Noidankattila

Noidankattila eli pata lienee stereotyyppisistä noidan välineistä luudan ohella tunnetuin, sekä ryhmien että yksityisnoitien suosima väline. Mielikuva öisessä metsässä loimuavan nuotion kajossa suuren, pikimustan padan ympärillä häärivistä syylänenäisistä vanhoista ämmistä lienee väistämätön. Noh, se on yksi tulkinta.

Patoja on saatavilla vähän kaikenkokoisia, joten valikoimasta jokainen tarvitseva löytänee omansa. Perinteinen noidankattila on joko keraaminen tai valurautainen, litteähkö tai pyöreämahainen keittoastia jolla on kolme jalkaa (jotka tavallaan symboloivat jumalattaren kolmoisaspektia). Joskus pataa koristaa pentagrammi. Keraamiset padat edustavat yleensä muinaisempaa patasukupolvea ajoilta, jolloin maaäitiä palvottiin pulleana Venus-hahmona, ja usein niissä on rivan tilalla kasarimallinen kahva.
Keittiönoidille tavallinen myös tavallinen kattila tai kasari voi toimia patana siinä missä vakiomallit.

Pata on naisellinen väline joka samaistetaan kohtuun ja vatsaan, ja se edustaa muutosta, runsautta ja säilyvyyttä. Padassa asiat tavallan hautuvat, ja läpikäyvät muutoksen.
Pata edustaa pääasiassa vesielementtiä, mutta siinä on myös tulta, vaatiihan metalli ahjoa taipuakseen, ja keramiikka uunia lujittuakseen. Tulielementti on mukana myös jos käytät pataa nuotiolla ulkotiloissa. Myös maan elementti on läsnä, etenkin keraamisissa, padoissa, sillä metallit ja savi syntyvät maassa.

Pata ei ole kovinkaan välttämätön väline, etenkään näin nuotiorajoitteisena aikana, joskin sen käyttömahdollisuudet ovat edelleen moninaiset. Mikäli tarvitset loitsuusi astian tai kulhon, voit hyvin käyttää pataa ilman nuotiota. Pientä alttaripataa voi käyttää vesiastiana rituaaleissa, tai siinä voi säilyttää ladattavia esineitä tai kiviä. Veden pintaa on myös käytetty kristallipallon tai mustan peilin tavoin tulevaisuuden ennustamiseen. Muista kuitenkin, että vesi saa etenkin raudan ruostumaan, joten tyhjennä metallipata nesteestä taianteon päätteeksi, ja kuivaa pata huolellisesti.

Oma patani on pieni, n.10 cm:n korkuinen alttaripata, jota varsinaisesti käytän aika harvoin, minulle sillä on enemmän symbolista arvoa vaikka aika ajoin lataankin siinä kristalleja :)

Keittoastian ominaisuudessa padassa voi tietenkin keittää rohtoja, lemmenjuomia, ja keittopotpurreja. Onhan nuotiolla poriseva pata sitäpaitsi tunnelmallinen, ja oikea tunnelma on monille avain parempaan keskittymiseen.
Pata on hyvä muistaa puhdistaa tai pestä aina käytön jälkeen, varsinkin jos olet säilyttänyt siinä muuta kuin kuivia aineita tai vettä.
Monien ruoanlaittoon tarkoitettujen, valurautaisten haudutuspatojen hoito-ohjeiden neuvojen mukaan voi hoitaa myös omaa noidankattilaa, kunhan et ala käyttää sitä perhepäivällisen valmistukseen.. Mitäs tänään syötäisiin? -Pyhää pataa :)