tiistai 31. joulukuuta 2013

Vastauksia kyselyyn 2013

Kun on taas päästy vuoden viimeisen päivään, on aika ruotia vuoden kyselyn satoa. Tänä vuonna kysymyksiä saapui peräti kolminkertaisesti viime vuotiseen verraten; Viime vuonna kysymyksiä saapui siis yksi kappale, tänä vuonna kolme :D
Kysymykset julkaisen tässä saapumisjärjestyksessä:

1.) Mitä blogikirjoittaminen antaa sinulle? T: Pandora

Vastaus: Jaa-a, Pandora.. mielenkiintoinen kysymys, monikohan meistä bloggaa sen kummemmin syventymättä suurempaan tarkoitukseen. Mielestäni on hauskaa laatia omia artikkeleja, ottaa valokuvia ja miettiä sujuvia sanamuotoja. Toistaalta, blogi on, ainakin minulle, myös sosiaalinen kanava, jossa kirjoittaja voi tuoda esiin itselleen merkityksellisiä asioita. Blogin ulkopuolinen sosiaalinen elämäni on aika yksitoikkoista, olen tavallinen duunari ja valtaosa ystävistäni asuu muilla paikkakunnilla, joten bloggaus on minulle myös kanava itseeni, ja tuntuu, että täällä saa olla aito, ihmisenä. Tuntuu vähän kuin ajattelisin ääneen :D

Toisaalta, joskus blogikirjoittelu antaa minulle myös harmaita hiuksia, sillä saan myös ikäviä kommentteja, ja aika ajoin löydän blogeja joille on copypastetettu tekstejäni tai kopioitu kuviani ilman linkkejä. En aina jaksa valittaa moisesta, ja saatan vähän jopa muokata omaa tekstiäni ettei näytä ihan samalta kuin apinoijien sivuilla. Negatiivinen kommentointi ei sinänsä vaivaa, olen (uskokaa tai älkää) avoin myös eriäville mielipiteille, etenkin jos pysytään asiassa. Tietysti se surettaa silloin kun tölväily on jo selvästi henkilökohtaista, kuten julkaistuani huolestuneena postauksen blogilleni eksyneistä pervoista, tuota "typerä" valintaa on alkanut ilmestyä myös sisällöllisesti irrelevantteihin postauksiin joissa löpisen lähinnä näitä omia juttujani, kuten toivottaessani erilaisia vuotuisrientoja, tai väli-, päivitys-, tai hupipostauksissa. Minulla on aavistukseni klikkailijasta, ikävää jos hän veti herneet nenään että ihan kiukutella pitää o_O

2.)Tervehdys! Olisi kiva tietää jotakin koulutuksestasi ja työstäsi. Myös suosikki ostospaikkasi sekä Suomessa, että rajojen ulkopuolella kiinnostaisivat. T:Anonyymi

V: Voi ei, nyt on pakko myöntää, että olen suhteellisen kouluttautumaton, kävin peruskoulun jälkeen talouskoulua hetken, mutta myönnän, että jatkuva kiusaaminen opinahjoissa ei juuri innostanut hakeutumaan ihmisryhmiin, ja aloinkin etsiä töitä mahdollisimman nopeasti. Olen kuitenkin aina oppinut nopeasti vähän vaikka ja mitä, joten kokemattomuus ei ole koskaan ollut työnhaussa minulle mikään varsinainen este. Olen työkseni tehnyt lähinnä käsitöitä, kuten maalannut ja ommellut, mutta myös toiminut kassana (en kuitenkaan isoissa marketeissa). Sivutoimena olen myös lukenut kahvirahalla tarokkikortteja ja tehnyt lävistyksiä.

Tällä hetkellä toimin Kaupungin alaisuudessa henkilökohtaisena avustajana, ja auttelen jokapäiväisissä toimissa erästä invalidityttöä. Olen siis avustajana vain tälle yhdelle yksityishenkilölle, eli minulla ei ole useampia "asiakkaita" enkä ole minkään palvelutalon työntekijä. En ole omaishoitaja tai edes hoitaja, vaan toimenkuvaani kuuluvat tavalliset kotityöt ja -askareet, ja avustaminen jokapäiväisissä toimissa kuten ruoanlaitossa ja pyykinpesussa, peseytymisessä, pukemisessa, ja sen sellaisissa puuhissa. Työhöni eivät siis kuulu minkäänlaiset lääketieteelliset toimet, sillä en ole sairaanhoitaja enkä lääkäri. Mainittakoon vielä erehdysten välttämiseksi, ettei työni myöskään ole millään muotoa seksuaalista, eli toimenkuvaani ei kuulu minkäänlaista seksi- eikä seuralaispalvelua. Kyllä, muutama nimeltämainitsematon henkilö on ehtinyt jo kuvitella moista o_O Sivuhuomautan myös, että joskus kuulemani termi, "Vammaisavustaja", on epäkorrekti, ja esim. Työvoimatoimisto ei tunnusta sitä. Avustit sitten henkilökohtaisesti lasta tai vanhusta tai aikuista tai cp-vammaista tai invalidia tai tummaihoista tai vaaleatukkaista ihmistä, olet aina vain "Henkilökohtainen avustaja". Ellet itse sitten halua aivan erityisesti korostaa työnantajasi fyysisiä tai henkisiä ominaisuuksia, minkä EI pitäisi olla Henk.Koht.Avustajan pääprioriteetti.

Suosikkiostospaikkoja myös kyseltiin. No, ruokatarvikkeeni ostan yleensä ihan päivittäistavarakaupoista, kuten Alepasta tai S-marketista, suosin myös paljon itämaisia elintarvikekauppoja, suosikkini on ehdottomasti sympaattinen Aseanic Trading -puoti. Rakastan myös kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia, joista suurin osa tavaroistani on peräisin. Tunnustan myös olevani dyykkari ja nuuskivani pihaan tai kadun varteen ilmestyneet jätelavat. Uutena ostamani vaatteet ovat pääasiassa peräisin H&M:ltä ja EMP:iltä. Ompelen ja askartelen myös paljon itse, lähinnä koruja ja asusteita, ja kierrätämme myös kaveripiirissä vaatteita. Ulkomailta en juuri ostele tai tilaile mitään, sillä minulla ei ole luottokortteja tai PayPal -tiliä. Olen kyllä harkinnut hankkivani.. Kirjoja, leffoja ja musiikkia löydän itselleni paitsi kirppiksiltä ja kavereilta, tilailen niitä joskus myös Suomalaisesta Kirjakerhosta, sekä CDON.com:ista.
3) Mitä lemmikkejä sinulla on (jos siis on) ja miksi? Olet perinnenoita; monennessako sukupolvessa? Kiitoksia vastauksista jo etukäteen! :) T: Taskuraketti

Vastaus: Aloitetaanpas tuosta sukupolvikysymyksestä. Pakko sanoa etten tiedä. Tarkoitan, ei meillä ole mitään "noitien sukupuu" -kirjaa tai mitään, oma sukutuntemukseni asiassa rajoittuu äidin äidin äitiin, ja tietoon, että äiti on aina neuvonut lastaan. En siis tiedä montako sukupolvea sitten noitailumme on"virallisesti"  alkanut, mutta kerran tieto on säilynyt näinkin hyvin, epäilen ettei ihan eilen kuitenkaan :)

Siirrytäänpäs seuraavaan, eli kyllä, on lemmikkejä, olenhan hyvin eläinrakas. Minulla on ollut 2 kissaa, mutta niiden kuoltua minusta tuli herppiharrastaja. Kuten nyt pikkutytöt yleensä, minäkin olen ihan lapsesta asti tuntenut kiinnostusta kaikenlaisiin ötököihin, hyönteisiin ja muihin pikkupiipertäjiin, joten ei liene ihmekään että oma lemmikkilaumani koostuu pääasiassa selkärangattomista. Kotoani löytyy kotiloita: 3 Akaattikotiloa (Achatina Fulica), 2 Achatina Reticulata Albinoa ja 2 Tiikerikotiloa (Achatina Achatina). Tässä Akaattikotilot pienenä:

(Löllykät kylvyssä)

Lisäksi minulla on aivan iiihania ötököitä, Monipäinen yhdyskunta Madagascarin sihiseviä torakoita (Gromphadorhina Portentosa), lauma Javanicatorakoita (Elliptorhina Javanica) jotka myös Halloweentorakoina tunnetaan, sekä toistaiseksi yksi Argentiinan torakka (Blaptica Dubia), ja rakastan niitä kaikkia.
Tässä iso Max-poika:

Eikö olekin suloinen? Hän on Madagascarin sihisevä torakka.

(Pojat tykkäävät kiipeilystä. Yksi kavereista syö banaania tuolla taustalla)

Argentiinalainen piipero on oikein kunnon survivor, löytyi työpaikalta pomon tarantula-terrasta, jossa kaveri oli välttynyt jotenkin joutumasta surman suuhun ja piileskellyt hämähäkkiä melkein pari viikkoa. Pomolla ei ollut sydäntä yrittää syöttää pikkuista enää hämähäkilleen, joten sain uuden perheenjäsenen ;D Tämä on vielä keskenkasvuinen, eli nymfi. Jänskättää, onkohan se tyttö vai poika..

Lemmikkien seurailu on rentouttavaa ajanvietettä ja koska käytän paljon kasviksia, ei biojäteastiakaan täyty niin nopeasti, sillä pikkuiseni rakastavat myös kasvinperkeitä, kuten omenankaroja ja kurkunpäitä.

Olen sitä mieltä, että torakoista voi oppia kaikenlaista, onhan se jo miljoonia vuosia vanhempi kuin yksikään nisäkäs. Lisäksi se on yksi planeettamme vanhimmista hyönteisistä, jonka käyttäymis- ja elintavoissa on huomattavissa paljon samankaltaisuuksia myöhempien aikojen nisäkkäisiin. Tiesittekö esim, että torakka pesee itseään samalla tavalla kuin kissa? Tai oikeammin siis, kissa pesee itseään samalla tavoin kuin torakka ;D

Off Topic

Tätä ei oltu osoitettu "Kysely 2013" -osioon, vaan "Naked Truth -itsensä paljastelua" -postaukseen. Kommentti kuitenkin sisälsi kysymyksiä jotka eivät liittyneet k.o. postaukseen millään tavalla. Joudun myös sensuroimaan alkuperäistä, Anonyymin lähettämää kommenttia, sillä ulkonäkööni liittyvä, viestin pervo alkupuolisko oli mielestäni häiritsevä ja asiaton ja aiheutti todella ahdistavan olon. Soitin sisarelleni ja itkin. En ensin ajatellut julkaista viestiä lainkaan, mutta kun ei tämäkään kysely juuri ottanut tulta, julkaisen kysymykset tässä. Anonyymi siis kysyi myös seuraavia:

-Miten voi parhaiten sitoa oman mustakirjan, siis silleen että se myös näyttää kirjalta sen jälkeen?

V: Mustakirja on paras sitoa itse ja omin käsin, näin se on erityisen henkilökohtainen. Suosittelen sitomiseen vahvaa puuvillalankaa, tai karhulankaa, lehdiksi tavallista kirjoituspaperia, ja kansiksi kovaa pahvia. Mikäli käytät pehmeää kartonkia, kirjastasi tulee pehmeäkantinen lerppu, joka muistuttaa ehkä enemmän Bilteman kuvastoa kuin kirjaa. Mikäli kyseessä on ensimmäinen kirjansidontasi, pysy perusasioissa, äläkä haukkaa liian isoa palaa; Koristeyksityiskohdat ja kalliit materiaalit saattavat vaikuttaa loistokkailta ja hienoilta ajatuksena, mutta peruskirja on helpompi sitoa. Tietoa kirjan sidonnasta löytää kyllä internetin ihmeellisestä maailmasta.

-Ja toinen kysymys on se, että jos tekee unisiepparin (en tiedä mikä niitten merkitys on siun elämässä..) ja kaivertaa tietyt riimut sen runkoon, voiko ne toimia esimerkiksi jonkun suojelijana? Tai yleisesti ottaen, voiko niitä kaivertaa/maalata/mitävaan ihan mihin vaan haluaa, vai onko olemassa jotain ns. pahoja esineitä jotka kumoaa riivun vastakkaiseksi?

V: Unisiepparin perustehtävänä on estää pahoja unia ja painajaisia ilmestymästä omistajalleen eli voidaan pitää painajaisilta suojelevana esineenä. Unisieppareita on monennäköisiä ja -muotoisia, enkä näe mitään estettä tehdä unisiepparista "oman näköistä". Itse olen sitonut pari siepparia kaverini toivomuksesta, mutta itselleni niillä ei ole mitään erityistä lokeroa elämässäni. Ne ovat toki kauniita esineinä, ja miksei, sisustuksessakin, jos haluaa makuuhuoneeseen tuulahduksen natiivi-, tai hippihenkeä. Riimuista puolestaan olen jo kertonut vanhassa postauksessa 2010, joten en jaksa toistaa itseäni enää tässä. Viimeinen kohta vähän askarrutti, en ollut aikaisemmin kuullut unisiepparista tuota riivu-nimitystä. Vai pitäisikö tuossa lukea "riippu"? En osaa sanoa voiko unisiepparia varsinaisesti kumota. Epäselväksi jäi, tarkoittaako kysyjä että unisieppari alkaisi tuottamaan painajaisia, vai uniepparin valjastamista muihin tehtäviin, kuten vaikka nopeuttamaan unen tuloa, tai tuottamaan esim. meriaiheisia unia? Sanoisin, että sehän selviää vain kokeilemalla. Muutama simpukankuori roikkumaan kehikkoon..

Minulta kyseltiin myös jälleen jumalista seuraavaa:

-Minusta olisi hauskaa lukea lisää suomalaisesta mytologiasta, jumalista, sankareista, viisaista naisista sun muista. Olisi hauskaa tietää, miten perinteessä eri jumalat yhdistyvät eri vuodenaikoihin, elementteihin ja juhliin. Kalevalan myyttien avaaminenkin kiinnostaisi. T: Josefina Engel

V: Olen sivunnut suomalaisen mytologian jumalolentoja aikaisemmissa postauksissani, kuten kasveihin, puihin, folkloreen ja vuotuisjuhliin liittyvissä esittelyissä. Vuotuisjuhlat on vuodenaikojen mukaan merkitty tuonne sivupalkki-hakemistoon. Kerron siis myös jumalolennoista, mutta vain jos se sopii k.o. aiheeseen. Vältän siis varsinaista jumalkirjoittelua tietoisesti, sillä blogini ei ole, kuten jo mainitsin, uskonnollinen.
Kalevalan olenkin jo esitellyt, pääpiirteittäin. Tulisi aika pitkä postaus jos esittelisin kaikki Kalevalan tarinat täällä erikseen, ja sitten pitäisi tehdä niin varmaan muidenkin kirjojen kohdalla. Parhaiten Kalevala tulee tutuksi ottamalla kirjan kauniiseen käteen ja lukemalla sen itse. Onhan se suomalaisen mytologian perusteos, josta löytyy myös kaipaamiasi sankaritarinoita :)

Noidankodon Postilaatikko

Näiden lisäksi minulle on tullut muutama yhteydenotto, jossa minua on pyydetty kanavoimaan kuolleita, opettamaan noituutta henkilökohtaisesti, tai tekemällä kaukoparannusloitsun jollekulle, yms. Viestit ovat sisältäneet sekä yhteydenottopyynnön ja lähettäjän sähköpostiosoitteen. Useamman viestin kirjoitusasusta tuli ensin mieleen trolli tai pilailija, ja mietin, vastaanko lainkaan, mutta olen silti kärsivällisesti vastannut joka viestiin, saadakseni selville ettei annettua vastausosoitetta ole olemassa. Eli peikkojahan blogillani riirää..
Monet viesteistä on lähetetty minulle anonyymina, ilman nimimerkkiä ja suppean kuvauksen kera. Yksi esim. kertoi olevansa 12 vuotias (tai, ainakin väitti niin).  Lainaan tässä hieman pätkiä turhaan lähettämistäni vastauksista, ne kattavat tavalla tai toisella saamani yhteydenotot:

"Kuten jo blogini esittelyssä mainitsin, etten ole täällä opettamassa noituutta tai noidan tapoja kenellekään. Ennen kaikkea tuo "opettaa privaatisti" vähän särähti korvaan.. Mikäli olen jättänyt tekstistä pois jotain oleellista tai haluat tietää jostakin aiheeseen liittyvästä enemmän, voit esittää kysymykset tavalliseen tapaan tuonne kommenttilaatikkoon, ruodin ne sieltä kyllä aikanani, ja teen tarvittaessa muutoksia/lisäyksiä tekstiini. Mikäli et halua kommenttiasi julkaistavan, lisää kommenttiin esim. "Älä julkaise", ja muokkaan tekstiin sitten tarvittavat lisäykset."

"Joudun valitettavasti vastaamaan sinulle, ettei Noidankoto ole yritys. En harrasta laajamittaista kanavointia, enkä suorita muitakaan yleisöpalveluksia, enkä näin ollen harjoita blogillani mitään "ammatillista" toimintaa."

"Jouduinkin miettimään, vastaanko viestiisi lainkaan. Ei kai Harry Potter, W.I.T.C.H tai Charmed vain sumenna harkintakykyäsi? Oletko esittämäsi asian perusteella edes lukenut Blogistani muuta kuin loitsuja? Yritän toki rohkaista ihmisiä löytämään oman polkunsa, mutta noita ei ole jotain joksi tullaan värjäämällä hiukset mustiksi, hankkimalla hiippahatun ja kasvattamalla syylä nenänpäähän. Voitko itse vain katsomalla ihmistä sanoa, onko hän insinööri, kierrättääkö hän vai omistaako hän taulutelevision? En voi siis mitenkään ulkonäkösi perusteella sanoa olisiko sinussa potentiaalia noidaksi, sanoohan sen jo järkikin."

2 kommenttia:

Myrika kirjoitti...

Naurahdin hieman viimeisen kappaleen kohdalla, kun kuvittelin millaisella viesillä tämä henkilö sinua on lähestynyt ;D

Yllättävän paljon ns. "häiriköitä" pyörii blogissasi, jos saat tuollaisia trolliviestejä sähköpostiinkin. Eipä sitä voi muuta kun hämmästellä, miten jotkut jaksavat tuhlata aikansa moiseen.

Aconitum kirjoitti...

(En siis sähköpostiin, vaan tänne blogikommentteihin. Vastaukset olen lähettänyt sähköpostilla, tuloksetta)

Kyllä itseänikin naurattaa monta kertaa kaikenmaailman hukkakuuppien kanssa.. mutta sellaista se on, tällaisena aikana bloggaajan arki ;D