maanantai 24. toukokuuta 2010

Kookos (Cocos)

Vaikka yritän koota blogilleni lähinnä kotimaisia aineksia, tänne satunnaisesti livahtaa myös jotakin toisaalta. Monipuolisuus lienee hyve ;) Itse käytän, varsinkin kookosöljyä suht. paljon, pääasiassa kotikosmetiikassa, ja keittiössäni, joten tämä kuuluu kyllä listalle, ehdottomasti.

 (Kuva: Wikipedia)

Tässä yhteydessä käyttämäni termi "kookos" käsittää siis kaikenlaiset kookospalmun pähkinöistä saatavat ainekset; Rasvan, hedelmälihan (sivuvalmisteineen, esim. kuivatut kookoshiutaleet), kookosmaidon, kookosveden ja jopa kookoskuidun.
Kookospähkinä on suuren kookoshedelmän sisästä löytyvä, suurinpiirtein appelsiinin/rugby-pallon kokoinen, kovakuorinen, karkeakarvainen siemen (siis samoin kuin vaikka siemen eli kivi persikan sisällä). Kookospalmun siemen eli pähkinä sisältää kirkasta nestettä, jota kutsutaan kookosvedeksi, ja joskus, hieman virheellisesti tosin, kookosmaidoksi. Tuntemamme kookosmaito on todellisuudessa kermamaisen paksua, kookospähkinän hienonnetusta, valkoisesta sisuksesta (eli siemenvalkuaisesta) valmistettua valkoista nestettä. Siemenvalkuainen sekoitetaan veden kanssa, ja näin saatu neste erotetaan puristamalla kiinteästä valkuaismassasta. Pähkinän valkuaisesta saadaan myös kookosöljyä eli kookosrasvaa, joka on tyydyttynyt mutta terveellinen kasvirasva.
Monilla luonnollisilla kasvualueillaan kookospalmu on paikallisille pyhä kasvi, jota voi nykyäänkin käyttää edistämään mietiskelyä, tasapainottamaan mieltä, ja poistamaan kielteisyyttä.

(Murrettu pähkinä josta vesi on jo kaadettu pois)

Kookospähkinän tuoreuden tunnistaa parhaiten ehjästä kuoresta, sekä ravistettaessa hölskyvästä äänestä, kun kookosvesi hölskyy pähkinän sisällä.
Sekä kookoksen hedelmäliha että kookosrasva parantavat vatsan vointia, vahvistaa vastustuskykyä ja kehoa, edistää ruokahalua, alentaa verenpainetta, auttaa sokeritautiin ja voi estää anemiaa. Kookosrasva edistää ruoansulatusta, ja auttaa näin ollen paitsi kovaan vatsaan, myös säännöllistämään vatsan toimintaa.

Kuivattua hedelmälihaa voi lisätä myös potpurripusseihin tai unityynyyn tuomaan mietoja, rauhoittavia aromeita. Kookospähkinän kuorella voi vaikka saunassa rapsutella kuivaa ja kovettunutta ihoa, sillä se kuorii mm. jalkopohjat raspia hellävaraisemmin. Pitkiä kookoskuitusäikeitä voi puristella vedessä palloksi, jota voi käyttää vaikka suihkussa pesuvamppuna.

(Biona Organic -kookosrasvaa myyntipakkauksessaan)

Kookosrasva eli kookosöljy on kiinteää ja valkeaa, mutta sulaa jo ruumiinlämmössä helposti juoksevaksi. Kookosrasva sisältää pääasiassa lauriinia ja kapryylihappoa (jotka eivät varastoidu kehoon vaan menevät energiaksi, sekä auttavat vastustamaan bakteeri- virus- ja sieni-infektioita), myristiinia, kapriini- öljy- palmitiini- ja steariinihappoa. Maidossa on lisäksi monia kivennäisaineita. Sopiva annos kookosrasvaa on n.3-4 rkl/päivässä. Kookosrasva on ainoa tyydyttynyt kasvirasva, mutta hillitysti (mauste/rohdoskäyttö) käytettynä se on terveellisempää kuin eläinrasvat.
Kookosrasvaa käytetään mm. äidinmaidon vastikkeissa sekä aliravituille tarkoitetuissa ravintoseoksissa. Säännöllisessä käytössä kookosrasva pitää kolesterolin kurissa, jolloin riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin pienenee. Kookosrasvan terveysvaikutuksia esim. diabeteksen ja osteoporoosin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä tutkitaan. Lisäksi kookosrasvan mainitaans tasapainottavan kilpirauhasen toimintaa.
Kookosrasva on stabiilia rasvaa, joten se ei härskiinny, ja voi näin vähentää solujen hapettumisvaurioita ja rasvaisia solurakenteita. Tämän sanotaan hidastavan solujen vanhenemisprosessia ja riskiä sairastua mm.syöpään. Kookosrasva kestää hyvin kuumentamista ja sitä voidaan sekoittaa sulatettuna myös muihin rasvoihin.

(Kylmää kookosrasvaa hiutaleina)

Ulkoisesti käytettynä kookosrasva sopii niin ihon kuin hiusten hoitoon. Iholle käytettynä kookosrasva sopii parhaiten kuivalle-, ja ravinneköyhälle-, ja sekaiholle, mutta sitä voi kokeilla myös couperosaan ja atooppiselle iholle. Kookosrasva hoitaa ja hillitsee tulehduksia, ja sitä kannattaa kokeilla mm. ärtyneiden limakalvojen, yskänrakkuloiden, sekä silmä- tai hiivatulehduksen hoitoon, ja sitä voidaan lisätä esim. kotitekoiseen ihovoiteeseen, huulivoiteisiin ja saippuaan. Vaikka kookoksella on miedon makea, lempeä tuoksu, kookosöljyyn voi lisätä eteerisiä öljyjä joko tuoksun, tai toivottujen rohdosominaisuuksien mukaan.
Kookosrasva on luonteeltaan kuivattava, eli se ei jätä ihoa erityisen rasvaiseksi. Hoitavien ja vettä hylkivien ominaisuuksiensa vuoksi kookosrasvaa voidaan käyttää voiteena suojaamaan kuivia ja halkeilleita ihoalueita (tiedät, kuinka vesi kirvelee pakkaessa halkeilleen ihon pikkuhaavoissa). Kuivaa ihoa lievittää toki parhaiten jollain kosteuttavalla hoidolla (esim. Tuorekurkulla tai Aloella) ja sitten päälle kevyesti kookosrasvaa, jotta kosteus ei heti karkaa harakoille. Kookosrasva sopii myös ensiavuksi lievittämään hyönteisten puremia.
Kookosrasvalla voi hoitaa kuntoon myös hapsottavat, elottomat, kuivat, ja liiallisesta käsittelystä (etenkin valkaisusta) kärsineet hiukset; dippaa sormesi kookosrasvaan ja hiero öljyä sormenpäihin, se sulaa kyllä ihonlämmössä. Hiero sormenpäillä varovasti pienissä erissä hiusten latvoihin. Jos käytät liikaa kookosrasvaa, on lopputulos rasvaisennäköinen myös hiuksissa.

Kynttilämassaan voi lisätä pari pisaraa kookosöljyä, tai rituaalikynttilät voi öljytä kookosrasvalla harmonian ja tasapainon saavuttamiseksi.
Kookosta on käytetty myös lemmenlääkkeenä. Arkiset lemmenkakkuset uudistuvat jo kummasti tirauksesta kookoshiutaleita, joita voi sirotella myös lämpimän, vaikkapa intialaistyylisen aterian pinnalle. Kokeile ihmeessä sekoittaa kookoshiutaleita vaikka arkiseen vehnäleipätaikinaan.
Ehkä kookosrasva kynttilöihin voisi kaivertaa sydämenkuvat ;)

(Rainbow:n kookosmaitoa myyntipakkauksessa)

Kookosmaito ja -kerma lienee monille tutumpaa keittiöstä kuin kosmetiikasta, sillä kun loihtii kotiruokaan maukkaita, itämaisia vivahteita. Kookosmaitoa on helppo tehdä itse ruoan vaatima määrä;
Kookoksen mahdollisimman tuoretta hedelmälihaa laitetaan puhtaan puuvilla- tai pellavapyyhkeen sisälle, pyyhe kastellaan, ja käännetään kulhon yllä kuivaksi kuin kostea pyykki. Kulhoon pisaroiva neste on valkoista.

Kookosmaitoa voi lisätä hiushuuhteluun tai shampooseen, hoitamaan kärsineitä kutreja.
Rauhoittavaan kylpyveteen kannattaa lorauttaa pari desiä kookosmaitoa, se pehmentää ja hellii kuivaa ihoa. Tuoksuna kookos on tasoittava, ja rauhoittava, siksi kookosta sisältäviä potpurreja onkin hyvä säilyttää esimerkiksi liinavaatekaapissa.

Kookosvettä käytetään suhteellisen vähän, ja moni kaataa sen menemään. Kookosvesi on väritöntä nestettä, joka tuoksuu miedosti kookospähkinältä, ja jossa on hieman pistävä maku. Sen voi juoda sellaisenaan, tai käyttää ruokien höysteenä. Kookosvettä voi kokeilla myös kuivalle iholle kasvoveden tapaan ja huuhteena hiuksille.
Pähkinää avatessa kannattaa kapeaan päähän kaivertaa vaikka yleisveitsellä reikä, josta vesi valutetaan talteen. Näin lopun pähkinän avaaminen (esim. rautasahalla tai taltalla ja vasaralla) käy siistimmin.

Pähkinänkuorista käsistään kätevä kovertaa vaikka kynäpurkin, suojaruukun, tai pienet jälkiruokakulhot.
Pähkinän sisältä koverretaan tarkasti pois hedelmäliha, ja pähkinän pinta hiotaan tasaiseksi kookoskuiduista. Sitten pähkinät pestään, kuivataan ja muotoillaan halutuksi puukon ja sahan avulla. Liimaamiseen voi käyttää kuumaliimaa, pikaliimaa, tai vaikka erikeeperiä jos kyseessä on astia jota ei kuulu pestä usein (kuten kynäkippo).

*Äläkä tietenkään käytä kookosta, jos olet yliherkkä tai allergikko. Muistutan myös, että kookosrasvakin on rasvaa, jolla on kaloreita siinä missä kaikilla rasvoilla. Terveellisyydestään huolimatta kookosrasva ei ole nollakaloriruokaa. Jos sillä korvaa vaikka voin ruokavaliossaan, ja syö sitä samalla mitalla, kilot eivät välttämättä putoa, pikemminkin päinvastoin.

Ei kommentteja: