Vanilja on pehmeän aromaattinen maustekasvi, joka kuuluu Kämmekkäkasvien (Orchidaceae) sukuun. Vaniljan kukat ovat kauniit ja niiden väritys vaihtelee kermankeltaisesta valkeaan, mutta useimmille vanilja on tuttu pitkähköstä, tummanruskeasta/mustasta siemenkodastaan, sillä sieltä vaniljan maku on peräisin.
Sellaisenaan, tuoreena, vaniljapalko on aika mitäänsanomaton, ja tuttu vaniljan tuoksu ja maku saadaan kasviin vasta erityisen käsittelyn aikana, vähän samoin kuin esim. kahvin-, tai kaakaopavut saavat arominsa vasta lopullisessa käsittelyprosessissa. Vaniljapalot mm. kuivataan auringossa, mihin voi mennä puolikin vuotta.
(Kuva: Wikipedia)
Vanilja on kotoisin Etelä-Amerikasta, mistä se kulki espanjalaisvalloittajien mukana ensin Espanjaan, ja sieltä vähitellen kaikkialle maailmaan. Ensialkuun vaniljaa käytettiin vain kaakaotuotteiden aisaparina, ja sillä maustettiin vain suklaata ja kaakaojuomaa, kunnes kuningatar Elisabeth I:n hovikemisti keksi kokeilla vaniljaa itsenäisenä mausteena.
Tunnetuinta vaniljalajiketta (V. Planiforaa) viljellään nykyään pääasiassa Madagascarilla, ja se tunnetaan myös Madagascarin Bourbon -vaniljana. Muita tunnettuja vaniljalajikkeita ovat esim. V. Tahitiensis ja V. Pompona.
Vanilja on jopa 1600 euron kilohinnallaan maailman toiseksi kallein mauste*, sekä paljon kopioitu. Suolaisen hintansa ansiosta vaniljasta on valmistettu markkinoille vaikka minkälaisia aromeita ja sen sellaisia keinotekoisia makuaineita,
joita pystytään
uuttamaan esim. selluteollisuuden sivutuotteista, hausteesta (=majavan
anaalirauhaserite), ja jopa lehmänlannasta.
Monet vaniljatuotteet (kuten kosmetiikka-, sisustus-, ja siivoustuotteet,) sisältävätkin pääasiassa keinotekoisia vanilja-aromeita, mutta myös elintarviketeollisuus käyttää niitä, esim.
maitotuotteiden, juomien, ja makeisten maustamiseen. Yleensä vanilliini elintarvikkeissa viittaa
keinotekoiseen vaniljaan.
Aidolle vaniljalle aromit eivät kuitenkaan pärjää.
Kauppojen vaniljasokerikin on yleensä pelkkää vanilja-aromilla maustettua
sokeria, jossa on mukana tärkelystä, ja ehkä näön vuoksi vähän aitoa vaniljaa mikroskooppisina hippuina. Vaniljasokeria voi kuitenkin
valmistaa helposti itse; Pilko vain vaniljapalko sokeripurkkiin, ja anna
maustua pari viikkoa välillä sekoitellen.
(Vaniljan kukka, nuppuja, ja kypsyviä siemenkotia. Kuva: Wikimedia Commons)
Vanilja on feminiininen, Venus-planeettaan, sekä ilman ja veden elementteihin yhdistetty kasvi, joka symboloi iloa, onnellisuutta ja täyttymystä.
Muinaiset atsteekit käyttivät vaniljaa kaakaon maustamiseen, ja Euroopassa vanilja on ollut kaakaon ohella yksi tunnetuimmista lemmenrohdoista,
jonka on uskottu sytyttävän rakkauden kipinän pariskunnan välille, tai
parantavan kylmentyneen suhteen.
Eteeristä vaniljaöljyä voi lisätä esim. illanviettoon lähtiessä muutaman tipan
esim. nenäliinan kulmaan, mikäli on tarkoitus metsästää seuraa ;) Ja jos todella haluat potkua lemmentaikaasi, lisää vaniljan vastapariksi hieman kardemummaa. Pysy kuitenkin pelkässä vaniljassa mikäli aikeesi eivät ole kovin vakavat..
Vanilja sopii paitsi lemmenloitsuihin, seksiin ja lumoamiseen, mutta myös lapsille suunnattuun magiaan, parantamiseen, ja hoivaan. Vanilja on yhdistetty myös toiseen näköön, luovuuteen ja psyykkisiin voimiin. Kanelin kanssa yhdistettynä eteerinen vaniljaöljy sopii hyvin vaurauden ja rahan houkutteluun, ja sen voi yhdistää näppärästi kynttilämagiaan.
Vaniljaa voi lisätä niin teehen, suitsukkeeseen, potpurriin kuin kylpyveteen, ja siemenpalkoa voi kantaa mukana amuletin tapaan.
Vanilja sopii myös hyvin vuoden pimeän puoliskon kasviksi, ja sitä voi käyttää esim. alttarikoristeena, tai viinin mausteena. Etenkin Talvipäivänä vaniljan energiat on hyvä yhdistää mausteisen kanelin ja aromaattisen kardemumman kanssa.
(Vaniljan kukkia. Kuva: Wikimedia Commons)
Kotikosmeettisesti vaniljaa voi lisätä kotikuroisiin hajuvesiin, mutta tuoksunsa lisäksi vaniljalla ei juuri ole käyttöä kotikosmetiikassa.
Vanilja sopii vaihtelevasti myös kotiapteekkiin, sillä historissa vaniljalla on hoidettu mm. hysteriaa, melankoliaa, impotenssia, naistenvaivoja ja nivelsairauksia. Kotioloissa sitä voi kokeilla esim. epäsäännöllisiin kuukautisiin, ruokahaluttomuuteen, hermostuneisuuteen ja pelkotiloihin.
Aromaterapeuttisesti vanilja rentouttaa, poistaa stressiä, ja auttaa kanavoimaan energioita.
Huom: Tuoreen vaniljakasvin kasvinesteet sisältävät kalsium-oksalaattia, mikä ärsyttää ihoa, ja voi aiheuttaa paitsi ihottumaa, myös palorakkoja. Vaniljan sisältämä vanilliini voi aiheuttaa allergisia reaktioita mikäli olet allerginen tai yliherkkä atsoväreille, bentsoaatille tai sakkariinille.
Ulkoisesti käytettynä vaniljaa sisältävät kotikosmetiikkatuotteet saattavat aiheuttaa kevyttä ihoärsytystä. Huuhtele hoito tällöin heti pois, ja pese iho hyvin. Levitä iholle esim. Bepanthenia.
Uskomuksia:
-Vanilja unessa symboloi rohkeutta, ja enteilee hyviä uutisia. Jos haistat tai maistat unessasi vaniljan, kertoo se uusista mahdollisuuksista yllättävän tilanteen suhteen.
-Vaniljan sirottelu sänkyyn tuo eroottisia unia. Vaniljan vaikutusta voi tehostaa jasmiinilla tai kardemummalla.
-Vaniljasuitsuke houkuttelee rakkautta.
-Vaniljasokeriastia ikkunalla houkuttelee taloon rauhaa ja onnea.
-Sisäänkäynnin ylle jemmattu vaniljatanko houkuttelee liikkeeseen lisää asiakkaita.
*Maailman kallein mauste, btw, on sahrami, about 14 000 €/kg.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti