Kataja on Suomessa varsin yleisesti tavattava, sypressien (Cupressaceae) sukuinen, n. 0,5-15 m korkea pensas/havupuu, jolla on runsaasti alalajeja. Katajan puuaines on kovaa ja sitkeää, mistä syystä puu on tuttu myös puhekielestä; Kun johonkin viitataan "katajaisena", tarkoitetaan lujaa ja sitkeää. Pylväskataja, tai pylväskatajan pitäminen kaupallisessa tarkoituksessa oli Suomessa kielletty v. 2006 asti, mutta kuten ennem wanhaan, katajaa käytetään nykyäänkin mm. keittiövälineiden ja koriste-esineiden valmistukseen.
(Kuva: Wikimedia Commons)
Muiden havupuiden tapaan kataja tekee käpyjä. Erikoista on, että katajan kävyt muistuttavat marjoja. Alkuun ne ovat vihreitä, ja muuttuvat kypsyessään kauniin sinisiksi, jopa sinimustiksi. Puhutaankin katajanmarjoista, joiden ansiosta katajalla on jopa kulinaarista arvoa:
Katajanmarjoissa on karvas, pihkamainen maku, ja niitä voi lisätä pippurien tavoin antamaan metsäistä makua kastikkeisiin, paisteihin ja patoihin, ja esimerkiksi tavallisen broilerin voi täyttää marjaisilla katajanoksilla tuomaan lihaan riistan makua.
Katajanmarjat kannattaa poimia kypsinä, ja ne voi kuivattaa ilmavassa, lämpöisessä paikassa tai huoneenlämmössä, ja säilöä purkkeihin, kuten pippurit.
Savustajat suosittelevat katajaa myös savustuspuuksi, sillä sen tuoksu antaa savustettaville ruoille aivan erityisen hienon aromin.
Katajaa käytetään myös jonkin verran makeisten, ja alkoholijuomien mausteena, joista mainittakoon ainakin Gini, Genever ja sahti, jonka perään ainakin suomalaiset tontut tuntuvat olevan hanakoita.
Kataja on maskuliininen, tulielementtiin ja veijarijumaliin, kuten Kojoottiin, Cupidoon, Lokiin ja Bacchukseen yhdistetty puu. Naisaspektissaan kataja on vanha akka, tietäjänainen, ja yhdistetty veriuhreistaan tunnettuihin jumalattariin, kuten Ishtariin ja Kaliin, mutta myös Inannaan, Hekateen ja Kybeleen.
Kataja on miesten puu, ja esimerkiksi saunan kiukaalle laitetut katajanoksat antoivat löylyssä puhtia niin sotureille kuin rakastajille.
Kataja symboloikin kestävyyttä, koettelemuksia ja sitkeyttä, mutta myös totuutta. Se on maagisesti monikäyttöinen, suojaa antava, puhdistava puu, joka sopii mm. potpurreihin, amuletteihin, kylpyihin, öljyihin ja suitsukkeisiin. Katajaa voi käyttää esim. suojelukseen, karkotukseen, puhdistukseen, kommunikointiin kuolleiden kanssa, astraalimatkoihin ja lemmentaikoihin.
Katajasta valmistetut amuletit ja katajanoksat suojelevat kantajaansa onnettomuuksilta, varkauksilta ja pahalta silmältä. Ennen vanhaan talon perustusten alle saatettiin rakentaessa laittaa katajanoksia, sillä niiden uskottiin karkottavan paholaista.
Pihaan istutettu kataja puolestaan piti varkaat loitolla, ja katajavettä, tai katajanmarjoja sisältävää Giniä voi pirskotella myös ulko-ovelle ja kynnykselle suojelemaan asuntoa varkailta.
Juhannusyönä oli perinteikästä ripustaa navettaan joka lehmälle pieni katajanoksa suojelemaan lehmiä pahoilta voimilta.
Kataja on myös yksi hautausmailta tavattavista puista, sypressin tavoin katajoita on istutettu haudoille suojelemaan ja valvomaan vainajia. Tarinan mukaan haudastaan ylös pyrkivä sielu saattoi elää katajassa kunnes halusi palata takaisin leposijoilleen.
Kataja soveltuu käytettäväksi kuolleiden ja pimeän aikana, kuten Marraksena, Samhainina ja Talvipäivänseisauksena.
Kotikosmeettisia ominaisuuksia katajalla on niukasti, mutta ne ovat sitäkin tehokkaampia.
Katajavesi on mitä mainiointa, hoitavaa hiushuuhdetta, joka tekee hiuksista sileät ja kiiltävät. Kataja sopii hyvin ohuille hiuksille ja kuivalle hiuspohjalle, ja voi hillitä myös hiustenlähtöä. Ikääntyviä hiuksia katajavesi ravitsee, ja hidastaa jopa harmaantumista.
Katajavettä voi käyttää myös hiusvetenä, ja siinä on ihana, metsäinen tuoksu.
Vaikeaan hiustenlähtoon voi kokeilla katajahaudetta; Katajanneulasia ja marjoja keitetään pienessä vesimäärässä, ainekset muussataan tasaiseksi, ja näin saatua mössöä hierotaan päähän n. puoli tuntia ennen peseytymistä. Mikäli katajahaude valuu, kiedo pää pyyheliinaan.
Myös haudevesi sopii hyvin hiustenhoitoon. Mikäli siis valmistat hiusvetesi itse, kannattaa mukaan lisätä pari tippaa katajaöljyä jos kärsit hiustenlähdöstä.
Kataja soveltuu vaihtelevasti kotiapteekkiin, lähinnä katajanmarjojen munuaisia rasittavien ominaisuuksien vuoksi, vaikka katajanmarjoilla voikin oikein käytettynä hoitaa ruoansulatusvaivoja, peräpukamia, virtsateiden tulehduksia ja keuhkoputkentulehdusta.
Jälkimmäiseen katajaa voi kokeilla höyryhengityksenä.
Hyvän, sitkeää limaa irrottavan juoman kuumeeseen saa kiehauttamalla yhden kourallisen katajanmarjoja ja toisen mustikoita mustaherukkamehussa. Juoma siiviloidään ja nautitaan kuumana.
Katajan neulasista voi myös hauduttaa teetä, joka helpottaa ilmavaivoja, kuukautiskipuja, kuumetta ja hengitystieongelmia. Katajateehen voi myös lisätä katajanmarjoja. Erilaisia lihas- ja nivelkipuja katajalla voi hoitaa yhdistämällä neulasteen vaikutuksen kuumaan katajakylpyyn.
Virtsateiden tulehdukseen sopii koivu-katajatee: Sekoita 1 osa koivunlehtiä, ja yksi osa katajanmarjoja, ja hauduta vahva teejuoma. Juo kaksi kupillista päivässä, mieluiten aterian päälle.
Hammaskipuunkin kataja tarjoaa lievitystä, pureskelet vaan katajan kuorta. Keino ei korvaa hammaslääkäriä, mutta lievittää kipua kunnes saat hampaasi paikattua.
Ulkoisesti kataja sopii ihotautien ja jalkasienen hoitoon, esim. katajanoksista ja -marjoista tehdyllä jalkakylvyllä.
Ennenvanhaan huoneita, etenkin hoitohuoneita, savustettiin katajalla desinfiointitarkoituksessa (Katajasavulla on myös karkotettu pahoja henkiä rituaaleissa).
Katajaa on myös kautta historian käytetty erilaisiin naistenvaivoihin, myös lapsenlähdetykseen. Esimerkiksi 1700-luvun Saksassa, abortin ollessa laitonta, talon pihassa kasvava rohtokataja viestitti ihmisille, että talosta löytyi enkelintekijä; Kuten kätilö, parturi, tai vastaava, joka osasi tarvittaessa tehdä asiakkaalle abortin. Tietenkin, myös osa aikansa lääkäreistä teki laittomia abortteja, mutta ennemmin kansa luotti "valonaroissa" asioissaan juuri näihin "epävirallisiin" tahoihin.
Katajaöljyä voi esimerkiksi polttaa lampussa tai käyttää tuoksuliinassa- tai pussissa poistamaan stressiä ja kohottamaan mielialaa. Myös astraalimatkan avuksi ja parantamaan visualointikykyä.
Päätä päiväsi Ginillä?
Joutunen alaotsikkona hieman mainitsemaan myös, kenties tunnetuimmasta katajanmarjoilla höystetystä juomasta, Ginistä, kun kerran puhuin jo Absintistakin.
Gini on kautta aikain ollut kiistelty rapajuoppojen sekä hienojen turkistätien muotijuoma.
Juoman nimi "Gin" viittaa katajan latinankieliseen nimeen, ja Gini valmistetaankin tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista, jotka antavat sille ominaisen, makeankarvaan maun.
Englantilaisten liittouduttua hollantilaisten kanssa 1600-luvulla, hollantilainen Genever-juoma poiki itselleen jo englantilaisen kulttuurin symboliksi kohonneen Gin-juoman. Suosionsa huipulle Gini pääsi 1700-luvulla tuontilakien kiristyessä ja valmistusasetusten löystyessä. Puhumattakaan ginin verohelpotuksista. Ginin nousu sujui siis vähemmän hohdokkaissa merkeissä; Lähinnä siksi että giniä oli helppo ja halpa valmistaa, jolloin yksityiset ginitislaamot yleistyivät kansan parissa. Tällaiset kotiginit olivat kuitenkin usein niin huonosti tislattuja, että aiheuttivat myrkytyksiä metanolipitoisuuksiensa vuoksi. Ei myöskään ollut tavatonta maustaa giniä katajanmarjojen puutteessa tärpätillä, ja moni joikin itsensä hautaan, sananmukaisesti. Viikatemiestä työllistävästä Ginistä tuli nopeasti köyhäilistön ja rappioalkoholismin vertauskuva myös Suomessa, jossa Gini säilyi työväenluokan juomana 1920-luvulle asti, jolloin kotitislaamot kiellettiin ja sen valmistus pantiin verolle. Lisäksi kasvavana trendinä baarikulttuuri nosti Ginin porvariston suosioon. Ginin suosio humalahakuisten seurajuomana hiipui kuitenkin vasta myöhemmin, 1980-luvulla, Vodkan tulemisen myötä.
Giniä on nykyisin saatavilla eri laatuja, kuivasta makeampaan, joskin meille suomalaisille gini taitaa olla tutuinta Long Drink-juoman eli Lonkeron, tuon nuorison, kadunmiesten, ja kassialmojen suosiman halvan alkoholijuoman ainesosana.
Gini pitää pintansa.
Huom: Katajanmarjojen liiallinen ja toistuva nauttiminen sisäisesti voi rasittaa munuaisia tarpeettomasti, aiheuttaa ripulia ja vatsavaivoja, kiihdyttää pulssia ja nostaa verenpainetta.
Suositeltava määrä olisi n.4-8 marjaa päivässä. Raskauden aikana marjojen käyttöä tulisi välttää. Älä myöskään käytä katajaa mikäli sinulla on munuaisvaivoja jo entuudestaan.
Katajaöljy voi aiheuttaa herkimmille käyttäjille iho-oireita ja allergisia reaktioita.
Uskomuksia:
-Suomalaisia pidetään "Katajaisena kansana". Sanonnassa viitataan sitkeyteen ja sisuun.
-"Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa", sanoo vanha sanonta, joka tarkoittaa, ettei pidä tavoitella mahdottomia, sillä seuraukset voivat olla noloja ja kivuliaita.
-Katajanmarjojen syöminen parantaa käärmeenpuremat.
-Katajanmarjat kirkastavat ääntä ja sopivat laulajille.
-Katajan näkeminen unessa kertoo vaikeuksien väistyvän elämästäsi.
-Katajan sanotaan houkuttelevan keijukaisia, ja katajan polttamisen karkottavan niitä.
-Vanhan uskomuksen mukaan katajanmarjat on parasta poimia paljain päin, sillä se osoitti kunnioitusta puuta kohtaan. Katajanoksat puolestaan piti poimia täydelläkuulla, mutta toi huonoa onnea tuoda niitä taloon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti