Tulen syntysanat:
"Tulonen Jumalan luoma,
Panun alku taivahinen,
Luoma Ukon valkeainen,
Synty tulisen säkenen.
Tulta iski ilman Ukko,
Valahutti valkeata,
Miekalla tuliterällä,
Sivalsi Ylijumala,
Tuosta tulta iskemällä,
Irtosi kimokipuna
Ylisessä Taivosessa,
Seitsentähtyen selällä
Panutar norja, neito nuori,
Kätkevi tulikipunan,
Kultaisehen kehtolahan
Vaapottaikseen valkeata,
Kultaisessa kursikossa,
Kultakunnahan kukulla,
Tuolla taivahan navoilla,
Päällä Taivosen yheksän
Neien tulta tuu'ittaissa,
Vaalittaissa valkeaista,
Punasoroinen putosi,
Kirposi ainut kipuna,
Ilmalta yheksänneltä,
Kaheksannen kannen päältä,
Läpi taivahan tasaisen,
Kipunainen ilman poikki.
Lensi läpi taivaankannen,
Halki alan haltiaisen,
Tuurin uutehen tupahan,
Kautta kuivan kurkihirren.
Sitten sinne tultuansa,
Kipunainen voimitteli,
Panu alkoi parkumahan,
Alkoi töille törkehille,
Rinnat riipi tyttäriltä,
Turmeli pojilta polvet,
Isännältä posket poltti,
Käsivarret vaimoselta
Poltti lapsen kätkyestä
Se lapsi manalle meni,
Paloi parahat emolta,
Vainajahan vajosit.
Sitten poltti paljon maita,
Poltti sirkeitä saloja,
Poltti auhtoja ahoja,
Sekä korpia kovasti
Vieri vieläki etemmä,
Poltti puolen Pohjanmaata,
Siivusen Savon rajoa,
Kappalehen Karjalata
Kävi siitä kätkösehen,
Heittihe lepeämähän,
Märäten meni manalle,
Tipahteli Tuonelahan
Läpi maan, läpi manuen,
Viimein vierähti vetehen,
Tuonne, Tuonelan jokehen,
Manalan syväntehesen
Siitä ärtyi äyräisiinsä
Kuohui kuiville kalansa,
Poltti aitan ahvenilta,
Kiiskiltä kiviset linnat
Takaturma, Äijön Poika,
Kun tunsi tulen tulevan,
Valkean alas valuvan,
Kouristi sen kolmin sormin,
Kierivi tulen kerälle,
Laittoi Panun lenkuroille,
Syytävi sorille pellon,
Pisti paloiks' pahalaisen.
Sieltä tuotihin tupihin,
Honkasihin huonehisin,
Kivisessä kiukahassa,
Hiilisessä honkalossa
Siinä on tulosen synty,
Siinä valkian si'entö,
Näille raukoille rajoille,
Iltoihin ihnehmoisien"
Vainajahan vajosit.
Sitten poltti paljon maita,
Poltti sirkeitä saloja,
Poltti auhtoja ahoja,
Sekä korpia kovasti
Vieri vieläki etemmä,
Poltti puolen Pohjanmaata,
Siivusen Savon rajoa,
Kappalehen Karjalata
Kävi siitä kätkösehen,
Heittihe lepeämähän,
Märäten meni manalle,
Tipahteli Tuonelahan
Läpi maan, läpi manuen,
Viimein vierähti vetehen,
Tuonne, Tuonelan jokehen,
Manalan syväntehesen
Siitä ärtyi äyräisiinsä
Kuohui kuiville kalansa,
Poltti aitan ahvenilta,
Kiiskiltä kiviset linnat
Takaturma, Äijön Poika,
Kun tunsi tulen tulevan,
Valkean alas valuvan,
Kouristi sen kolmin sormin,
Kierivi tulen kerälle,
Laittoi Panun lenkuroille,
Syytävi sorille pellon,
Pisti paloiks' pahalaisen.
Sieltä tuotihin tupihin,
Honkasihin huonehisin,
Kivisessä kiukahassa,
Hiilisessä honkalossa
Siinä on tulosen synty,
Siinä valkian si'entö,
Näille raukoille rajoille,
Iltoihin ihnehmoisien"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti