Niin. Törmäsin taas nettiselaillessani mielenkiintoiseen, historian kiemuroita käsittelevään sivustoon nimeltään Bristol Radical History Group, josta löytyi myös paljon juttuja noitavainoista. Sivusto on englanninkielinen.
Erityistä huomiota herätti kokoelma wanhoja uutislehtisiä 1500- ja 1600 -luvuilta. Lehtisissä kerrotaan noitien synneistä ja tulevista teloituksista. Lehtisten kuvituksessa noituudesta syytetyt poloiset kärsivät kidutuksesta ja vehkeilevät Saatanan kanssa.
Witch Hunting -Gallery
Valitettava, historiallinen faktahan on, ettei tällaisten pamflettien tarkoitus ollut vain uutisoida tulevista teilaustapahtumista, vaan myös viihdyttää kadunmiehiä ja kiihottaa kansaa näkemään tuomitut poloiset ainoastaan läpeensä syntisinä pahuuden välikappaleina, jotka ansaitsivat kohtalonsa teilipölkyllä.
Tällaiset uutislehtiset vastasivat tavallaan nykyajan juorulehtiä ja sensaationhakuista mediaa.
Noitalehtisten kirjoitusasu leikitteli usein fonttikoolla ja asettelulla pitkälti nykyajan tapaan (vrt. vaikka nykyisten sensaatiolehtien otsikoihin), kuvitus oli viihdyttävää ja teksti helppolukuista myös kouluttamattomille kansanluokille, joiden jokapäiväiseen elämään toi sopivaa jännitystä kun se-ja-se paljastuikin noidaksi omasta kylästä. Noidantuomintatarinoiden sankareita olivat tottakai, paitsi "syntiset hylkiöt" tuominnut oikeuslaitos, myös "noitauhan" vainunnut papisto, joka päästi kansalaiset pahasta.
"Antakaa kansalle mitä kansa haluaa" oli tunnettu lausahdus jo muinaisessa Roomassa, jossa viidykkeet olivat paitsi runollista teatteria, myös verisiä gladiaattoritaisteluita ja tuomittujen heittämistä leijonien revittäväksi kansan hurratessa. Ihmiset ovat siis olleet skandaalin nälkäisiä vuosisatojen sivu, ja jos eivät ole olleet, heidät on muokattu sellaisiksi. Tuntemattomien ihmisten kohtaloilla leikittelevä, näyttävä spektaakkeli onkin ravinnut ihmismieliä jo ammoisista ajoista, joten pistää miettimään, jos tämä väitetty Paholainen kerran vietteli ihmisiä pahoille teille, lienevät vietellyt ihmiset ennemminkin näitä kärkkäitä syyttäjiä, pappeja ja mainosmiehiä kuin ketään noituudesta tuomittuja ihmispoloja.
Noitapamfleteista viihteen välikappaleina on kirjoitettu väitöskirjojakin, ja törmäsin netissä myös Nykykielten laitoksen kattavaan artikkeliin aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti