tiistai 23. kesäkuuta 2015

Koiranputki (Anthriscus sylvestris)

Koiranputki on kaikille tuttu niittyjen, pientareiden ja pihojemme rikkakasvi, mutta harva osaa tunnistaa sen. Koiranputki on nimittäin myös ennen wanhaan kaikista maamme putkista tarvittaessa käytetty "yleisnimitys", jos ei varmaksi tiennyt, mikä kasvi on kyseessä. Vähän samoin, kuin kaikki "tunnistamattomat sienet" ovat aina vain "lehmäntatteja" tai "Myrkkysieniä".
Koiranputki kuuluu Sarjakukkaiskasvien heimoon, ja Koiranputkien sukuun. Sarjakukkaisena koiranputki on sukua mm. Porkkanalle, palsternakalle, kuminalle, fenkolille, ja anikselle.

(Koiranputki. Kuva: Wikipedia)

Koiranputki on levinnyt ympäri maailman, ja kasvaa meillä Suomessakin vähän kaikkialla. Eniten kasvi suosii hedelmällistä, ja typpipitoista maata. Koiranputki muistuttaa ensi vilkaisulta myös myrkyllistä Hukanputkea, sekä pahanhajuista Katkoa. Tällaisten, tunnistusvirheistä johtuneiden myrkytysten vuoksi myös Koiranputkea on paikoin pidetty myrkyllisenä. Koiranputki kasvaa lähinnä avoimilla, aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, toisin kuin metsissä enemmän viihtyvä kaksosensa, Hukanputki, tai kosteikoissa viihtyvä Katko. Koiranputkea voi myös tavata metsistä, mutta se on harvinaisempaa, vähän kuin hukanputken löytäminen niityltä.
Kasvin latinankielinen nimi tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "Metsäkirveli" (vap.suom. huom.). Koiranputki tunnetaan paikoin myös Kattarana, Ruiskuheinänä, Koirankuminana, Lehmän tai Pirun Persiljana, Villikirvelinä tai Köyhän/Torpparin Harsokukkana. Englannissa kasvi tunnetaan kukkiensa ansiosta myös nimellä "Queen Anne's Lace", joka tarkoittaa Kuningatar Annen Pitsejä. Paholaisviittaukset ovat todennäköisesti lähtöisin kasvin samannäköisyydestä myrkyllisten putkien kanssa, ja kasvitiedottomat välttelivät nälissään syötäviäkin putkia.

(Nuori Koiranputki)

Koiranputki on loppupeleissä helppo tunnistaa, etenkin, jos pystyt tunnistamaan nuo vaaralliset näköislajit. Mielestäni tärkeämpää olisikin opetella ensin ne vaarallisten lajien erityistuntomerkit (klikkaa äskeiset linkit), ja siirtyä sitten niistä turvalliseen Koiranputkeen, jossa ei juuri ole myrkkykasvien mainittuja erityistuntomerkkejä:

-Koiranputki kasvaa vajaasta metristä n. puolentoista metrin pituiseksi, ja kukkii Kesäpäivän korvilta Elokuuhun saakka. Hyvällä, aurinkoisella kasvupaikalla jo viikkoa-paria aikaisemminkin. Kukinnot ovat sarjakukkaisille tyypillisesti varsien päissä ryppäissä.
-Koiranputken kukat ovat valkoiset, ja yksittäinen kukinto on ilmava, jopa harsomainen. Koiranputki pukkaa kuitenkin sen verran runsaasti kukkaa, että assosioituma valkeasta kukkahunnusta kasvien päällä on koiranputkiniityllä väistämätön.
-Kukkasarjojen yksittäisissä pikku kukissa on kussakin viisi terälehteä, ja etenkin reunimmaisten kukkien yksi terälehti on yleensä huomattavasti muita isompi/pidempi (Katso alempi kuva)
-Koiranputken varsi on nivelistään ja tyvestään vaalea, ja hieman karvainen (mikä lienee paras tuntomerkki jos verrataan myrkkykasveihin).
-Kasvin päävarsi on ontto, ja nivelten kohdalta kiinteä.
-Koiranputken lehdet muistuttavat hieman kirveliä, ja ovat moniosaisia. Jokainen lehtiosa on vielä erikseen moniosainen, joten ne muistuttavat jaoltaan etäisesti esim. Metsäimarre-saniaisen lehtiä.
-Koiranputki on monivuotinen kasvi, joka viihtyy vuodesta toiseen samalla kasvupaikalla ja siementää ympärilleen.
-Monista putkikasveistamme poiketen Koiranputki ei kuulu varsinaisiin Talventörröttäjiin, sillä usein sen kukkalatvat lakastuvat talveksi. Vahvimmat kukkavarret jättävät joskus törröttäjän, vaikka tämä onkin harvinaista. Koiranputken törröttäjä ei siis ole luotettava lajitunniste.
-Koiranputkesta on olemassa myös tummavartinen, lähinnä puutarhoihin tarkoitettu muunnos, A.Sylvestris "Raven's wing", eli "Korpinsiipi", mutta värierosta huolimatta kasvit ovat muuten samanlaisia.

(Koiranputken kukkaterttu)

Niin ruokiin kuin rohdoksiinkin kasvista käytetään sekä nuoria versoja, lehtiä, juuria, ja jonkin verran kukkia, esim. salaattien koristeeksi. Koiranputki on yksi wanhoista villiyrteistä, ja sopii siis kotikeittiöön. Koiranputkea käytetään vähän kirvelin tai siankärsämön tavoin, ja sen maku on voimakas, ja vaihtelee kitkerästä karvaaseen. Kasvi onkin usein parhaimmillaan kuivattuna, esim. marinadeissa, kastikkeissa, muhennoksissa ja keitoissa, mutta se sopii myös tarjoiltuna tuoreeltaan haudutettujen vihannesten, perunoiden tai patojen kanssa. Miedoimmillaan, eli parhaimmillaan kasvi on ennen kukkimisen alkamista, ja keittiökäyttöön kasvi tulisi kerätä ennen Kesäpäivää. Loppusyksyn kasvit ovat maultaan jo usein tympeän katkeria.

Koiranputki on Maskuliininen, Kuuhun, ja Ilman- sekä vesielementtiin yhdistetty kasvi. Kasvin jumaluudet ovat sekä vahvoja, että salaperäisiä, kuten Artemis, Diana, Hekate, Cernussos, Loki, Mielikki, Sukkamieli, Kuutar, ja tietenkin Paholainen.
Koiranputki on myös lasten, neitojen  ja nuorukaisten kasvi. Kukkien kielessä koiranputkea pidetään kuitenkin petollisena, sillä, niin kaunis kuin kukkiva kasvi onkin, se lakastuu maljakossa ennätysajassa, ja pahoitti aikoinaan monen neitokaisen mielen katteettomilla lemmenlupauksillaan. Nuorukaisethan antoivat aikomalleen neidolle kukkia juuri rakkautensa symboliksi; Rakkauteni tulee säilymään niin kuin nämä kukat..

(Koiranputken nuori lehti)

Valkoisten kukkiensa ansiosta Koiranputki liittyy tietysti myös kuolemaan. Monille lienee kansankielestä tullut tutuksi fraasi "Pukata koiranputkea" (=Kasvaa koiranputkea), joka viittaa kuolemaan, ja uskottiinkin, että koiranputki oli ensimmäisiä kasveja, joka versoisi nimeämättömälle haudalle. Väite ei ole täysin perätön, sillä maahan piilotettu ruumis lannoittaa maaperää huomattavasti, ja ihmiskeho sisältää about 3% Koiranputken suosimaa typpeä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viitisenkymmentä (50) kiloa painavalla henkilöllä sitä on kehossaan suunnilleen puolitoista kiloa, ja koiranputki tykkää ;)
Vaikka Koiranputkella on näin siis myös yhteytensä kuolleisiin, mistään Alisen kasvista ei kuitenkaan ole kysymys, vaan Koiranputki on lähinnä Keskisen maailman, ja ihmisten kasvi.
Koiranputki ei myöskään varsinaisesti ole mikään erityinen juhannuskasvi, mutta sitä voi sitoa esim. kukkaseppeleeseen jo kauneuden, ja sirouden vuoksi. Ilmava koiranputken kukkakerros seppeleen päällä on myös omiaan luomaan vaikutelman kesäöisestä "sädekehästä" kantajansa pään yllä.

Koiranputki on myös jossain määrin suojeleva kasvi, ja sen mainitaan mm. karkottavan pahantahtoisia noitia ja -loitsuja. Kuitenkaan, mitenkään erityisen voimallinen se ei ole.
Wicca-perinteessä Koiranputki valkeine kukkineen on yhdistetty wiccojen jumalattaren neitoaspektiin, hyveisiin ja puhtauteen. Wicca-perinteessä kasvia käytetäänkin mm. kauneus-, ja totuusmagiaan, kuten valheellisuuden paljastamiseen.
Kristityt ovat kautta aikojen noiden paholaisviittausten vuoksi suhtautuneet kasviin epäilevästi, ja sitä pidetään mm. epäonnea ja vastoinkäymisiä tuovana kasvina.

(Koiranputkipöpelikköä tienpientareella)

Kotikosmeettisia ominaisuuksia koiranputkella ei juuri ole, ja se sopii vaihtelevasti kotiapteekkiin.
Kiinalainen lääketiede on käyttänyt koiranputken juurta niin sisäisesti kuin ulkoisesti, mm. revähdysten, nyrjähdysten, mustumien yskän, keuhkoputkentulehduksen, ja astman hoidossa. Kasvin juuresta on valmistettu jokapaikan lääkettä kiehauttamalla se riisinhuuhteluvedessä, ja sitten liottamalla sitä siinä pari viikkoa. Näin hautuneen juuren on mainittu olevan loistava lääke kaikenlaisiin vatsavaivoihin ja ruoansulatusongelmiin.
Kotioloissa koiranputki toimii hyönteiskarkotteena, lehtiä vaan hierotaan ihoon jos vaikka hyttyset kiusaavat. Koiranputkea voi myös kokeilla ulkoisesti sekä hauteena että kylpyinä. Keuhkoputkentulehdukseen koiranputkea kannattaa kokeilla höyryhengityksenä.

Koiranputki sopii myös kasvivärjäykseen, esim. villalangoille ja muille luonnonmateriaaleille. Värjäystulokset vaihtelevat vihertävänkeltaisista vaaleanvihreisiin. Kotioloissa värjäykseen sopii iso kattila, lähdevesi, ja kiinnikkeeksi ruokasuola, karvassuola (eli epsom-suola, magnesiumsulfaatti), tai magnesiumsulfiitti (apteekista).
 
(Pieni koiranputkipensaikko)

Huom: Koiranputki voi muiden putkikasvien tavoin aiheuttaa ihoärsytystä herkimmille ihmisille. Mikäli olet yliherkkä tai allerginen sarjakukkaiskasveille, kannattaa myös koiranputki jättää rauhaan.
Koiranputken juuri on myös syömäkelpoinen, mutta voimakkaan makunsa ansiosta se pitäisi ryöpätä ennen käyttöä kahdessa tai kolmessa vedessä, vähän keräysajankohdasta riippuen, kevätkesän nuoret kasvit ovat aina miedompia maultaan kuin syksyn iäkkäämmät yksilöt. Koiranputkea ei myöskään suositella, ainakaan runsaaseen, sisäiseen käyttöön mikäli sinulla on vatsahaava. Ajoittainen perus-maustekäyttö on kuitenkin yleensä turvallista.
Ukonputkien sukuun kuuluvaan Jättiputkeen, eli Jättiukonputkeen (Heracleum persicum), viitataan joskus Jättikoiranputken nimellä, mutta termi on virheellinen. Jättiputki kuuluu kyllä sarjakukkaiskasveihin, mutta se ei muistuta koiranputkea millään tavalla, eikä ole sille edes kovin läheistä sukua. Jättiputket ovat kaikki myrkyllisiä,eikä niitä pitäisi mennä käpälöimään. Koska kyseessä on haitallinen vieraslaji, kasvi pitäisi kaivaa ylös ja hävittää kasvupaikaltaan.

Uskomuksia:
-Koiranputki unessa kielii turhamaisuudesta.
-Jos laitat koiranputken lehdet kenkiisi, kukaan ei varasta kenkiäsi.
-Koiranputken kukkavarsi saunavastan seassa tuo oman kullan kuvia uniin löylyttelyn jälkeen.
-Koiranputken tuominen sisätiloihin tuo huonoa onnea.

Ei kommentteja: