Mänty (Pinus Sylvestris)

Mänty on pääasiallisesti pohjoisen pallonpuoliskon puu. Mäntyjen sukuun (Pinus) kuuluu useita lajeja, mutta keskityn tässä nyt maamme runsaslukuisimpaan lajiin, Metsämäntyyn eli tuttavallisemmin vain Mäntyyn. Mäntyyn viitataan myös kansanomaisemmilla nimillä, kuten Honka, joka viittaa etenkin kelottuneeseen mäntyyn, Janhus, joka tarkoittaa käyräistä mäntyä, ja Petäjä, joka tarkoittaa eritoten hyvin isoa ja pitkää mäntyä. Jokainen varmaan tunnistaa Männyn helposti suorasta, ruskeakaarnaisesta rungosta ja pitkistä, kaksikärkisistä neulasista, jotka muistuttavat V-kirjainta. Männyn kävyt ovat kuusen vastaavia pienempiä ja kartiomaisia, aluksi vihreitä, ja tummuvat kuivuessaan vaalean ruskeiksi.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Mänty on ollut suomalaisille aina tärkeä puu. Kirnun männät tehtiin perinteisesti kaadetun männyn karsitusta latvuksesta, ja vaikeimpina aikoina männyn kaarnan alla olevasta nilakerroksesta tehtiin kuivaamalla ja jauhamalla korvikejauhoa eli pettua. Männyn puuaines on kestävää ja kovaa, ja mm. huonekaluteollisuus suosii mäntyä. Puuta käytetään myös veneenrakennuksen, paperin, sisustus- ja rakennustarvikkeiden ja ratapölkkyjen raaka-aineena sekä ilmanraikastimissa tuoksuna. Mänty on ollut ennen wanhaan myös pillunpäreiden yleinen materiaali. Sellunpolton sivutuotteena saatavasta mäntyöljystä valmistetaan mm. mäntysuopa-nimistä, emäksistä pesuainetta jota käytetään paitsi lattioiden ja mattojen pesuun, myös huovuttamiseen. Männystä on poltettu myös parhaat venetervat.

Mänty on useimpien havupuiden tapaan maskuliininen puu, joka yhdistetään ilman elementtiin ja talveen. Itämaisittain Männyn laatu on lämmin ja maskuliininen Yang, mitä pidetään hyvänä. Koska mänty muistuttaa hieman palavaa soihtua, se on liitetty myös tuleen. Siinä missä kuusi oli metsänjumala Tapion, mänty oli Ylisen Ukko Ylijumalan puu. Männyn jumaluudet ovat puolustusta, viisautta ja parannusta edustavia, kuten Mars, Bacchus, Attis, Tyr, ja Karhu.

Mänty on pyhitetty myös joillekin jumalattarille, etenkin Artemiille, Dianalle, Hestialle, ja Tellervolle, sekä myös Skandinaaviselle Eirille. Kreikan tarustossa mäntypuiden hyvinvointi oli Pithys-nimisen (myös Pinys-nimellä tunnettu) nymfin vastuulla. Suomalaisessa mytologiassa mäntyyn liittyy läheisesti myös Hongatar-niminen jumalatar; Mäntyjen Haltia, joka tunnetaan myös taivaisen Karhun emuuna.
Kelttiläinen puukalenteri mainitsee Männyn (Ailim) pyhäksi päiväksi Torstait.

(Kuvassa Haapoja ja Mäntyjä)

Mänty oli pyhä puu, kiiretön, suojeleva ja viisas. Mänty edusti omalla tavallaan ihmisiä, ja tunsi sympatiaa heitä kohtaan. Ihmisen hieman humoristinenkin olemus on nähtävissä sanonnassa "kaikki menee päin mäntyä/honkia", eli ei suju hyvin jos typerehditään. Erilaisten metsänhenkien mainitaan suosivan mäntyä kotinaan, ja elementtinsä vuoksi myös tuulen on sanottu asustavan männyssä. Esi-isien henkiinkin mainitaan parhaiten saavan yhteyden männyn juurella, etenkin, jos olet Suomenuskovainen. Ikivihreänä puuna männyn oksat yhdistetään näin myös elämään, kuolemattomuuteen ja pitkäikäisyyteen. Mainittakoon, että useimmat maapallon vanhimmista elossa olevista puuyksilöistä on mäntyjä.


Mänty on miehisen voiman ja energian puu, jonka varsi kohoaa pitkänä ja suorana ja latvus tavoittelee taivaita. Männyssä voi siis nähdä fallistista symboliikkaa, minkä vuoksi puu on liitetty myös hedelmällisyyteen ja kykyyn, jonka johdosta mäntyä on pidetty myös rakkauden kasvina. Männynkävyt puolestaan symboloivat hedelmällisyyttä ja runsautta. Säännöllinen männynneulasten pureskelu takasi naiselle raskauden, ja männyntuoksu auttoi miestä suoriutumaan makuuhuoneessa. Männyn ja sen sukulaislajien, kuten Pinjan (Pinus Pinea), siemenet ovat myös olleet suosittua lemmenruokaa, etenkin paahdettuina. Toisaalta männynsiemeniä suositellaan vain miehille, sillä ne lisäsivät syöjänsä maskuliinisuutta. Erityisen toimivia olivat valkosipulin kanssa nautitut, tai voissa paistetut männynsiemenet.

(Sopivasti koloisa mänty tarjoaa asunnon monille kolopesijöille)

Mäntyä voi käyttää sekä kylvyissä, suitsukkeissa, että amuleteissa. Se sopii hyvin karkotus, terveys, parannus- ja hedelmällisyysloitsuihin, uudistumiseen, ennustamiseen, sekä työskennellessäsi ilman elementin kanssa. Kotona lattianpesuveteen voi lisätä mäntyöljyä tai männynoksan jolloin vesi puhdistaa kotisi negativiasta. Voit käyttää myös mäntysuopaa. Myös mäntysuitsuke on hyvin puhdistavaa, ja ajaa pahat henget tehokkaasti tiehensä. Pahalaiset ja pirut karkottuivat myös mäntykepillä hutkien. Sisätiloissa kepin kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, tai ainakin nostaa astiat pois näkyviltä ennen piruntorjuntaoperaatiota.. Mäntysuitsuke sopii hyvin myös, etenkin maskuliinisten, rituaalivälineiden puhdistukseen. Sairaan tyynyn alle voi laittaa tuoksuvia männynoksia, jotta hän parantuisi. Oksat piti vaihtaa päivittäin. Kylpyveteen lisätyt männynoksat vahvistivat kylpijän maagista energiaa. Männynkäpyamuletin olen kuullut lievittävän yleistä vitutusta, sekä vahvistavan toista näköä. Rituaaliluudankin voi tarvittaessa korvata sopivalla männynoksalla.

Mänty sopii hyvin kotiapteekkiin, sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön, tietenkin vähän allergioista riippuen. Männystä käytetään pääasiassa neulasia, kerkkiä ja vihreitä käpyjä. Männyn vuosikasvaimet eli kerkät sisältävät runsaasti C-vitamiinia, ja niitä voi syödä sellaisenaan, tai salaatin tai keiton höysteenä. Neulasia ja käpyjä voi hyvin keittää teeksi, ja säilöä kuivaamalla tai pakastamalla pahan päivän varalle. Männynkäpyteen on mainittu antavan juojalleen kauniin lauluäänen. Männynkuorihauduke puolestaan on hyvä antioksidantti, joka puhdistaa elimistöä tehokkaasti.
Mänty on antiseptinen ja limaa irrottava, ja siitä on mm. keitetty siirappia erilaisiin hengitystievaivoihin, kuten yskään ja keuhkoputkentulehdukseen. Männynneulasia tai pieniä oksia voi lisätä vaikka höyryhengitysveteen jos olo tuntuu kovin kipeältä.
 
Mänty on lämmittävä, ja saa veren kiertämään. Männynoksia voi lisätä kylpyveteen jos olo on flunssainen tai lihakset kipeät. Mänty sopii myös höyryhengitykseen. Eteerinen mäntyöljy sopii laimennettuna hyvin hierontaöljyksi jäykille lihaksille, ja jalkakylpyyn lisätyt kävyt vähentävät jalkojen turvotusta ja kylmyyttä. Männyn pihkaa voi käyttää haavojen hoitoon. Se suojaa haavaa bakteereilta, ja edesauttaa paranemista. Mäntyhaudetta tai laimennettua eteeristä öljyä voi kokeilla ihottumien, savipuolen ja psoriasiksen hoitoon.
Aromaterapeuttisesti mänty on virkistävä ja energinen tuoksu, joka vahvistaa ja piristää.

Kotikosmeettisia ominaisuuksia Männyllä on vähän, ja silloinkin mänty sopii lähinnä miesten käyttöön. Männynneulas- ja käpyhauduketta voi käyttää kasvo- tai partavetenä suurihuokoiselle tai helposti rasvoittuvalle iholle, tai hiushuuhteena ikääntyville, hennoille, ja harveneville hiuksille. Mäntyvesi sopii myös päänahan hoitoon hilsettä vastaan, ja miksei kaljuillekin pitämään ihon kunnossa. Parhaiten mänty sopii miehille.
Mainittakoon vielä, että veteen laimennettu mäntyöljy-, sekä mäntysuopaliuos sopii erilaisten tuholaisten, kuten kirvojen ja toukkien torjuntaan puutarhassa.

 Huom: Kaikkein herkimmät voivat saada esim. iho-oireita eteerisestä mäntyöljystä. Neulasten eteeriset öljyt voivat liiallisesti nautittuna ärsyttää vatsan limakalvoja ja ruoansulatus elimistöä aiheuttaen liikahappoisuutta. Jatkuva käpyjen imeskely taas voi aiheuttaa ilmavaivoja. Pitkäaikainen männyn käyttö voi lisäksi aiheuttaa mm. pahoinvointia, vatsakipuja ja huimausta. Männyn/männynsiementen sisäistä käyttöä ei myöskään suositella mikäli sinulla on munuaisvika, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai kärsit korkeasta verenpaineesta. Rohdoskäyttöön mäntyä kannattaa kerätä sesällä, kuivalla ja aurinkoisella säällä. Muistathan myös, että Männyn neulasten ja kerkkien poimimiseen tarvitset maanomistajan luvan. Taimikoista kaikenlainen kerääminen on kielletty.

Uskomuksia:
-Männyn näkeminen unessa varoittaa suunnitelmien viivästymisestä tai epäonnesta yrityksessä. Kelomänty tai kaatunut puu varoittaa vaanivasta onnettomuudesta, tai jopa kuolemantapauksesta lähipiirissä. Mäntyyn kiipeäminen varoittaa haukkaamasta kerralla liian isoa palaa. Kävyt symboloivat uutisia.
-Yliset jumalat kuuntelevat parhaiten männyn alla rukoilijaa
-Jos tyttö juhlapyhän aattoyönä söi männynsiemeniä, näki tulevan sulhasensa yöllä unessa.
-Juhannusyönä poimittu käpy jossa oli siemeniä, suojasi kaikelta ihmisen aiheuttamalta pahalta niin kauan kuin poimija söi kävystä siemenen päivässä.
-Riivaaja/paha henki lähti uhrista jos hänet tervattiin mäntytervalla.
-Kodin kynnys oli hyvä rakentaa mäntypuusta, se kompastutti pahantahtoiset tulijat.
-Kuumaan kahviin sekoitettu pihkanokare juotettiin halutulle että tämä rakastuisi.
-Männyn halaaminen antaa rohkeutta.

"Kesän mäntyä ostetaan mäntyä."
-Humoristinen murresanaleikki Keski-Suomesta-