sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Sääenteitä Vuoden Varalle

Säätilat, niiden tarkkailu ja ennustelu on kautta aikojen kuulunut suomalaiseen kansanperinteeseen ja yleisesti jopa kansanluonteeseen. Tänäkin päivänä saatamme huomata pääskysten lentävän lentävän matalalla, tai koiran syövän heinää, ja povata sadetta, tai pakkasia, jos kissa aivastaa. Ajattelin listata tähän jotain vanhoja uskomuksia ja ennusmerkkejä vuoden säätiloista kaikille kahdelletoista kuukaudelle:
 
Tammikuu

-Tammikuu jakaa talven kahtia (Sanonta).
-Alkavan vuoden säät on perinteisesti ennustettu Tammikuun kahdestatoista ensimmäisestä päivästä. Kylmää vai leudompaa, sataako vai ei, pilkistääkö aurinko, onko sumua..
-Samoin Tammikuun sään on ajateltu olevan samanlainen kuin Heinäkuun, eli minä päivinä sataa tai paistaa, vai tuuleeko, jne.
-Tammikuun vesisateet tietävät leutoa kesää.
-Tammikuun tasapäivät (eli leudot ilmat) Maaliskuussa muistetaan (eli pakkasta samoina päivänä).
-Minkä Tammikuu helpottaa, sen Helmikuu muistaa.
-Jos Tammena sulaa, niin Helmenä jäätää.
-Jos Heikinpäivänä (19.1) on leuto ilma, niin Maaliskuussa samana päivänä on pakkasta.
-Jos ei Tammena pauku, niin kyllä Helmenä helisee (eli leuto Tammikuu kostautuu Helmikuun pakkasina.
-Varis raakkui Tammikuussa aamulla suojakeliä, mutta illalla pakkasta. Harakka taas nauroi toisinpäin, eli aamulla naurava harakka povasi pakkasia.

Helmikuu

-Minkä Helmikuu helpottaa, sen Maaliskuu maksaa.
-Jos Helmikuun ensimmäinen päivä on kirkas ja pilvetön, tuli vuodesta poutainen ja miellyttävä.
-Kynttilänpäivän suojasää povasi kylmää Juhannusta.
-Helmikuun suojakelit tiesivät katovuotta.
-Runsaat lumisateet Helmikuussa tietävät vesisateita heinänteon aikaan.
-Lämmin Helmikuu, kylmä kevät. Uskomus tunnetaan myös muodossa "Lämmin Helmikuu, lämmin kevät".
-Helmikuun ukkonen povaa lunta Toukokuulle.
-Helmikuun ensimmäinen suojapäivä tietää samana päivänä sulaa vettä Toukokuussa.
-Sumuiset päivät Helmikuussa tietävät halloja Elokuussa.
-Mitä pahempi Helmikuu, sitä parempi kevät.
-Jos Sipin (15.2) päivänä tulee lunta, niin puolet sen talven lumesta on satanut.
-Sipinpäivän suojakeli tietää aikaista kevättä.
-Millainen ilma on Mattina (24.2), niin semmoista on keväällä.
-Matinpäivän pakkaset ennustivat lämmintä kesää.
-Matinpäivän suojakeli tiesi aikaista kevättä.

Kevät 
(Maalis, Huhti, Touko)

-Kevät keikkuen tulevi (Sanonta).
-Jos jäiden jo lähtiessä vielä sataa paksun lumen maahan, tuli heinäkuussa paljon vettä.
-Kevätsateet enteilevät hyvää satovuotta.
-Jos keväällä ukkostaa, tietää se kylmää kesää.
-Jos keväällä ukkostaa kun on vielä vedet jäässä, tulee kylmä kesä.
-Jos Talitiaiset tai Punatulkut viihtyivät kovasti pihassa keväällä, tiesi se takatalvea.

Maaliskuu

-Maaliskuu maata näyttää (Sanonta).
-Maaliskuu maan avaa, Huhtikuu jäät huuhtoo.
-Jos Maaliskuu alkaa Perjantailla, tietää se vielä kolme kuukautta kylmää.
-Jos Maaliskuun ensimmäisenä tuulee pohjoisesta, pysyy ilmat kylminä Heinäkuuhun asti.
-Lämmin Maaliskuu ennusti katovuotta.
-Mitä sumuisempi Maaliskuu, sitä sateisempi kesä.
-Maaliskuun lumisateet tietävät lämmintä kesää.
-Maaliskuun aurinkoiset päivät ovat samoja Toukokuussa.
-Jos on Maaliskuussa sula maa, tulee Huhtikuussa takatalvi.
-Jos varikset kovasti kävelevät Maaliskuussa, tietää se kelirikkoa.
-Iltarusko ennen Kevätpäivää tiesi pakkasia, sen jälkeen taas lämmintä.
-Jos Jooseppina (19.3) paistaa aurinko, tulee hyvä kesä.
-Hyvä sää Marian päivänä (25.3) tiesi hyvää vuotta.
-Mitä Mariana katolla, sitä Vappuna maassa.
-Marian suojat tiesivät aikaista kesää.
*Matopäivästä on myös tulkittu sääenteitä vuoden varoiksi.

Huhtikuu

-Huhtikuu on kuukausista julmin (Sanonta).
-Huhtikuun tuulet povaavat poutaa kesälle.
-Huhtikuun sateet enteilevät aikaista kesää.
-Lämmin Huhtikuu, kylmä Toukokuu.
-Lämmin Huhtikuu povaa kylmää kesää.
-Huhtikuun kirkas tähtitaivas tietää sateista kesää.
-Lämmin Yrjönpäivä (23.4) enteili hyvää vuotta.
-Kylmä Yrjönpäivä (23.4) tarkoitti vielä 40 päivää lumen sulamiseen.
-Jos on Yrjönpäivänä (23.4) kylmää, niin kylmää pitää vielä 30 päivää.
-Jos Markunpäivän (25.4) yönä on pakkasta, tiesi se pitkää ja kylmää kevättä, tai kylmää kesää. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
*Pääsiäisviikko on ollut entisaikaan tärkeä säitä ennustettaessa.

Toukokuu

-Sateinen Toukokuu povaa kuivaa syyskuuta.
-Kylmä Toukokuu, lämmin Kesäkuu.
-Jos Toukokuun viimeisenä yönä vesi ulkona astiassa jäätyy, tuli halla Kesäkuussa.
-Kesä alkaa lämpimästä Erkinpäivästä (18.5).
-Kylmä Erkki, lämmin kesä, lämmin Erkki, kylmä kesä.
-Ukonilma ennen Erkkiä tietää kylmää kesää.
-Sade-Erkki, kuiva kesä, kuiva Erkki, sateinen kesä.
-Lämmin Liljanpäivä (20.5) tietää myöhäistä kesää.
-Jos on kylmä Urpon-, eli Urbanuksenpäivä (25.5), kesä myöhästyy.
-Jos Urponpäivänä (25.5) tarkenee ilman takkia, niin ei Juhannuksena tarkene ilman turkkia.
-Mitä säätä Urpona, sitä koko kesänä.
*Vappuna on myös tarkkailtu sääenteitä.
 
Kesä
(Kesä, Heinä, Elo)

-Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen (Sanonta).
-Jos pääskyset tekevät kesällä kaksi poikuetta, tulee pitkä ja lämmin syksy.
-Märkä kesä, kuiva syksy.
-Lämmin kesä, kylmä talvi. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.

Kesäkuu

-Kesäkuussa kesä tulee, vaikka sitten mistä (Sanonta).
-Jos kesäkuun ensimmäisenä tuulee lännestä, tulee lämmin kesä.
-Sateinen Kesäkuu tietää helteistä Heinäkuuta.
-Jos ennen Juhannusta on helteistä, tulee kylmä loppukesä ja päinvastoin.
-Jos Juhannuspäivänäsataa, niin sataa joka pyhä syksyyn asti.
-Sateinen Pietarinpäivä (29.6) povaa kaunista kesää.
-Kylmä Pietarinpäivä (29.6) povaa kylmää kesää.
-Jos Pietarinpäivänä (29.6) tuulee etelästä, tulee hyvä marjavuosi. Pohjoistuuli taas tiesi huonoa marjavuotta.
*Kesäkuussa sääenteitä on tarkasteltu etenkin Juhannuksena.

Heinäkuu

-Sateinen Heinäkuu, poutainen Elokuu.
-Jos käki kukkuu Heinäkuun loppuun saakka, tuli lämmin ja pitkä syksy.
-Minä päivänä käki viimeisen kerran kukkuu Heinäkuussa, niin samana päivänä Lokakuussa tulee lunta.
-Maijan (2.7) poudat tietävät kuivaa Heinäkuuta.
Martan (26.7) sateet tiesivät kosteaa syksyä.
-Jos Unikeon päivänä (27.7) sataa, tulee vettä Lokakuulle asti.
-Jos Ollina (29.7) sataa, sataa seitsemen viikkoa.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista ennen Mätäkuuta, tuli leuto talvi, joka kostautui seuraavana keväänä.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista Mätäkuussa (23.7 - 23.8), luvassa oli märkä Maaliskuu.
*Akkain Viikko oli entisaikaan heinänteon kannalta tärkeää aikaa, mutta myös Jaakonpäivänä tarkkailtiin säätiloja tarkasti.

Elokuu

-Laurinpäivä (10.8) oli tärkeä ilmojen kannalta, sillä sen hallojen tai poudan sanottiin kestävän Perttuun eli Pärttyliin, eli Parttolomuksen (24.8) päivään asti.
-Sateinen Laurinpäivä tiesi märkää syksyä.
-Millainen sää Perttuna/Pärttylinä, sellainen koko syksyn.
-Lämmin Pertun/Pärttylin sää tiesi lyhyttä syksyä.
-Jos Marjana (15.8) satoi, tuli sateinen syksy.
-Samulin päivän (20.8) jälkeisestä, ensimmäisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa lumen tuloon.
-Jos lehdet alkoivat lähteä puista Mätäkuussa (23.7 - 23.8), luvassa oli märkä Maaliskuu.
 
Syksy
(Syys, Loka, ja Marras)

-Syksy ajaa yhdeksällä hevosella (Sanonta).
-Märkä syksy, kuiva kevät.
-Tuulinen syksy, leuto talvi.
-Millainen sää on syksyn ensimmäisenä päivänä, sellaista on koko syksy.
-Kun koivu siementää, on siitä seitsemen viikkoa lumentuloon.
-Myöhäissyksyn ukonilmat povasivat talven myöhästymistä.
-Runsas pihlajanmarjasato tiesi sateista syksyä.
-Pihlaja ei kanna kahta taakkaa, eli runsas pihlajanmarjasato povaa vähälumista talvea. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.

Syyskuu

-Syyskuu syksyn tuo (Sanonta).
-Millainen Syyskuun ensimmäinen päivä on, sellainen on koko kuukausi.
-Kun Syyskuussa jo on puut paljaat, tulee aikainen kevät.
-Jos syyskuussa sataa lunta, tulee lyhyt talvi.
-Jos routa jäätää maan ennen Matinpäivää (21.9), niin tulee musta joulu.
-Jos lammikot jäätyy ennen Mattia, tulee myöhäinen talvi.
-Jos muuttolinnut lähtivät ennen Mikkeliä (Mikonpäivä 29.9), tuli leuto talvi.
-Jos Mikkelinpäivänä (29.9) ei ole lehtiä puissa, on jo Yrjönpäivänä (23.4) kesä.
-Mitä ennen Mikkeliä (29.9) lähtee haapapuusta lehdet, sitä ennen Vappua (1.5) lähtee jäät järvistä.
-Mikä on ilma Mikkelinä, niin sitä on Kekriin asti.
-Kylmä Mikkeli, lämmin Kekri.

Lokakuu

-Lokakuu loskakuu (Sanonta).
-Jos Lokakuussa sataa ensilumi lehtien vielä ollessa puissa, niin vasta Kesäkuussa tulee uudet lehdet puihin.
-Lokakuun ensi kuura tietää samana päivänä silmuja Toukokuussa.
-Jos Lokakuu jäätää ikkunat, niin Tammikuusta tulee sateinen.
-Lämmin tai leuto Lokakuu ennustaa kylmää Helmikuuta.
-Minkä on Elsanpäivänä (14.10) lehtiä puussa, niin yhtä paljon on Taiton päivänä (14.04) lunta maassa
-Leuto Simo (28.10), leppoisa talvi.
-Pohjoistuuli Simonpäivänä tiesi pitkää kevättä, eli kesä myöhästyi.
*Jakoaika ja Kekri olivat ennen wanhaan tärkeitä aikoja ennustaa säätiloja.

Marraskuu

-Marraskuu on kuoleman kuukausi (Sanonta).
-Marraskuun pakkaset povaavat lauhaa talvea.
-Marraskuun lumi ei kestä. Lokakuun ja Joulukuun lumet kestävät (eli talvi alkaa).
-Martinpäivän (10.11) pakkaset tiesivät suojaa Tammikuussa.
-Antinpäivän (30.11) pakkanen tietää märkää talvea ja huonoa kevättä.
-Jos Antinpäivänä (30.11) sataa, tulee valkea joulu.
-Pakkaset ennen Antinpäivää tiesivät leutoa talvea.
-Jos on Marraskuussa leihtiä puissa, tulee keväällä takatalvi.
-Mitä säätä Klemettinä (23.11), sitä on Mattiin (24.2) asti.

Talvi
(Joulu, Tammi, Helmi)

-Talvella olisi paras rikkaan kissana (Sanonta).
-Kun kissa on talvella levoton, tietää tuiskuja ja myrskyä.
-Kylmä talvi, lämmin kesä.
-Runsasluminen talvi tietää lämmintä kesää.
-Tuiskuinen talvi, sateinen kesä.
-Milloin on talvella sumua, niin silloin on kesällä halla.
-Jos ensilumessa liikkuu paljon jäniksiä, niin se lumi ei pysy.
-Kylmä talvi, lämmin kesä. Uskomus tunnetaan myös päinvastaisena.
-Revontulet tietävät tuiskuja.

Joulukuu

-Joulu tulla jollottaa (Sanonta).
-Luminen, kylmä Joulukuu tietää hyvää talvea.
-Joulukuun kovat pakkaset tietävät leutoa talvea.
-Leuto Joulukuu tietää rankkaa Maaliskuuta.
-Jos Joulukuussa sataa vettä, niin samoina päivinä on pakkasta Maaliskuussa.
-Jos on Jouluna kesä, niin Pääsiäisenä on talvi.
-Joulukuussa on kolmasosa sen talven lumesta satanut.
-Variksen ja korpin raakkuminen enteili suojasäitä Joulukuussa.
-Nikolauksen (6.12) sää kestää koko kuukauden.
*Joulukuussa sääenteitä on tietenkin tarkasteltu etenkin Joulunajasta.
Myös Vuodenvaihteen ilmoista on ennusteltu vuoden säitä.

Noidankoto toivottelee pirtsakkaa vuoden alkua kaikille lukijoilleen :)

Ei kommentteja: