keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Pääsiäisviikon Taikoja kaikille Trulleille

Pääsiäinen lienee nykyisin tunnetuin lähinnä kristin piiristä, onhan se heidän kalenterinsa vanhin juhla. Poikkeuksellisesti kirjoitan siis jotain wanhasta kirkkokalenterijuhlasta, sillä se, ihmisten tärkeänä vuotuisjuhlana, on aikoinaan ollut mitä otollisinta aikaa niin noidille, trulleille, kuin tavan tallaajillekin suorittaa erilaisia taiantekoja, perinnetaikoja ja -konsteja. Koska olen kuitenkin postaillut tänne muutenkin suhteellisen kattavasti erilaisia wanhoja taikoja vuoden eri juhlapäiville, kuuluu Pääsiäisviikko runsaan folklorensa ansiosta ehdottomasti mukaan.
Lisäksi, kuten muidenkin wanhojen juhlien kohdalla, kristin kohdatessa pakanaperinteet, monet wanhan Matopäivän tavat sulautuivat Pääsiäisen saavuttua pitkälti uuteen tähän kirkkojuhlaan, muodostaen näin nykyisenä tuntemamme, taianomaisen Pääsiäisen, vaikka Matopäivän ja Pääsiäisen välissä voi parhaimmillaan olla yli kuukausi ylimääräistä. Älkää siis ihmetelkö jos konsti tai pari vaikuttavat tutuilta noihin Matopäivätaikoihin nähden.

Muistuttaisin tietenkin taas (jäkäti-jäk-jäk-jäk-jäk-jää..), etteivät vuotuisjuhlataiat juuri ole perustaikoja kummempia, vaan ihan tavallisia, perinteisiä tai talokeskeisiä juttuja aina vähän tilanteeseen sopien. Pääsiäisenä keskityttiin lähinnä sekä vaurauteen että karjan/eläinten hedelmällisyyteen, ja hyvinvointiin. Myös trullit liikkuivat enemmän kuin muina aikoina. Siksi esitellyissä taioissa saattaa olla samankaltaisuuksia myös muiden, vuotuisjuhlapostauksissa jo-esiteltyjen, trullauskonstien kanssa. Lemmentaikoja tehtiin jonkin verran Pääsiäisenä, mutta Pääsiäisviikolla niitä ei juuri harrastettu.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain aika paljon, joten en voi laittaa tähän kiinteitä päivämääriä, sorry. Kuitenkin, Kevätpäivän Tasauksen tavoin, Pääsiäisen ajankohta laskettiin kuun vaiheiden perusteella niin, että Pääsiäinen osui aina Kevätpäivää seuraavan täydenkuun jälkeiselle Sunnuntaille, paitsi jos Pääsiäisviikolle (lue eteenpäin) sattui Marian Ilmestyspäivä, joka aikoinaan osui viikolle eikä viikonlopulle.

Yritän kuitenkin eritellä selkeästi Pääsiäisen maagiset päivät, joilla on ollut kansan suussa monia nimiä. Pääsiäisviikko (Tarkista vuoden tarkka pääsiäisjakso kalenteristasi.) tunnetaan myös Hiljaisena-, Piina-, Kärsimys-, ja Tymintäviikkona, ja se sisältää seitsemän enemmän tai vähemmän magiaan sopivaa päivää. Kristinuskoville Pääsiäisviikko on Joulun ohella erityisen pyhää aikaa, ja silloin heidän raamattunsa mukaan seurataan ja juhlitaan kristittyjen vapahtajan, Jeesuksen, viimeisiä vaiheita; kuolemantuomiota, kuolleen hyvästejä läheisilleen, ja hänen pääsemistään Taivaaseen (=Kristinuskon kuolemanjälkeinen onnela). Tarina on surullinen, ja kaunis, ja se muistuttaa myös muiden uskontojen jälleensyntymistarinoita. Postaukseni ei kuitenkaan käsittele kristin mytologiaa, vaan pelkästään suomalaista folklorea:

Palmusunnuntai, joka myös Virposunnuntaina tunnetaan, aloittaa Pääsiäisviikon. Päivä on hyvä energian vahvistamiselle, ja suojelevien amulettien askartelemiselle. Useamman päivän vaativat vauraustaiat voi myös hyvin aloittaa tänä päivänä.
Malkamaanantai, eli alueittain Malko-, Makuu-, tai Takkumaanantai, on hyvää aikaa eläinmagialle ja suojeluun keskittyviin konsteihin.
Tikkutiistai on hyvää aikaa enteiden tarkasteluun ja haltiain muistamiseen.
Kellokeskiviikko on hyvää aikaa tarkastella tulevia, ja kuulostella enteitä.
Kiirastorstai, eli alueittain myös Kiira-, Kiero-, Kihla-, Kirs-, Kiris-, Kihla-, ja Hahlatorstai, jolloin on hyvä suorittaa pahojen henkien karkoitusta ja yleistä energiapuhdistusta.
Pitkäperjantai, eli Piinaperjantai, on otollisin vauraus- ja rahataioille, onnen kalasteluun ja energian vahvistukseen.
Lankalauantai tunnetaan myös Pääsiäislauantain nimellä, ja se sopii hyvin energioiden puhdistamiselle, latautumiselle ja opiskelulle.

Pääsiäissunnuntai, eli Ensimmäinen Pääsiäispäivä, taas on Lankalauantaita seuraava Sunnuntai, joka tunnetaan myös Pääsiäisaattona, Pälkkäpääsiäisenä tai Sukkasunnuntaina. Pääsiäissunnuntai tavallaan "aloittaa" Pääsiäisen, joka jatkuu seuraavaan päivään. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Pääsiäissunnuntaita, eli Pääsiäisaattoa seuraa tietenkin Pääsiäisaattoyö, joka on myös hyvä lemmentaioille ja trullaukseen, sekä kaikenlaiseen keittiömagiaan. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi.
Toinen Pääsiäispäivä, Pääsiäismaanantai, on Ensimmäistä Pääsiäispäivää seuraava päivä, eli se varsinainen, "virallinen" Pääsiäinen, eli tuttavallisesti vain Pääsiäinen. Tarkista vuoden tarkka päivämäärä kalenteristasi. Pääsiäinen sopii hyvin omistukseen, ja pitämiseen liittyviin taiantekoihin, mutta myös tulevaisuuden tarkasteluun joka kodin tarvekaluja apuna käyttäen. Kokeile esim. kahvinporoja, arpakuutioita tai pelikortteja. Pääsiäistä seuraa tietenkin niinikään lemmentavoittelijoiden ja trullien suosiossa ollut, maaginen Pääsiäisyö.

Koska keskityn tässä taas blogilleni uskollisesti vain noituuteen ja kansantaikuuteen, en sen kummemmin ala ruotia päivien kristittyjä merkityksiä, vaan passitan uteliaat tylysti Googlen ääreen.

Sää

-Kylmä, sateinen tai tuulinen Pääsiäisviikko tiesi vastaavanlaista kesää.
-Pilvinen Palmusunnuntai povaa sateista kesää.
-Kun Palmusunnuntaina kerää rauduskoivun oksia maljakkoon, ja laskee monenko päivän kuluttua ne ovat hiirenkorvilla, niin yhtä monen viikon kuluttua hiirenkorvat ilmestyvät myös puihin.
-Kirkas sää Palmusunnuntaina enteilee hyvää satovuotta palkokasveille.
-Lämmin auringonpaiste Palmusunnuntaina enteilee hyvää viljavuotta.
-Jos Kiirastorstaina on lämmin ja aurinkoinen ilma, tulee lämmin ja aurinkoinen Vappu.
-Jos Pitkäperjantaina sataa, tulee huono heinävuosi.
-Jos Pääsiäisenä sataa, tulee kylmä kesä, mutta toisaalta taas hyvä marjavuosi.
-Jos Pitkäperjantaina tuulee etelästä, tulee hyvä marjavuosi.
-Aurinkoinen Pääsiäispäivä povaa joutuisaa kesää.
-Valkea Pääsiäinen povaa vihreää joulua.
-Lämmin Pääsiäinen povaa pakkasta Helluntaiksi.

Vauraus

-Palmusunnuntaina on hyvä ottaa mahdolliset virpojat vastaan, ja antaa heidän virpoa. Koristeltu pajuvitsa tuo onnea ja vaurautta taloon. Muista palkita virpojat vaikka suklaamunilla.
-Malkamaanantaina piti uunista ottaa nokea ja mustata uuhi sillä. Siten se sai mustia karitsoja.
-Jos joku maksaa sinulle velkansa Kellokeskiviikkona, niin sinulla on aina rahaa.
-Jos laskee rahojaan Kellokeskiviikkona, köyhtyy.
-Kirnu piti ripustaa seipääseen Pitkäperjantaina, niin sai hyvän voi-onnen.
-Pitkäperjantaina ei pidä syödä mitään maitoruokia, tai lehmä menee ummelle.
-Pääsiäisaamu oli hyvä ajankohta Paran valmistukseen.
-Eräs, hieman kristillissävytteinen Pääsiäisparan ohje neuvoo, että otetaan Pääsiäisaamuna vanha pesurätti, vähän puristellaan sitä, sitten siihen puhalletaan kolmesti ja luetaan kristittyjen Isä Meidän -rukous. Sitten paralle kerrotaan mitä sen halutaan kantavan.
-Pääsiäiskirkossa ehtoollisella piti huomaamatta ottaa öylätti suustaan, ja sitten laittaa se Paralle sydämeksi, niin ei ollut lukkoa joka olisi Paraa pidätellyt, ja siitä tuli hyvä Para.
-Pääsiäisviikolla ei saanut kehrätä, tai meni lammasonni talosta.
-Pääsiäisaamuna piti talon haltialle tai tontulle tarjota ruokauhri, niin se oli suosiollinen. Jos ruokaa ei annettu, saattoi esim. tonttu jättää talon.
-Pääsiäisaamuna piti mennä navettaan, ja sipaista vähän tervaa joka lehmän utareisiin, niin ne heruttivat hyvin maitoa kesällä.
-Pääsiäisyö on hyvää aikaa etsiä kätkettyjen aarteiden paikkaa merkkaavia aarnivalkeita.
-Jos kirnun valmisti pihlajapuusta, ei yksikän trulli pystynyt pilaamaan talon voi-onnea.

Suojeleminen

-Kellokeskiviikkona ripustettiin lehmille kellot kaulaan, ettei niille tapahtunut mitään pahaa Pääsiäisenä eikä kesällä.
-Kiirastorstaina on perinteisesti poltettu valkeita noiten ja pahojen henkien karkoittamiseksi. Suosittua oli polttaa myös piki-, tai tervaresuja padoissa, jotta savu ja haju karkottaisi pahalaisia. Erityisesti karkotettiin Piharikko-nimistä pahaa henkeä, joka myös Kiirana tunnettiin. Kiirastorstaina on myös pyritty metelöimään kaikin tavoin, ja huudettu "Kittis/kits/kitis, Kiira, metsään".
-Suorita Kiirastorstaina kodin puhdistus.
-Kiirastorstaina sidottiin lapsillekin joko lehmänkellot tai muut kilisevät, yleensä vyötärölle, jotta ne sitten lasten riennoissa kilisisivät, ja karkottaisivat metelillään pahaa.
-Kiirastorstaina piti ulkorakennukset yksi kerrallaan kiertää takaperin ympäri kolme kertaa, ja sitten piirtää tervaristi karjasuojan oven päälle, niin eivät trullit päässeet sisään.
-Pitkäperjantaiksi on laitettava luuta tai sahapukki karjasuojan ovenpieleen pystyyn. Siten trulli ei tule vierailulle, kun ajattele, että siellä on jo noita.
-Myös linnunsiivet olivat tehokas amuletti suojelemaan pahantahtoiselta magialta ja trulleilta. Siipiä ripustettiin ovien päälle.
-Lankalauantaina on, etenkin Pohjanmaalla, perinteisesti poltettu kokkoja joiden tarkoitus on karkottaa pahantahtoisia noitia, trulleja ja pahoja henkiä. Tällaisissa kokoissa poltettiin usein menneen joulun kuusi, joka laitettiin säilöön juuri pääsiäiskokkoa ajatellen.
-Jos Pääsiäisviikolla syntyi talon eläimille poikasia, jotka kuluvan Pääsiäisviikon aikana myös kuolivat, niin piti ne salassa haudata suoalueelle, niin ei kuollut enempää eläimiä eikä koitunut karjalle mitään vahinkoa kesällä.
-Pääsiäisaattoyö on nukuttava sängyssä nurinpäin, eli jalat pääpohjissa, niin eivät pahat taiat pystyneet ennen Juhannusta.
-Pääsiäisaamuna on emännän mentävä takaperin navettaan, ja kädellään kupitettava sonnin kivekset. Siten karja ei eksynyt kesällä metsään, ja tuli omin avuin aina kotiin.
-Pääsiäispäivinä ei saanut käsitellä mitään nauhoja, lankoja, rihmoja eikä köysiä, tai käärmeistä oli vahinkoa kesällä.
-Pääsiäisyönä on myös poltettu kokkoja, jotta trullit pysyisivät kyliltä pois.
-Ulkorakennukset ja eläinsuojat on hyvä, ennen trullien suosimia päiviä, kiertää ympäri pihlajapuusta valmistettu risti mukana. Ristin voi lopuksi ripustaa tärkeimmän karjasuojan oven päälle, jotta trullit pysyisivät loitolla.
-Palmusunnuntaina saadut virpomaoksat otettiin talteen, ja niillä myöhemmin sitten kevyesti paimennettiin laitumelle päästettävä karja ulos navetasta. Näin eläimet pysyivät terveinä eivätkä joutuneet petojen kynsiin.

Trullaus

-Kiirastorstai, Pitkäperjantai, ja Pitkäperjantain ja Lankalauantain välinen yö olivat otollisia ajankohtia noitien kokoontumisille.
-Pitkäperjantai, ja Pitkäperjantain ja Lankalauantain välinen yö olivat parhaat ajankohdat trullaamiselle ja kaikenlaiselle, etenkin pahantahtoiselle, noituudelle.
-Folkloren mukaan noidat lentävät Pitkäperjantain yönä Kyöpelinvuorelle viettämään noitasapattia.
-Naapurin lammasonnen sai itselle, jos meni keritsemään muiden lampaita Pitkäperjantaiyönä. Parhaat lampaat piti keriä poskilta, lapojen edestä ja lantiolta ristiluun päältä. Myös kruunu leikattiin lampaan otsalta mukaan.
-Kun toisen parhaasta lehmästä leikkasi nahanpalat sen hartioilta, ja sitten kiinnitti ne oman kirnun pohjiin, sai hyvän voi-onnen.
-Voi-onnen sai itselleen, kun naapurin lehmästä kävi Kiirastorstaiyönä lypsämässä, ja sitten Pitkäperjantaiaamuksi kirnusi siitä voita.
-Jos Pitkäperjantaina ei juonut maitoa tai muuten syönyt mitään maitoruokia, sai kyvyn katsoa pahalla silmällä.
-Jos varastat ensimmäistä kertaa Pitkäperjantaina, sinusta tulee hyvä varas.
-Pitkäperjantaiyönä kun varastaa kalanpyydyksen tai merran, saa sillä aina hyvin saalista.
-Oman karjan kellot pestään saunassa Pääsiäisenä. Sitten pesuvesi viedään naapuriin karjalle juotavaksi, niin oma karja menestyy, ja naapurin lehmät saavat omien viat.
-Joka kadehti pariskunnan onnea tai neidon kauneutta, tms. piti ottaa salaa häneltä (naispuoliselta) hiuksia, ja sitten Pääsiäisaamuna, salaa, ennen kirkonmenojen alkua mennä ja sitoa ne hiukset kirkonkellon kieleen. Siten hiustenomistajan maine ja lempi pilaantuvat, niin laajalla alalla kuin mihin kellon ääni kantaa.
-Pääsiäisyönä pitää toisen ladosta varastaa heiniä omalle lehmälle, niin sai hyvän maito-, ja voi-onnen.

Hieman kristillissävytteinen folkloretieto varoittaa Paholaisesta ja kertoo trulleista seuraavaa:

"Trullit keräävät saalista (villoja ja nahkoja) Pitkäperjantain aattoyöstä lähtien, ja lentävät sitten Lankalauantain aattoyönä salaiseen kokoontumispaikkaan tapaamaan Paholaista. Suosituimpia olivat myllyt, mutta trullien mainitaan kokoontuneen myös tyhjissä riihissä tai ladoissa, jopa saunoissa. Yhtä kokoontumispaikkaa käyttivät yleensä yhden läänityksen trullit, eli parhaimmillaan trullit saapuivat useiden peninkulmien päästä. Trullien lentovälineet vaihtelivat olkilyhteistä ja juottokaukaloista heinähankoihin ja -seipäisiin, sahapukkeihin ja talikoihin. Myös kirnut, kirnunmännät, leipäorret, leipälapiot, penkit ja silityslaudat* mainitaan lentokelpoisiksi. Luudat olivat harvinaisempia, ja uudempi keksintö. Myös eläimillä, kuten kilipukeilla, pässeillä, lampailla, ja juottovasikoilla tiedetään lennetyn.

Trullit tervehtivät Pirua sanoen: -Herlitte, johon tämä vastaa: -Kupeteeraa. Uusille tulokkaille Piru tarjoaa avointa kirjaa, jossa on kaikkien trullien nimet. Trullinoviisin etusormeen tehdään haava, ja sillä verellä pitää oma nimi kirjoittaa Pirun kirjaan. Sitten Paholainen alkaa puntarilla mitata trullien tuomisia, sillä osa saaliista annettiin verona Vanhalle Vihtahousulle. Jos saalista oli vähän, sai trulli itse puntarista kipakan tällin.

Veronmaksun jälkeen oli vuorossa juhla-ateria; Kaikenlaisia, ihania pitoruokia ja herkkuja, kuten paistia, juustoa, leipää, makkaroita, puuroa ja makeita kakkuja. Voitakin mainitaan usein olleen iso sammio. Pöydässä ei saanut siunata, tai sanoa mitään kristinhahmoja nimeltä, tai näki, että ruoka oli oikeasti sammakoita, etanoita, liskoja, sammaleita, savipaakkuja, tms. inhottavia aineksia. mm. Leivät olivatkin vain kuivia lehmänkasoja, voi räkää, ja makkarat käärmeitä.
Heh, folklore kertoo myös joku keltanokka ämmä oli ensimmäistä kertaa trullien ruokapöydän ja häikäisevän kattauksen nähdessään hämmästyneenä tokaissut  että "Herra siunaa, ku komiat antimet", ja samassa puolet pöydän antimista oli vilistänyt tai ryöminyt lattian rakoihin, loppujen jäädessä pöydälle mätänemään.

Paholaisen pidoista piti vielä ennen aamun sarastusta ehtiä lentämään kotiin, tai auringon ensi säteet pudottivat huono-onnisen lentäjän taivaalta tantereeseen.
Pääsiäiskirkkoon oli jopa trullin pakko mennä, mutta se istui näkymättömänä porstuan nurkassa selin alttariin ja kiulu päässään, ettei kuulisi jumalan sanaa. Jos pastori oli harras ja synnitön mies, hän pystyi näkemään nämä trullit, ja tiesi siis, kuka kylällä kävi trullaamassa."

*Silityslaudalla ei tarkoiteta tässä nykyistä, silitysraudan kanssa yhteen kuuluvaa telinettä, vaan eräänlaista mankelin esiastetta; litteää, käsikäyttöistä lautaa, jolla on aikoinaan silitetty pyykkiä rullaamalla siitä ryppyjä k.o. silityslaudan avulla.

Trullin paljastaminen

-Trulli ei siviilissäkään voinut astua tervaristillä suojattuun ulkorakennukseen.
-Pitkäperjantaina piti tuvan oven saranoihin sipaista vähän voita, ja sirotella suolarakeita kynnykselle. Joka ei astunut tupaan vaikka vierailulle tulikin, oli kenties trulli.
-Lankalauantaina otettiin kiukaasta kiviä, ja nimettiin kivet tuttujen, naapurien, tms. mukaan. Kivet laitettiin sivummalle odottamaan. Seuraavana aamuna sitten näille kiville kaadetaan kullekin vähän kylmää vettä, ja se, jonka kivi kihisee, on trulli.
-Jos näki tai kuuli trullin lentävän, putosi se jos teki siinä paikalla pahaa estävän taikamerkin. Kirkossakäyvän väestön keskuudessa kristittyjen ristinmerkkiä on pidetty tässä erityisen hyvänä.
-Trullien sanottiin myös olevan immuuni kaikenlaisille aseille, paitsi jos lentoääntä kohti ampui hopealuodilla, niin se tehosi.
-Trulli palasi tunnustamaan, jos sipaistiin trullin jalanjälkiin vastakirnuttua voita, lakaistiin trullin vierailema navetta ovensuuhun, poltettiin rikat, ja niiden tuhkat puhallettiin parhaan lypsylehmän hännän alle.
-Rysän päältä kiinni jäänyt trulli piti uittaa kaivossa yhdeksän kertaa, ja sitten antaa pihlajavitsalla selkään jotta noita menettäisi voimansa ja vahinko saataisiin takaisin, eikä sama trulli enää palaisi trullaamaan taloon jossa jäi kiinni.
 
Lumouksia

-Jos näpistit kolikon Tikkutiistaina, ja Kellokeskiviikkona sujautit sen salaa toisen taskuun/lompakkoon, tms, hänestä tuli varas jos hän käytti sitä kolikkoa maksaessaan ostoksiaan.
-Jos haluaa kauniin lauluäänen, piti laulaa paljon Pitkäperjantaina.
-Pääsiäisaamuna ennen variksen vaakkumaa pitää hakea purosta vettä. Vettä otettaessa on sanottava "Varis, varastan vettäsi". Kun vesi on saatu kotiin asti, pitää sanoa : Petin kurjet, petin närhet, petin vaivasen variksen. Kun tällä "Varisvedellä" sitten kamarissa pesee kasvonsa, tulee kauniiksi ja virkeäksi koko vuodeksi.
-Jos peluri haluaa voittaa, hänen on vietävä Pääsiäisaattoyönä korttipakkansa pajaan, ja laittaa se alasimelle. Sitten pakkaa on iskettävä kolmesti vasaralla, joka lyönnillä sanottava "Tuo, älä vie". Lopuksi pajasta on lähdettävä taakseen katsomatta, ja sillä pakalla voittaa aina.
-Pääsiäisenä, kun kananmunia keitetään, muka leikillään "haastetaan" toinen, että "et pysty syömään kokonaista munaa". Kun toinen sitten näyttää ja syö keitetyn (ja tottakai, kuoritun,) kananmunan kokonaisena, hänestä tulee ahmatti ja hotkija. Aina parempi, jos käytät ilmaiseksi saatuja tai varastettuja munia tähän.
-Pääsiäisaattoyönä, ennen auringon nousua, piti mennä navettaan, ja vähän lypsää parhaasta lehmästä. Kun tällä maidolla sitten aamulla pesi kasvot, sai kauneutta.

Rakkaus

-Tikkutiistaina kun tarjoat halutulle piirakan, tms. kakkaran, ja hän syö sen heti siinä, hänellä on tunteita sinua kohtaan. Jos hän säästää sen myöhemmäksi, kannattaa etsiä uusi rakkaudenkohde.
-Naimattoman piti Kellokeskiviikkona korttipakasta (miel.povauspakasta) nostaa yhdeksän korttia. Jos joukossa oli naisen nostossa jätkä, tai miehen nostossa rouva (paitsi, jos rakkaasi on samaa sukupuolta), löysi heilan vuoden kuluessa. Jos oli kaksi samanlaatuista hovikorttia (2x Jätkä tai 2x Rouva), kilpailevat he sinusta, tai heidän väliltään rakas piti sitten valita. K.o. Hovikortin laadusta voi myös tarkastella tulevan heilan ominaisuuksia.
-Jos ei ole Pääsiäisenä heilaa, niin ei sitä ole Joulunakaan.
-Joka ei pääse Pääsiäisenä, ei sitä huolita Helluntainakaan.
-Jos oikea jalkapohja kovasti kutiaa Pääsiäisenä, voi yöllä unessa nähdä tulevan rakkaan.
-Naimattomat neidot saivat hyvällä omallatunnolla Pääsiäisenä "pojastaa", eli vikitellä heiloja ilman että sai kevytkenkäisen leimaa tai huoran mainetta.
-Neito saattoi nostaa lempensä, kun Pääsiäisenä salaa sitoi hiuksiaan kirkonkellon kieleen. Silloin hiustenomistajan maine kiiri niin laajalle kuin kellon ääni.
-Pääsiäisyöksi pitää yöpöydälle laittaa leipäpalanen, jonka päälle sipaistaan iso nokare lampaanrasvaa tai voita. Tuleva kulta tuli sitten yöllä unessa syömään leipäpalan. Toimii parhaiten naisten tekemänä.
-Pääsiäisyönä on ensin katsottava kahdeksasta ovesta huoneeseen. Sitten viimeiseksi mentävä ja katsottava ovelta omaan makuuhuoneeseen, ja näkee tulevan rakkaansa sängyllä.

Tuleva Sulhanen

-Jos Pääsiäiskirkossa ottaa papin tarjoaman ehtoollisleivän suustaan, ja laittaa sen nukkumaan mennessä tyynyn alle, näki tulevan sulhasen unessa.
-Jos Pääsiäisaattoiltana saunoo, ja ihoon jää vastanlehti, se otetaan talten. Lehti syödään ennen nukkumaan menoa, ja sitten unessa ilmestyy tuleva sulhanen.
-Kun naimaton neito heräsi Pääsiäisaamuna, hänen piti silmiään avaamatta heti mennä navettaan, ja koskettaa kädellään sonnin kiveksiä. Silloin hän pääsi naimisiin vuoden kuluessa.
-Pääsiäisaamuna piti naimattomien neitojen heti herättyään juosta pihalle. Jos kuuli koiran haukkuvan, tuli sulhanen äänen suunnasta.
-Kun naimaton neito menee pääsiäisyönä takaperin pimeään kellariin, näkee tulevan sulhasensa haamun. Jos ei nähnyt, ei ollut sinä vuonna toivoa.
-Pääsiäisyönä piti naimattoman neidon alastomana kopaista kädellään kiveksiä kolmelta sonnilta, niin hän näki tulevan sulhasensa.
-Pääsiäisyönä piti alastomana juosta yhdeksästä veräjästä läpi, ja yhdeksännellä tuli sitten tuleva sulhanen vastaan.
-Pääsiäisyönä piti naimattoman tytön ottaa mukaansa peili, ja mennä kaivon kannelle istumaan. Peiliin piti katsoa, ja siellä näkyisi tuleva sulhanen.
-Pääsiäisyönä nukkumaan mennessäsi ota sellainen astia, jolla on annettu ruokaa sioille. Laita siihen hevosenkenkä (tai suitset), lehmänkello, keritsimet, koiran kaulapanta ja jyviä, ja laita astia sänkysi alle (tai sen viereen, pääpohjiin), niin näet unessa millainen tuleva miehesi on. Jos näet unessa hevosen, on hän voimakas ja viriili, mutta myös vähän itsepäinen. Jos näet lehmän, on tuleva mies laiska juoppo. Jos sonnin, hän on lihava ja nautinnonhaluinen. Jos näet lampaan, on hän hyväluontoinen, vaikkakin helposti johdateltavissa. Jos näet pässin, hän on kiivasluontoinen. Jos näet koiran, hän on uskollinen ja rohkea. Jos näet kanan, hän on pikkutarkka ja puhuu paljon. Jos taas kukon, hän on ylimielinen ja uskoton. Jos taas näet unessasi sian, no, sellainen on tuleva sulhokin..

(Trullit lähtevät myllystä pahantekoon. Erkki Tantun mukaansatempaavaa kuvitusta kirjaan "Vuotuinen Ajantieto".)

Terveys

-Kiirastorstaina ei saanut tehdä käsitöitä, tai tuli reumaa ja kihtiä käsiin.
-Kun Pitkäperjantaina herää, ei saa astua paljain jaloin paljaalle lattialle, tai jalkoja särkee koko vuoden.
-Pitkäperjantai aamuna piti paljain jaloin juosta lantatunkiolle katsomaan auringonnousua, niin ei loukannut jalkojaan kesällä.
-Jos Pitkäperjantaina harjasi tai kampasi päänsä, lähti kaikki hiukset.
-Hiuksia ei saa Pitkäperjantaina pestä, tai sai täitä Juhannukseksi.
-Pitkäperjantaina ei saanut viheltää, tai se koitui kuolemaksi.
-Jos Pitkäperjantaiaamuna suvun vanha nainen vähän "natusteli" salaa kapalovauvan varpaita hampaattomilla ikenillään, ei lapsi koskaan loukannut jalkojaan ja sai terveet ja vahvat jalat.
-Käy saunassa tai pesulla Lankalauantaina, ja pysyt terveenä koko vuoden.
-Puhdista chakrasi Lankalauantaina.
-Pääsiäisaamuna tarkkailtiin naapuria, eikä tulta sytytetty hellaan ennen heitä. Muuten tuli syöpäläisiä taloon.
-Pääsiäisaamuna herättäesssä on ensimmäisenä astuttava kattilaan tai pataan, niin ei tule kesällä haavoja jalkoihin.
-Pääsiäisaamuna on suoraan vuoteesta astuttava jonkun teräaseen terälle, niin ei jalat kipeydy koko vuonna.
-Paljain jaloin ei saa Pääsiäisaamuna astua vuoteesta, tai tuli maan vihat.
-Syylät katoavat jos kirkossa Pääsiäisaamun jumalanpalveluksessa hierot niitä edessäsi istuvan tytön pitkiin hiuksiin. Aina parempi, jos hiukset ovat letitetyt.
-Kun Pääsiäisaterialla syö nauriita, eivät ötökät syö kesällä.
-Kun Pääsiäisenä saunassa huuhtelee hiuksensa maidolla, kasvaa tukka hyvin.
-Hampaiden vihlonta ja kolotus paranee, jos Pääsiäisyönä puree rautaa kolme kertaa, ja sitten viedä se hautausmaalle saman nimisen haudan päälle kuin itse on, ja jättää se siihen kolmeksi yöksi. Kolmantena yönä rauta haetaan pois, ja hampaat paranevat.
-Kun Pääsiäissavujen/kytevien valkeiden savun läpi hyppää, pääsee yhdeksästä taudista.

Tulevaisuus

-Tulevia on kuulosteltu myös Pääsiäisaikaan pitkälti samoin kuin nykyisenä Vuodenvaihteena.
-Jos Pitkäperjantaina näkee ensiksi tumman tai mustan eläimen, tiesi se surua. Jos vaalean, tiesi se iloa.
-Myös Pääsiäisaamuna huomioitiin eläimiä. Minkä eläimen ensiksi näki, sitä tuli vuodelle: Hevonen enteili voimia ja vahvuuksia, lehmä laiskuutta, sika lihomista (myös sotkuista elämistä), lammas lauhkeutta, koira tempperamenttia, kettu petosta, kissa viisautta tai laiskuutta, jänis kiirettä, orava ahkeruutta, kana vetelehtimistä, pikkulintu iloisuutta, varis rahanmenoa, naakka naimaonnea ja harakka hauskuutta.
-Pitkäperjantaina näki ja kuuli tulevia, kun kiipesi kolmasti muutetun rakennuksen katolle kuuntelemaan. Ensin rakennus kierrettiin raamattu/virsikirja/mustaraamattu/mustakirja, tms. kädessä 1-5 kertaa myötäpäivään (tai vastapäivään), ja sitten kiivettin katolle istumaan. Mikäli osallistujia oli enemmän kuin yksi, heidän piti istua selät vastakkain, eikä katolla istuja saanut äännähtääkään vaikka mitä näki. Vasta kun näyt lakkasivat, sai laskeutua katolta, ja piti mennä suoraan kotiin taakseen katsomatta.
-Toinen tapa kuulostella tulevia oli kaverin kanssa istua Pitkäperjantaiyönä selät vastakkain kaivon kannella. Puhua ei saanut, eikä pelätä.
-Kiirastorstaina tulevia voi kuunnella tulevia muutetun huoneen katolta, mutta sinne piti mennä vasta saunan jälkeen.
-Pääsiäisyönä tulevia voi kuunnella myös kolmen tien risteyksessä.
-Jos Pääsiäisaamuna näki ensiksi variksen, oli koko vuoden kehno ja kömpelö. Jos näki harakan, oli reipas ja aikaansaava. Jos näki pikkulinnun, pysyi hyvällä mielellä.

Hupijuttuja

-Pitkäperjantaina ei saanut kyläillä. Vierailijat ohjattiinkin usein talon toimesta sikolättiin.
-Niitä naimattomia neitoja jotka aamulla lähtivät sokkona navettaan tunnustelemaan sonnin kasseja,  vähän kiusattiin, heidän eteensä laitettiin kaikenlaisia esteitä ja kompastuskiviä, tai sonnin paikkaa navetassa vaihdettiin.
-Paikoin mm. lapsia on Pääsiäisenä älytetty vähän samoin kuin Aprillipäivänä. Tarkoituksena on ollut saada lapset pois jaloista kotiaskereiden aikana.

Sekalaista

-Jos lasta imettää kolme Pitkäperjantaita, siitä tulee tietäjä.
-Hiljainen viikko on kristittyjen keskuudessa ankaran paaston aikaa. Tämä synnytti aikoinaan pakanatavoistaan kiinnipitävän, ja kirkkovaltaa vastustavan kansan keskuudessa  paljon hiljaista vastarintaa. Pitkäperjantaina oli tapana teurastaa vaikka talon ainoa kotieläin, jotta saataisiin syödä. Lihasta tehtiin paisti tai keitto (puhuttiin "Köyhän miehen lihakeitosta"). Koska lammas oli aikoinaan hyvinkin yleinen, alueittain jopa sikaa yleisempi kotieläin, oli tällainen rahvaan pääsiäiskeitto- tai paisti usein lampaanlihaa.
-Kun Lankalauantaina letitetään hiukset, ja sitten leikataan letin pää tasaiseksi, hiukset kasvavat nopeammin.
-Metsästäjät harrastivat tätä aikoinaan: Kun Kiirastorstaina kirkossa ottaa ehtoollisella huomaamatta öylätin suustaan, ja sitten kotona ampuu siitä läpi, kuin tähtäisi pilkkaan, osuu sillä aseella aina saaliiseen. Kehuskella tällaisella aseella ei saanut, eikä hupina ampua pilkkaan tai taika hävisi, ja saattoi jopa koitua ampujalle vahingoksi.
-Pääsiäisenä kun virittää jänislangat mahdollisimman huomaamattomiin paikkoihin, saa niillä aina hyvin jäniksiä.
-Jos ei syö koko päivänä perunoita, ja sitten kirkossa Pääsiäisyön jumalanpalveluksessa pureskelee virsikirjan selkämystä, saa hyvän lauluäänen.
-Pääsiäisenä laitettiin verimakkaroita. Jos makkarat halkeilivat uunissa, purkaantui solmittu kihlaus.
-Jos Pääsiäisyönä kiertää tuvan kolme kertaa vastapäivään, tapaa talon haltian.
-Kun Pääsiäisyön valvoo, pysyy virkkuna koko vuoden.

Ei kommentteja: