Pirunpihka (Assa-Foetida)

Pirunpihka, joka myös hajupihkana, ja pirunpaskana tunnetaan (eng. Asafoetida), lienee monelle nykypäivänä tuntematon aines. Ennen wanhaan pirunpihkaa kuitenkin käytettiin meilläkin laajemmin.
Pirunpihka on Pirunkeltaputki-nimisestä kasvista (Ferula Assa-Foetida) saatavaa, kuivattua hartsia, jota myydään Asafoetida-maustenimikkeellä joko jauheena tai itse rouhittavana palana.

Pirunpihka on tuttu myös itämaisesta keittiössä. Etenkin Intiassa sillä maustetaan lähinnä hitaasti sulavia linssi-, ja papupohjaisia kasvisruokia, kuten curryja ja paistoksia. Pirunpihkaa käytetään jonkin verran myös säilykkeiden ja pikkelsien maustamiseen. Vahvan arominsa ansiosta jo veitsenkärjellinen maustetta riittää useimmiten antamaan ruoalle täyteläisen aromin. Yleensä mauste lisätään pataan tai pannulle kuumaan öljyyn jo ruoanlaiton alussa, jolloin Pirunpihkan inhottava aromi katoaa.

Pirunpihka on maskuliininen, Marsiin ja Plutoon, sekä tulen elementtiin yhdistetty aines, jonka jo pelkän voimakkaan bukeensa puolesta uskotaan ennen kaikkea karkottavan kaikenlaista pahaa, etenkin pahoja henkiä, demoneita ja piruja, mistä tuo suomenkielinen hauska nimikin on peräisin. Hartsi sisältääkin paljon rikkiä, mikä varmaan on nimen lisäksi omiaan aiheuttamaan monelle infernaalisia mielikuvia demoneista..
Kyseessä on siis yksi voimakkaimmista pahaa karkottavista aineksista, ihan demonitasoilla asti, mutta sen uskotaan myös karkottavan sairauksia ja tautiolentoja.
Pirunpihkaan yhdistetyt jumaluudet ovat maskuliinisia, seksuaalisia, voimakkaita ja veijarimaisia, kuten Pan, Cernussos, Priapos, Apis ja Agni. Pirunpihkan uskotaankin paikoin olevan alkuperältään jumalaista; Koska kasvin hartsineste muistuttaa siemennestettä, kerrotaan, että jumalan ejakulaatiosta satoi maahan pisaroita, joista sitten versoi voimakasta, pahaa karkottavaa kasvia; Pirunkeltaputkea, jossa mainittu jumalainen erite jatkoi virtaamistaan. Paikoin Pirunpihka tunnetaan Kaakaon tavoin "jumalten ruokana".

(Vandevin "Yellow Powder" Asafoetida sisältää pirunpihkan lisäksi riisijauhoa, arabikumia, ja kurkumaa)

Pirunpihkaa voi polttaa sellaisenaan tai lisätä sitä suitsukkeeseen, tai sitä voi sekoittaa veteen, jota sitten vihmotaan puhdistettavalle paikalle. Mikäli löydät Pirunpihkahartsia jauhamattomina paloina, niitä voi kantaa mukana suojelukseksi, ja lisätä esim. amulettipussiin. Pirunpihka-amuletti suojelee muun pahan lisäksi myös pahalta silmältä, ihmissusilta ja vampyyreilta.
Mikäli joku on tehnyt sinulle vääryyttä, sirottele hieman Pirunpihkaa hänen kynnykselleen, ja Karma jouduttaa tuloaan..
Sinua vaivaava henkilö lähtee elämästäsi, jos kierittelet mustan kynttilän Pirunpihkajauheessa, ja sitten sytytät sen, ja poltat kynttilän loppuun.
Karkotuksen ja puhdistuksen lisäksi Pirunpihka sopii myös keskittymiskyvyn, ja psyykkisten kykyjen parantamiseen, sekä löytämään sisäisen tasapainon.
Magiassa, ja etenkin hoodoossa usein käytettävän rikin voi hyvin korvata Pirunpihkalla.

Kotikosmeettisia ominaisuuksia Pirunpihkalla ei juuri ole, mutta sillä voi kotioloissa hoitaa iho-ongelmia, kuten aknea ja epäpuhdasta ihoa:
Sekoita 2 rkl jauhettua Kaoliinia, 1 tl Pirunpihkaa, ja 1 Kananmunankeltuainen. Ohenna tarvittaessa lähdevedellä. Levitä naamioksi kasvoille, anna vaikuttaa n. 15 minuuttia, ja huuhtele pois.

Intialainen lääketiede mainitsee mausteen auttavan esim. ilmavaivoihin, ja hengitystieongelmiin, kuten yskään ja astmaan. Kiinassa rohtoa käytetään ruoansulatusvaivoihin ja hermostuneisuuteen. Länsimaissa Pirunpihkalla on hoidettu mm. hengitystie-, ja keuhkoputken tulehduksia ja hinkuyskää. Koska Pirunpihka on vahva rohdos, sitä ei suositella käytettäväksi päivittäin.

*Huom: Pirunpihkalla on voimakas tuoksu, joka muistuttaa vähän mätiä munia, pilaantunutta sipulia ja ummehtunutta jumppakassia. Älä siis käytä Pirunpihkaa esim. suitsukkeena jos olet herkkä vahvoille hajuille, tai mikäli sinulla on herkkä oksennusrefleksi.
Pirunpihkaa ei myöskään pidä syödä kypsentämättömänä, sillä se voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Samasta syystä hajupihkan käyttöä ei myöskään suositella raskaana oleville.
Pirunpihkaa löytää nykyään parhaiten itämaisia elintarvikkeita myyvistä liikkeistä, etenkin sellaisista, jotka ovat valikoimiltaan erikoistuneet Intiaan ja Lähi-itään. Ole tarkkana, sillä maustekäyttöön myytävässä Asafoetida-jauheessa on usein mukana vehnä-, tai riisijauhoa, ja/tai muita mausteita, kuten kurkumaa. Moiset, jatketut Pirunpihkajauheet ovat yhä käyttökelpoisia, sillä vaikka esim. Kurkumallakin on maagiset ansionsa, sen yhdistäminen Pirunpihkaan rajoittaa vähän aineen maagista käyttöä.

Vanilja (Vanilla)

Vanilja on pehmeän aromaattinen maustekasvi, joka kuuluu Kämmekkäkasvien (Orchidaceae) sukuun. Vaniljan kukat ovat kauniit ja niiden väritys vaihtelee kermankeltaisesta valkeaan, mutta useimmille vanilja on tuttu pitkähköstä, tummanruskeasta/mustasta siemenkodastaan, sillä sieltä vaniljan maku on peräisin.
Sellaisenaan, tuoreena, vaniljapalko on aika mitäänsanomaton, ja tuttu vaniljan tuoksu ja maku saadaan kasviin vasta erityisen käsittelyn aikana, vähän samoin kuin esim. kahvin-, tai kaakaopavut saavat arominsa vasta lopullisessa käsittelyprosessissa. Vaniljapalot mm. kuivataan auringossa, mihin voi mennä puolikin vuotta.

(Kuva: Wikipedia)

Vanilja on kotoisin Etelä-Amerikasta, mistä se kulki espanjalaisvalloittajien mukana ensin Espanjaan, ja sieltä vähitellen kaikkialle maailmaan. Ensialkuun vaniljaa käytettiin vain kaakaotuotteiden aisaparina, ja sillä maustettiin vain suklaata ja kaakaojuomaa, kunnes kuningatar Elisabeth I:n hovikemisti keksi kokeilla vaniljaa itsenäisenä mausteena.
Tunnetuinta vaniljalajiketta (V. Planiforaa) viljellään nykyään pääasiassa Madagascarilla, ja se tunnetaan myös Madagascarin Bourbon -vaniljana. Muita tunnettuja vaniljalajikkeita ovat esim. V. Tahitiensis ja V. Pompona.

Vanilja on jopa 1600 euron kilohinnallaan maailman toiseksi kallein mauste*, sekä paljon kopioitu.  Suolaisen hintansa ansiosta vaniljasta on valmistettu markkinoille vaikka minkälaisia aromeita ja sen sellaisia keinotekoisia makuaineita, joita pystytään uuttamaan esim. selluteollisuuden sivutuotteista, hausteesta (=majavan anaalirauhaserite), ja jopa lehmänlannasta.
Monet vaniljatuotteet (kuten kosmetiikka-, sisustus-, ja siivoustuotteet,) sisältävätkin pääasiassa keinotekoisia vanilja-aromeita, mutta myös elintarviketeollisuus käyttää niitä, esim. maitotuotteiden, juomien, ja makeisten maustamiseen. Yleensä vanilliini elintarvikkeissa viittaa keinotekoiseen vaniljaan.
Aidolle vaniljalle aromit eivät kuitenkaan pärjää.

Kauppojen vaniljasokerikin on yleensä pelkkää vanilja-aromilla maustettua sokeria, jossa on mukana tärkelystä, ja ehkä näön vuoksi vähän aitoa vaniljaa mikroskooppisina hippuina. Vaniljasokeria voi kuitenkin valmistaa helposti itse; Pilko vain vaniljapalko sokeripurkkiin, ja anna maustua pari viikkoa välillä sekoitellen.

(Vaniljan kukka, nuppuja, ja kypsyviä siemenkotia. Kuva: Wikimedia Commons)

Vanilja on feminiininen, Venus-planeettaan, sekä ilman ja veden elementteihin yhdistetty kasvi, joka symboloi iloa, onnellisuutta ja täyttymystä.
Muinaiset atsteekit käyttivät vaniljaa kaakaon maustamiseen, ja Euroopassa vanilja on ollut kaakaon ohella yksi tunnetuimmista lemmenrohdoista, jonka on uskottu sytyttävän rakkauden kipinän pariskunnan välille, tai parantavan kylmentyneen suhteen.
Eteeristä vaniljaöljyä voi lisätä esim. illanviettoon lähtiessä muutaman tipan esim. nenäliinan kulmaan, mikäli on tarkoitus metsästää seuraa ;) Ja jos todella haluat potkua lemmentaikaasi, lisää vaniljan vastapariksi hieman kardemummaa. Pysy kuitenkin pelkässä vaniljassa mikäli aikeesi eivät ole kovin vakavat..
Vanilja sopii paitsi lemmenloitsuihin, seksiin ja lumoamiseen, mutta myös lapsille suunnattuun magiaan, parantamiseen, ja hoivaan. Vanilja on yhdistetty myös toiseen näköön, luovuuteen ja psyykkisiin voimiin. Kanelin kanssa yhdistettynä eteerinen vaniljaöljy sopii hyvin vaurauden ja rahan houkutteluun, ja sen voi yhdistää näppärästi kynttilämagiaan.

Vaniljaa voi lisätä niin teehen, suitsukkeeseen, potpurriin kuin kylpyveteen, ja siemenpalkoa voi kantaa mukana amuletin tapaan.
Vanilja sopii myös hyvin vuoden pimeän puoliskon kasviksi, ja sitä voi käyttää esim. alttarikoristeena, tai viinin mausteena. Etenkin Talvipäivänä vaniljan energiat on hyvä yhdistää mausteisen kanelin ja aromaattisen kardemumman kanssa.

(Vaniljan kukkia. Kuva: Wikimedia Commons)

Kotikosmeettisesti vaniljaa voi lisätä kotikuroisiin hajuvesiin, mutta tuoksunsa lisäksi vaniljalla ei juuri ole käyttöä kotikosmetiikassa.

Vanilja sopii vaihtelevasti myös kotiapteekkiin, sillä historissa vaniljalla on hoidettu mm. hysteriaa, melankoliaa, impotenssia, naistenvaivoja ja nivelsairauksia. Kotioloissa sitä voi kokeilla esim. epäsäännöllisiin kuukautisiin, ruokahaluttomuuteen, hermostuneisuuteen ja pelkotiloihin.
Aromaterapeuttisesti vanilja rentouttaa, poistaa stressiä, ja auttaa kanavoimaan energioita.

Huom: Tuoreen vaniljakasvin kasvinesteet sisältävät kalsium-oksalaattia, mikä ärsyttää ihoa, ja voi aiheuttaa paitsi ihottumaa, myös palorakkoja. Vaniljan sisältämä vanilliini voi aiheuttaa allergisia reaktioita mikäli olet allerginen tai yliherkkä atsoväreille, bentsoaatille tai sakkariinille.
Ulkoisesti käytettynä vaniljaa sisältävät kotikosmetiikkatuotteet saattavat aiheuttaa kevyttä ihoärsytystä. Huuhtele hoito tällöin heti pois, ja pese iho hyvin. Levitä iholle esim. Bepanthenia.

Uskomuksia:
-Vanilja unessa symboloi rohkeutta, ja enteilee hyviä uutisia. Jos haistat tai maistat unessasi vaniljan, kertoo se uusista mahdollisuuksista yllättävän tilanteen suhteen.
-Vaniljan sirottelu sänkyyn tuo eroottisia unia. Vaniljan vaikutusta voi tehostaa jasmiinilla tai kardemummalla.
-Vaniljasuitsuke houkuttelee rakkautta.
-Vaniljasokeriastia ikkunalla houkuttelee taloon rauhaa ja onnea.
-Sisäänkäynnin ylle jemmattu vaniljatanko houkuttelee liikkeeseen lisää asiakkaita.

*Maailman kallein mauste, btw, on sahrami, about 14 000 €/kg.

Tähtianis (Illicium Verum)

Tähtianisten suku on laaja, eivätkä kaikki lajikkeet välttämättä ole kovin turvallisia käyttää, esim. Japanintähtianis (I.Anisatum) ja Floridantähtianis (I.Floridanum) ovat hyvin myrkyllisiä. Käsittelen tässä kuitenkin tätä kuuluisinta; I.Verumia, eli Rusotähtianista, josta kansankielellä puhutaan vain "tähtianiksena". Syötävä tähtianis tunnetaan myös Intian-, Kiinan-, tai Aasian Aniksena, ja englanniksi nimillä Star Anise, Badian Anise, sekä Anise Estrella.

Tähtianis on samannimisestä puusta saatavaa, aromaattista maustetta, joka on kasvin kukan tähdenmuotoinen, kahdeksansakarainen siemenkota. Mauste muistuttaa tuoksultaan vähän kotoisaa Anisruohoa (Pimpinella Anisum) tai Fenkolia (Foeniculum Vulgare). Kasvit eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen. Toisin, kuin joskus luullaan, Tähtianiksessa siemenet eivät ovat maun ydin, vaan mausteen aromi tulee juuri siemenkodasta; kuoresta. Tähtianiksen siemenet ovat pieniä ja kuivia, mutta hyvin liukkaita. Niissä ei juuri ole makua, mutta niitä ei myöskään tarvitse poistaa ennen mausteen käyttöä. Tähtianiksen sakaroiden lukumäärä voi vaihdella, mutta yleensä niitä on kahdeksan.
Tähtianis sopii mainiosti niin mausteeksi kuin rohdokseksi.

(Kuva: Wikipedia)

Tähtianis on näyttävä, selkeästi tähden tai kukan muotoinen mauste. Tähtianiksen raikas aromi on pehmeä ja makeahko, ja muistuttaa vähän aniksen ja lakritsin välimuotoa. Tähtianis onkin monille keittiöstä tuttu. Tähtianista käytetään paljon kiinalaisessa, vietnamilaisessa, indonesialaisessa ja burmalaisessa keittiössä, etenkin curryjen, patojen ja liharuokien mausteena. Tähtianis on tärkeä osa myös kiinalaista curryjauhetta ja viismaustetta. Myös jamaikan ja marokon keittiöissä käytetään jonkin verran aromaattista tähtianista. Kiinalaisittain Tähtianiksen nimi on Ba-jiao, mikä tarkoittaa kahdeksansakaraista. Suomalaisittain Tähtianis on lähinnä Jouluun ja Talvipäivään yhdistetty mauste, jolla maustetaan sekä teet että glögit. tähtianista kannattaa kuitenkin kokeilla erilaisten paistien ja kalojen mausteeksi, keittoihin, palkokasvi-, tofu-, ja munaruokiin sekä leivontaan. Kokonaisia tähtianiksia käytetään ruoanlaitossa samoin kuin mustapippuria tai kanelia. Mauste lisätään hautumaan ruoan joukkoon, ja poistetaan kun ruoka on valmis. Samaa tähtianista voi käyttää muutaman kerran, etenkin, jos laitat samaa ruokaa usein: Huuhtele käytetty tähtianiksenkota kastikkeesta tai liemestä hanan alla, ja jätä kuivumaan esim. talousserlapalan päälle.
Keittiön lisäksi tähtianista käytetään myös askarteluun ja koristeluun.

Tähtianis on ilman elementtiin yhdistetty, maskuliininen mauste, jossa yhdistyvät älykkään Merkuriuksen ja taloudellista vaurautta edustavan Jupiterin planeettaenergiat.
Tähtianiksella on ansionsa magiassa, sen mm. uskotaan karkottavan pahoja henkiä ja voimakkaasti torjuvan kaikenlaista pahaa. Kasvi sopii loistavasti sekä amulettipusseihin, noitapulloihin, että taikoja poistaviin, puhdistaviin kylpyihin. Kylvyn vaikutusta voi tehostaa yhdistämällä tähtianiksen tehon esim. salviaan tai laakerinlehtiin.

Aasian maissa, kuten Kiinassa, kahdeksan on onnenluku, minkä vuoksi kahdeksansakaraiset tähtianiksen siemenkodat yhdistetään mm. onneen ja vaurauteen. Harvinaisemmat tähtianismuodot voivat myös löytää paikkansa magiassa; esim. seitsensakarainen tähtianis voidaan samaistaa kristittyjen enkelitähteen, kuusisakarainen juutalaisuuden Daavidintähteen, ja viisisakarainen noituuteen yhdistettyyn pentagrammiin. Harvinaisissa, kolmisakaraisissa tähtianiksissa voidaan nähdä feminiinisyyteen ja wiccalaisuuteen yhdistetyn triquetran symboliikkaa.
Tähtianiksen tai pari voi sitoa koristeeksi vaikka ruokalahjan nauhoihin onnea tuomaan, tai antaa sopivasti sakaroituneen tähtianiksen yksittäispakkauksessa vaikka tuoksulahjaksi. Tähtianista pidetään myös voimakkaana amulettina pahaa silmää vastaan.
Tähtianis on yhdistetty myös toiseen näköön ja psyykkisiin kykyihin. Tällöin tähtianista piti polttaa suitsukkeena, tai nuuhkia aromaterapeuttisesti ennen nukkumaanmenoa, ja sai enneunia. Tähtianis sopii mainiosti ennustajille ja povareille. Astrologisesti Tähtianis on Vesimiehen kasvi.
Japanintähtianista käytetään Japanissa suitsukkeena henkien juhlissa. Suitsukkeen nimi on Shikimi, joka tulee kasvin sisältämästä Sikimihaposta (eng. Shikimic acid).

(Tähtianis on kaunis kuin.. no, kaunis koru)

Kotioloissa tähtianis sopii myös potpurripusseihin ja askarteluun. Tähtianiksella voi myös karkottaa tuholaisia. esim. termiitit, hiiret ja russakat inhoavat tähtianiksen vahvaa tuoksua, joten sitä voi kesämökillä vaikka sirotella ruokakomeroon.
Nykyajan kosmetiikkateollisuus käyttää tuoksuvaa tähtianisöljyä erilaisiin hygienia- ja kauneustuotteisiin, kuten saippuoihin, shampooseen, hammastahnaan, meikkeihin ja hajuvesiin.
Kotikosmeettisia ominaisuuksia tähtianiksella on vähän, mutta tähtianishauduketta voi kokeilla kasvovetenä rasvoittuvalle ongelmaiholle.

Kotiapteekkiin kasvi taas sopii mainiosti. Tähtianis sisältää paljon juuri mainittua Sikimihappoa, joka on tärkeä ainesosa mm. vastustuskykyä parantavia, ja bakteereja ja viruksia torjuvia lääkkeitä valmistettaessa.
Tähtianis sopii sisäisesti teenä tai keitteenä helpottamaan ruoansulatusongelmia, ilmavaivoja, turvotusta ja vatsavaivoja. Lisäksi tähtianis on lievästi antibakteerinen ja lievittää mm. karheaa kurkkua ja yskää. Muinaisessa aasiassa ihmiset ovat käyttäneet tähtianiksen aromia lievittämään erilaisia hengitystieongelmia, kuten astmaa. Kasvia on paitsi höyryhengitelty ja nuuhkittu, mutta myös hengitetty jauheena suoraan keuhkoihin. Nykyisin suosittelen kuitenkin lääkärin määräämää inhalaattoria.
Tähtianiksella on myös jonkin verran hiivaa ja sieniä tappavia ominaisuuksia, joten sitä voi kokeilla kylpynä esim. hiivatulehdukseen tai hauteena jalkasilsaan.
Ulkoisesti tähtianis saa verenkiertämään, ja sitä voi hyvin lisätä niin kylpyihin kuin jalkakylpyihin. Tähtianista kannattaa kokeilla esim. lihasjäykkyyten, kihtiin, tai reumaattisiin kipuihin. Kylmille jaloille tähtianiksen teho kannattaa yhdistää kahviin. Tähtianiksen eteerinen öljy on myös tehokasta täitä vastaan, ja sopii kaikenikäisille hiushoiteeksi.
Tähtianiksen palaa voi pureksella jos haluat raikastaa hengityksesi tai kärsit pahoinvoinnista.

Maskuliinisuudestaan huolimatta tähtanis on pitkälti naisten käyttämä kasvi. Viimeisillään raskaana olevat äidit ovat lisänneet ruokiinsa tähtianista, jotta synnytys sujuisi vaikeuksitta ja kivut olisivat siedettävämmät.
Tähtianis sopii hyvin myös tuoreille äideille, sillä kasvi edistää maidontuotantoa ja ehkäisee sekä äidin rintarauhastulehdusta että vauvan koliikkia.
Tähtianiksen säännöllisen nauttimisen mainitaan tekevän hyvää seksivietille ja vanhemmalla iällä myös lievittävän menopaussia.
Mainittakoon, että länsimainen lääketiede käyttää tähtianiksen siemenistä eristettyjä aineita mm. lintuinfluenssan hoidossa ja torjunnassa.
 
(Tähtianiksen siemeniä)

Huom: Mikäli olet allerginen tai yliherkkä kanelille, olet tällöin todennäköisesti allerginen tai yliherkkä myös Tähtianikselle. Tähtianista löytää parhaiten aasialaisia elintarvikkeita myyvistä kaupoista ihan kukkaroystävälliseen hintaan.

Uskomuksia:
-Tyynyn alle laitetut tähtianikset ehkäisevät painajaisia.
-Taskussa kannettu tähtianis houkuttelee rakkautta.

Maustepippuri (Pimenta Dioica)

Maustepippuri tunnetaan myös maustenimikkeellä Pimento, mutta sitä ei tule sekoittaa lähes samannimiseen maustepaprikalajikkeeseen, Pimientoon. Maustepippuria voi löytää peruskaupoista sekä jauhettuna että kokonaisena, erikokoisina, pippurimaisina, kuivattuina marjoina. Ulkonäöstään ja nimestään huolimatta maustepippuri ei ole pippuri, vaan myrttien heimoon kuuluva kasvi. Kasvin englannikielinen nimi "Allspice" ("Jokamauste"/"Yleismauste" vap. suom.) onkin paljon kuvaavampi kertomaan mausteen ominaisuuksista.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Maustepippuri on epävirallisesti kenties se tunnetuin mauste suomalaisesta keittiöstä valkopippurin ohella, ja sitä käytettiin vähän kaikkeen ennen kuin mustapippuri syrjäytti sen 90-luvulla. Tunnetuimpia maustepippurilla maustettuja ruokia lienevät makea makaronilaatikko, läskisoosi, lihapullat, béchamel-kastike, sienisäilykkeet, piparkakut, aladoobi, veriruoat ja erilaiset kiusaukset. Nykyään maustepippuria jopa vähän vieroksutaan moderneissa keittiöissä, sillä se koetaan jotenkin vanhanaikaisena ja "mummomaisena" mausteena. Toisaalta, niin kauan kun vintage on retrobuumin jyllätessä "in", on maustepippurilla jälleen chansseja päästä kotikeittiöiden top-listalle, etenkin, jos mummin keitoksia tulee ikävä ;)

Maustepippuri on joka tapauksessa monipuolinen ja maukas mauste, jolla on ansionsa Suomen lisäksi mm. venäläisessä-, pohjoismaisessa-, afrikkalaisessa- ja  Kreoli-keittiössä, ja onpa se tärkeä osa myös ranskalaista Quatre Epices (eli Nelimauste) -mausteseosta, joka sisältää myös neilikkaa, muskottia ja inkivääriä.
Maustepippuri muistuttaa ulkonäöltään mustapippuria, mutta marjat ovat vaihtelevampia kooltaan. Suurimmat ovat kuin isoja mustikoita, ja pienimmät nuppineulanpään kokoisia. Maustepipurin kuivatut marjat ovat kokoonsa nähden keveitä, mutta tuoksuvat voimakkasti. Maustepippurin tuoksu muistuttaa vähän väljähtänyttä Pommac-limonadia johon on lisätty neilikkaa.

Maustepippuri on maskuliininen, Mars-planeettaan ja tulielementtiin yhdistetty mauste. Maustepippurilla höystetyillä ruoilla on kunnioitettu kotiin palaavia sotureita ja muuten kunnostautuneita aviomiehiä ja rakastajia. Sotaisasta Marsista huolimatta maustepippuri on pyhitetty myös rakkauden jumalattarille, kuten Afroditelle ja Venukselle. Lemmekkäiden jumaluuksien ansiosta Maustepippuri liitetään myös lemmennostoon ja rakkauteen. Aromaattisen lemmenmausteen saat sekoittamalla puolet ja puolet ruisjauhoa ja jauhettua maustepippuria.

Maagisia ansioita Maustepippurilla on eniten paimentolaisten, romaniväestön ja hoodoon parissa. Maustepippuri edustaa pääasiassa vaurautta, rahaa, onnea ja hyvinvointia. Yksinkertaiseksi, mutta tehokkaaksi hyvän onnen/rahaa houkuttelevaksi amuletiksi mainitaan muutama maustepippuri punaisessa pussukassa. Aina parempi jos pussukka on tehty flanellista. Maustepippuri sopii hyvin myös rahaa houkutteleviin suitsukkeisiin sekä potpurreihin.
Maustepippuri sopii myös energian vahvistukseen, työasioihin ja henkilökohtaisiin saavutuksiin.

Voimakkaan tuoksunsa ansiosta Maustepippuri on myös karkottava, ja näin ollen sillä on ansioita myös suojelevaa kasvina, joka sopii mm. parannusloitsuihin; parannukseen tarkoitettuun suitsukkeeseen voi lisätä hieman maustepippuria pitämään pahat henget ja potilaan sielunkärkkyjät loitolla.
Maustepippuri sopii hyvin kevään ja loppusyksyn juhliin, kuten Kevätpäivään ja Kekriin. Mauste sopii hyvin myös Samhain-juhlaan (Kelttisamhain: 1-3.11,Wiccasamhain: 31.10).

Maustepippuri sopii vaihtelevasti kotiapteekkiin. Maustepippuri on lämmittävä ja rentouttava mauste joka sopii hyvin ruokiin vaikka talvisen ulkoilurupeaman päätteeksi. Maustepippurin mainitaan edistävän ruoansulatusta, ja rauhoittavan vatsaa.
Maustepippuri sisältää eugenolia, joka vaikuttaa veren hyytymistä ehkäisevästi. Säännöllisen maustepippurin nauttimisen onkin sanottu ehkäisevän verisuonitukoksia, ja esim. sydänveritulppariskiä.
Ulkoisesti maustepippurin eteeristä öljyä on käytetty häätämään erilaisia ulkoloisia, kuten päätäitä.
Maustepippuri on mausteneilikan tavoin lievästi puuduttavaa, joten eteeristä maustepippuriöljyä voi levittää esim. topsi-puikolla ienrajaan lievittämään hammassärkyä, tai mustelmille lievittämään kipua. Maustepippurihauteella on hoidettu myös jännetupin tulehdusta, luuvaloa ja reumaattisia kipuja. Laimennettuna öljyä voi kokeilla esim. urheiluhieronnassa lievittämään lihasjännitystä ja kipuja.

Huom: Maustepippurin rohdoskäyttöä ei suositella raskaana oleville eikä imettäville. Tavallinen maustekäyttö on yleensä turvallista.
Liiallinen maustepippurin käyttö hidastaa veren hyytymistä, eikä sitä suositella käytettäväksi mikäli toivut leikkauksesta tai sinulla on verenhyytymiseen liittyviä ongelmia, kuten vertaohentava lääkitys. Maustepippurin käyttöä ei myöskään suositella syöpäpotilaille, sillä mausteen sisältämä eugenoli voi stimuloida syöpäsoluja.
Ulkoisesti maustepippurin eteerinen öljy voi aiheuttaa herkimmille ihoärsytystä, kutinaa ja nokkosihottumaa. Jatkuva maustepippurin käyttö voi myös pahentaa muita mahdollisia yliherkkyyksiäsi.

Uskomuksia:
-Maustepippurin syöminen tekee älykkäämmäksi
-Jos nappaat purkista mausteeksi sattumalta parillisen määrän maustepippureita, voit toivoa jotain ja se toteutuu

Kaneli (Cinnamomum)

Kaneli, eli Tavan Kaneli, eli Makea Kaneli, on yksi vanhimmista tunnetuista mausteista, jota on aikoinaan käytetty sekä liikelahjana että kaupankäynnissä. Kaneli matkasi kaukaisista maista maitse ja meritse rikkaiden ruokapöytiin vuosisatoja ja oli jopa painonsa arvoista kullassa.
Kanelipuu (C.Verum), eli Ceyloninkaneli, on laakerikasvien sukuinen puu, jonka versojen kuoresta/jälsistä saadaan tuttua kanelimaustetta. Kaneli on siis oikeammin samaa puun osaa kuin mistä Suomessa aikoinaan valmistettiin pettujauhoa. Kokonainen kanelimauste, eli kanelitanko, muistuttaa molemmista päistään rullautunutta pergamenttia, jauhettu kaneli puolestaan haalistunutta paprikajauhetta.

Myös Kassiakaneli, eli Cassia, eli Kassia eli Kiinankaneli (C.Aromaticum) on sukua kanelille, ja molemmat voidaan tarvittaessa korvata toisillaan. Mainittakoon kuitenkin, että Kassia sisältää enemmän kumariinia (lue eteenpäin) kuin Kaneli.
Kaneli on meillä ollut kautta aikain tunnettu mauste mm. paistetuista, makeista omenaruoista, puuroista ja joulusta, ja kanelilla maustetaan myös erilaisia kahvisekoituksia ja glögiä. Nykyisin tiedämme kanelin kuuluvan myös mm. Intian, Korean ja Indonesian keittiöihin.

(Kuva: Wikipedia)

Kaneli on maskuliininen, Aurinkoon ja tulielementtiin yhdistetty kasvi. Kaneli on pyhitetty monille aurinojumalille, kuten Ra:lle, Lughille, Heliokselle, Belenokselle ja Vishnulle. Wiccat yhdistävät kanelin Sarvipäiseen metsänjumalaan. Muinaisessa Egyptissä Kanelia käytettiin Mausteneilikan tavoin ylhäisten vainajien balsamointiin, joten sillä on tietty yhteytensä tuonpuoleiseen. Nykyisinkin, esimerkiksi hautajaisissa vainajalle osoitetut, kukkatervehdykset voi esimerkiksi koristella kanelitangolla. Jos sirottelet tietyn henkilön haudalle kanelia, häneen on helpompi saada tarvittaessa yhteyttä.
Kaneli on ystävällinen henkiolennoille ja sen sellaisille kummituksille, joten se sopii mainiosti kommunikointiin henkien kanssa. Kanelin uskotaan myös parantavan selvänäkökykyä ja avaamaan mielen tuonpuoleisen viesteille. Kaneli on myös lämminhenkinen, nostalginen mauste, joka auttaa tasapainottamaan suuria tunteenpurkauksia ja opastaa vastaanotettujen tunteiden käsittelyssä.

Juutalaisten keskuudessa kaneli tunnettiin paitsi pyhänä, myös lemmekkäänä mausteella, jota siroteltiin mirhamin ja aloen lisäksi morsiusvuoteeseen. Kanelia käytettiin myös öljyissä, hajusteissa ja maustesekoituksissa, niin jumalille, kuninkaallisille, kuin rakastetuille tarkoitetuissa.
Kristillisessä perinteessä kaneli liitetään puhdistukseen ja synninpäästöön. Wicca-perinteessä kanelia taas suositaan lemmen saralla.
Kaneli sopii hyvin potpurripusseihin ja amuletteihin, mutta sitä voi kokeilla varovaisesti myös kylpyihin ellet oireile kanelin kosketuksesta (lue eteenpäin).

Kaneli on, etenkin miesten keskuudessa aina ollut suosittu afrodisiaka, jota nauttimalla on pyritty saamaan apu niin huonoon makuuhuonekuntoon kuin rumaan naamaankin. Kanelin tuoksulla on pyritty lumoamaan naisia, ja mainitaan, että kanelilta tuoksuva mies on aina naisten silmissä charmikas ja viehättävä. Mies voi leipoa naiselle lemmenkakkusia, jos hän höystää ne kanelilla. Tämä saa naisen haluamaan leipuria.

Kanelilla on yhteytensä myös urakehitykseen, menestykseen ja vaurauteen. Kerrotaan, että jos työhaastattelussa haastattelijan silmän välttäessä onnistut ripottelemaan paikalle vähän kanelia, sinulla on suotuisammat mahdollisuudet saada hakemasi paikka. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi Kaneli voidaan menestys-, ja vaurausasioissa yhdistää myös tähtianikseen.
 
Kaneli sopii hyvin kotiapteekkiin, mikäli et ole sille yliherkkä tai allerginen (lue eteenpäin).
Kaneli parantaa ihon pintaverenkiertoa, ja tuo esim. kasvoille tervettä hehkua. Esimerkiksi monet nykyajan "Plump"-huulikiilloista, yms. sisältävät kanelista uutettuja ainesosia. Turvottavien ominaisuuksiensa vuoksi kanelikeite, vaikka kasvovetenä, häivyttää pintaverisuonia, juonteita ja värivirheitä. Kaneli sopii parhaiten elottomalle, rasvoittuvalle, akne-, ja kuivalle iholle. Koska kaneli voi pidemmän päälle ärsyttää ihoa, kokeile kanelia ja kanelihoitoja korkeintaan kerran tai pari viikossa.
Mainittakoon, että mikäli lisäät kotikuroiseen huulirasvaasi hieman eteeristä kaneliöljyä, saat luonnollisen, huulten muotoja korostavan ja hieman turvottavan plump-huulivoiteen. Ihan kaupan tuotteiden veroista se ei ole, mutta ainakin luonnonmukaisempaa..

Hiushuuhteena kaneli on talvella omiaan, se lievittää kuivan päänahan kutinaa ja tasapainottaa hilseilyä. Kaneli myös edistää verenkiertoa hiuspohjassa, mikä edistää hiusten kasvua. Kanelista voikin löytää avun ennenaikaisesti pakenevaan hiusrajaan. Kaneli on hyvä yhdistää  esim. oliiviöljyyn, hunajaan tai majoneesiin, etenkin, jos teet siitä päänahkahauteen. Ihonhoidossa kanelin käyttöön voi liittyä pientä kihelmöintiä, mikä on normaalia. Mikäli kihelmöinti muuttuu kivuliaaksi pistelyksi tai poltteluksi, pese hoito HETI pois; kaneli EI silloin sovi sinulle. Mutta kuten jo mainitsin, kokeile aina kotihoitoa etukäteen pienelle ihoalueelle. Levitä kanelinpolttamiin rasvaista perusvoidetta tai Bepanthen-lääkerasvaa. Hiuspohjaa on myös hyvä ravita sokeroidulla kookosrasvalla mahdollisten kanelinpolttamien jälkeen.

Kaneli sopii vaihtelevasti kotiapteekkiin. Sisäisesti kaneli edistää ruoansulatusta ja auttaa erinäisiin vatsavaivoihin, kuten ripuliin. Kanelin mainitaan auttavan (siis miehiä) ennenakaisen siemensyöksyn vaivassa. Kanelinpalojen pureskelu poistaa pahanhajuisen hengityksen. Eteeristä kaneliöljyä voi myös, esim. pumpulipuikolla, sivellä ensiavuksi kipeälle hampaalle.
Ulkoisesti kaneli sopii huuhteluvedeksi hiivatulehdukseen ja sammakseen. Kylmille jaloille voi kokeilla kanelihaudetta tai lisätä kanelia jalkakylpyveteen. Yhdistä kanelin teho sylihuopaan ja tujaukseen konjakkia, ja jäsenkylmyys katoaa kuin taikaiskusta.
Mikäli erilaiset ihottumat, tms. vaivaavat, kannattaa Kanelia lisätä kylpyveteen, tai tehdä haude vaikka hunajan tai jogurtin kera.
Ulkoisesti höyryhengityksenä kanelista voi löytää avun sydämen rytmihäiriöihin tai heikkoon pulssiin.
Eteerinen kaneliöljy antaa rohkeutta ja itsevarmuutta. Olen kuullut, että tuoksuterapiana kaneliöljy sopisi myös kehonrakentajille, sillä se antaa varmuutta treenaukseen ja auttaa näkemään oman minän paremmassa valossa. Kanelimantra kuuluu "Minä pystyn".
 
Huom: Mikäli olet allerginen koivulle, saatat olla yliherkkä kanelille. Jos parikin viikkoa kanelin nauttimisen jälkeen tunnet kihelmöintiä kehosi limakalvoilla, saat haavaumia limakalvoille, nenää/nenäonteloita alkaa kutittaa tai saat hiivatulehduksen, nokkosihottumaa tai vatsavaivoja, viittaavat oireet yliherkkyyteen, eikä kaneli silloin sovi sinulle.
Kotikosmeettisesti Kaneli voi aiheuttaa todella pahoja oireita joutuessaan kosketuksiin ihon kanssa. Eli mikäli et tiedä, kuinka ihosi reagoi kanelihoitoihin, tai oletko allrginen tai yliherkkä kanelille, kokeile aikomaasi hoitoa ensin pieni määrä kyynertaipeeseen tai jalkopöytään, eli huomaamattomaan, ohutihoiseen paikkaan (eli samalla tavoin, kuin kaupan kemiallisia hiusvärejä kokeillaan ennen käyttöä). Mikäli saat oireita (pistelyä, kirvelyä, punoitusta ja/tai näppylöitä) parinkymmenen minuutin sisällä, pese ihoalue välittömästi, ja levitä paikalle lääkevoidetta, kuten Bepantheniä tai Hydrokortisonia. Mikäli oireilu ei lakkaa puolen tunnin kuluessa, ja pahenee, kuten muuttuu esim. vesikelloiksi tai avohaavoiksi, ota heti yhteys lääkäriin. 

Kanelin rohdoskäyttöä tulisi myös välttää jos olet raskaana tai imetät. Ole kuitenkin huoleti, normaali maustekäyttö on yleensä turvallista.
Kaneli sisältää myös luonnollista kumariinia, jonka liikasaanti rasittaa pidemmän päälle maksaa ja munuaisia, ja voi aiheuttaa mm. ihottumaa ja pahoinvointia, mutta myös altistaa syövälle. Tai siis, eläinkokeissa kumariini on aiheuttanut rotille maksakasvaimia, ja hiirille keuhkosyöpää. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kumariini ei kuitenkaan olisi ihmiselle vaarallinen karsinogeeni. Kanelia tulisi kuitenkin nauttia kohtuudella, eikä päivittäin, sillä pitkällinen kanelin käyttö voi myös aiheuttaa/pahentaa yliherkkyyksiä ja allergioita. Jälleen voit olla huoleti, normaali maustekäyttö (kuten ripaus tai pari puuroon tai maustekakkutaikinaan) on yleensä turvallista.

Uskomuksia:
-Kaneli unessa enteilee uutisia. Jos nainen syö unessaan kanelia, kertoo se seksuaalisesta turhautumisesta. Jos mies syö unessaan kanelia, kielii se suurista unelmista (ehkä liian suurista). Jos saat kanelia lahjaksi, enteilee se menestystä yrityksissäsi.
-Kaneli on Horoskooppimerkki Oinaan onnenkasvi.
-Mukana kannettu kanelitanko ehkäisi puolison uskottomuutta.
-Jos suutelet hautakoristeena olevaa kanelia, voit kylmentää itsesi suurilta tunteilta.
-Jos neitsyt tarjoili itsekkäälle ihmiselle kanelilla höystettyä ruokaa, tämä puhdistui; alkoi epäillä itseään ja ajautui elämää suurempien kysymysten äärelle.

Mausteneilikka (Syzygium aromaticum)

Mausteneilikka on monille tuttu mauste leivonnasta ja joulusta. Nimestään huolimatta Mausteneilikalla ei ole mitään tekemistä neilikkakasvien (Dianthus) kanssa, eikä Mausteneilikka ole mitään sukua Puutarha-, eli Tarhaneilikalle (D.Caryophyllus), joka puhekielessä pelkkänä Neilikkana tunnetaan. Mausteneilikka on alunperin Molukeilta kotoisin oleva, myrttikasvien sukuinen puu, jonka kuivatuista kukanupuista saadaan tuttua neilikkamaustetta. Mausteneilikkaa saa kaupoista kokonaisena ja jauheena joko mausteneilikan tai neilikan nimellä. Joskus sitä löytää luontaistuotekaupoista nuppuneilikan (Clove-bud) nimisenä rohdoksena. Kokonaiset mausteneilikat muistuttavat hieman soihtua tai taikasauvaa, jonka päässä on pallo.

Mausteneilikan englanninkielinen nimi "clove" tulee latinan sanasta "clovus", joka tarkoittaa kynttä. Muistuttaahan kuivattu mausteneilikannuppu ilman siementä hieman nelikynsistä jalkaa tai tassua.

(Kuva: Wikipedia)

Mausteneilikka jakaa mielipiteet vahvan arominsa takia, siitä joko pitää tai sitä inhoaa. Mausteneilikka sisältää mm. A-, ja C-vitamiinia, rautaa, fosforia, kalsiumia ja natriumia. Mausteneilikka on monille tutuin juuri keittiöstä, ja sillä on maustettu leivonnaisia, jälkiruokia ja kuumia juomia jo vuosituhansia. Itämaisessa keittiössä neilikka on monien curry-, kala-, ja liharuokien mauste, mutta se sopii myös palkokasvien ja viljan kera. Erilaisissa etikkalisukkeissa neilikkaa on käytetty samoin kuin meillä sinapinsiemeniä.

Etenkin joulun alla meillä Suomessa törmää mausteneilikkaan, lähinnä piparkakuissa, maustetuissa kahveissa ja glögeissä, mutta myös kuorrutetun kinkun pintaan tökitään usein mausteneilikoita koristeeksi ja makua antamaan.
Kotimaisittain ruokiin saa eksoottista lisää kokeilemalla jauhettua tai kokonaista mausteneilikkaa lisäksi esim. patapaistiin, hernekeittoon, raparperikiisseliin tai omenapiirakkaan.
Mausteneilikalla on myös ansionsa afrodisiakana, ja sillä on höystetty erilaisia lemmenruokia. Mausteneilikkaa onkin tästä syystä tarjoiltu myös monissa kulttureissa hääaterialla. Miehet ovat luottaneet mausteneilikan voimaan myös impotenssin parantajana ja makuukamarikunnon kohottajana.

Mausteneilikkaa on vähän kaikkiallla; tuoksukynttilöissä, erilaisissa huone-, ja saunatuoksuissa, hyönteiskarkotteissa ja potpurripusseissa. Mausteneilikalla maustetaan mm. lihasäilykkeitä, kastikejauheita, kurkkupastilleja ja kuivalihatuotteita. Tupakkateollisuudessa neilikka-aromilla terästetään myös sikareja ja savukkeita. Esim. Indonesialainen, perinteinen kretek-savuke sisältää mausteneilikkaa.
Mausteneilikka sopii vahvan bukeensa ansiosta myös karkotteeksi. Tökkimällä mausteneilikoita kuorimattoman appelsiinin pintaan saat näpsäkän, koita ja kuoriaisia karkottavan tuoksupallon myös omaan vaatekaappiin.
Sivele hieman neilikkaöljyä kangaskaistaleeseen, ja kääri jalkojen ympäri kulkiessasi pitkässä ruohikossa. Näin vältyt punkeilta.
Mausteneilikkaa käytetään paitsi makunsa ja tuoksunsa vuoksi erilaisissa kosmeettisissa tuotteissa, myös eteerisesti lämmittävänä ainesosana erilaisissa urheiluvoiteissa, hierontaöljyissä ja eroottisissa voiteissa.

Mausteneilikka on maskuliininen, Aurinkoon, Jupiteriin ja tulielementtiin yhdistetty kasvi. Mausteneilikan jumaluuksia olivat tuimat soturit, kuten Thor, Ares, Horus, Bellona, Sekhmet ja Ishtar, sekä viisauteen, oikeuteen ja kaupankäyntiin liitetyt hahmot, kuten Thot, Apollo, Ganesha, Veles, Eunomia, ja Saraswati. Molukien saarilla Mausteneilikkapuut olivat pyhiä, ja kukkivaa puuta kohdeltiin samalla kunnioituksella kuin odottavaa äitiä; Miehet eivät saaneet lähestyä puita hattu päässään, puun luona ei saanut metelöidä, eikä puille näytetty tulta. Mausteneilikka kuvasi saarelaisille hedelmällisyyttä ja vaurautta, ja esim. lapsen syntyessä oli tapana istuttaa mausteneilikkapuu lapsen kasvinkumppaniksi.
Kristillisen mytologian mukaan vastasyntyneelle Jeesus-lapselle (=päähenkilö kristin Raamatussa) tuodut lahjat olivat monimuotoisimpia kuin kristin pyhän kirjan; Raamatun, alkuperäinen käännös antaa ymmärtää. "Kulta, mirhami ja suitsukkeet" tarkoittivatkin todellisuudessa Rahaa ja rikkauksia (esim. koruja), voiteita, öljyjä ja rohtoja (=kosmetiikkaa ja lääkkeitä), sekä mausteita ja yrttejä. On siis esitetty, että yksi Itämaisista tietäjistä toikin lapselle lahjaksi paikallisia arvomausteita, kuten juuri Mausteneilikkaa, Kanelia, Kardemummaa ja Sahramia.
Muinaisessa egyptissä mausteneilikkaa käytettiin paitsi ylhäisön juhlaruoissa, myös vainajien balsamoinnissa voimakkaan tuoksunsa ja bakteereja tappavien ominaisuuksiensa vuoksi.
Kiinalainen lääketiede tuntee neilikan myös lämmittävänä Yan-rohtona, joka vahvistaa pernaa, vatsaa, ja munuaisia.

Mausteneilikka edustaa miehekästä karismaa ja tuo itseluottamusta. Mausteneilikasta on helppo valmistaa voimakkaasti suojelevia ja karkottavia amuletteja.  Mausteneilikasta saa suojelevan korun sitomalla niitä yhteen punaisella langalla. Punaiseen pussukkaan laitetut mausteneilikat toivat kantajalleen rohkeutta ja sex-appealia ja tukkivat panettelijoiden suut. Sinisessä pussissa mausteneilikat suojelivat sairauksilta ja pahalta silmältä. Koska Mausteneilikka oli aikoinaan arvokas mauste jolla käytiin esim. 1500-luvulla kauppaa Euroopassa, on sillä yhteytensä myös rahaan ja vaurauteen. Höystä mausteneilikkaiset vaurausloitsut kullan värillä.
Sekoita vähän hautausmaan multaa ja jauhettua mausteneilikkaa, ja ripottele seosta talosi ympärille. Tämä pitää pahan poissa tehokkaasti. Vaikutusta voi tehostaa lisäämällä seokseen myös hieman puna- tai mustapippuria.
Mausteneilikka on yhdistetty myös psyykkisiin voimiin, toiseen näköön ja etiäisiin. Tätä voi kokeilla nauttimalla kupillisen mausteneilikkateetä, tai neilikkasavukkeen (mikäli olet tupakoija) ennen ennustamissessiota.
Kylpyveteen lisätyt mausteneilikat puhdistavat huonon energian ja karkottavat pahan. Mausteneilikan pahalta karkottavat ominaisuudet voi kylvyssä yhdistää myös suolaan.

Kotikosmeettisia ominaisuuksia mausteneilikalla ei juuri ole. Koska mausteneilikka on antiseptinen ja puhdistava, aknesta kärsivät voivat kokeilla kylmää mausteneilikkahauduketta kasvovedeksi. Myös kasvovoiteeseen voi sekoittaa vähän eteeristä mausteneilikkaöljyä aknen lievittämiseksi. Akuuttiin finniin voi yöksi laittaa jauhetun mausteneilikan ja hunajan/hammastahnan seosta.
Mausteneilikoita kannattaa myös rouhia kasvojen kuorintaan, sillä Mausteneilikalla on hieman ihoa tasoittava vaikutus.
Miehisen (ja jouluisen) pikadödön saa helposti käärimällä ruokalusikallisen mausteneilikoita puuvillakankaan palaan kuin pussiin, ja kostuttamalla kangaspussia ja hieromalla sitä kainaloihin. Tai helpommin; hieromalla ensin mausteneilikoita kevyesti kostutetuilla kämmenillä ja sitten maustekäsin hierotaan hikipaikkoja.

Mausteneilikka tuo toisaalta oivan lisän kotiapteekkiin. Mausteneilikka on lievästi antiseptinen, ja se lievittää kipuja/puuduttaa hetkellisesti, lämmittää ja stimuloi. Mausteneilikkajalkakylpy parantaa verenkiertoa kylmissä jaloissa, ja kylpyveteen lisätyt mausteneilikat tehostavat kuumaa kylpyä. Mausteneilikka sopii sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Jauhettu mausteneilikka sopii erilaisten haavojen ja raapeumien hoitoon, sillä se sekä kuivattaa että estää haavaa tulehtumasta. Hauteena voi käyttää myös mausteneilikkahauduketta. Hauduketta käytettiin keskiajalla myös luuvalon hoitoon. Hammassäryssä voi pureskella mausteneilikoita, tai laittaa topsipuikolla vähän eteeristä neilikkaöljyä kipeään hampaaseen. Korvakipuun mausteneilikkaöljyä laitetaan pari tippaa pumpulitukon sisään, ja laitetaan tukko korvaan.
Mausteneilikkaöljy (Eng: Oil of cloves/Clove-oil) sisältää paljon eugenolia, joka on antiseptista ainetta ja lievittää kipua. Mausteneilikkaöljyä voi kokeilla ulkoisena hoitona syyliin tai huuliherpekseen, teepuuöljyn tavoin. Mausteneilikoita voi pureskella myös raskaus-, aamu-, tai matkapahoinvointiin ja merisairauteen. Pahoinvointiin voi kokeilla myös paria tippaa neilikkaöljyä taiteltuun nenäliinaan, ja sitten tuoksutella liinaa jos oksettaa.
Eteerinen mausteneilikkaöljy sopii myös stressin lievitykseen, ja hierontaöljyyn lisättynä se lämmittää ja rentouttaa jäykkiä lihaksia.

Mausteneilikkatee sopii ruokahaluttomuuteen, heikotukseen, vatsavaivoihin, vilustumisoireisiin ja ähkyyn. Mausteneilikka puhdistaa verta, ja sisältää antioksidantteja, joten se on hyväksi myös vastustuskyvylle. Mausteneilikka lievittää ilmavaivoja, auttaa kovaan vatsaan, helpottaa närästystä, auttaa ruoansulatusongelmissa ja parantaa aineenvaihduntaa. Vahvalla mausteneilikkakeitteellä on myös häädetty sisäloisia.

Huom: Mausteneilikan ominaisuuksia esim. diabeteksen hoidossa tutkitaan. Mausteneilikka voi siis olla diabeetikolle hyvä maustelisä, sillä se ylläpitää insuliinitasoa.
Mausteneilikkaa ei tulisi käyttää yhtä aikaa rohdoksena viilentävän Yin-rohdon; kurkuman, kanssa sillä ne heikentävät toistensa tehoa. Mikäli mausteneilikan tuoksu itsessään jo oksettaa, älä kokeile mausteneilikkaa ainakaan pahoinvointilääkkeenä.
Kuten muutkin eteeriset öljyt, tulisi myös mausteneilikkaöljyä laimentaa ennen käyttöä. Mausteneilikan/-öljyn ulkoinen käyttö voi ärsyttää limakalvoja, tai aiheuttaa herkille ihmisille iho-oireita, kuten kutinaa ja ihottumaa, ja tällöin mausteneilikkaa ei tietenkään pidä käyttää. Mausteneilikkaöljyä ei tulisi myöskään nauttia sisäisesti, sillä se rasittaa pidemmän päälle maksaa ja munuaisia. Vältä eteeristä mausteneilikkaöljyä myös mikäli olet raskaana. Muutoin kohtuullinen mausteneilikan käyttö on suhteellisen turvallista myös odottaville äideille.
Liiallinen mausteneilikan sisäinen käyttö voi ärsyttää ruoansulatuskanavaa. Mausteneilikan vahva tuoksu voi myös laukaista migreenin.
Kotioloissa mausteneilikan vahvaa tuoksua taittaa helposti sitrushedelmillä, vaniljalla tai kanelilla.

Uskomuksia:
-Mausteneilikat unessa kertovat turvallisuudesta ja perherakkaudesta.
-Mausteneilikkatee tuo ennenunia.
-Demonien, eli pahojen henkien riivaamat ihmiset eivät siedä mausteneilikan tuoksua.

Kurkuma (Curcuma Longa)

Köyhän-, tai Intian Sahraminakin tunnettu juuri on monelle tuntemattomanakin tuttu kasvi, onhan se luonnollisen, keltaisen värin puhtain lähde. Kurkuma tunnetaan itämaissa myös nimellä Haldi. Suomalaisittain murtaen Kurkumaa kuulee joskus kutsuttavan myös Turmenikiksi, joka on suora väännös kasvin englanninkielisestä "Turmenic" -nimestä. Kurkuma on inkiväärin sukuinen ruohokasvi, joka kasvaa pääosin Etelä-Aasiassa ja Intiassa. Vanhimmat maininnat kasvista löytyvät muinaisesta, assyrialaisesta kasviosta vuodelta n. 300 ennen ajanlaskumme alkua. Useimmille kurkuma on tutuin englannin-intialaisen, keltaisen curryjauheen ainesosana, joka antaa mausteelle sen kauniin värin. Kurkumaa voi löytää lähikaupasta valmiina jauheena, mutta toisin kuin inkivääriä, tuoreita juuria ei välttämättä myydä lähikaupassa. Tuoretta kurkumaa kannattaa metsästää luomu/ekokaupoista, Afro/Asian -marketeista, ja kauppahalleista.

(Kuva: Wikipedia)

Kullankeltainen kurkuma on lähinnä keittiössä käytetty, hiilihydraattipitoinen maustekasvi, joka sisältää mm. Natriumia, Niasiinia, Magnesiumia, Kaliumia, Rautaa, Sinkkiä, B6-, E-, ja C-vitamiinia, sekä paljon Proteiinia. Kurkuma on lempeäarominen mauste, jolla esimerkiksi riisiruoat voi värjätä kauniin keltaisiksi. Pysy kuitenkin kohtuudessa, sillä kurkuman maku voimistuu kypsennettäessä. Kurkuma on kuitenkin hyvin riittoisa mauste, jota ei tarvita paljon; jo lusikankärjellinen riittää syvänkeltaiseen sävyyn. Kurkumaa voikin käyttää värjäyksessä sahramin sijaan, tosin ruoanlaitossa sama ei toimi, sillä kasvit maistuvat liian erilaisilta. Kurkuma muistuttaa maultaan etäisesti rucolaa, sinappia tai pippuria.
Elintarviketeollisuus käyttää kurkumasta erotettua väriainetta, kurkumiinia (E100, luontainen lisäaine), mm. valmisjogurttien, mehujen, makeisten, juustojen, naksujen, valmisruokien, kanatuotteiden, levitteiden, kastikejauheiden, salaattikastikkeiden, majoneesin, sinapin, jne. värjäykseen. Kurkumaa on siis vähän kaikkialla. Kurkumaa käytetään myös tekstiilivärjäyksessä. Intiassa ja Bangladeshissa naisten sari-asut on värjätty kurkumalla, ja perinteisesti myös Buddhalaismunkkien kaavut. Kurkumasta saakin kestävää väriä joka ei heti haalistu.

Kurkuma on feminiininen naistenkasvi, eräänlainen inkiväärin vastakohta. Kurkuma liitetään tuoreena vesielementtiin ja kuuhun, kuivattuna tuleen ja aurinkoon, sekä äiti- ja soturijumaluuksiin. Näitä ovat mm. Durga, Mut, Hathor, Tawerett, Sekhmet, Anahit, Parvati, Shairaputri ja Mahakali. Intiassa Kurkuma on pyhitetty myös menestyksen jumala Ganeshalle sekä aurinkojumala Suryalle. Kurkuma kuvastaakin vahvaa, itsetietoista naista, joka on kauhistus monissa patriarkaarisissa kulttuureissa. mm. Intiassa kurkuma on yleinen rituaalikasvi, ja varsinkin hääjuhlassa morsiuspari saatetaan värjätä kurkumatahnalla juhlavan kullanvärisiksi.

Kurkuma soveltuu hyvin sekä karkottavaan että hoivaavaan magiaan. Kurkuman auringonkulta karkottaa negativian ja kaikenlaiset pahalaiset. Kurkuma rohkaisee tarttumaan haasteisiin, ja vakuuttaa ettei maailma syö sinua elävältä. Kurkuman tuoksu antaa rohkeutta sekä eroottista itsevarmuutta. Kurkuma on myös hyvä nostamaan sinua vastaan asetetut taiat ja loitsut.
Rakkauden saralla Kurkuman maine on hiukan kyseenalainen, sillä sen avulla nainen saattoi sitoa miehen orjakseen, tai ainakin taivuttamaan tahtoonsa. Kurkumalla maustettua jogurttia, joka tarjoillaan pistaasipähkinöiden kanssa pidetään intohimoa nostavana lemmenruokana joka saa veren kiertämään.

Intiassa Ayerveda-lääketiede on käyttänyt kasvia jo tuhansia vuosia. Kurkumaa on käytetty mm. anemian, ruokamyrkytyksen ja mahavaivojen hoitoon, ja sillä on myös häädetty sisäloisia. Kurkuman sanotaan myös auttavan laihduttajia. Naiset ovat raskaana ollessaan syöneet kurkumalla maustettuja kikherneitä ja jogurttia ehkäistäkseen aamupahoinvointia. Kurkuma tasapainottaa synnytyksestä toipuvan kehon, auttaa kohtua puhdistumaan, ja lisää imettävän äidin maidontuotantoa. Kurkumaa on annettu myös miehille sillä se lisää siittiöntuotantoa ja parantaa siemennesteen laatua.
Länsimainen lääketiede käyttää kurkumasta erotettuja aineita mm. Alzheimerin taudin, rintasyövän, aivokasvainten, haiman vajaatoiminnan, ja erilaisten maksan sairauksien, kuten kirroosin ja hepatiitin, hoidossa. Kurkuman on havaittu aiheuttavan syöpäsoluissa solukuolemaa, ja kurkuman uskotaan ehkäisevän myös melanoomaa.. Lisäksi kurkumiinin on pidemmän päälle todettu ehkäisevän aikuisiän diabetestä.

Kurkuma soveltuu myös hyvin kotiapteekkiin. Se on lievästi antiseptinen, puhdistaa verta, ja lämmittää. Kurkumatee (1/2 tl kurkumajauhetta yhteen, n. 2 dl:n kupilliseen kuumaa vettä) lievittää ilmavaivoja, kihtiä, ja erilaisia sisäelintulehduksia.
Kurkuma myös vahvistaa maksaa, nopeuttaa maksa-aineenvaihduntaa, ja lievittää tulehduksia. Jos maksa vaivaa, kurkumaa voi lisätä muutaman päivän ajan vaikka terveyspirtelöihin, tms. Myös esim. toipuva alkoholisti voi saada apua kurkumasta.
Kurkuma myös ohentaa verta. Maitoon keitettynä kurkumasta saa avun moniin naistenvaivoihin, esimerkiksi epäsäännölliseen kuukautiskiertoon ja kramppeihin. Kurkumamaitoa kannattaa juoda myös jos olo tuntuu kuumeiselta, tai kuin olisit sairastumassa.
Ulkoiseen käyttöön kurkumajalkakylpy hoitaa kylmiä jalkoja, ja saa veren kiertämään. Paleltumiin voi kokeilla ensiapuna kurkuman ja voin/ihran sekoitusta, jota hierotaan voiteen tavoin paleltuneille alueille. Ei kuitenkaan liian voimakkaasti, etteivät paleltuneet pintaverisuonet kärsi.
Kuivuneille ja halkeileville jalkopohjille hyvän avun saa sekoittamalla kurkumaa kookosrasvaan, ja hautomalla sillä jalkoja. Rasvaa jalat hyvin seoksella, ja kääri jalat kankaaseen tai laita muovipussiin (jätä muovi säärien kohdalta auki jotta iho saa hengittää). Upota jalat lämpöiseen veteen ja anna vaikuttaa parikymmentä minuuttia. Pidä vesi lämpimänä, toista käsittely tarvittaessa.
Ayerveda suosittelee Neem-öljyn ja kurkuman seosta voiteeksi kaikenlaisille ihottumille, myös psoriasikseen. Kurkumatahnaa on sivelty ihoon myös erilaisten rokkojen vaivatessa, sillä se vähensi arpia.

Kotikosmeettisiakin ominaisuuksia kurkumalla on verrattaen runsaasti; Kurkuma syväpuhdistaa ongelmaihoa, ehkäisee näppylöitä, ja kirkastaa hipiää. Kurkuma lievittää myös turvonneita silmänalusia, ja tasoittaa couperosa-ihon punoitusta. Lisäksi, kuten edellä jo mainitsin, Kurkumaa on käytetty myös häiventämään näkyviä arpia, ja Kurkumahaudukkeella/-tahnalla voi myös kokeilla kuivattaa finnejä ;)
Kurkumaa voi käyttää sellaisenaan, veden kanssa sekoitettuna tahnana, tai sitä voi sekoittaa kasvonaamioihin, Hyviä naamiopohjia kurkuman kanssa ovat erilaiset hedelmäsoseet, puurot, hunaja ja viili, smetana tai jogurtti. Kurkuma-kookosrasvaseosta taas kannattaa levittää iholle karvanpoiston jälkeen. Näin iho pysyy sileänä pidempään.

Kurkumatahna:
Kurkumaa
Vettä
-Lusikoi hieman kurkumaa kippoon, ja lisää vähän vettä
-Sekoita hyvin, lisää tarvittaessa taas vähän vettä, kunnes saat notkean tahnan
-Anna tahnan tekeytyä kannella peitettynä n.5 min (kurkuma turpoaa), ja lisää lopuksi tarvittaessa vähän vettä jotta tahna taas notkistuu
-Käytä ihonhoitoon.

Kurkuma sopii hyvin myös ikääntyvälle iholle. Hyvä resepti on sekoittaa kurkumajauhetta kerman kanssa voiteeksi (kuin tuo edellinen tahnaresepti, mutta käytä veden sijasta kermaa), ja hiero silmien ympärille. Tämä auttaa häivyttämään juonteita ja tummia silmänalusia.

Kurkuman jäljiltä iho voi pintapuolisesti vähän kellertää, mutta väri lähtee kyllä vedellä ja saippualla. Kuitenkin, ulkoisesti käytettynä Kurkuma sopii parhaiten tummalle ja päivettyneelle iholle, eli meille olmeille en suosittele tätä pidempiaikaiseen ihonhoitoon, sillä se voi pidemmän päälle kellastaa ihoa.

Kurkumaa on myös jonkin verran käytetty myös hiushuuhteissa, se ehkäisee hilsettä ja syventää ruskeiden ja punaisten hiusten väriä. Kylpyveteen lisätty kurkumajauhe syventää rusketusta. Kosmetiikkateollisuus käyttää kurkumiinia mm. aurinko- ja itseruskettavissa voiteissa sekä hiusväreissä.

Blogillani kurkumaa käytetään esim. seuraavissa resepteissä:

Aurinkoinen CousCous
Bataatti-Linnsikeitto
Kiinalainen Currymauste
Kukkakaalikastike
Ratan Pulao

Huom: Älä tietenkään käytä kurkumaa mikäli olet sille yliherkkä tai allerginen, tai jos sinulla on verenohennuslääkitys tai verenhyytymishäiriö. Koska kurkuma on ajoittain niittänyt kyseenalaista mainetta lisäaineväittelyissä, sitä pelätään usein turhaan. Lisäaineiden mahdollisia haittavaikutuksia vähättelevät ihmiset kun käyttävät jsoatin syystä vastaväitteenään juuri Kurkumaa, jonka liikakäyttö on todella pahasta, ja voi kuulemma altistaa jopa syövälle. Ensiksikin, samat ihmiset väittävät Absinttia hallusinogeeniksi ja ihmistä lihansyöjäksi. Nykylääketiede kuitenkin tutkii kurkuman sisältämiä aineksia juuri syövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
On totta, että kurkumalla on haittavaikutuksensa, mutta eihän mikään aine ole hyväksi ylenpalttisesti käytettynä, ei edes vanha kunnon H2O. Mielestäni on turhaa lähteä vertaamaan keinotekoisia lisäaineita luonnonantimiin, sillä pointtihan on juuri siinä, että luonnollisten aineiden maustekäyttö on yleensä turvallista (anteeksi, allergikot), mitä keinotekoisten lisäaineiden vastaava harvoin on. Haittavaikutuksia saadakseen kurkumaa pitää syödä useampia satoja grammoja päivässä, mikä on hankalaa jos muistetaan että kurkuma todellakin on mauste eikä mikään ravintolisä.
Maineestaan huolimatta kurkumaa voi käyttää rohdoksena myös raskauden aikana ainakin viidennelle kuulle asti. Kurkuma stimuloi kohtua ja voi aiheuttaa supistelua. Naiset ovat nauttineet kurkumarohtoja myös viimeisillään, sillä sen on sanottu edistävän synnytystä. Kurkuman tavallinen-, eli maustekäyttö (kurkumaa sisältävät ruoat) on turvallista myös raskauden viime metreillä.

Uskomuksia:
-Kurkuman syöminen unessa kehottaa sinua kuuntelemaan piilotajuntasi viestejä. Kurkumamaustepurkki taas neuvoo tarkkailemaan terveyttäsi.
-Kurkumanjuuri tyynyn alla voi auttaa uneksimaan enneunia.

Kardemumma (Elettaria Cardamomum)

Kardemumma on inkiväärin sukuinen ruohokasvi, jonka siemenistä saadaan aromaattista maustetta, jota käytetään esimerkiksi pullataikinassa. Kardemumma on maailman kolmanneksi kallein mauste, sahramin ja vaniljan jälkeen.
Kardemummaa saa nykyään vähän kaikissa muodoissa elintarvikekaupoista, joskin leivontaan tarkoitettu, putkilossa myytävä rouhittu kardemumma lienee tutuinta. Kardemummaa, kuten sinappia, saa myös eri värisinä. On mustaluottista eli mustaa, kypsänä poimittua kardemummaa, ja raakana poimittua vihreäluottista, vihreää kardemummaa. Keltainen kardemumma puolestaan kuivataan auringossa. Itämaisissa juhlaruoissa yleensä käytetään valkaistua, eli valkeaa kardemummaa. Valkean kardemumman luotit valkaistaan rikkidioksidilla.

(Kuva: Wikipedia)

Kokonaista kardemummaa, eli kardemumman siemenpalkoja kutsutaan luoteiksi. Kardemumman luotteja käytetään mm. intialaisessa keittiössä tuomaan pehmeää aromia liha- ja kalaruokiin. Arabiassa hienoin kahvi maustetaan kardemummalla. Kardemummaa on mukana myös monissa, itämaisissa mausteseoksissa. Tunnetuin lienee Garam Masala -sekoitus.

Kuin maskuliinisen inkiväärin vastapainoksi, kardemumma on feminiininen, vesielementtiin ja rakkauden jumaluuksiin yhdistetty kasvi. Kardemummalle pyhitettyjä jumaluuksia ovat mm. Venus, Hathor, Frigg, Rati, Prende, Quetes, ja Xochiquetzal. Kasvin siemenet yhdistettiin myös amoriineihin ja Cupidoon.
Kardemumma onkin tunnettu ennen kaikkea paitsi mausteena, myös lemmenlääkkeenä. Hyvä esimerkki kardemumman eroottisesti stimuloivasta vaikutuksesta lienee keskiaikaista perua oleva Hypocras-sima, joka maustettiin mm. kardemummalla, kanelilla ja neilikalla, ja jota tarjoiltiin pääasiassa hääjuomana.

Kuten sinapilla, kardemummalla värin voimakkuudella esim. magiassa ei ole niin väliä. Valitse vain väri joka symboloi/tukee parhaiten omia tarkoitusperiäsi.
Kardemumma soveltuu mainiosti lemmekkäisiin amuletteihin, suitsukkeisiin ja kylpyihin.
Kardemumman tuoksun sanotaan edistävän meditaatiota, mutta myös vaivuttavan ihmisen ajatuksiinsa. Kardemummalla on lumovoimaa jolle naisten kerrotaan olevan herkempiä.
Hyvänä esimerkkinä mainittakoon lemmenruokanakin tunnettu makea jälkiruoka, Baklava. Naisille tarkoitettu baklava höystettiin perinteisesti kardemummalla :)

Kotikosmeettista arvoa kardemummalla ei juuri ole. Kardemumma on virkistävä, ja edistää ihon pintaverenkiertoa. Kardemumma sopii ihon kuorintaan ja lämmittäviin kylpyihin. Kaikkein herkkähipiäisimmille kardemummaa ei kuitenkaan suositella, sillä kardemumma on voimakas mauste ja voi jopa polttaa ihoa.
Kardemummaa voi toki laittaa vaikkapa vaatekaapin potpurripusseihin tuomaan kaukoidän aromeita liinavaatteisiin.

Kardemummalla on jonkin verran lääkinnällistä arvoa, ja sekin kohdistuu lähinnä lemmenpulmiin. Esim. Intiassa erilaisilla maitoon sekoitetuilla kardemummansiemenrohdoilla on hoidettu maskuliinisia pulmia, kuten mm. miesten potenssiongelmia ja ennenaikaista siemensyöksyä. Juoma nautittiin sisäisesti.
Arabiassa  puolestaan, mm.  seksuaalista haluttomuutta on hoidettu kardemummalla, kanelilla ja inkiväärillä höystetyillä, tuoreilla sipuleilla. Toinen tapa pitää potenssia yllä oli sekoittaa kardemummaa juomiin, jota hääpäivänä tarjoiltiin sulhaselle.

Kardemummaa on käytetty myös koliikin ja erilaisten vatsa- ja ruoansulatusvaivojen hoidossa. Kardemumma sopii sekä sisäisesti että ulkoisesti käytettynä. Siementen pureskelu raikastaa hengityksen, ja lisää syljeneritystä. Kardemumma on lämmittävä mauste, jolla voi höystää vaikkapa flunssajuoman. Kardemummaa voi lisätä myös yskänsiirappiin. Kardemummateetä (n.6 rikottua luottia per kupillinen) voi kokeilla myös pahoinvointiin, tai oksennustaudin hoidossa.
Kotihoidollisesti kardemummasta uutettua teetä voi kokeilla myös virtsateiden hoitoon, ja sen sanotaan parantavan virtsanpidätyskykyä.
Aromaterapeuttisesti käytettynä kardemumman sanotaan auttavan migreeniin ja stressistä tai jännityksestä johtuvaan päänsärkyyn.

Inkiväärin tavoin kardemumma soveltuu myös ruukkukasviksi, ja esimerkiksi taimistoista voi kysellä kardemummantaimia kotiin. Kardemumma viihtyy puolivarjossakin, mutta tarvitsee lämpimän ilmaston. Mausteeksi tarkoitettua kardemummaa voi siis olla turha idättää, vaikken kielläkään kokeilemasta.
Itse ostan keittiööni kardemummat kokonaisena itämaisia elintarvikkeita myyvästä kaupasta. Luotteja käytetään kokonaisina itämaisissa ruoissa, mutta leivontaan niistä saa maustetta hyvin helposti:

-Purista luottia kunnes se halkeilee. Poista kuoripala ja rapsuttele siemenet talteen.
-Hienonna siemeniä hieman morttelissa ennen käyttöä.
-Kardemumman kuoret voidaan hävittää biojätteen mukana.

Huom: Liiallinen kardemumman nauttiminen saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja potenssiongelmia. Kardemummaa ei myöskään suositella pitkäaikais käyttöön epileptikoille, eikä sydänvaivoista tai korkeasta verenpaineesta kärsiville. Maustekäyttö on yleensä vähäisenä turvallista.

Uskomuksia:
-Kardemumman kerrotaan innoittavan kaunosielut rakkausrunoihin.
-Kardemummaa sisältävät leivonnaiset sopivat lemmenlääkkeeksi herättämään naisen kiinnostuksen.
-Jos olet syönyt kardemummaa, suutelet haluttua, ja suudelma maistuu pahalle, ei hän ole oikea sinulle.
-Ennen nukkumaanmenoa nautittu kardemumma tuo "Oman kullan kuvia" höyhensaarille.
-Kardemumma pitää ihmissudet loitolla.
-Jos taas uneksit syöväsi kardemummaa, kehoittaa se kiinnittämään huomiota ihmissuhteisiisi.

Kaakao (Cacao)

Kaakaopavut, kaikille tutun suklaan pääraaka-aine, ovat trooppisen kaakaopuun (Theobroma Cacao) kurpitsamaisen hedelmän siemeniä. Siemenet erotellaan hedelmästä, ja säilötään maakuoppaan tai erillisiin käymisastioihin, jossa niiden maku pehmenee. Kun pavut vielä paahdetaan, kuoritaan ja jauhetaan, saadaan useimmille tuttua peruskaakaoa; tummaa, kirpeää kaakaojauhetta jota eteenpäin prosessoimalla saadaan makeaa suklaata ja erilaisia suklaajuomajauheita. Kaikenlaisia kaakaovalmisteita raakakaakaojauheesta suklaaseen voi nykyään ostaa myös lähikaupasta. Tarkoitukseni on kuitenkin kertoa ennemmin tästä peruskaakaosta kuin siitä valmistettavista makeisista sun muista tuotteista.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Kaakao on maskuliininen, tulielementtiin ja Mars-planeettaan yhdistetty kasvi.
Kaakaolla on monia jumaluuksia, kuten Ixcacau (Mayojen suklaan jumalatar), Quetzalcoatl (Atsteekkien sulkakäärme), Sibu ja Sura (siementen kylväjät), Ek Shuah (Mayojen musta kaakaojumala), ja Filippiinien Maria Cacao. Kaakao on pyhitetty myös roomalaisten sodanjumala Marsille (tottakai). Latinankielinen nimi "Theobroma" tulee kreikankielen termistä "theo broma" joka tarkoittaa jumalten ruokaa. Kaakaota on viljelty Keski Amerikassa jo 2000 vuotta, ja olikin monille kansoille, kuten Atsteekeille ja Mayoille, pyhä kasvi jota käyettiin mm. uskonnollisissa rituaaleissa. Myös Xocolatl-nimellä tunnettu kaakaojuoma kuului jokapäiväiseen elämään. Kaakopavut olivat sekä nautintoaine, ravinnonlähde, käypää valuuttaa sekä lahja jumalilta.

Nautintoaineena kaakao levisikin kaakaojuoma levisi Euroopan ylhäistön piireihin 1600-luvulla, ja suklaamakeisten valmistus aloitettiin joskus 1800-luvulla.
Kaakao ja suklaa olivat viktoriaanisena aikana muodikkaita nautintoaineita, ja perinteinen suklaarasia onkin vakiintunut niin rakkaudentunnustuksen kuin leikittelevän kosiskelun vertauskuvaksi. Konvehtipaketilla on paitsi lahjottu rakkaudenkohdetta kuin lepytelty kylmänkiskoista kumppania mokailun jälkeen. Suklaata myydäänkin monissa maissa eniten ystävänpäivän aikoihin (Valentine's Day), koska  monet rinnastavat makean suklaan helposti kuvitella rakkauden mauksi. Kaakaolla on kuitenkin monta ilmenemismuotoa, ja rakkauden kaikissa muodoissaan kokeneet voisivat ennemminkin suosia suklaan kitkerämpää, voimakasta perusmuotoa; raakakaakaojauhetta. Kaakao onkin monille tuttua ainetta juuri lemmen-, ja lempimiskyvyn tavoittelelun saralla. Tummaa kaakaojauhetta ja suklaata on pidetty sekä mieskuntoa kohottavana että rakkautta nostattavana aineena jo maailman sivu.

(Suklaan raaka-ainetta; Raakakaakaopapuja)

Kaakaon energia voi lujittaa omaa tahdonvoimaa ja nostaa energiatasoja. Marsin soturivoima auttaa karkottamaan ei-toivotut ihailijat sekä tehostaa itseluottamusta. Maskuliinisena kasvina kaakao on suopein miehille, jotka parhaiten voivat valjastaa kaakaonenergian pyrkimyksiään tukemaan. Kaakaopapuja voi mainiosti jemmata amulettipussukoihin tai pitää taskussa mukana, mutta etenkin naisten kannattaa olla kaakaoenergian kanssa varovaisia, sillä kaakaon tulienergia on omistushaluista, ja jopa petollista.

Kaikista parasta, niin maagisesti kuin terveydellisestikin on tietenkin raakakaakao. Kaakopapu sisältää paljon hivenaineita ja antioksidantteja, mm. magnesiumia, rautaa, natriumia ja kaliumia, sekä tyramiinia, serotoniinia, fenyyliethylamiinia ja dopamiinia. Kaakaokupillinen (n.2,5 dl) sisältää n. 4-5 mg kofeiinia.
Kaakaota on kautta aikojen käytetty niin rentoutumis- ja virkistymistarkoituksiin. Sen on sanottu kohottavan mielialaa, ja tuovan elinvoimaa ja onnellisuutta. Kaakaon lempeä tuoksu rauhoittaa mieltä, ja suklaan pehmeää maku saa hyvälle mielelle. Kaakaon sisältämällä mielihyväkemikaalilla (fenyyliethylamiini) voi olla osuutensa asiaan. Se siis on samaa ainetta jota aivot erittävät ollessamme oikein hyvällä tuulella tai lemmenhuumassa. Suklaassa nämä määrät ovat kuitenkin marginaalisesti sangen pieniä.

Raakakaakaojauhetta voi lisätä pirtelöihin, leivoksiin ja vanukkaisiin, ja siitä voi valmistaa myös raakasuklaata kotona. Se olisi kuitenkin parasta nauttia kypsentämättä. Raakakaakaopavut ovat äkkiseltään aika kitkeriä, mutta niitä voi syödä siltään. Jos pidät mustasta kahvista ilman makeutusaineita, voivat raakakaakaopavut maistua sinulle. Raakakaakaopapuja löytyy lähinnä luontaistuote- ja ekokaupoista.
Sekä raaka- että tummaa kaakaojauhetta voi lisätä myös meksikolaistyylisiin ruokiin, kuten patoihin ja kastikkeisiin. Siinä missä suklaata ylistetään Ystävänpäivänä, tumma kaakao soveltuu myös vaikkapa Kuolleiden päivän tarjoiltaviin, ja sen sellaisiin tilaisuuksiin jossa tarvitaan vahvistavia, voimaa ja yhdessäolon tunnetta vahvistavia ruokia ja tarjottavia.

(Kuorittuja ja kevyesti murusteltuja raakakaakaopapuja)

Myös tumma kaakaojauhe on varteenotettava vaihtoehto maitosuklaalle. Mitä tummempi kaakao, sitä vähemmän sitä on käsitelty, ja sitä parempi. Suklaalevytkin kannattaa siis valita kaakaopitoisuuden mukaan. Minimissään 70% kaakaopitoisuus on jo virallisesti "aitoa" täyssuklaata. Sama pätee suklaamakeisiin, tummuus on valttia. Mitä tummempaa suklaa on, sitä enemmän se sisältää kaakaon ravintoaineita, energiaa, ja tulielementtiä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaakaovoista valmistettava valkosuklaa ei sisällä varsinaista kaakaota lainkaan. Tummasta kaakaojauheesta voi valmistaa kaakojuomaa ja suklaata kotonakin, ja tulokset ovat taatusti terveellisempiä kuin kaupan versiot.
Maailman parhaiksi mainitaan usein Belgialaiset, sveitsiläiset, ja ranskalaiset suklaat.

Keittiössä käyttämämme kaakao on usein juuri tummaa, paahdettua kaakaojauhetta, joka onkin hyvin monipuolista, siitä voi tehdä sekä kuumia että kylmiä juomia, kuorrutteita, taikinan ja lämpimän ruoan höysteitä, sopii sekä makeisiin että suolaisiin pöperöihin, vanukkaisiin, kiisseleihin ja kaiken sorttisiin makeisiin, jne. Myös tummaa kaakaojauhetta voi käyttää suklaan valmistamiseen kotikonstein. Kaakaolikööri taas sopii myös jälkiruokiin ja erilaisten kaakaojuomien höysteeksi. Käytä vain mielikuvitusta.

(Kipot vasemmalta oikealle:Cocovi:n Raakakaakaojauhe, Van Houten:in Paahdettu, tumma kaakaojauhe, ja Nesquik-Kaakaojuomajauhe. Alla Green&Black's 70% tummaa suklaata)

Kaakao soveltuu hyvin myös kotiapteekkiin. Kaakao nostaa ruumiinlämpöä, edistää ruoansulatusta, virtsaneritystä, sekä imettävän äidin maidontuotantoa, stimuloi keskushermostoa, hengitysteitä ja sydänlihasta. Kaakaon sisältämä teobromiini rentouttaa sileitä lihaksia ja laajentaa sepelvaltimoita. Kaakaon mainitaan myös lievittävän allergioita sekä astmaa, ja suojaavan sydänsairauksilta, ja jopa syövältä. Lisäksi se on ravitsevaa, ja sopii mm. anemian hoitoon.
Kaakaovoi puolestaan on kaakaopapujen kiinteähköä rasvaa, jota voi löytää niinluontaistuote- ja ekokaupoista, sekä apteekista. Kaakaovoi sopii hyvin ihonhoitoon ja kotikosmetiikkaan, ja sitä voi käyttää pitkälti kookosöljyn tavoin. Pidemmän päälle sisäisesti nautittuna kaakaovoi ei kuitenkaan ole yhtä terveellistä kuin kookos. Kaakaovoita on käytetty myös iho-ongelmien, hedelmättömyyden ja impotenssin hoitoon.

Koostumukseltaan kaakaovoi saattaa olla sellaisenaan liian paksua, mutta sitä on helppo ohentaa sekoittamalla sitä kuumentamalla muihin rasvoihin, esim. aprikoosinkiviöljyyn tai kookosrasvaan. Kaakaovoi suojaa, pehmentää ja virkistää ihoa, ja sopii mainiosti erilaisiin voiteisiin ja öljyihin.
Myös suklaata voi käyttää esim. kotikuroisissa kasvo- ja huulivoiteissa sekä maun että koostumuksen vuoksi. Suklaan sisältämä rasva hellii ihoa ulkoisesti (paremmin kuin sisäisesti), ja sopii erityisesti kuivalle, hilseilevälle iholle vaikkapa kasvonaamion osa-aineena. Ihan silkkaa suklaata en kuitenkaan suosittele levittämään nassulle kuulaan ihon toivossa..

(Tummasta kaakaojauheesta ja maidosta keitettyä kaakaojuomaa)

Huom: Kaakaon liikakäyttö voi aiheuttaa kahvin käyttöön verrattavia oireita; Ärtyneisyyttä, levottomuutta, ahdistuneisuutta, unettomuutta ja migreenikohtauksia. Lisäksi tummakaakao voi ärsyttää vatsaa ja nostaa verenpainetta.
Liiallinen suklaamakeisten ja kaakaojuomien vaara taas liittyy niihin lisättyihin sokeriin ja rasvaan (puhumattakaan lisäaineista), jotka voivat aiheuttaa ruoansulatusvaivoja, sydämentykytystä, turvotusta, kiputiloja ja kaikenlaisia iho-oireita liikarasvoittumisesta akneen. Turha sokeri ei ole hampaillekaan hyväksi, ja liika rasva näkyy sitten appelsiini-ihona vyötärön seudulla..

Uskomuksia:
-Suklaan syömisestä uneksiminen kehottaa tarkkailemaan omaa terveyttä.
-Kaakaojuoman pintavaahto voi paljastaa salaisen ihailijasi etunimen alkukirjaimen.
-Suklaan uskotaan parantavan lemmentuskat ja särkyneen sydämen.
-Yksi nykyajan tunnetuimmista rakkaudensymboleista on puolisoiden toisilleen lahjoittama makeinen; Suklaasydän.

Inkivääri (Zingiber Officinale)

Esitelläänpäs taas vähän kaukoidän eksotiikkaa:
Inkivääri on kaunis, pitkänhuiskea ruohokasvi, jonka moni tunnistaa pääasiassa sen juuresta, josta saadaan aromaattista, tuoksuvaa maustetta joka on monille tuttu etenkin joulun alla. Inkiväärin juurakkoa käytetään myös tuoreena, ja etenkin flunssarohtona se on ehdoton (ellet ole allergikko). Muita kasvinosia ei juuri käytetä.
Kuivattu, jauhettu inkiväärijuuri on ollut aikoinaan kallis mauste johon vain rikkailla on ollut varaa. Nykyään inkivääriä saa molemmissa muodoissaan useimmista lähikaupoista.

(Kuva: Wikipedia)

Inkivääri on maskuliininen, tulielementtiin liitetty kasvi, joka kuvastaa vahvuuksia, voittoa, terveyttä ja miehistä seksuaalisuutta. Monissa kulttuureissa esimerkiksi hääaterialla miehille on syötetty inkivääripitoisia ruokia jotta heidän mieskuntonsa pysyisi yllä niin hääyönä kuin avioliitossa, ja että parin lapsista tulisi pontevia ja vahvoja (poikia).
Magiassa, ja monissa noitaryhmissä inkivääriä taas pidetään naisellisena, vettä ja tulta edustavana kasvina, jonka juuri on liitetty myös hedelmällisyyteen, vaurauteen ja onneen. Maagissa tarkoituksissa toimii parhaiten tuore inkivääri.
Inkivääri on pyhitetty monille aasialaisille ja egyptiläisille kansoille, jumalolennoille, mystikoille, kaunosieluille ja sotureille.

Monikäyttöinen inkivääri tunnetaan myös lemmenrohtona/lemmenruokana, jota toiveikkaat naiset ovat syöttäneet halutulle jos jonkinlaisessa muodossa. Inkivääri myös nosti naisen väen, energian, jotta haluttu mies huomaisi ja valitsisi lukuisten ihailijoiden joukosta juuri hänet.
Inkiväärin juurta on käytetty alrunanjuuren tavoin taioissa ja amulettina, sillä sen voi nähdä omaavan ihmismäisiä muotoja.
Loitsija voi vahvistaa taikansa tehoa syömällä hieman tuoretta inkivääriä ennen loitsua.
Tuoreen inkiväärin on voimakkaan tuoksunsa ansiosta arveltu valkosipulin tavoin karkottavan pahoja henkiä, ja monien mielestä inkivääri tuoksuu valkosipulia paremmalta. Inkivääriä onkin valkosipulin asemasta, pääosin Aasiassa, ripustettu synnyttävien naisten huoneisiin suojelemaan äitiä ja lasta.
Sairauksia inkiväärillä on hoidettu laittamalla juuri kipeän paikan päälle, ja visualoimalla tauti juureen, jonka jälkeen juuri on haudattu maahan tai poltettu avotulella.
Kiinassa inkivääri liitetään myös kuolleisiin (kuten useimmat henkiaspektin kasvit), ja henkien kanssa kommunikoivat saattoivat vahvistaa kykyjään inkivääriä popsimalla. Inkivääri on ollut myös "Vainajien ruokaa", jota on jätetty haudoille ainakin juhlapäivinä.

Leivän ja suolan sijaan tupaantuliaisiksi voi antaa kauniiseen liinaan käärityn, mahdollisimman paksun ja eheän inkiväärijuuren, sillä sen sanotaan houkuttelevan vaurautta. Tällainen juuri voi lähteä myös itämään (erittäin suotuisa ja hedelmällinen enne), ja sen voi istuttaa ruukkuun kasvamaan:
-Huoneenlämmössä valoisalla paikalla säilytetty juuri voi alkaa kasvattamaan selkeitä, sipulinmuotoisia versoja kuin itsestään. Täytä iso ruukku tiiviisti hyvällä kukkamullalla ja kaiva keskelle pieni kuoppa.
-Laita juuri kuoppaan, niin että silmut jäävät pinnalle, ja peitä juurta hieman mullalla. kastele kevyesti, ja hanki kaiken varalta pitkä kukkakeppi.
Inkiväärikasvi menestyy hyvin huoneenlämmössä, mutta vaatii tasaisen kosteahkon, ravinteikkaan mullan ja valoa. Satoa koti-inkivääri tuskin tuottaa, mutta se tekee kauniin, kämmekän kukintoa muistuttavan kukan, ja lisäksi koko kasvi tuoksuu raikkaalta.

Kulinaarisesti inkivääriä on suomessa perinteisesti käytetty jauhetussa muodossaan, lähinnä leivonnaisiin, ja erilaisten kahvi-, kaakao- ja teejuomien, säilykkeiden, ja makeisten mausteena. Nykyaikana, eri kansojen ja kulttuurien kohdatessa, monien itämaisten keittiöiden tapa käyttää ruoanlaittoon tuoretta inkiväärinjuurta on tarttunut myös meidän suomalaisten kotikeittiöihin.
Japanilaisesta keittiöstä tutun wasabi-tahnan, jota on tapana nauttia eri ruokalajejen/suupalojen välissä jotta makunystyrät puhdistuisivat, voi korvata esim. hillotulla tai säilötyllä inkiväärillä (Gari), sillä sen tujakka maku puhdistaa suun yhtä lailla seuraavaa lajia verten.

Inkiväärillä on monia terveysvaikutuksia, joiden ansiosta se soveltuu mitä parhaiten myös kotiapteekkiin :)
Inkivääri on terveellinen kasvi. Vaikka Inkiväärissä on aika vähän vitamiineja, se on rikas hivenaineista. Inkivääri sisältää mm. Magnesiumia, Fosforia, Kalsiumia, Natriumia, sekä myös todella paljon Kaliumia. Inkivääri on monikäyttöinen, ja, kuten jo mainitsin, ja kylmetysoireiden ja flunssan hoidossa inkiväärinjuuri on yksi parhaista; Se lämmittää ja puhdistaa kehoa, avaa hengitysteitä, lievittää kurkun karheutta ja auttaa pahoinvointiin.
Tuoretta inkiväärinjuurta kannattaa viipaloida teekupin pohjalle, ja kaataa päälle kuumaa vettä ja makeuttaa hunajalla. Inkiväärin tehon voi yhdistää myös vaikkapa kamomillateehen. Mikäli kärsit sitkeästä limasta, sekoita pari ruokalusikallista inkiväärimehua porkkanamehuun (Inkiväärimehua voidaan valmistaa kuten kookosmaitoa; Kiedo inkiväärinjuuriraastetta harsokankaaseen ja väännä kangasta ).
Inkivääriteetä voi kokeilla myös reumaattisiin kipuihin, migreeniin, ja naistenvaivoihin. Samoin juuren eteeristä öljyä (eteeristä öljyä on paras käyttää vain ulkoisesti).

Inkiväärihauduke/-tee:

Muutaman sentin pala tuoretta inkiväärinjuurta
Kylmää vettä
Hunajaa tai Agavesiirappia makeutukseksi

-Huuhtele juuri hyvin
-Kaada kattilaan sopiva määrä vettä, ja laita vesi kiehumaan
-Veden kiehumista odotellessa, viipaloi inkiväärin juuri teekupin pohjalle
-Kun vesi alkaa kiehua, kaada vesi teekuppiin, inkiväärin päälle
-Peitä kuppi tassilla, tms. kannella ja anna tekeytyä n.10 min
-Makeuta halutessasi hunajalla tai agavella, ja tee on valmis nautittavaksi

*Sopiva määrä inkivääriä on n.1/2 dl inkivääriä 2 1/2 dl:n vettä. Inkiväärinpaloja ei siis tarvitse kalastella kupista erikseen, mutta jos ne kamalasti häiritsevät, ei niiden poistamisesta ole haittaakaan.
Jos et ole makean ystävä, teen voi nauttia myös ilman makeutusta. Voit myös tiristää vähän tuoretta sitruunamehua juomaasi maun piristykseksi ja lisävitamiiniksi ;)

Inkivääri on stimuloiva kasvi, joka vaikuttaa sydämeen ja hermostoon. Inkivääristä eroteltuja aineita käytetään myös verenpainelääkkeissä, mm. tasoittamaan verenpainetta. Inkivääri lisää sydämen lyöntitiheyttä, saa veren kiertämään ja nostaa verenpainetta, joten esim. alipainoon tai anemiaan liittyvästä alhaisesta verenpaineesta kärsivät voivat kokeilla lisätä inkivääriä ruokiinsa. Inkivääri on myös diureetti, eli se poistaa nestettä elimistöstä, ja sopii myös ylipainon aiheuttaman korkean verenpaineen hoitoon. Kuitenkin, tuore inkivääri yhdistettynä esim. hyötyliikuntaan voi auttaa saamaan verenpaineen normaalilukemiin. Maustekäyttö on kuitenkin hyvä aina pitää kohtuuden rajoissa (lue loppuun).
Inkiväärin sisältämät karvasaineet edistävät ruoansulatusta ja tuore inkivääri puhdistaa elimistöä tehokkaasti, joten se on hyväksi esim. maksalle ja munuaisille. Inkivääri vahvistaa näitä elimiä ja auttaa niiitä puhdistumaan.
Kuumeeseen ja vilustumiseen wanha kansa suositteli sekoittamaan vajaan teelusikallisen inkiväärijauhetta kuumaan maitoon. Seoksen voi makeuttaa esim. hunajalla ennen juomista. Ohjeen maidon voi korvata myös sopivalla kasvimaidolla :)
Matkapahoinvointiin, (samoin kuin jännitykseen) suositellaan myös inkiväärijauheesta haudutettua juomaa, tai hillottujen inkiväärinpalasten ja/tai inkiväärimakeisten imeskelyä matkan aikana.

Inkivääri sopii myös kylpyihin, potpurreihin, ja aromaterapiaan. Inkiväärin eteerinen öljy rauhoittaa stressin keskellä, parantaa keskittymiskykyä, tuo rohkeutta ja itseluottamusta (myös agressioita), virkistää mieltä ja vahvistaa henkisiä kykyjä. Sen kerrotaan myös nostavan mielialaa, laannuttavan päänsärkyä, auttavan naisten seksuaaliseen kylmyyteen ja kohottavan miesten seksuaalista halua..
Öljyn polttaminen lampussa sitäpaitsi rauhoittaa, ja voi laannuttaa päänsärkyä. Sen kerrotaan auttavan myös naisten seksuaaliseen kylmyyteen.
Esim. oliiviöljyyn sekoitettuna laimennoksena eteeristä inkivääriöljyä voi käyttää voiteena nivelkipuihin sekä päänahan hilseilyyn. Molempia vaivoja ajatellen öljyyn voi säilöä muutamia kuorittuja ja paloiteltuja inkiväärinjuuria (voit myös raastaa inkiväärin öljyyn). Vain öljy käytetään nivelkipuihin (voit käyttää ylijääneet inkiväärinpalat vaikka ruoanlaittoon). Tällainen öljy säilyy huoneenlämmössä sen pari viikkoa käyttökelpoisena, sillä tuore inkiväärijuuri ei muidenkaan kosteiden aineiden tavoin vaikuta suotuisasti öljyn säilyvyyteen.
Niveliä voi hoitaa myös tuoreesta, viipaloidusta juuresta tehdyllä hauteella; Paloittele tai raasta pala tuoretta inkiväärinjuurta, ja kääri palat/raaste liinaan, dippaa käärö kuumaan veteen, ja laita kipeän kohdan päälle.
Inkivääristä puristettua mehua kannattaa kokeilla myös syylien hoitoon; Pari tippaa mehua tiristetään poistettavaan syylään aamulla herätessä ja illalla nukkumaan mennessä.

Inkiväärin juuri on hyvin kuituinen. Kun raastat inkiväärinjuurta, pehmeät osat raastuvat helposti ja ne käytetään ruokaan tai rohtoihin, mutta sormiin jäävän, karhean puumaisen sälän voi heittää biojätteeseen tai kompostiin. Sen voi käyttää myös kuivan ja hilseilevän ihon kuorintaan, muista vimeistellä tulos hieromalla ihoon suojaavaa rasvaa tai öljyä.

Huom: Äläkä käytä inkivääriä mikäli olet yliherkkä tai allerginen. Inkivääri voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä ja pahentaa sydänsairauksia, minkä vuoksi päivittäinen, liiallinen inkiväärinkäyttö (yli 5 g päivässä,) voi kohottaa verenpainetta vaarallisiin lukemiin. Inkiväärin vaikutusta verenpaineeseen ja muihin sairauksiin tutkitaan edelleen, mutta sen päivittäistä käyttöä ei suositella henkilöille, jotka kärsivät korkeasta verenpaineesta, eikä ihmisille, joiden alhaiseen verenpaineeseen liittyy nestevajetta.
Tuore inkivääri voi suurina annoksina myös aiheuttaa hermostollisia häiriöitä, ärsyttää elimistöä ja vatsan limakalvoja, ja aiheuttaa jopa vatsahaavan. Tavallinen maustekäyttö on kuitenkin yleensä ihan turvallista. Inkivääriä ei myöskään suositella käytettyväksi raskauden tai imetyksen aikana, sillä inkivääri sisältää ainesosia, jotka voivat vahingoittaa sikiötä. Imetettäessä lapsi saa maidon mukana inkivääriaineita, mikä voi vaikuttaa inkivääriyliherkkyyden tai -allergian puhkeamiseen. Inkivääri ohentaa verta, eikä sovi sydän-, verenohennus-, veren hyytymisenesto-, tai diabeteslääkkeiden käytön yhteydessä. Älä myöskään käytä inkivääriä mikäli sinulla on sappivaivoja. Keskustele siis asiasta tarvittaessa lääkärisi kanssa.
Yliherkkien tulisi tietenkin välttää jopa kosketusta kasvin kanssa, sillä se voi aiheuttaa iho-oireita.

Seuraavat reseptit sisältävät tuoretta inkivääriä:

Hiyashi Shuka
Höyrytetyt Kasvikset Inkivääri-Etikkakastikkeessa
Kikhernekeitto
Tarkari
Vihreä Canh Cua

Uskomuksia:
-Lompakossa kannettu inkiväärinjuuri houkuttelee rahaa.
-Inkivääri herättää uinuvan pedon. Lemmenlääkkeenä myös vuoteessa..
-Inkiväärin juuri unessa kehottaa panostamaan uusiin projekteihin, kasvuun ja kehitykseen.
-Pureskele inkivääriä hammassärkyyn, ja sylkäise se sitten nenäliinaan. Pidä nenäliinaa housuntaskussasi kolme päivää, ja hammasärky katoaa.