Vaiherikas tarina käynnistyy Englannista, pienestä Warwickshiren kylästä, jossa Maryn huoltaja, parantaja, Alice Nuttall, pidätetään noituudesta syytettynä, ja Maryakin kyräillään. Mary kuitenkin pelastuu, kun hyväntahtoinen taho ottaa Maryn hoiviinsa ja lähettää tämän puritaanien matkassa Annabel-laivalla meren yli uuteen maailmaan, Amerikkaan. Mary saa myös mukaansa vihkosen, johon alkaa kirjoittaa kokemuksiaan.
"Me asumme mökissä aivan metsän laidassa, isoäiti, minä, isoäidin kissa ja minun kaniini. Asuimme. Emme asu enää.
Meille tuli miehiä jotka raahasivat isoäidin pois. Miehiä, joilla oli mustat takit ja mustat hatut, korkeat kuin kirkontornit. He keihästivät kissan seipääseen ja murskasivat kaniinin kallon seinää vasten. He sanoivat, että kissa ja kaniini eivät olleet Luojan luomia, vaan pahoja henkiä, itse Piru valepuvussa. He paiskasivat veriset lihat ja karvat tunkiolle ja uhkasivat tehdä saman minulle, samoin isoäidille, jos isoäiti ei tunnustaisi heille syntejään.
Sitten he veivät isoäidin mennessään."
Vanha leskinainen Martha Everdale, ottaa yksinäisen Mary-tytön siipiensä suojaan, ja he matkustavat yhdessä. Marthassa on myös parantajan vikaa. Lontoossa kyytiin nousee apteekkari Tobias Morse poikansa Jonahin kanssa toivoen löytävänsä uudelta mantereelta uusia lääkekasveja ihmisten vaivoihin. Vanhan apteekkarin rohdot osoittautuvatkin kullanarvoiseksi laivamatkan koettelemuksissa. Matka uuteen maailmaan ei ole helppo puritaaneille eikä merimiehille, puhumattakaan, että tunnelmaa kohottaisi merisairas pastori Cornwall, joka epäilee vastoinkäymisten olevan noidan tai velhon aikaansaannoksia.
Uudessa kotipaikassaan fiksu ja rohkea Mary saa uusia ystäviä, mutta myös vihollisia. Isoäidiltään oppimiensa parantajantietojen turvin Mary kerää apteekkari Tobiaksen tutkimuksiin erilaisia yrttejä ja rohtoja, ja tutustuu samalla siirtokunnan natiivioppaisiin. Mary on luonteeltaan kiltti ja ahkera tyttö, joka oppii matkallaan mm. käsitöitä Marthalta, lääkintätaitoja Tobiakselta ja yrttitietoa paikallisilta natiiveilta. koska Maryn on helppo tutustua ihmisiin, hän herättää helposti pahaa verta kurinalaisten puritaanien keskuudessa. Mary kirjoittaa kaiken aikaa päiväkirjaa elämästään ja huomioistaan.
Koska puritaanien jumalaapelkäävässä yhteisössä ei ole sijaa omapäisyydelle ja edistysmielelle, hän herättää etenkin paikallisissa tytöissä paheksuntaa ja kateutta samalla kun kylän pastori jatkaa ihmisten pelottelua paholaisella. Lopulta Mary joutuukin pakenemaan, eivätkä kirjan viimeiset kappaleet ole enää Maryn kirjoittamia. Martha-muori pelastaa Maryn päiväkirjan ompelemalla sen täkin sisään saatekirjeen keralla. Lopussa päiväkirjan löytäjä kertoo lisää tapauksesta ja toivoo yleisövihjeitä löytääkseen jatkoa Maryn tarinalle.
Kirjailija, Celia Rees, on opiskellut historiaa Warwickin yliopistossa, ja hänen tekstistään löytyy paljon niin historiallisia faktoja, aikakaudelle tyypillisiä tapoja ja tekemisiä sekä erilaisia kansanuskomuksia. Ympäristö ja ihmiset on kuvattu hyvin vaateparsia myöden, ottaen toki huomioon että kirjassa kertojana on nuori tyttö.
Kirja on eläväinen ja herättää monenlaisia tuntemuksia. Teoksessa myös sivuhahmot ovat aidon tuntuisia ja mieleenpainuvia, kuten palvelustyttö Annie, puritaani Rebekah Rivers, Heskethin leskirouva sekä meripoika Jack Gill jonka kanssa Mary ystävystyy laivalla. Teos on jaettu vaiheittain seitsemään kappaleeseen, Maryn isoäidin pidätyksestä Maryn pakoon.
249 sivua. Suomentanut Paula Herranen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 2004.
Teokselle on olemassa myös jatko-osa; Näkijä.
+Kovakantinen, mutta olen nähnyt myös pokkariversion.
+Maryn tarina tuntuu aidolta vaikka tietääkin että kysessä on kuvitteellinen hahmo.
-Aiheesta olisi saanut enemmänkin irti, olisi jaksanut lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti