Jokainen noita on elämässään, taatusti useammin kuin kerran joutunut vastatusten Saatana-kysymyksen kanssa; "Uskotko Saatanaan", tai "Palvotko Paholaista" -tyyliin. Yleensä kyseenalaistuksen hoitaa taho joka ei tunne maailmankatsomustasi tai edes sinua henkilökohtaisesti. Valitettavan usein elämänkatsomukseni kyseenalaistajat ovat kristittyjä. Olen huomannut myös, että usein meidät pakanat ja noidat kyseenalaistava taho on asian suhteen jo vankasti päättänyt pitää päänsä ja hyväksyä oman asenteensa ainoana oikeana selontekona. Teidän herkästi nokkiinne ottavien ei ehkä kannata jatkaa lukemista.
..tai sitten kannattaa lukea loppuun sen sijaan että laitatte minulle vaikka kommenttiboksiin aiheettomia syytöksiä :P
Vanha Vihtahousu..
Alan todellakin kyllästyä selittelemään tätä tietämättömille ihmisille, joten päätin laittaa tästä postauksen, ja näin toivoa että useammat ihmiset saisivat totuuspohjaa kuvitelmilleen.
Siis (taas kerran): Noituudella ei ole mitään tekemistä saatanan/sen palvonnan kanssa. Noituus pohjautuu alueensa muinaisiin luonnonuskontoihin ja luonnonenergian käsittelyyn eri muodoissaan, kun taas Saatana on kristillisessa mytologiassa esiintyvä, pahuutta edustava hahmo.
Saatana ilmestyi moraaliseksi pelätiksi kristittyjen kuvioihin jumalan jälkeen, ja hänelle keksittiin "Helvetti" -niminen paikka jonne jumalanpalvonnastaan harhautuneet sielut joutuisivat elleivät he jaksaisi kuluttaa ahkerasti kirkonpenkkiä. Saatanan pääasiallinen tehtävä aikana, jolloin myös yleinen noituuskäsite muodostui, tuntui olevan ihmisten elämän manipulointi ja heidän houkuttelemisensa pahuuteen, mm. lihallisiin iloihin. Ihmiset, jotka halusivat hankaloittaa läheistensä elämää, leimasivat kohteensa noidaksi, julistivat hänet paholaisen kätyriksi ja pakottivat hänet nimeämään muita noitia ennen kuin onnettoman maallinen matka päättyi teilipölkylle.
Vaikka noituus käsitteenä on saatananpalvontaa vanhempi, noidat leimautuivat Saatanan liittolaisiksi aikana, jolloin Saatana oli suurin ihmisen tuntema uhka, paha ja sielun vihollinen joka manipuloi ihmisiä. Noidilla oli tieto auttaa ja parantaa, ja koska tietoa pelättiin, ja vain jumala saattoi parantaa, oli kaikki tavallisuudesta poikkeava tietenkin Saatanalta saatua.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että monet folkloren tutut haltijaolennot, kuten lyylikäärmeet ja tietäjän apuhenget leimattiin demoneiksi eli "piruiksi". Kansa kuitenkin omi "piru"-sanan kirkolta, ja monissa vanhoissa runoissa ja taioissa mainitaan piruja. Sanalla usein tarkoitetaan kiusanhenkeä tai trullin apulaista. Sanonta "Piru sinut periköön", lienee kaikille tuttu.
Kun noidat työskentelevät henkien ja yliluonnollisten olentojen kanssa, etenkin kirkon mielestä kyseessä ovat automaattisesti "pahat henget" koska ne "eivät tule Jumalasta" tai "Oikeasta Jumalasta". Myönnän, etten tunne heidän jumalaansa kovin hyvin, mutta lähteekö hänestä henkiolentoja? Puhumattakaan, mistä me tiedämme mikä jumala todella on palvonnan arvoinen? Kyseisen jumalan hyvistä mainospuheista, vai k.o. jumalan seuraajiksi käännytettyjen vakuutteluista? On totta, etten palvele kristinuskon jumalaa, joten tuskin hänen henkiäänkään. Lisäksi on mielestäni naiivia näin ihmisenä, väittää, että kaikki jäljelle jäävät ovat "pahoja henkiä".
Oe, Hey, the Wicked-Witch!
Vaikka harvoin tulee syytä työskennellä minkäänlaisten henkien kanssa, jaan toki itsekin henkiolennot sekä hyviin että pahoihin, sillä asioilla on aina kaksi puolta. Luonto itse on sekä rakastavaa että julmaa samanaikaisesti, eivätkä noidat tai kristityt ole ainoita jotka jakavat asiat kahteen ryhmään. Kristityille Jumala edustaa absoluuttista hyvää, ja Saatana puolestaan absoluuttista pahaa. Tällä ajattelumallilla pelikentällä siis juoksentelee enemmän pahoja henkiä (eli "demoneita), sillä hyvät henkiolennot vaikuttaisivat ennemminkin olevan aspekteja itse Jumalasta kuin mitään itsenäisiä metsän tai ilmanhaltijoita. Poikkeuksena ehkä Jumalan luomat soturit; Enkelit, joita pidetään demonien vastakohtina. Ironista tosin, Raamatun tarinoiden mukaan Saatana itse olisi todellisuudessa Lucifer-niminen enkeli, joka karkotettiin taivaasta kun hän ei muiden enkelien tavoin suostunut kumartamaan jumalansa muovaamaa ihmisenkuvaa, sillä hänen mielestään Jumala, Luciferin luoja, oli ainoa kumartamisen arvoinen kohde.
Noitien ja pakanoiden Jumalattaren kolmoisaspekti, Neitsyt, Äiti ja Akka tunnetaan myös kristittyjen kesken Jumalan Isä, Poika ja Pyhä henki -aspektina. Ja mikäli jokin ei ole jumalaista perua, se on demonista ja pahaa.
Monilla muilla uskontoryhmillä, joilla on monia jumalia, itse jumalat voivat olla luonteeltaan hyviä tai pahoja. Silti heitäkin kunnioitetaan, koska he ovat jumalia. Kristittyjen jumalkavalkaadi on rajoittunut yhteen, joten jalansijaa itsenäisille hyville hengille ei juuri tuntuisi olevan. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kristinuskon levittäytyessä sivistyneestä maailmasta monet pakanakansojen jumalat ja toteemit löysivät paikkansa kirjanoppineiden aina vaan kasvavilta demonilistoilta.
En väitä että moinen "hyvähenki" -kysymys olisi meille noidille sen helpompaa. Monet henkiolennot oikkuineen muistuttavat ihmisiä, joten niistä voi olla ensi alkuun vaikea päätellä, millä asioilla he liikkuvat. Henkiolennot, luonnonhenget, elementtien henget, aaveet ja kummitukset, eivät ole niinkään sidoksissa jumaliin kuin ympäristöönsä, eteeriin/energiaan, jossa he elävät ja vaikuttavat, vaikka henget mainitaankin usein jumalien yhteydessä, kuten suomalainen metsänruhtinas Tapio ja Sinipiiat, tai kreikkalainen kuunjumalatar Selene ja kuun pimennyksestä vastaavat kapee-henget. Kysymys on siis pikemminkin, päättääkö noita työskennellä henkien kanssa, ja millaisten henkien? Tai, millaisten jumalien?
Musta Raamattu?
Raamattu tarkoittaa kirjaa. Myös pyhää/pyhiä kirjoituksia sisältävää teosta, eli lain-kirjaa. Tunnetuin lienee kristittyjen pyhä kirja, joka tunnetaankin pelkkänä "Raamattuna", mutta samoin raamattuja ovat esimerkiksi hindulaisten Mahabharata, sekä suomalainen sankarirunoelma, Kalevala. Saatananpalvojilla sekä noidilla väitetään myös olevan oma pyhä kirjansa, eli Musta Raamattu. Itse kirjasta en nyt jaksa tarinoida, etten kovasti eksyisi asian ytimestä, tsekatkaa linkki.
Tarinakokoelmana pidän Kalevalasta, mutten oikeastaan seuraa mitään uskonnonsisäistä sääntökokoelmaa itsessään. Minulla ei siis ole minkäänväristä, varsinaista raamattua :)
Jokaisessa sääntökokoelmassa on aina jotain hyvää, ja olen itse pyrkinyt noudattamaan niitä, jotka parhaiten synkkaavat oman ajatusmaailmani tai uskomusteni kanssa, kuten noidan kolminkertaistumisen laki. Uskonnonsisäiset säännötkin ovat usein lähinnä ohjenuoria, "totuus asuu sydämessä". Enkä nyt tarkoita että jokaisesta bullasta kuoritaan kermat päältä ja kootaan siitä oma uskonto, kuten eklektistit usein tekevät ;(
Minulla on toki työkirja, Mustakirja, joka on kai arkisemmin noidan raamattu, sillä sitä käytetään työskenneltäessä. Noitana myös turvapaikkani, kirkkoni, on aina luonani, sillä voin halutessani hiljentyä jumalieni huomaan ilman salintäyttä ihmisiä ja pastoria. Jumalat asuvat luonnossa, ja luonto on kaikkialla.
Kristittyjen pyhä paikka, kirkko, on yleensä jollain tietyllä, kiinteällä paikalla, eikä mikä vain paikka kelpaa "puhäksi paikaksi". Omassa kirkossaan kristityt palvovat omaa jumalaansa, ja jumalanpalvelus sisältää myös maagisia rituaaleja; kuten symbolisen, pelastajan ruumiin nauttimisen ehtoollisella, ja jumalolennolle suunnatut rukoukset joiden avulla pyritään vaikuttamaan vallitsevaan tilanteeseen. Kirkossa on myös parannettu ja manattu pois demoneja, ja aikoinaan kirkko lukikin tällaisen valkoiseksi taikuudeksi, mutta myöhemmin viittaukset hyväntahtoisesta taikuudesta unohtuivat ja kaikki taikuus olikin äkkiä mustaa magiaa ja pahantahtoista noituutta, varsinkin, jos se oli kirkon ulkopuolista.
Etenkin Suomessa, jossa kansantaikuus on aina näytellyt kulttuurellisestikin suurta osaa, säilyivät mm. hedelmällisyystaiat ja pahoilta hengiltä suojautuminen ihmisten keskuudessa ja osana suuria juhlapyhiä vielä kauan kristillisen käännytystyön jälkeenkin. Kristityt muuttivatkin monia pakanakansan jo vuosisatoja juhlimia juhlia kirkollisiksi päiviksi pitääkseen lampaansa ruodussa tajuttuaan, ettei esimerkiksi mittumaaria saattanut kitkeä pois ihmisten mielistä pelkällä Helvetin uhalla.
Kaikenlaista taikojen tekemistä siis jatkettiin kirkosta huolimatta, ja sikäli, kun taikojat leimattiin noidiksi, he olivat kristittyjä. Käännytystyötä vastaan kapinoiva kansa piti siis oman päänsä, ja monet Raamatun pyhimyksistä saivat paikkansa suomalaisten loitsurunoissa. Jos ei riistaonnea esimerkiksi voitu rukoilla enää Metsänemo Raunilta, niin sitä rukoiltiin sitten Neitsyt Maarialta (Raamatun toisen päähenkilön, Jeesus Nasaretilaisen, äiti). Vanhimmissa loitsurunoissa pyhimyksiä ei siis juuri esiinny. Versoan itse tällaisesta "käännytettyjen" sukulinjasta, mutta yritän päivittäin avartaa tietoisuuttani meidän suomalaisten pakanallisista tavoista, jumalista ja elämästä ennen Ruotsin vallan aikoja. Vapaampana nykyaikana täysi-ikäiseksi tultuani saatoin siis tehdä jotain jota esivanhempani eivät; erosin kristillisen kirkon alaisuudesta ja pesin pois kristinkasteen. Hän ei ole minun jumalani.
Ymmärrän toki "Saatanan" käsitteenä, mutta minulle se on kuitenkin täysin toiseen uskontoyhteyteen kuuluva aspekti. Jos en siis palvo kristittyjen jumalaa, kuinka voisin palvoa heidän paholaistaan?
Noituus Aiheuttaa Sairauksia!
Niin myös virukset ja bakteerit jotka vasta maagisia ovatkin (sarkasmia, huom. Todellisuudessa viruksissa ja bakteereissa ei ole mitään maagista). Monta kertaa olen törmännyt yhtälöön, jonka mukaan noidat, tms. noituuden harjoittajat kärsisivät muita enemmän masennuksesta, huonosta itsetunnosta ja fyysisestä pahoinvoinnista kuten erilaisista kiputiloista, ja ovat muutenkin tavan tallaajia alttiimpia sairastamaan. Jaa-a. Mielestäni kaikenlaiset masennuskaudet ovat osa jokaisen ihmisen elämää, eikä kukaan jaksa hymyillä päivittäin (lisäksi olen gootti, on hymyiltävä harvoin, heh heh). Vai pitäisikö sitten olettaa että vain noidilla on oikeus olla välillä allapäin, kun se tuntuu muutenkin kuuluvan pakettiin?
Vertailun vuoksi voin mainita, että tuntemistani ihmisistä kristityillä on pahimmat mielenterveydelliset ongelmat. Itselläni ei ole koskaan ollut edes minkäänlaisia masennuslääkkeitä. Tapanani on käsitellä ongelmani itse, tai ystävien avustuksella. Samalla tavoin olen heidän tukenaan, jos heillä on paha olla.
Mitenkäs nuo fyysiset kivut? Rukoilu voi sattua ainakin polvilumpioihin, ja voi meitä noitia jotka saamme kärsiä etuoikeutetusti päänsärystä ja naistenvaivoista, vain muutamia mainitakseni.
Tietyssä vaiheessa sivistyneen ihmisen elämänkaarta mm. kuukautisia pidettiinkin paholaisen temppuina. Kristittyjen pyhän (aka.Raamattu) kirjan mukaanhan Jumala (k.o. teoksen päähenkilö) antoi Eevalle (ensimmäisen ihmisen, miehen, kylkiluusta luotu nainen) veren (ja synnytystuskat) rangaistuksena omenan syönnistä. Aikoinaan tavallisen kansan elinolot olivat huomattavasti nykyisiä niukemmat, ja painoindeksikin väistämättä pakkasen puolella. Etenkin naisväellä joka oli alituiseen raskaana. Kuukautiset olivat siis tarpeeksi harvinaiset vaikuttaakseen epätavallisilta.
Ehkä tuosta nyt voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikki kroonisista vaivoista enemmän tai vähemmän kärsivät ihmiset ovat noitia, tai ainakin paholaisen vallassa? Tai sitten noituus ei aiheutakaan keuhkosyöpää (vai oliko se tupakointi)?
Noidat kuuluvat käyttävän huumeitakin!!
Jotkut varmaan käyttävätkin. Jotkut eivät. Jotkut polttavat tupakkaa, jotkut eivät. Joillakin on ajokortti, toisilla ei. Joillakin on pähkinäallergia, toisilla ei. Jotkut jopa virkkaavat! Voi juku. Jumalamme todella vihaavat meitä ;D
Kotonoita kuuluu tupakoitsijoihin (hyi hyi) vaikkei päivittäin poltakaan, ja silloin tällöin otan myös alkoholia, ystävien kesken. Huumeita ja sen sellaisia en ole harrastanut, ihme, jos otan edes Buranaa (niihin kiputiloihin joita oletettavasti satanistinen elämäntapani saattaa aiheuttaa).. Enkä omista ajokorttia :)
Uskotaan myös, että koska noidat ovat pahantahtoisia olentoja, he aiheuttavat väistämättä, ja pelkästään pahaa. Myös sairauksia. Loitsuja luetaan ja taikoja tehdään päivittäin että naapurin Musti kuukahtaisi kihtiin eikä enää räksyttäisi Kauniiden ja Rohkeiden esitysaikana.
Suomalaisessa kansanperinteessä pahantahtoisia noitamuijia kutsuttiin "Trulleiksi". Euroopassa myrskyjä ja huonoja satoja aiheuttavat pahantekijät tunnettiin "Tempestareina". Historia siis tavallaan todistaa, että hyväntahtoisten karjataikojen ja lemmenloitsijoiden joukossa on ollut myös vähemmän mukavia noitia. Tosin, historiallisesti miehet tietäjinä tai okkultisteina edustivat yleensä hyvää, ja naiset noitina ja loitsuämminä pahaa.
Se, että henkilö edustaa jotain tiettyä asialiikettä, uskonnollista ryhmää tai muuta sellaista, ei mielestäni tee kenestäkään automaattisesti hyvää tai pahaa. Monet toki toimivat hyvässä uskossa, ja osa ihmisistä vaan tuntuu luonnostaan haluavan vähemmän hyvää toisille. Yleisesti nämä henkilöt tunnetaan "itsekkäinä" ennen kuin "pahoina". Pahuus siis tuntuu olevan noitien etuoikeus, itsekkäitähän me emme ole (vaikka naapurin Musti onkin usein aika ärsyttävä). Jos kysytään, pystyisinkö aiheuttamaan noituudella pahaa, tai pystyisinkö tekemään toista henkilöä vahingoittavan taian, uskoisin että kyllä pystyisin. Jos kysytään, tekisinkö sellaista, vastaus olisi; En. En pidä itseäni pahantahtoisena henkilönä, enkä näe mitään syytä toimia välikätenä muiden ihmisten välienselvittelyissä. Korkeintaan toivoisin heidän sopivan erimielisyytensä kaikessa sovussa.
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, uskon, että kaikki tekemämme tulee meille takaisin kolminkertaisena, niin hyvässä kuin pahassakin. Siksi usein harkitsen kaiken tekemäni tarkkaan, usein niin tarkkaan että ongelma kerkeääkin jo ratketa kuin itsekseen.. Hyvää karmaa, sitäpaitsi, naapurin Musti on oikeastaan ihan kiva hurtta :)
No kuka sitten palvoo Saatanaa?
Saatananpalvojat, tietysti. Stereotyyppinen saatananpalvoja pukeutuu mustaan, viiltelee itseään, herjaa kristiuskoa, meikkaa vahvasti ja kantaa symbolinaan joko käänteistä ristiä tai käänteistä pentagrammia.
Jaa-a.. Itse pukeudun melko mustiin, käytän joskus omaa vertani rituaaleissa, käytän pentagrammia, ja meikkaan. Enkä silti ole saatananpalvoja. En myöskään pukeudu mustiin korostaakseni mitenkään "noitamaisuuttani". Se lienee enemmänkin tällainen goottijuttu :)
Pentagrammiani kannan siinä missä kristitty ristiään, sillä vaikken kuulukaan mihinkään uskontoryhmään, pakanuus täyttää elämäni "uskonto"-lokeron. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että esimerkiksi noitien uskontona pidetty Wiccalaisuus on jo Amerikassa tunnustettu virallisesti uskonnoksi, sillä siinä on riittävästi uskonnon piirteitä, rituaaleineen ja jumalineen. Suomalaisittain puolestaan, näitä piirteitä ei ole vielä tarpeeksi. Amerikassa wiccat eivät siis enää ole pakanoita? Mutta asiaan:
Saatananpalvojien on tavallaan uskottava jumalaan, jos he kerran pystyvät palvomaan toista kristinuskosta tuttua hahmoa, Saatanaa. Kuten Jumalanpalvojat uskovat Saatanansa olevan todellinen. Olisi aika eklektistä valita uskonnosta vaan ne osat jotka itselle sopivat, vai? Saatana ei siis kuulu pakanalliseen noituuteen vaikka saatananpalvojat viettävätkin mustia messuja joiden kerrotaan sisältävän jonkinlaisia maagisia rituaaleja. Näkyvimpänä erona mainittakoon, että saatananpalvonna piirissä voimia tavoitellaan Saatana-nimiseltä yliluonnolliselta olennolta, kun taas noidan voimat ovat lähinnä omaa, henkilökohtaista energiaa jonka omaamiseen ei tarvita sen enempää jumalolentoja kuin henkiäkään.
On totta, että saatananpalvojat ja satanistit voivat suorittaa noituuden piiriin kuuluvia maagisia harjiituksia tai loitsuja, mutta kyse on yleensä yksilöiden omista mieltymyksistä. Samoin esim. kristitty voi koputtaa puuta tai omistaa tarokkikortit.
Toki on olemassa myös noitaryhmiä, jotka suorittavat rituaalejaan "Saatanan nimeen". He kutsuvat usein itseään "Mustiksi noidiksi", ja ovat siis saatanaa palvovia noitia, joista kuka tahansa kunniallinen wanhan liiton noita pesee kätensä ja nauraa päälle. "Satanistinoita" on jo käsitteenä sen verran ristiriitainen, että kuulostaa mätäkuun jutulta. Kiitos näiden Tuhat -eikun, Satanistinoitien, menee meiltä muiltakin maine ja krisset pääsevät haukkumaan väärää puuta.
Olen huomannut, että varsinkin ristin alla kulkevien ihmisten on hyvin vaikea edes yrittää käsittää maailmankuvaani, saati noituutta, sillä kristinopin mukaan noituus tarkoittaa, että saadaan voimia saatanalta. Olen törmännyt jopa käsitykseen jonka mukaan noituus olisi uskonto itsessään ;D Totuus on harmillisen usein kiinni yleisestä asennoitumisesta, ja sen asenteen meihin usein istuttavat tahot jotka eivät vaivaudu tutkimaan ennen hutkintaa, niin sanoakseni. Kuten sanotaa, "On vaikea nähdä taulua jos on itse kehyksissä".
Huh huh.. olikohan tuossa kaikki?
-Kaikkea Hyvää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti