömästä askista. Älä sytytä Kekrihalkoa sytyttimellä.
*Näitä on siis enemmänkin, uskomusalueista ja lähteistä riippuen, tässä oli vain jotain omia suosikkeja, sellaisina kun olen ne oppinut tuntemaan. Näihin sanoihin, ja näihin tunnelmiin, Noidankoto toivottaa kaikille lukijoilleen Salaperäistä Jakoaikaa, Riemukasta Kekriä ja sitä rataa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti